BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto. Enemmän duona kuin soolona!
|
|
- Outi Hiltunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKEAVUSTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUS BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto! Enemmän duona kuin soolona on kehittämishanke, jota koordinoi Porvoon kaupungin nuorisopalvelut. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää, mallintaa ja raamittaa koulujen ja nuorisotyön yhteistyötä Porvoossa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat perusopetuksen koulut, lukio sekä toisen asteen oppilaitokset, koulujen oppilashuollot ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt. Hankkeen toisena tavoitteena on lisätä ja syventää työntekijöiden taitoja, tietoja osaamista eri teemoista ja asiakokonaisuuksista. Hankkeelle palkataan kokopäiväinen hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän vastuulla ovat mm. kouluyhteistyön käytännön kokonaisuuden hallinta ja koordinointi, uusien työmuotojen ja toimintojen kehittäminen ja kokeilu yhdessä työntekijöiden kanssa, koulutuksen järjestäminen työntekijöille osaamisen lisäämiseksi ja syventämiseksi. Hankkeen visio: "Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista". TAUSTATIETOJA JA AJATUKSIA HANKKEELLE Porvoon nuorisopalveluissa on lähdetty kartoittamaan, kehittämään ja raamittamaan nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä syksystä 2011 lähtien. Porvoossa ei ole tällä hetkellä tarkempaa suunnitelmaa ja raamitusta siitä, mitä kaikkea kouluyhteistyö pitää sisällään ja millaisin muodoin yhteistyötä tehdään. Yhteistyötä tehdään, mutta pääsääntöisesti työ ei ole suunnitelmallista ja/tai pitkäjänteistä. Nuorisotyöntekijät eivät tiedä mitä saa ja voi tehdä (resursointi) ja koulut eivät tiedä kehen ottaisivat yhteyttä ja missä asioissa. Nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena, niin koulujen kuin nuorisopalveluidenkin puolelta. Kouluissa ja nuorisotyössä ei koeta enää, että olisimme toinen toistemme uhka vaan päinvastoin olemme yhteisesti alkaneet miettimään yhteistyötä lasta ja nuorta ajatellen, ei sitä mihin hallintokuntaan kuulumme. Lapsen ja nuoren arki koostuu koulunkäynnistä ja vapaaajan vietosta netissä, kavereilla, kaduilla, nuorisotiloilla, harrastusten parissa tai kotona. Kouluilla ja nuorisotyöllä on paljon yhteisiä kasvatustavoitteita ja toimintoja ja nuorisotyö täydentää koulun oppimista ja tuo kouluihin oman uuden toimintaympäristön. Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista. (Kiilakoski Tomi, ,Kotka). Nuorisopalveluilla ja kouluilla on yhteinen vastuu kasvatuksesta ja kasvuympäristöstä! 1
2 Lapset ja aikuiset (vanhemmat ja koulun henkilökunta) kokevat nuorisotyöntekijän olevan positiivisella tavalla ulkopuolinen aikuinen, jonka toivotaan olevan läsnä kuuntelemassa ja tarvittaessa auttamassa lapsia ja aikuisia. Hänen toivotaan pitävän oppitunteja ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin, murrosikään sekä vapaaajan haasteisiin ja iloihin liittyen. Hänen toivotaan toimivan linkkinä lasten ja aikuisten, koulun ja kodin sekä koulun ja vapaa-ajan välillä. Hänen toivotaan toimivan tulkkina ja äänitorvena, henkilönä, joka tuo lasten näkökulmaa esille aikuisten arjessa. (Opinnäytetyöstä, Positiivisella tavalla ulkopuolinen, viite jäljempänä) Kouluja on paljon! Porvoossa on yhteensä 28 suomen- ja ruotsinkielistä ala- ja yläkoulua ja lisäksi toisen asteen kouluja sekä erityisluokkia ja -ryhmiä. Maantieteellisesti alakoulut ovat pitkienkin välimatkojen päässä, keskustasta maaseudulle. Yläkouluun siirtyessään kaikki nuoret suuntaavat kaupungin keskustaan. Oman haasteen ja rikkauden tuo myös Porvoossa asuvat ja koulua käyvät maahanmuuttajanuoret ympäri maailmaa. Yhteistyötä suunniteltaessa pohdimme; Pitäisikö kaikkien koulujen / luokkien saada tasapuolisesti nuorisotyön palveluja käyttöönsä? Minkälaisia palveluja koulut toivovat? Miten ja mille kouluille palveluja pitäisi kohdentaa? Mitä voisimme toteuttaa ja järjestää yhdessä koulujen tai muiden kaupungin tehtäväalueiden kanssa? Kouluyhteistyö on yksi nuorisotyön työmuoto. Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee 21 nuorisotyöntekijää (12 nuorisotiloissa, 3 palvelutuotannossa, 4 erityisnuorisotyössä, 2 etsivän nuorisotyön siipi hankkeessa) ja 2 nuorisotyön esimiehinä. Suunnitelmissa on, että jokaisen nuorisotyöntekijän työtehtäviin tulee kuulumaan tulevaisuudessa kouluyhteistyö eri muodoissa. Kouluyhteistyön resursoinnin miettiminen on myös haastavaa. Myös se, että minkälaista osaamista nuorisotyöntekijä tarvitsee kasvatustyöhön toimiessaan nuorten kanssa? Onko osaamista riittävästi ja millaisia taitoja ja tietoja tarvitaan? Päihteet, mielenterveys, hyvinvointi, mediataidot, hyvinvoointi, ryhmäytystaidot. Miten paljon nuorisotyöntekijän ajasta tulisi kohdentaa kouluyhteistyöhön, niin ettei perusnuorisotyön tekeminen ja muu nuorisotyö jää jalkoihin? Mitä on perusnuorisotyö? Vai tuleeko nuorisotyö muuttumaan uusien koulunuorisotyön tuomien työmuotojen myötä? Onko koulunuorisotyö iso osa perusnuorisotyötä tulevaisuudessa? 2
3 Porvoossa nuorisopalveluiden puolesta on kartoitettu kevään 2012 aikana koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyön nykytilaa sekä toiveita, tarpeita ja ajatuksia tulevaisuuden yhteistyölle kyselyn avulla. Kysely tehtiin yhteensä 46 koulun työntekijälle 10:llä eri koululla ala -ja yläkouluista toiseen asteeseen - joiden kanssa nuorisopalvelut tekee yhteistyötä eniten tällä hetkellä. Lisäksi kaikki nuorisotyöntekijät vastasivat heille laadittuun omaan kyselyyn. Koulujen vastausprosentti oli 72 % ja nuorisotyöntekijöiden 100 %. Kyselyt olivat osa Humakin yhteisöpedagogiksi valmistuneen opinnäytetyötä, jonka tilaajana oli Porvoon nuorisopalvelut (valmistui huhtikuussa 2012) - Kannattaa tehdä yhdessä! - Porvoon nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön nykytilan kartoitus ja ajatuksia tulevaisuuden kehittämistyöhön. (Ote osasta kyselyn tuloksista LIITTEENÄ) Samaan aikaan valmistui toinenkin opinnäytetyö liittyen koulujen ja nuorisotyön yhteistyöhön - Positiivisella tavalla ulkopuolinen - Nuoriso-ohjaaja alakoulun Huolenpito-ohjelmaa toteuttamassa. Työssä pohditaan Porvoon Keskuskoululla (alakoulu) toteutettua huolenpito-ohjelmaa. Työt löytyvät Thesuksesta allaolevan linkin takaa. 10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae Opinnäytetyöt antavat hyvää materiaalia ja pohdintaa kehittämistyölle. Erityisesti positiivinen palaute yhteistyön merkittävyydestä kannustaa kehittämään tulevaisuutta. Tulemme saamaan koulunuorisotyön kehittämiseen myös Kanuuna (Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto) verkostosta tukea, apua ja kannustusta. Kanuunassa on alkanut koulunuorisotyöhanke ( ) tutkija Tomi Kiilakosken johdolla. Varsinaisiksi hankekunniksi on valittu Hyvinkää, Kokkola, Kuopio, Lahti ja Oulu. Muut kunnat saavat halutessaan olla kummikuntia. Porvoo on ilmoittautunut innostuksensa olla aktiivinen kummikunta. Kanuunan hankkeessa mietitään paljon samanlaisia asioita, kuin mitä mekin pohdimme Porvoossa. Kanuunan hankkeen puitteissa järjestetään koulunuorisotyöhön liittyviä seminaareja pari kertaa vuoden 2013 aikana. Kummikunnat tiedottavat toiminnastaan tutkijakehittäjä Kiilakoskea keskustelujen pohjaksi ja näin Porvoo voi saada uusia näkökulmia työhön. Tomi on käytettävissä kehitystyössä ja tarvittaessa tulee kutsuttuna Porvooseen tueksi. 3
