Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
|
|
- Saara Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointia työstä
2 Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri
3 Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden kestävyyden kannalta ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet kohdistetaan työuran alkuun, keskelle ja loppupäähän Työelämän joustavuutta sekä osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työntekoon kehitetään Nuorisotyöttömyyttä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää vähennetään
4 Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (2/2) Vahvistetaan ja selkiytetään työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyötä työntekijän työkyvyn tukemisessa Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa sekä Masto-hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen juurruttamista
5 Mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt Mielenterveys voidaan nähdä psyykkisiä toimintoja ylläpitävänä ja jatkuvasti kehittyvänä voimavarana Mielenterveyden häiriö on kliinisesti merkitsevä yksilön käyttäytymiseen liittyvä tai psyykkinen oireyhtymä, joka aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, toiminnan vajavuutta tai rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta (American Psychiatric Association 1994)
6 Masennustilan/Toistuvan masennuksen oirekriteerit (ICD 10: F32-33) Yli 2 viikon ajan on esiintynyt: A) vähintään kaksi seuraavista ydinoireista masentunut mieliala mielihyvän tai kiinnostuksen kokemisen menetys väsymys tai vähentyneet voimavarat
7 Masennustilan / Toistuvan masennuksen oirekriteerit (ICD 10: F32-33) B) lisäksi muita oireita seuraavista siten, että yhteensä on vähintään 4 / 10 oiretta itseluottamuksen tai itsearvostuksen väheneminen kohtuuton tai perusteeton syyllisyydentunne päättämättömyys tai keskittymiskyvyttömyys itsemurha-ajatukset tai muut kuolemanajatukset unihäiriö ruokahalun ja painon muutos psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys
8 Yleisiä mielenterveyden häiriöitä työikäisillä Mielialahäiriöt Ahdistuneisuus -häiriöt Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt Vakava masennustila Paniikkihäiriö Alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt Pitkäaikainen masennus Sosiaalisten tilanteiden pelko Huumeiden käyttöön liittyvät häiriöt Psykoottiset häiriöt Lyhytkestoinen psykoosireaktio Harhaluuloisuus häiriö Masentuneisuutena ilmenevä sopeutumishäiriö Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Pakko-oireinen häiriö Akuutti stressireaktio, Traumaperäinen stressihäiriö Skitsofrenia
9 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys työikäisillä suomalaisilla (Terveys 2000-aineisto; Honkonen ym. SJWEH 2007) Masennustilat (vakava masennustila tai pitkäaikainen masentuneisuus) työssäkäyvät: 6.4% työttömät: 11.9% Ahdistuneisuushäiriöt työssäkäyvät: 4.1% työttömät: 11.1% Alkoholiin liittyvät häiriöt (alkoholiriippuvuus tai haitallinen alkoholin käyttö) työssäkäyvät: 4.7% työttömät: 11.7%
10 Mielenterveyden häiriöt ja työkyky Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena oleva sairausryhmä Suomessa Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeellä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella noin suomalaista, mikä vastaa 45 % kaikista tk-eläkkeistä Samana vuonna tk-eläkkeelle siirtyi kyseisen sairausryhmän vuoksi 8200 henkilöä; noin puolet heistä masennuksen perusteella
11 Työeläkejärjestelmästä mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde:ETK) Masennustilat (F32, F33) Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (F20, F23, F25) Neuroottiset ym. häiriöt (F34, F40-42, F44, F45, F48) Alkoholiin liittyvät mt-häiriöt (F10) Persoonallisuushäiriöt (F21, F60 62 ) Muut mielenterveysdiagnoosit
12 Mielenterveyden häiriöiden syyt ovat monitekijäisiä Persoonallisuus Psykososiaalinen stressi Depressio Työkuormitus? Perinnölliset tekijät 12
13 Masennuksen kannalta keskeisiä työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Työn suuret vaatimukset Vähäiset vaikutusmahdollisuudet Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Huono työilmapiiri Pitkään jatkunut kokemus työpaikkakiusaamisesta Vähäinen työyhteisön sosiaalinen pääoma
