DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN -PÄÄTÖKSENTEKO, ASUKASVAIKUTTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEON RAKENNE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
|
|
- Ida Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN -PÄÄTÖKSENTEKO, ASUKASVAIKUTTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEON RAKENNE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Demokratia ja osallistuminen - päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja päätöksenteon rakenne / väliraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Alueellisen vaikuttamisen nykytila Edustuksellisen demokratian nykytila Vuorovaikutus / edustuksellista demokratiaa täydentävän kuntalaisten osallistumisen nykytila Suora demokratia Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 14
2 1. Demokratia ja osallistuminen - päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja päätöksenteon rakenne / väliraportti Mahdollisella kuntaliitoksella on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia demokratiaan. Se tuo haasteita poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen. Tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen niin, että uusi kunta on kuntalaistensa uusi, avoin ja läpinäkyvä yhteisö, johon kaikilla on mahdollisuus sitoutua. Oleellista on myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen muuttamalla yksilön, yhteisön ja alueiden vastuunjakoa. Keskeistä on vahvistaa demokratiaa kuitenkaan kasvattamatta byrokratiaa ja kustannuksia. Tavoitteena on kannustaa osallistumaan ja luoda edellytykset yksilön, yhteisön ja alueiden vastuun lisäämiselle omista ja yhteisistä asioista. Lähidemokratia on muutakin kuin alueellista vaikuttamista. Karkeasti arvioituna demokratian kustannukset nykytilanteessa kahdeksan kunnan osalta ovat vuositasolla euroa. Summassa ovat mukana kaikkien kuntien luottamustoimipalkkiot vuoden 2012 tilanteen mukaan. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: Anttila Jukka Nurmijärvi Hyttinen Tuula Tuusula Esko Kairesalo, pj Mäntsälä Marttila Seija Pornainen Mäkelä Sirkku, siht Mäntsälä Mäkinen Anne Kerava Mäkinen Ilmari Järvenpää Simonen Riitta Hyvinkää Stenvall Peter Sipoo Lisätietoja: Puheenjohtaja Esko Kairesalo, esko.kairesalo@mantsala.fi Varapuheenjohtaja Jukka Anttila, jukka.anttila@nurmijarvi.fi Sihteeri Sirkku Mäkelä sirkku.makela@mantsala.fi Työryhmä on kokoontunut 4.9., 11.9, ja 26.9., , 1.1., , , ja Yhteisten tapaamisten lisäksi on jakaannuttu pienryhmiin, joissa kussakin on pohdittu yhtä asiakokonaisuutta.
3 Ryhmä on kuullut asiantuntijoina Inga Nyholmia (VM) ja Heikki Lonkaa (Granlund Oy) ja tutustunut eri demokratiamalleihin, joita on käytössä Suomessa ja muualla Euroopassa (esim. Sveitsi). Kevään 2014 aikana on tarkoitus kuulla lisää asiantuntijoita mm. Kuntaliitosta, sekä tavata keskeisten sidosryhmien edustajia (mm. nuorisovaltuustot, valtuustojen puheenjohtajat). Lisäksi on kerätty tietoa olemassa olevista järjestöistä ja yhdistyksistä. Kukin kunta on tiedottanut omien kuntien / kaupunkien valtuustoille, yhteistyöelimille ja henkilöstölle Keski-Uusimaa hankkeesta. Kevään 2014 aikana järjestetään kuntalaisille sekä kuntakohtaisia että alueellisia tilaisuuksia. Tässä edetään koko hankkeen osallisuus- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti. Ryhmien välisen työnjaon mukaisesti hallintoryhmä käsittelee hallinto-organisaation. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Työryhmä tulee tarkastelemaan demokratian ja osallistumisen teemaa seuraavista neljästä näkökulmasta: Alueellinen vaikuttaminen Edustuksellinen demokratia Lähidemokratia Vuorovaikutus Suora demokratia Lähde mukaillen: Inga Nyholm, VM
4 Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) Tavoite: Verkostomaisen kunnan toimiva työnjako ja edunvalvontamalli kuvataan nykyisen kuntajaotuksen pohjalta kunnan osa-alueiden vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon selvitään erikseen osahallinnon tehtäviä, budjettivaltaa ja päätöksentekomallia tarkastellaan päätösvallan jakautumista eri alueiden kesken arvioidaan seudullista toimintaa ja siihen vaikuttamista Edustuksellinen demokratia (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) Tavoite: Toimiva johtamisen malli selvitetään eri poliittisen johtamisen mallien vaihtoehdot ja poliittisten päättäjien osalta heidän asemansa ja tehtäviensä vahvistaminen selvitetään luottamushenkilöryhmien toiminnan tukeminen ja toimintaedellytysten turvaaminen huomioidaan kunnallisvaalien