NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMAT JA MASENTUNEISUUS

Transkriptio

1 NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMAT JA MASENTUNEISUUS Henna Ijäs Ammatillinen erityisopettaja, Luovi Anna-Kaisa Sipilä Ohjaava opettaja, psykoterapeutti Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskus

2 Mitä on mielenterveys? Miten sen voi tunnistaa tai mitata? Mistä tiedät, että opiskelijan mieli voi hyvin / huonosti? Mistä tunnistat opiskelijan mielenterveyden haasteet?

3 Opiskeluhyvinvointi? K.Peuna Perhe OPISKELUHYVINVOINTI Yhteiskunta OPISKELU Opiskeluolosuhteet Opintojen sisältö ja vaatimukset Opiskeluyhteisö ja organisaatio Opetus ja vuorovaikutussuhteet Muu lähiyhteisö Asenteet ARVOT Motivaatio OPPIMINEN Oppimisvalmiudet Opiskeluvalmiudet ELÄMÄNHALLINTA Terveys Toimintakyky

4 Psyykkinen toimintakyky Markku Ojasen määritelmän mukaan: Psyykkisesti toimintakykyinen ihminen (1) toimii tehokkaasti ja järkevästi, (2) tuntee olonsa hyväksi, on hyvällä mielellä ja (3) arvostaa itseään ja suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Mielenterveys on hiukan edellisiä kapeampi käsite. Sillä tarkoitetaan psyykkistä tasapainoa ja sopeutumista yhteiselämään. Mieleltään terve ihminen on sovussa sekä itsensä että ympäristönsä kanssa.

5 Terve/sairas? * Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää * Jokainen meistä kyseenalaistaa joskus myös omaa mielenterveyttään elämänmuutokset ja kriisitilanteet, stressi

6 Mielenterveys: Kyky rakastaa ja tehdä työtä

7 Nuoruusiän mielenterveyden haasteet

8 Keskusteltavaksi * Ketä oppilaitoksissa HOJKSataan koodilla 03 (= vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt; opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) * Ketä HOJKSataan koodilla 06 (= psyykkiset pitkäaikaissairaudet; mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat,masentuneet, itsetuhoiset, syömishäiröistä kärsivät ) * Ketä HOJKSataan koodilla 12 (= muu syy, joka edellyttää erityisopetusta)

9 Nuoruusikä on kasvun ja kehityksen aikaa ( esim. Havighurst) Fyysinen sukupuolinen kypsyys saavutetaan ensin, n. 15 v. Aivot kehittyvät nuoruusiässä voimakkaasti, valmiit v Tunne- elämä ja mielen puolustuskeinot, emotionaalinen hallinta kesken, valmiit yli 20 v Sosiaalinen ja taloudellinen itsenäisyys > v.

10 Psyykkisten häiriöiden luokittelu ( psykologi Sanna Mujunen) Luokittelutapoja on useita (kansainvälisiä) Kolme suurta ryhmää: * neuroosit * persoonallisuushäiriöt * Psykoosit Myös aivoperäiset sairaudet ja vammat aiheuttavat psyykkisiä muutoksia (esim. onnettomuudesta aiheutunut vaikea aivovamma)

11 Nuoruusiän mielenterveyden häiriöt

12 Nuoruusiän mielenterveyden häiriöt

13 Riskitekijöitä perintötekijät traumat hylkäämiskokemus turvattomuus krooniset sairaudet ja vammat vanhemmuuden ongelmat Oireita: levottomuus, keskittymiskyvyn pulmat, stressiherkkyys, vihamielisyys, ilkivalta, valehtelu, lintsaus ym. matala ärsyyntymiskynnys vireystila - kireystila passiivisuus vetäytyminen, kaveripiirin vaihtuminen ym. HOX! Normaaliin kehitykseen liittyvät vaihtelut ja kuohunnat sekä mielialavaihtelut ja oireiden epämääräisyys vaikeuttavat tunnistamista ja hoitoon ohjautumista 13

14 Käytöshäiriöt, ICD 10- F63 Toistuvat raivokohtaukset Näpistelyhimo eli kleptomania Tuhopoltto eli pyromania Pelihimo Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania Tarkemmin määrittelemätön käytös- ja hillitsemishäiriö

15 Käytöshäiriö Lasten ja nuorten käytöshäiriöille ominaista toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käytös aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Lievemmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa etenkin, jos käytöshäiriö on reaktio perheen tai ympäristön tilapäiseen stressiin. Vakavammat käytöshäiriöt ovat usein itsepäisiä, vuosia kestäviä ja asteittain pahentuvia hoito tärkeää!