4 Missä vaiheessa olemme nyt? Syyskuussa 2012 saimme koulujen käyttöön ensimmäisen luonnoksen koulutarjottimesta kouluille servicebrickan för skolorna (LIITE). Sähköisestä tarjottimesta, koulut voivat nyt ja tulevaisuudessa tutustua yhteistyömuotoihin ja poimia eri toimintamuotoja itselleen, esimerkiksi teematunteja eri aiheista, vierailut nuorisotiloilla, vanhempainillat, ryhmäytystunnit, polut ja putket eri teemoista ja muut nuorisopalveluiden palvelut. Toki tarkoituksena on, että resursseihin saadaan mahtumaan myös tukea, apua ja puuttumista eri akuutteihin tilanteisiin esim. kiusaaminen. Tarjotin molemmilla kielillä löytyy nuorisopalveluiden nettisivuilta, johon sitä päivitetään. Linkit tarjottimeen löytyvät myös koulujen sivuilta suoraan. Tärkein osio tarjottimesta oli nyt alussa yhdyshenkilöiden / yhdysnuorisotilojen nimeäminen jokaiselle koululle. Tarjotin käytiin kertomassa tutuksi ala- ja yläkoulujen rehtoreille sekä oppilashuollon kuraattoreille. Yhdyshenkilöt/tilojen työntekijät ovat vierailleet (tulevat vierailemaan) jokaisella koululla, maalaiskyliä myöten nyt syksyn aikana. Kiertueen aikana tarjotin on tehty tutuksi koulujen henkilökunnalle. Samalla nuorisotyöntekijät ovat kuulleet toiveita, haasteita ja yhteistyöideoita, joita koulut toivovat. Vastaanotto on ollut erinomaisen hyvää! Ja tämä hyvä innosti hakemaan hankerahoitusta kehitystyöhön! Hanketyötekijän turvin Porvoon nuorisopalvelut pääsisi kehittämään keskitetymmin ja tehokkaammin yhteistyökuvioita. Nyt on hyvä takoa, kun rauta on kuuma! HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET 1. Yhteistyön laajentaminen, mallintaminen ja käytäntöjen vakinaistaminen nuorisotyön ja koulujen välillä Koulutarjotin-servicebrickan osaksi nuorisotyön ja koulun työarkea. 2. Työntekijöiden osaamisen, taitojen ja tietojen lisääminen ja syventäminen. YHTEISTYÖTAHOT - Porvoon perusopetuksen koulut, lukiot sekä toisen asteen oppilaitokset - Koulujen oppilashuolto - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt - Kanuuna verkosto 4
5 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hanke toteutetaan ajalla MITÄ KAIKKEA KEHITTÄMISHANKE PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Hanketyöntekijä Hankkeen käytännön työn koordinointiin palkataan kokopäiväinen (38,25 h /vko) hanketyöntekijä. Kouluyhteistyöhön liittyviä suunnitelmia tehdään nuorisopalveluissa koko ajan jo nyt. Touko-kesäkuussa hanketyöntekijä pääsee mukaan kevääksi suunniteltuihin toimintoihin mukaan sekä perehtymään, kehittämään ja suunnittelemaan jo syksyn 2013 kuvioita, jolloin koulujen lukuvuodet alkavat. Hanketyöntekijän työtehtäviin kuuluu: 1. Nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön kokonaisuuden hahmottaminen, käytännön työn koordinointi ja kehittämistyön suunnittelu. 2. Kehittää ja ideoida yhteistyön muotoja yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden ja koulujen henkilökunnan kanssa. 3. Olla mukana toimintojen toteutuksessa. 4. Suunnitella ja toteuttaa koulutuksia työntekijöille (koulujen henkilökunta+nuorisotyöntekijät) tarpeiden ja toiveiden perusteella. 5. Luoda yhteistyömuotoja myös muiden toimijoiden välillä (yhdistykset, kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt, kaupungin muut tehtäväalueet ) 6. Raportoida ja tilastoida toimintoja. Asiat, keskittymisalueet, menetelmät, keinot, huomiot ja työtavat, joita haluamme toteuttaa hankkeen aikana. Mitä otamme huomioon hankkeen kulussa? Tavoitteena määritellä nuorisopalveluiden resurssit kouluyhteistyöhön; kuka tekee, millä kouluilla, mitä tekee ja kuinka usein? Osaamiskartoituksella kartoittaa nuorisotyöntekijöiden osaaminen. Millaisia koulutuksia järjestetään? Käytetään hyväksi jo olemassa olevia koulutuskokonaisuuksia esim. Kiva koulu, Friends (Aseman lapset), Stegvis (Folkhälsan). Opitaan yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Nuorisotyöntekijöiden tavoitteena on kohdata lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti. Löytää kontaktipintaa muihinkin kuin nuorisotiloilla käyviin nuoriin. Kouluissa tavoitetaan kaikki nuoret! 5