14 Psykososiaaliset työolotekijät ja mielenterveyden häiriöt Useissa seurantatutkimuksissa on todettu, että kielteiset kokemukset työn sisällöstä ja organisoinnista sekä ongelmat työyhteisön toimivuudessa ja johtamisessa saattavat aiheuttaa negatiivisia mielenterveysvaikutuksia (Bonde 2008, Netterstrom ym. 2008) Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan ylipitkät työpäivät (vähintään 11-tuntinen työpäivä) voivat lisätä riskiä sairastua vakavaan masennustilaan (Virtanen ym. 2012). Tutkimustieto psykososiaalisten työolotekijöiden vaikutuksista masennustilojen tai muiden mielenterveyden häiriöiden syntyyn on edelleen kuitenkin riittämätöntä (Honkonen ym. 2003, Pirkola ym. 2009)
15 Työikäisten mielenterveyden edistäminen Yhteiskunnan taso mm. asunto-, ympäristö- ja työllisyysasiat yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen yhteiskunnan eri tasoilla työelämän kehittäminen: yhteistoiminnassa tapahtuva toimintatavoista sopiminen, ikäjohtaminen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistäminen Yksilötaso terveellinen ravinto, tupakoimattomuus, liiallisen alkoholin käytän välttäminen, riittävä liikunta ja uni
16 Työkyvyttömyyden ehkäisy Primaaripreventio ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vähentämään mielenterveyden häiriöiden tunnettuja riskitekijöitä Sekundaaripreventio mielenterveyden häiriöiden mahdollisimman varhaisen tunnistamisen ja asianmukaisen hoidon avulla pyritään vähentämään sairastavuutta Tertiääripreventio hoidon ja kuntoutuksen avulla pyritään vähentämään mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa toimintakyvyn haittaa
17 Depression riskitekijöitä Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset Pitkäaikainen stressi Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus Varhainen kaltoinkohtelu Somaattiset pitkäaikaissairaudet Alkoholin suurkulutus ja tupakointi Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi masennus Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky
18 Työpaikan ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Depression riskiryhmille suunnattuja toimenpiteitä epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittely työpaikoilla työkuormituksen hallinta lomautettujen ja työttömäksi joutuneiden tuki pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja psykososiaalinen tuki alkoholin suurkuluttajille lyhytneuvonta traumaattisten kriisien asianmukainen hoito Masennusoireileville suunnattuja toimenpiteitä stressinhallintakeinojen vahvistaminen, vertaistuki masennuksen ennaltaehkäisy- ja itsehoitoryhmät
19 Riskihenkilöiden tunnistaminen ennaltaehkäisyä varten (Honkonen, Duodecim: Työstä terveyttä 2010) Terveystarkastuksessa / vastaanottokäynnillä, jos työntekijällä todetaan työstressi tai työuupumus depression oireita, ahdistuneisuutta, muutoksia käyttäytymisessä unihäiriöitä, alkoholin suurkulutusta epäselviä somaattisia oireita kuormittavia elämänmuutoksia kroonisia sairauksia tihentyneitä vastaanottokäyntejä Sairauspoissaolojen seurannan avulla
20 Masto-hanke STM käynnisti 11/2007 Masto-hankkeen vähentämään masennusperäistä työkyvyttömyyttä; hanke päättyi 5/2011 Tavoitteena oli edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiin masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta Hankkeessa olivat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori
21 Työikäisten mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen (STM 2011)
22 Masto-hankkeen toimintaa Käytännössä pyrittiin edistämään työhyvinvointia tuomalla mielenterveyteen liittyviä teemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin sekä esimiesvalmennuksiin Merkittävä kokonaisuus oli työterveyshuollon toiminnan kehittäminen ja siihen liittyen työpaikan, työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistoiminnan edistäminen Keskeistä toiminnassa oli myös masennuksen alkuvaiheen hoidon tukeminen peruspalveluissa, mm. depressiohoitajatoiminnan edistäminen terveyskeskuksissa (Mieliyhteistyö) Masto-hankkeessa pidettiin monin tavoin esillä työkyvyn varhaisen tuen ja työhön paluun hyviä käytäntöjä teemat olivat esillä valtakunnallisissa ja alueellisissa koulutus- ja muissa tilaisuuksissa sekä työpaikoille suunnatussa MastDokampanjassa (
23 Tue työkykyä käsikirja Työterveyslaitos julkaisi osana Masto-hanketta Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön oppaan keväällä 2011 Opas sisältää käytännöllistä tietoa mielenterveyttä ja työkykyä tukevista toimintatavoista työpaikoilla Materiaalia on saatavilla myös verkossa
