Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
|
|
- Päivi Anita Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
2 Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla yleistä (vuoden aikana noin 5% suomalaisista aikuisista kärsii masennusjaksosta), ja se voi vaikeuttaa kuntoutumista eri tilanteissa Masennusoireilua voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti Masennusoireiden tunnistaminen ja hoito tukee ja mahdollistaa näin myös muuta kuntoutumista, mutta on erityisen keskeistä mielenterveyskuntoutuksen alueella Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat masennustilan vaikeusasteen arviointi ja ensimmäistä kertaa elämässä esiintyvän masennustilan ja toistuvan depression välinen erottelu 2
3 Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta Vuonna 2013 masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat Suomessa 509 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset 108 miljoonaa euroa (Eläketurvakeskus ja KELA, Depression Käypä hoito suositus). Lisätietoa Käypä hoito suositus Depressio, päivitetty , saatavana 3
4 ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit, joita sovelletaan oirekuvan osalta myös toistuvassa masennuksessa (F33). Hieman lyhennetty Käypä hoito suosituksen mukaan Oirekriteerit A. Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan. B. Todetaan vähintään 2 seuraavista oireista. Oirekuva 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteen laskettuina) vähintään Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu 9. Unihäiriöt 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa masennustilassa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä
5 Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireita voidaan arvioida useiden eri suomenkielisten oirekartoituslomakkeiden avulla Lomakkeet eivät koskaan korvaa haastattelua, mutta riskiryhmiin kohdistuva seulonta saattaa parantaa depression tunnistamista Positiivinen seula ei merkitse depressiodiagnoosia KELA on AKVA hankkeessa valinnut käytettäväksi Toimia tietokannasta löytyvän BDI (Beck Depression Inventory) mittarin, jota myös Depression Käypä hoito suositus suosittaa 5
6 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI BDI on kehitetty masennusoireiden intensiteetin mittaamiseen sekä masennuksen määrittämiseen tutkimus- ja terapiakontekstissa On hyvä tietää, että Suomessa on useita käännöksiä kliinisessä käytössä, myös lyhennettynä, lisäksi eri väestöryhmille on esitetty eri seularajoja ja ajanjaksoja arvioinnille Toimia tietokannassa on kaksi BDI lomaketta Tässä yhteydessä käytetään BDI -21 kyselyä, jota on käytetty mm. suomalaisessa Terveys tutkimuksessa (Toimia BDI -käyttö väestötutkimuksiin) 6
7 Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa BDI sopii masennusoireiden seulontaan ja seurantaan Seulonnassa käytetään 2 viikon tarkastelujaksoa (ensimmäinen arvio) Yhden viikon tarkastelujakso sopii sen sijaan ajankohtaisten masennusoireiden vaikeusasteen arviointiin, ja hoitovasteen tai muun muutoksen seurantaan (uusinta -arvio) 7
8 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 8 Lomakkeen läpikäynti verkossa, kysymykset myös alla Sarja 1 1 En ole alakuloinen, enkä surullinen. 2 Tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi. 3 Olen alakuloinen, enkä pääse siitä tunteesta eroon. 4 Olen niin surullinen tai onneton, että se tekee kipeää. 5 Olen niin surullinen tai onneton, etten kestä enää. Sarja 2 1 En suhtaudu tulevaisuuteeni erityisen toivottomasti. 2 Tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta. 3 Minusta tuntuu, ettei minulla olemitään odotettavaa tulevaisuudelta. 4 Minusta tuntuu, etten koskaan pääse eroon huolistani. 5 Tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa asioiden muuttumiseen parempaan päin. Sarja 3 1 En tunne epäonnistuneeni elämässä. 2 Minusta tuntuu, että olen epäonnistunut useammin kuin muut ihmiset. 3 Minusta tuntuu, etten ole saanut aikaan paljoakaan mainitsemisen arvoista. 4 Elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia. 5 Tunnen epäonnistuneeni täysin ihmisenä.