16 Tyttöjen käytöshäiriön erityispiirteet: väkivaltaisuus, itsetuhoisuus ja liitännäissairastavuus Ilomäki Essi, 2012, väitös Tutkittu 508 psykiatrian akuuttihoitoosastolla ollutta v nuorta 63 tyttöä ja 92 poikaa täytti käytöshäiriön kriteerit tytöillä vaikeusaste ja oireiden määrä vähäisempi, mutta toimintakyky yhtä huono kuin pojilla Uutta tutkimustietoa Riskejä väkivalt ja ei-väkivalt käytöshäiriöön: fyys. perheväkivalta asuminen erossa vähint. yhdestä biol. vanhemmasta Nuoren alkoholiriippuvaisuus lisää riskiä itsemurhan yrittämiseen ja itsensävahingoittamiseen lähes 4- kertaiseksi tytöillä enemmän mieliala- ja ahdistushäiriöitä samaan aikaan oireiden määrä yhteydessä nikotiiniriippuvuuteen JOHTOPÄÄTÖS: ennaltaehkäisyssä ja hoidossa erityinen huomio alkoholin käyttöön sekä depression hoitoon itsetuhoisuuden ennaltaehkäisemiseksi

17 Masennus ja mielialahäiriöt Kouluikäisen masennus (6 12 v) ilmenee usein alakuloisena mielialana, ilmeinä ja eleinä. Leikkien aiheisiin liittyvät hylkäämiset, menetykset, moitteet, vahingoittaminen, myös kuolema ja itsemurha voivat olla esillä. Usein masennus voi ilmetä väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina

18 Masennus Nuoren (12 18 v) masennus voi muistuttaa kouluikäisten masennusta. Varhaisnuorilla (12 14 v) masennus ilmenee usein joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin ja oirekuva alkaa vastata lisääntyvässä määrin aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Masennuksen ydinoireet nuorilla ovat aikuisten tavoin masentunut mieliala, mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys.

19 Jatkuu Mielialan muutos voi ilmetä itkuisuutena, ärtyisyytenä tai vihaisuutena. Tärkeiden asioiden aloittaminen on vaikeaa, jopa ylivoimaista ja nuori vetäytyy pois harrastuksistaan ja kavereistaan Mitä tehdä? Vanhemman tai opettajan tulee aina kysyä lapselta tai nuorelta avoimesti ja suoraan Masennuksesta kysyminen ei aiheuta oireita, vaan voi päinvastoin lievittää niitä, jos ja kun lapsi tai nuori kokee tulevansa myötäelävästi ymmärretyksi pahassa olossaan

20 Syömishäiriöt syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja voi ilmetä joko sairaalloisena laihduttamisena tai ahmimisena laihuushäiriö alkaa tyypillisimmillään nuoruusiän alkuvuosina, vuoden iässä ahmimishäiriö alkaa usein vasta nuoruusiän loppuvaiheessa. liittyy usein myös muu psykiatrinen häiriö, tavallisimmin masennus tai ahdistuneisuushäiriö sekä pakko-oireisen persoonallisuushäiriön piirteitä, kuten täydellisyyden tavoittelua, pikkutarkkuutta ja joustamattomuutta

21 Pakko-oireet Pakkoajatukset toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia eivät ole luonteeltaan vain liiallista asioista huolehtimista Pakkotoiminnat esim. toistuva peseminen, siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely, kyseleminen ja toistuvien rauhoittavien vakuutusten vaatimus ja pakonomainen rukoilu

22

23 Mielenterveys ja opiskelu

24 Mielenterveys ja opiskelu ( esim. Mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö on hyvä ympäristö kaikille. Mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö lisää kaikkien opiskeluhyvinvointia. Fyysisen ja psyykkisen opiskeluympäristön muotoutumiseen voivat vaikuttaa kaikki oppilaitoksen toimijat opiskelijasta toimitilahuoltajaan.