6 Organisaatiomuutoksen myötä nuorisopalveluista tuli osa kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja (liikunta, kirjasto, kulttuuri, molemmankieliset kansalaisopistot, taidekoulu ja musiikkiopisto) vuoden 2011 alussa. Yhteinen kuvapalveluohjelma on valmistunut. Siinä kuvapalvelut ovat sitoutuneet tekemään yhteisen opetussuunnitelmatarjottimen kouluille ja oppilaitoksille, palvelemaan Porvoolaisia koululaisia. Kehittämistyö jatkuu osana hanketyöntekijän työnkuvaa. Kuvapalvelut toteuttavat koululaisten loma-aikoina toimintaa. Yhteistä tiedotusta kehitetään yhdessä koulujen kanssa. Kuvapalveluiden tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä kehitetään yhteisiä kouluja palvelevia toimintoja. Koulujen ja vanhempien toiveesta suunnitellaan koululaisille vapaa-aika- ja harrastemessut, jossa esitteillä on eri harraste ja vapaaajanviettomahdollisuuksia Porvoossa. Porvoossa toimineen monikulttuuriseen työhön kohdennetun Nella hankkeen hyvin alkaneita yhteistyömuotoja valmistavien luokkien (ala- ja yläkoulut ja ammattikoulu) kanssa kehitetään, mm hyvän kotoutumisen edistämiseksi. Suvaitsevaisuus ja rasismin ehkäisy on tärkeä kasvatuksellinen asia kouluille tarjottavista teemoista. Porvoon kaksikielisyys on rikkautta, mutta se tuo myös haasteita kouluyhteistyöhön. Nuorisotyöntekijöiden ruotsin kielen osaamista pyritään kehittämään; rohkaistaan ruotsin kielen käyttöön. Palveluja pitäisi voida tarjota tasapuolisesti sekä suomen että ruotsin kielellä. Ovatko kieliryhmien tarpeet samanlaiset? Porvoossa on paljon kouluja kylissä, maaseudulla ja etäisyydet ovat pitkiä. Miten luoda ja mahdollistaa mahdollisimman tasapuolisesti palveluja myös pienille kyläkouluille?! Hankeraha mahdollistaa kyläkoululaisten tuomisen esim. yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestämme keskitetysti nuorisotiloilla kouluaikaan. Tai vastaavasti nuorisotyöntekijät matkaavat kyläkouluille vaikkapa teematuntien pitoon. Tarpeellisuus ja tarve pitää kokeilla ja todentaa, jotta jatkossa kuljetuksiin löytyisi määrärahoja vaikkapa opetuspalveluiden talousarviosta. Mietimme kouluja viitenä kokonaisuutena Yläkoulut (Pääskytie, Linnajoki, Strömborgska, Lyceiparkens, Albert Edelfelt), Suuret alakoulut (Keskuskoulu, Kvarnbackens, Peippo, Huhtinen, Albert Edelfelt), Pienet alakoulut, toinen aste ja erityiskoulut / luokat. 6
7 Hankehakemuksessa tarkoitetun koululla työskentelevän nuorisotyöntekijän työtehtävät kohdistuvat etupäässä ryhmätoimintoihin, ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön hengessä. Suunnitelmallinen yksilötyö jää opettajille, kuraattorille, psykologille ja erityisnuorisotyöntekijöille. Nuorisotyöntekijä voi toimia yksittäisen oppilaan ja perheen tukena heidän sitä erikseen pyytäessä. Nuorisotyöntekijän yhteistyötä koulukuraattorin ja -psykologin ja muun verkoston kanssa tulisi kehittää. Siten nuorisotyö voisi tehdä entistä tehokkaammin ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä ryhmien ja kokonaisten kouluyhteisöjen kanssa koulujen oppilashuoltoryhmiä tukeakseen. Hyödyntämällä nuorisotyön verkostoja ja linkkejä kolmannen sektorin