9 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 9 Sarja 4 1 En ole erityisen tyytymätön. 2 Olen ikävystynyt suurimman osan ajasta. 3 En nauti asioista samalla tavalla kuin ennen. 4 En saa enää mistään tyydytystä. 5 Olen tyytymätön kaikkeen. Sarja 5 1 Minulla ei ole erityisiä syyllisyydentunteita mistään. 2 Tunnen itseni toisinaan huonoksi ja arvottomaksi. 3 Kärsin syyllisyydentunteista usein. 4 Nykyään tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melkein aina. 5 Tunnen olevani hyvin huono ja arvoton. Sarja 6 1 Mielestäni minua ei rangaista tällä hetkellä. 2 Minusta tuntuu, että minulle voi tapahtua jotain pahaa. 3 Tunnen, että minua rangaistaan tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. 4 Tunnen, että ansaitsen rangaistuksen. 5 Haluan, että minua rangaistaan.
10 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 10 Sarja 7 1 En ole pettynyt itseeni. 2 Olen pettynyt itseeni. 3 En pidä itsestäni. 4 Inhoan itseäni. 5 Vihaan itseäni. Sarja 8 1 En tunne olevani muita huonompi. 2 Arvostelen itseäni heikkouksistani ja erehdyksistäni. 3 Moitin itseäni kaikesta, mikä menee pieleen. 4 Minulla on mielestäni liian paljon huonoja puolia. 5 Pidän itseäni täysin kelvottomana. Sarja 9 1 En ole koskaan ajatellut vahingoittaa itseäni. 2 Joskus ajattelen itseni vahingoittamista, mutta en kuitenkaan aio tehdä sitä. 3 Minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut. 4 Minusta tuntuu, että perheelleni olisi parempi, jos olisin kuollut. 5 Haluaisin olla kuollut.
11 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 11 Sarja 10 1 En itke tavallista enempää. 2 Itken nykyisin enemmän kuin ennen. 3 Itken nykyisin jatkuvasti, enkä voi lopettaa itkemistä. 4 Ennen pystyin itkemään, mutta nyt en voi itkeä, vaikka haluaisinkin. Sarja 11 1 En ole sen ärtyneempi kuin yleensäkään. 2 Nykyisin ärsyynnyn helpommin kuin aikaisemmin. 3 Tunnen itseni ärtyneeksi koko ajan. 4 Asiat, jotka ennen ärsyttivät minua, eivät ärsytä minua enää. Sarja 12 1 En ole menettänyt kiinnostusta toisiin ihmisiin. 2 Olen vähemmän kiinnostunut toisista ihmisistä kuin ennen. 3 Olen menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan lähes kokonaan. 4 Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä enää lainkaan.
12 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 12 Sarja 13 1 Teen päätöksiä yhtä helposti kuin ennenkin. 2 Varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa. 3 Minulla on vaikeuksia päätösten teossa. 4 En pysty enää lainkaan tekemään päätöksiä. Sarja 14 1 Minusta tuntuu, etten näytä sen huonommalta kuin ennenkään. 2 Olen huolissani siitä, että näytän vanhalta tai etten näytä miellyttävältä. 3 Minusta tuntuu, että ulkonäköni on muuttunut pysyvästi niin, etten näytä miellyttävältä. 4 Minusta tuntuu, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä. Sarja 15 1 Voin tehdä työtä yhtä hyvin kuin ennenkin. 2 Minkä tahansa työn aloittaminen vaatii minulta ylimääräisiä ponnistuksia. 3 En enää tee työtä yhtä hyvin kuin ennen. 4 Tehdäkseni jotain minun on todella pakotettava itseni siihen. 5 En pysty enää tekemään ollenkaan työtä.