ja valtuuston toimikauden ajankohdan mahdollinen muuttaminen kuvataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen työnjako ja johtamisjärjestelmä Vuorovaikutus (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) Tavoite: Kuntalaisten osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parantaminen selvitetään uusia vuorovaikutusrakenteita ja uusia vuorovaikutuskeinoja (mm. vapaakuntakokeilu, alueiden kuuleminen, sähköinen osallistuminen ja viestintä ) huomioidaan lisääntyvä monikielisyys ja monikulttuurisuus palveluissa ja toiminnassa vahvistetaan kolmannen sektorin osallistumista huomioidaan asiakasnäkökulma (palvelujen käyttäjät) erityisesti alueellisten palvelujen järjestämisessä mahdollistetaan epävirallinen yksilötason vaikuttaminen Suora demokratia (=kuntalaisten suora päättäminen esim kansanäänestyksellä) Tavoite: Suoran demokratian keinojen ja käyttömahdollisuuksien kehittäminen edustuksellisen demokratian rinnalla selvitetään kansanäänestyksen järjestämistä selvitetään suoran demokratian muita (esim. aloitejärjestelmä) keinoja
5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Keski-Uudenmaan kaupungin visio: Älykäs verkostomainen kaupunki Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Demokratian kannalta olennaista on hyödyntää sähköistä teknologiaa ja viestintämenetelmiä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen parantamiseksi. Paikallisidentiteetin merkitys säilyy ja paikalliset ominaispiirteet ja identiteetit luovat pohjan toimivalle verkostomaiselle rakenteelle Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä on keskeistä asukkaiden kannustaminen omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. monikeskuksisuus on mahdollisuus Monikeskuksisessa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä on oleellista panostaa aidon lähidemokratian toteuttamiseen ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa Todellisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tulee perustua taloudellisten resurssien mahdollistamana aitoon lähidemokratiaan ja toimiviin lähipalveluihin Visiotyöpajassa nousi esille seuraavia keskeisiä asioita: 1. Luodaan uusi, vuorovaikutteinen päätöksentekomalli 2. Mahdollistetaan teknologinen ja sosiaalinen älykkyys toiminnoissa ja palveluissa 3. Luodaan alueiden vahvuuteen perustuva verkostomainen toimintamalli 4. Lähtökohtana asiakaslähtöinen palveluverkosto 5. Tulevaisuuden kaupungin haasteena on kuntalaisten omatoimisuuden lisääminen, kysynnän vähentäminen ei resurssien jatkuva lisääminen 6. Tulevaisuuden ristiriitaiset haasteet, kuten eri kulttuurin kohtaaminen huomioidaan ennakoivasti - jatkuva vuorovaikutus tärkeää 7. Päätöksenteko perustuu eri vaihtoehtojen väliseen vaikutusten arviointiin
6 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana 5.1 Alueellisen vaikuttamisen nykytila (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) VAHVUUDET A. Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Toimielimien suora toimivalta tukee osallistumista. Aluepohjaisten yhdistysten ja vaikuttajaryhmien vahva asiantuntemus on hyödynnettävissä. Johtamis- ja toimintakulttuuri tukevat taajamien ja kylien vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Päätöksentekorakenteet ovat selkeät ja toiminta on kustannustehokasta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti talous huomioiden. Yhdessä tekemällä vaikutetaan vahvemmin kuin yksin toimimalla. Yhdessä olemme enemmän Kuulemisrakenteet ovat tehokkaita ja selkeitä. B. Seudullinen vaikuttaminen Kuuma-yhteistyö on lisännyt kuntien tunnettavuutta ja kuntien yhteistä painoarvoa ja tehostanut ylikunnallista edunvaltaa Helsingin seudulla. Yhteistä omistajaohjausta on tehostettu. HEIKKOUDET A Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Ei virallista kunnanosahallintoa, jolloin ei myöskään budjettivaltaa. Taajamien välinen edunvalvonta ei ole kustannustehokasta toimintaa ja voi johtaa kokonaisuuden kannalta kalliisiin ratkaisuihin. Yhdenasian liikkeet saavat painoarvoon suuremman vaikutusarvon. B Seudullinen vaikuttaminen Seudullinen omistajaohjaus on työlästä ja edellyttää sovittuja pelisääntöjä ja koordinaatiota. Seudullisessa toiminnassa on liikaa päällekkäisiä toimijoita, jolloin päätöksenteon rakennetta on vaikea hahmottaa. Kuntien välisten kehitysprojektien vaikutusten arvioinnista ei tiedoteta toimijoille tarpeeksi. Palvelut etääntyvät käyttäjistä ja vaikuttamismahdollisuudet heikkenevät. Nykymalli vie paljon henkilöresursseja suhteessa tulokseen.