toimijoihin voitaisiin kouluilla hyödyntää. Vaikuttamiseen kasvattaminen kuuluu nuorisotyöhön luonnollisena osana. Nuorisotyö tarjoaa kanavia ja tukea oppilaiden kuulemiseen ja huomioon ottamiseen heitä koskevissa asioissa. Oppilaskuntien työn tukeminen, eri koulujen oppilaskuntien tapaamiset sekä nuorten ja päättäjien tapaamistilaisuudet säännöllisesti toteutettuna takaavat kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet oppia keinot vaikuttamiseen ja omien mielipiteiden esittämiseen. Mitä muita tapoja saada nuoret mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan? Nuorisotyöntekijä voi toimia osana oppilashuoltoryhmää ennaltaehkäisevää työtä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oppilashuoltotyö mielletään usein liittyvän vain korjaavaan työhön. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kuitenkin kouluja kehotetaan tukemaan yhteisöllisyyttä edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. Luokka-asteiden nivelvaiheet 6 lk -> 7 lk ja 9 lk -> toinen aste koettiin kyselyiden (opinnäytetyö) perusteella tärkeiksi! Luomme nivelvaiheeseen jatkumon, joka alkaa kuudennelta ja päättyy toiseen nivelvaiheeseen, siirtymiseen ja asettumiseen toiselle asteelle. Pyrkimyksenä on, että nuorisopalvelut yhdessä koulun henkilökunnan kanssa tapaa nuoret /luokat kerran vuodessa jonkun teeman merkeissä. Siirtymisvaihe kuudennelta seitsemännelle luokalle on nuorelle suuri mahdollisuus, mutta myös muutos. Kun oma keho suuressa on muutosvaiheessa vaihtuvat myös koulurakennus, luokkakaverit ja opettajat. Porvoossa on useita pieniä kyläkouluja, joiden oppilaille siirtyminen keskustan suuriin yksiköihin ravistelee nuoren turvallisuuden tunnetta. Onkin merkittävää, että oppilaalla on muutosproses- 7
8 sissa mahdollisuus käsitellä muutoksen aiheuttamia tunteita, negatiivisia ja positiivia. Opettajat toivoivat aikaisemmin toteutetulle päihdeputkelle jatkoa. Putki koettiin hyväksi ennaltaehkäiseväksi ja valistavaksi toiminnoksi. Uutta polkua, uusin kehittynein ideoin lähdetään kehittämään yhteistyössä verkoston kanssa. Seiskapäiviä on toteutettu jo vuosia, mutta toiveita päivien sisällön muuttamisesta on tullut sekä kouluilta että nuorisotyöntekijöiltä. Päivät halutaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja sisällöiltään tavoitteellisimmiksi. Valmistelutyö alkaa. Sosiaalinen media, verkkonuorisotyö on kiinteä osa nuorisotyöntekijän arkea tänä päivänä. Netistä on tullut luontainen nuorten vapaa-ajan viettopaikka, jossa kohdataan tuttuja ja tuntemattomia kavereita. Netti on myös paikka, jossa esim kiusaamistakin tapahtuu. Työntekijöiden tietotaidon lisääminen on tärkeää tällä alueella. Vanhemmat ja opettajatkin toivovat tukea ja apua asiassa ja nuoret tarvitsevat ohjeistusta netissä hengailuun! Luokkaprojekti; Oppilashuoltoryhmän ja luokanopettajan muodostamassa tiimissä herää huoli jonkin luokan oppilaan tai oppilaiden koulussa viihtymisestä, turvallisuuden tunteen häiriintymisestä tai huomataan jonkin muun seikan häiritsevän oppilaiden hyvinvointia. Mitä tehdä? Nuorisotyöntekijän avulla ja tuella toteutetaan ennalta suunniteltu tavoitteellinen luokkaprojekti yhdessä esim. luokan opettajan tai valvojan, koulunkäyntiavustajan, erityisopettajan tai kuraattorin kanssa. Projektilla on aina selkeä aloitus, toteutusvaihe ja päätös. Lopussa arvioidaan kuinka yhdessä asetettuihin tavoitteisiin on päästy ja sovitaan jatkosta. Porvoossa toteutetaan kouluterveyskysely Vastauksissa esille tulevat tarpeet otetaan huomioon toimintoja suunniteltaessa. 8