13 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI Sarja 16 1 Nukun yhtä hyvin kuin ennenkin. 2 Herään aamuisin väsyneempänä kuin ennen. 3 Herään 1-2 tuntia tavallista aikaisemmin ja minun on vaikea nukahtaa uudelleen. 4 Herään aikaisin joka aamu, enkä pysty nukkumaan Sarja 17 1 En väsy enempää kuin tavallisestikaan. 2 Väsyn helpommin kuin ennen. 3 Mikä tahansa väsyttää minua. 4 Olen liian väsynyt tehdäkseni mitään. Sarja 18 1 Ruokahaluni ei ole sen huonompi kuin ennenkään. 2 Ruokahaluni on huonompi kuin ennen. 3 Ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen. 4 Minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 13
14 Mielialan arviointi mittareiden avulla -BDI 14 Sarja 19 1 En ole laihtunut viime aikoina. 2 Olen laihtunut enemmän kuin 2,5 kg. 3 Olen laihtunut enemmän kuin 5 kg. 4 Olen laihtunut enemmän kuin 7,5 kg. Sarja 20 1 En ole huolissani terveydestäni tavallista enempää. 2 Olen huolissani ruumiillisista oireista kuten kivuista, säryistä ja vatsavaivoista. 3 Olen niin huolissani tuntemuksistani, että minun on vaikeata ajatella muuta. 4 Terveyteni ja tuntemuksieni ajatteleminen on kokonaan vallannut mieleni. Sarja 21 1 En ole havainnut muutoksia kiinnostuksessani sukupuolielämään viime aikoina. 2 Kiinnostukseni sukupuolielämään on vähentynyt entisestä. 3 Olen huomattavasti vähemmän kiinnostunut sukupuolielämästä kuin ennen. 4 Olen menettänyt kaiken mielenkiintoni sukupuolielämään.
15 Mielialan arviointi mittareiden avulla BDIn tulkinta Pisteytys tapahtuu 2-vaiheisesti: 1) kysymyssarjat pisteytetään uudelleen siten, että joissakin sarjoissa useampi vaihtoehto voi saada saman arvon Toimian pdf lomakkeen ohjeen mukaan 2) uudelleen pisteytetyt kysymyssarjat lasketaan yhteen summapistemääräksi. Lopullinen asteikkopistemäärä: lasketaan osioiden suora summa (teoreettinen vaihtelu väli 0-63) Pistemäärä voidaan suhteuttaa masennusoireisiin seuraavasti: 1 9 = ei masennusta, = lievä masennus, = keskivaikea masennus, = vaikea masennus 15
16 Mielialan arviointi mittareiden avulla Mittausajankohdat Mielialakysely BDI 21 tehdään kuntoutuksen alkuvaiheessa, päätösvaiheessa ja seurantavaiheen viimeisellä kerralla (pl. ammatillinen kuntoutusselvitys*) Mittauksella pyritään parantamaan oireiden tunnistamista ja hoitoonohjausta -huomioi mm. kysymys 9 vaikka pisterajat alittuisivat. Aina tarvittaessa ohjaus terveydenhuoltoon. *Ammatillinen kuntoutusselvitys-> vain selvityksen jatkovaiheessa ja toistetaan aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä 16
17 Kiitos Keskustelua, kysymyksiä? 17
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotSeuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.
BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.
LisätiedotTERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2
TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotLahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto
Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotTERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003
TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. hengityselinten oireita, hengenahdistusta, rintakipua, allergiaoireita sekä tuki- ja lii
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli
Mieli ja Diabetes Diabetesosaaja 28.1.2015 Psykologi Kirsi Ikuli Diabeteksen luonteesta Itse vastuussa omahoidosta Jokapäiväiset valinnat Pysyvä Vakava Paljonko diabetesta voi hallita? Riittävän hyvä juuri
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä KYSELY T2093 1 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja eräistä elintavoistanne, työstänne, elinympäristöstänne, terveydestänne
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMiten voit?-terveyskysely
Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea
LisätiedotMiten voit?-terveyskysely
Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin
LisätiedotNuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille
Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Riikka Ervasti & Jenni Vuoti Vaasan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala 2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 MASENNUS 3 NUOREN MASENNUKSEN
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotTerveyskysely Miten voit?