25 Opiskelun haasteet ja erityisen tuen tarve Suurin syy opintojen keskeyttämiselle on sairaus ja sen oireet. Tuen ja avun kysyminen koetaan vaikeaksi eikä sairaudesta haluta välttämättä kertoa oppilaitoksen henkilökunnalle Oppilaitoksen henkilökunnan ja toisten opiskelijoiden suhtautuminen mielenterveyskuntoutujaan huolestuttaa -> Pelko hulluksi leimaantumisesta

26 Opiskelun haasteet ja erityisen tuen tarve (R. Karvonen) Henkilökunnan tieto ja kokemus mielenterveysongelmista ja erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisesta Oppilaitoksen kyky järjestää yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa opetusta ja ohjausta Opiskelijapalvelujen rooli opiskelijan arjessa

27 Opiskelijan haasteet ja erityisen tuen tarve Opiskelijan kokemat sairauden oireet, kuten Keskittymisvaikeudet, väsymys, ahdistus ja kognitiivisten toimintojen vaikeudet Oireiden vaihteleva luonne Lääkkeiden sivuvaikutukset saattavat hankaloittaa opiskeluun keskittymistä-> väsymys, muistiongelmat Puutteelliset opiskelutaidot. Kyvyttömyys suunnitella ajankäyttöä ja käsitellä stressiä. Jäsentymättömät omaan elämään ja opiskeluun liittyvät suunnitelmat. Heikko itsetunto ja itsearvostus.

28 Opiskelun haasteet ja erityisen tuen tarve mielenterveyden ongelmat eivät ole este opiskelulle, jos opiskelijalla on toimiva hoitosuhde ja opiskeluhyvinvointia tukevat keinot tulla toimeen sairauden kanssa

29 Miten rakennetaan mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? ( 1. Luottamus ja avoimuus - Opiskelija tulee hyväksytyksi ja kuulluksi omana itsenään 2. Itsearvostuksen tukeminen - Opiskelijan kohtaaminen, arvostus ja läsnäolo 3. Turvallisuus, selkeys ja ennustettavuus - Struktuurit ja rutinit luovat turvaa

30 Miten rakennetaan mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? 4. Positiivisen palautteen antaminen 5. Yhteistyö verkoston kanssa Opiskelija päähenkilö häntä koskevissa neuvotteluissa salassapitovelvollisuus ei tule yhteistyön esteeksi Yhteistyö mahdollisimman avointa opiskelijan suuntaan Tilanne vaikea, jos opiskelija ei koe tarvitsevansa apua

31 Opettajan sudenkuopat Liiallinen ymmärtäminen Joustavuutta ja ymmärtämistä vaaditaan, mutta yhtä lailla jämäkkyyttä ja sopimuksista kiinni pitämistä Sairaudella osataan myös hakea lisävapauksia Aiheettomat syyllisyydentunteet Voinnin vaihtelut osa psyykkistä sairastumista

32 Opettajan sudenkuopat Yksin pärjääminen Mt- nuoren kohtaamiseen, opettamiseen ja ohjaamiseen tarvitaan yhteistyötä Työnohjaus ja esimiehen tuki tärkeää! Kouluttautuminen Työajan rajaamattomuus Muista työn ja oman elämäsi rajat.

33 Mielenterveysongelmista voi kuntoutua! 1. Mielenterveysongelmista kuntoutuminen on prosessi: potilas, toipilas, kuntoutuja, kuntoutunut 2. Mielenterveysongelmista kuntoutuminen on muutosta vastaanottavasta ja riippuvaisesta potilaan roolista aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässä 3. Mielenterveysongelmista kuntoutuminen on henkilökohtainen prosessi, jossa ihmisen asenteet tunteet elämän päämäärät toimintatavat taidot roolit muuttuvat

34 Minä Oma elämä Oman reitin kulkija Samantyyppinen kuin ne muut Silti omanlainen, ainutkertainen Ihminen!

35 Lähteitä ja linkkivinkkejä: Dunderfelt, T Elämänkaaripsykologia. Porvoo:WSOY Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L., Ruoppila, I., Ihmisen psykologinen kehitys. Porvoo:Wsoy Laukkanen, E., Marttunen, M., Miettinen, S., Pietikäinen, M. (toim.), Nuorten psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Duodecim vu/