9 HANKKEEN TALOUSARVIO Hankkeen talousarvio koostuu Porvoon nuorisopalveluiden omarahoitusosuudesta, joka koostuu suurelta osin nuorisotyöntekijöiden palkkakuluista. Tarkoituksena on sisällyttää jokaisen nuorisotyöntekijän työaikaan n. 2 h viikossa (vuonna 2013) ja seuraavina vuosina n. 3 h viikossa. Hankkeen kokonaistalousarvion suurimmat kustannukset ovat hanketyöntekijän palkkakustannukset asiantuntijapalkkiot, työntekijöiden koulutuksiin ja hanketyöntekijän osallistumismaksut koulutuksiin materiaali- ja välinekustannukset matkakustannukset, jotka mahdollistavat liikkumisen myös kyläkouluihin ja sieltä poispäin. laitehankinnat, tietokone ja atk-yhteydet, käyttömaksut Erillinen talousarvio liitteenä. HANKKEEN HALLINNOINTI JA OHJAUS Hanketta hallinnoi nuorisopalvelut. Hankevastaavana toimii nuorisoasiamies Nina Siltakorpi, joka toimii myös hanketyöntekijän esimiehenä. Porvoon keskustan nuorisotila Zentra on hanketyöntekijän työpiste, josta käsin hän työskentelee. Hanketyöntekijän tueksi on hyvä nimetä sekakielinen moniammatillinen ryhmä, joka ohjaa hankkeen toimintaa. Ryhmä koostuisi 6-8 henkilöstä Hanketyöntekijä, suomenkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, ruotsinkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, oppilashuollon edustaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtoryhmän nimeämä edustaja ja 1-2 edustajaa nuorisopalveluista. Lisäksi nimetään kieliryhmäkohtaiset tiimit, joissa on kerran vuodessa mahdollisuus paneutua asioihin kielikohtaisesti. VAKINAISTAMISSUUNNITELMA VISIO: Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista. - Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Porvoolla on selkeä raamitus koulunuorisotyöhön! Servicebrickan on monipuolistunut ja saanut sisältöönsä monia uusia herkkuja. 9
10 - Sekä nuorisopalvelut, että koulut ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja koulunuorisotyö on sisällytetty koulujen opetussuunnitelmiin sekä nuorisopalveluiden toimintasuunnitelmaan. Nuorisotyön tekeminen yhteistyössä koulujen kanssa on osa nuorisotyöntekijän työarkea. - Hankkeen aikaansaama tulos voi vaikuttaa siihen, onko nuorisopalveluilla nuorisotyöntekijä, joka jatkossakin koordinoi kouluyhteistyötä kokopäiväisesti. - Porvoolla on työntekijöitä, jotka omaavat monipuolista osaamista. LANUKKEEN KOHDAT, JOITA HANKE TOTEUTTAA Bricka hankkeen tavoitteet ja sisältö toteuttavat seuraavia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohtia: Strateginen tavoite 1 Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi o 1.1. Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet o 1.2. Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus o 1.3. Oppilaskuntatoiminta o 1.4. Tietoyhteiskuntaosallisuus ja mediataidot Strateginen tavoite 2 Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan o 2.1. Nuorisopalvelut lähipalveluina o 2.2. Harrastusten saavutettavuus o 2.3. Lasten ja nuorten oma toiminta o 2.4. Kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 4 Yhdenvertaisuus toteutuu o 4.1. Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus o 4.3. Alueellinen yhdenvertaisuus Strateginen tavoite 7 Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada itselleen korkeatasoinen koulutus o 7.2. Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus Strateginen tavoite 8 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä o 8.2. Oppilas- ja opiskelijahuolto 10
11 o 8.3. Kiusaaminen o 8.5. Päihteet ja mielenterveys Strateginen tavoite 9 Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä 9.1. Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio 9.2. Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen Nina Siltakorpi nuorisoasiamies, Porvoon kaupungin nuorisopalvelut 11
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.