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Yli 18-vuotiaat opiskelijat Luottamuksellinen Terveyskysely Miten voit? Opiskelijana sinulla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Henkilötiedot Sukunimi Etunimi
LisätiedotVitDmet, KYSELYLOMAKE
TARRA 1-5 01 Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Päivämäärä: / / -15 VitDmet, KYSELYLOMAKE Vastatkaa jokaiseen kysymykseen omien kokemustenne ja tietojenne
LisätiedotPotilasohje Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Psykiatrian palveluyksikkö PY150 rr 30.11.2012 1 (18) MASENNUSPOTILAAN ITSEHOITO-OPAS
Potilasohje Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Psykiatrian palveluyksikkö PY150 rr 30.11.2012 1 (18) Masennuspotilaan itsehoito-opas Kuvaus: Ohjeessa selvitetään masennuksen oireet ja sen hoitoa. Masennuksen
LisätiedotSisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE
5.7.2017 MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1 YLEISTÄ... 1 2 MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 1 2.1 Mittaria koskevan tiedon merkitseminen...
LisätiedotSisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos
MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 2 1.1. Mittaria koskevan tiedon merkitseminen... 2 1.2.
LisätiedotKuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia
Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Keskiarvosi vanhassa koulussa Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Mitkä oppiaineet olivat Sinulle helppoja?
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotPaimion palvelukeskussäätiö
LIITE 2: Zung-depressioskaala Paimion palvelukeskussäätiö pvm Depressioskaala Zung: Sirkka-Liisa Kivelä Seuraavassa esitellään erilaisia väittämiä. Rengastakaa kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka
LisätiedotTerveyskysely Miten voit?
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Aikuisopiskelijat Luottamuksellinen Terveyskysely Miten voit? Opiskelijana sinulla on oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Henkilötiedot Sukunimi Etunimi Henkilötunnus
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotPSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotTuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén
Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen
LisätiedotTerveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun
Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1
1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 Hyvä Kuntoutuja! Tutkimusnumero Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja terveydestänne, hyvinvoinnistanne, opiskelustanne ja elämänlaadustanne.
LisätiedotLYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotMENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli
Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan
LisätiedotKuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)
21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotNUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen
NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille
NUORTEN DEPRESSIO Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotTehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet
Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotMasentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka
Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus LT, lastenpsykiatrian erikoislää ääkäri Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdää
LisätiedotMikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen
Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotRAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?
1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKaamosmasennusta vai syysväsymystä
Kaamosmasennusta vai syysväsymystä Eeva Lauronen 0:00 8.11.2010 Herätyskello soi liian aikaisin. Päivällä tekee mieli ottaa torkut, illalla sohva ja suklaalevy houkuttelevat enemmän kuin kävelylenkki.
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotKoulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?
Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotKoulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)
Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Lapsilla ja nuorilla on joskus erilaisia syitä jäädä pois koulusta. Joillakin on koulussa paha olla, joillakin on vaikeuksia toisten ihmisten kanssa, jotkut vain
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotOPISKELUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKYSELY Tiedot tulevat vain opiskeluterveydenhuollon käyttöön. HENKILÖTIEDOT ASUMINEN OPISKELU LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA
1 Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskus Opiskeluterveydenhuolto OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSKYSELY Tiedot tulevat vain opiskeluterveydenhuollon käyttöön. HENKILÖTIEDOT Suku- ja etunimi Pvm: / 20 Sosiaaliturvatunnus
LisätiedotAKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja
AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vadén 5.10.2016 ja 6.10.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Skype-info tuloksellisuuden raportoinnista (AKVA:sta) 5.10 ja 6.10.2016
LisätiedotJÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO
JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona
LisätiedotDepressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö
Depressiopotilaan työkykyarvio Kuntoutussäätiö 25.10.2016 Psyk el, LT Katinka Tuisku HYKS Erityispoliklinikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk kunta-alan työntekijöillä
LisätiedotLT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio
LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten depressio Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikusille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10 / 2007 Publications
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotLÄHEISENI ON SAIRASTUNUT MASENNUKSEEN -opaslehtinen masentuneen läheisen tueksi
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Johanna Huovinen LÄHEISENI ON SAIRASTUNUT MASENNUKSEEN -opaslehtinen masentuneen läheisen tueksi Opinnäytetyö Kesäkuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Kesäkuu 2015
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
Lisätiedot