24 Työterveyshuollolle työkaluja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon (TTL 2010) "Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio" -suositus Terveysporttiin 2008, päivitetty 2009 Opaskirja työterveyshuoltoon 2010 Alueelliset koulutustilaisuudet I vuonna 2008 II vuonna 2009 III vuonna 2010 Kentän toimijoiden kuuleminen: kevät 2008 Sähköinen kysely työterveyshuollon toimijoille Ennakkokysely koulutukseen osallistujille Viivästetty kysely koulutukseen osallistuneille Käytäntöjen implementointi työterveyshuoltoon: Järvenpää-, Tyke- ja ToMaHok -hankkeet Masto-hankkeen verkkosivut
25 Opaskirja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen keväällä 2010 julkaisema opaskirja Käytännönläheisiä työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon Materiaalia saatavilla myös verkossa Teija Honkonen 25
26 Yhteistyökäytäntöjen edistäminen masennuspotilaan työkyvyn tukemiseksi (Tuisku & Rossi 2010) Tiivis yhteistyö ja selkeä vastuunjako työterveyshuollon toimijoiden kesken Työterveyshuollon yhteistyö esimiehen ja työpaikan kanssa: ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja tuki, työssäjatkamisen ja työhönpaluun tukitoimet Oikein ajoitettu psykiatrinen konsultaatio ja tiivis yhteistyö sairauspoissaolojen koordinoimisen säilyessä työterveyshuollossa
27 Masto-hanke heitti pallon työpaikoille ja terveydenhuoltoon (STM:n selvityksiä 2011:15) Loppuraportissa kuvataan hankkeen toimintaa vuosina Ohjausryhmä teki monia työpaikkojen, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimintaa koskevia ehdotuksia
28 Masennusperusteinen työkyvyttömyys kääntynyt laskuun (Honkonen & Gould 2011) Vuonna 2010 masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi yhteensä 4100 henkilöä; vuonna 2007 vastaava luku oli 4600 Vuoden 2010 lopussa kaikkiaan suomalaista oli eläkkeellä masennuksen vuoksi Masennusperusteisista sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyi milj. euron kustannukset Masennuksen vuoksi myönnettyjen eläkkeiden puolittaminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää ETK:n laskelmien mukaan noin 0.3 vuotta
29 Masennustilan perusteella vuosina eläkkeelle siirtyneet sukupuolen mukaan (Honkonen & Gould 2011)
30 Miksi eläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt laskuun? (Honkonen & Gould 2011) Toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty työpaikoilla, terveydenhuollossa ja sosiaalivakuutuksen alueella Monilla työpaikoilla on sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joiden avulla työkykyongelmiin tartutaan ajoissa Työhön paluun käytäntöjä on kehitetty Masennuksen varhaista hoitoa peruspalveluissa on tehostettu ja toimivia yhteistyökäytäntöjä rakennettu työterveyshuollon ja psykiatrian välillä
31 Osasairauspäiväraha, työkokeilu ja muita työhön paluun tukikeinoja (Masto-hankkeen loppuraportti, STM 2011) Valtaosa masennukseen sairastuneista jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauslomia Mikäli sairauspoissaolo on ollut tarpeen, masennustoipilaiden asteittaista työhön paluuta on viime vuosina enenevässä määrin helpotettu osasairauspäivärahan ammatillisena kuntoutuksena toteutettujen työkokeilujen osatyökyvyttömyyseläkkeiden avulla
32 Masennuksesta johtuvat sairauspäivärahakaudet Sisältää masennuksen (F32, F33) perusteella alkaneet sairauspäivä -ja osasairauspäivärahakaudet. Lähde KELA
33 Työelämän kautta päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle harva nuori (Gould & Nyman 2010) Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävillä nuorilla on taustallaan hyvin erilaisia sairauksia Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen lähinnä alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä kasvu johtuu osittain Kelan kuntoutusrahalainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön muutoksesta Alle 25-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosa saa vain kansaneläkettä
34 Kaikki alle 25-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet (Honkonen ja Gould 2011) Sairausryhmä n % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt masennustilat muut mielialahäiriöt 70 4 neuroottiset, stressiin liittyvät ym. häiriöt 95 6 skitsofrenia ym. psykoosit älyllinen kehitysvammaisuus autismi ym. psyykkisen kehityksen häiriöt muut mielenterveyden häiriöt 65 4 Synnynnäiset epämuodostumat Hermoston sairaudet 77 5 Vammat ja myrkytykset 54 3 Muut sairaudet Kaikki