LisätiedotKoulunuorisotyö Tampereella
Koulunuorisotyö Tampereella nuoriso-ohjaaja osana kouluyhteisöä 1 LAPE koulu, oppilaitos ja vapaa-ajan kehittämisryhmän TOP 4 tavoitteet 1. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen, kaverisuhteiden
LisätiedotMitä ne täällä tekee?
Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen
LisätiedotKOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA
KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKoulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin
Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotVaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotNuori rikoksen uhrina ja tekijänä - miten kysyä, puuttua ja ehkäistä -seminaari
19.3.2018 Kanuuna, verkostopäällikkö suvi.lappalainen@lahti.fi 1 Nuori rikoksen uhrina ja tekijänä - miten kysyä, puuttua ja ehkäistä -seminaari 21.3.2018 Kunnallisen nuorisotyön Osaamiskeskus Kanuuna
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotVoimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.
Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja
LisätiedotKiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna
Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna 2017-18 Kiusaamista ennalta ehkäisevä työ Opetussuunnitelma Kasavuoren
LisätiedotMitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi
Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotNivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta
Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotNUORISOTYÖ KOULUSSA. Sivistyslautakunnan kokous Alavieska
NUORISOTYÖ KOULUSSA Sivistyslautakunnan kokous 23.1.2018 Alavieska Projektityöntekijä Minna Koirikivi/OSAVA-hanke Nuoriso-ohjaaja Mari Myllylä/Alavieskan nuorisotoimi OSAVA Nuorten osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotVanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen
Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)
LisätiedotKehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotKOULUNUORISOTYÖTÄ TORNIOSSA
KOULUNUORISOTYÖTÄ TORNIOSSA Rovaniemellä 17.1.2018 Katri Keisu, rehtori, Tornion kaupunki, Raumon koulu katri.keisu@tornio.fi puh. 040-84 64 073 Ilkka Halmkrona, sivistystoimenjohtaja, Tornion kaupunki
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotOppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki
Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotLahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:
Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
Lisätiedot8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotAjankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017
Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotHyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki
Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen
LisätiedotKokkola ja nuorisopalvelut
Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo
LisätiedotEsiopetuksen työ- ja arviointisuunnitelmat Kasvatus- ja sivistysltk
Esiopetuksen työ- ja arviointisuunnitelmat 2018-2019 Kasvatus- ja sivistysltk 23.10.2018 Tuusulassa esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluilla Esiopetuksessa on yhteensä 520 lasta Kunnallisessa
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotNuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli
7.2.2017 www.nuorisokanuuna.fi 1 Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli Laatukriteerein tuotetaan yhteistä käsitystä siitä, millainen nuorisotyö on hyvää ja tavoiteltavaa
LisätiedotLasten Parlamentti Varpaset
Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotOpiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
LisätiedotHyvinkäällä on hyvä huomen
Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010
18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa
LisätiedotOPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu
OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotNuorten matalan kynnyksen ohjausmalli
Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotKenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
LisätiedotKlaarin kehittämishanke
Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
LisätiedotPERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä
PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä
LisätiedotYhteinen lapsi yhteiset käytännöt
Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt Oppilashuollon kehittäminen Järvenpäässä Hanna Saarinen ja Marja Yliniemi 29.4.2010 Hanna Saarinen, Marja Yliniemi 1 Järvenpää pähkinänkuoressa sijaitsee keskisellä Uudellamaalla
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
Lisätiedot