35 Miten tästä eteenpäin? Koska työkyvyttömyyden taustalla on sekä työelämään että terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, työpaikkojen ja terveydenhuollon yhteistyökäytäntöjä pitää edelleen kehittää Samantyyppisillä yhteistyökäytännöillä ja toimintamalleilla, joiden avulla on pyritty vähentämään masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä, voidaan vaikuttaa muistakin sairauksista johtuvaan työkyvyttömyyteen
36 Mielenterveyden ja työkyvyn edistämisen keinoja työpaikoilla Työkyvyn tukitoimista pelisäännöt työpaikoille varhaisen tuen ja työhön paluun toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen työpaikoille; käytön ja toimivuuden seuranta Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle hyödynnetään Työterveyslaitoksen osana Masto-hanketta tuottamaa koulutusmateriaalia ( Työsuojelu tukemaan mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämistä psykososiaaliset työolotekijät selvitetään kaikilla toimialoilla työpaikan riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystoiminnassa
37 Toimivaa työterveysyhteistyötä Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky Työnantajan on selvitettävä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä Sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 svpäivän jälkeen on, että vakuutettu toimittaa Kelalle työterveyshuollon lausunnon
38 Osatyökykyisillekin mahdollisuus työssä käyntiin Tiedon levittäminen osasairauspäivärahasta ja työkokeiluista myös osatyökyvyttömyyseläkkeet käyttöön mielenterveystoipilaiden työkyvyn tukena Työelämän joustavuutta osatyökykyisille pitää lisätä asialliseen tietoon perustuvaa asennemuokkausta työpaikoilla työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa otetaan huomioon psyykkisiltä / fyysisiltä voimavaroiltaan osatyökykyisten työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi tarpeelliset toimenpiteet Nuorilla mielenterveyskuntoutujilla erityistarpeita tarvittaessa tuettu työllistyminen työvalmentajan tuella
39 Työterveyslaitos: Koulutusta ja kehittämishankkeita TTL integroi Masto-hankkeen yhteydessä suunnitellun Masennus ja työelämä -koulutuskokonaisuuden osaksi työterveyshuollon koulutusohjelmia työterveyshuollon erikoistumis- ja pätevöittämiskoulutukset täydennyskoulutukset alueellinen koulutusyhteistyö työterveyshuollon ja psykiatrian välillä Masennuksen itsehoito- ja ennaltaehkäisyryhmät työterveyshuollon toiminnaksi TTL on suunnitellut Suomen Mielenterveysseuran kanssa uudistettua depressiokoulun ryhmänohjaajien koulutusta, jonka on tarkoitus käynnistyä keväällä 2012 TTL varmistaa, että toiminta tukee työterveyshuollon uuden painopisteen mukaista toimintaa
40 Lisätietoa verkossa > työterveys > työterveyshuollon hyvät käytännöt > depressio > työterveys > työstä terveyttä > työn vaikutus terveyteen > työ ja mielenterveys
Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotMasennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?
Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMielenterveys ja työkyvyttömyys
Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotInnovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä
Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotMielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?
Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotMielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy
Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotMielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat
Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotPohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotMillainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?
Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,
LisätiedotPsykososiaalinen hyvinvointi työssä
Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotVATES-päivät 2014: Dialogin paikka!
VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen
LisätiedotTyön kaari kuntoon. avulla
Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotIhmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.
Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
Lisätiedot