7 5.2 Edustuksellisen demokratian nykytila (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) VAHVUUDET Kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia; on helppo toimia vuorovaikutuksessa. Asiat ovat päätöksentekijöille tuttuja ja lähellä heitä, joten päätöksentekoon panostetaan ja työtä tehdään sydämellä. Paikallisuus vahvistaa yhdessä sopimisen kulttuuria. Hyvä kokemus eri kieliryhmien ja kansanliikkeiden/yhdistysten mukanaolosta päätöksenteossa. Erityisryhmien edunvalvonta (nuorisovaltuustot, vanhusneuvosto) on organisoitu hyvin. Kuntayhteistyö on selkeästi organisoitu. Luottamustoimipaikkoja on tarvittava määrä, ja toimielimiä voidaan perustaa tarpeen mukaan. HEIKKOUDET Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Jotkut ryhmät (ikä-, sukupuoli, sosiaali- tai muut ryhmät) ovat ali- tai yliedustettuna valtuustoissa Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajapinta on hämärtynyt. Poliittinen johtajuus ei henkilöidy yhtä selvästi kuin aikaisemmin. Laajat asiakokonaisuudet vievät paljon luottamushenkilöiden aikaa, ja tämä karsii halukkuutta osallistua (mm. työssäkäyvät). Sisäiset jännitteet voivat jumiuttaa päätöksentekoa. Omien ja lähellä olevien etujen turvaaminen voi haitata päätöksentekoa. Omistajaohjaus vaihtelevasti järjestetty, ei yhtenäisiä pelisääntöjä. "Muodollisuus" voi haitata innovointia.
8 5.3 Vuorovaikutus / edustuksellista demokratiaa täydentävän kuntalaisten osallistumisen nykytila (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) VAHVUUDET Hyvä järjestöverkko - yhdistyksiä on paljon ja ne kattavat laajasti kuntalaiset (eri ikäryhmät ja alueet) Päättäjät ovat lähellä, heidät tunnetaan ja heihin on helppo ottaa yhteyttä. Eri kieliryhmien mahdollista osallistua aktiivisesti (erityisesti Sipoo) Hallinnon avoimuus - vuorovaikutuksen kautta hallinnon valmistelu ja päätöksenteko avointa Sähköiset menetelmät mahdollistavat kustannustehokkaan ja suoran vaikuttamisen. Yksittäisten mielipiteiden ja asioiden tuominen keskusteluun on helppoa. Kuuma-yhteistyön toimintatavat ja perinne ovat jo käytössä (mm. Kulttuuri, viestintä) Kylät ja kaupunginosat ovat omaleimaisia ja toiminnallisesti vahvoja Nykyinen kuntakoko ja rakenne on hyvä ja toimiva osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta HEIKKOUDET Päällekkäiset / keskenään yhteen sopimattomat järjestelmät ja menetelmät aiheuttavat lisäkustannuksia Luottamushenkilön rooli voi hämärtyä kokonaisuuden näkökulmasta Osallistujien joukko on kapea jonka vuoksi eri ryhmien (esim. kieliryhmät) vaikuttaminen ei tapahdu tasapuolisesti Todellisia vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen vuoksi kuntalaisten kiinnostus osallistua vähenee Kuntalaisvaikuttamisen kautta ei saada riittävää ja nopeaa palautetta Vuorovaikutus perustuu vakiintuneisiin, virallisiin muotoihin, eikä ota riittävästi huomioon uusia vuorovaikutusryhmiä tai kohteita Kuntalaisvaikuttaminen ei aina kohdennu oikein Kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaana palveluihin ovat vähäiset
9 5.4 Suoran demokratian nykytila (=kuntalaisten suora päättäminen esim. kansanäänestyksellä) VAHVUUDET Suora demokratia tukee, ohjaa ja vahvistaa edustuksellista järjestelmää. Kuntalaisten on helppo lähestyä valmistelijoita ja päätöksentekijöitä. Kuntalaisia on helppo kuulla (kuntalaistilaisuudet, palautteen keruu). Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä aloitteita. Kuntalaisaloitteet viestivät ajankohtaisista asioista. Kansanäänestyksiä on mahdollista järjestää. HEIKKOUDET Suoran demokratian keinot eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Äänestysaktiivisuuden laskun myötä kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen on vähentynyt. Kansanäänestys on työläs ja kallis järjestää, ellei sitä voida yhdistää muihin vaaleihin. Äänestysaktiivisuus kansanäänestyksissä jää alhaiseksi, jollei sähköinen äänestys ole käytettävissä ja vaalit ovat ei-sitovia. Aloitteiden suuri määrä saattaa hidastaa päätöksentekoa. Asiakkaiden palautteen analysointi ei ole systemaattista. Suoralla demokratialla ei ole riittävää vaikutusta valmisteluun ja päätöksentekoon
10 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Demokratia ja osallistuminen KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ALUEELLINEN VAIKUTTAMINEN (EDUSTUKSELLINEN OSALLISTUMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Toimintakustannukset ja vaikutukset suhteutettuna asukasmäärään ovat kohtuullisella tasolla Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia (esim. MALY) 0 Sisältää sekä kunnanosahallinnon että seudullisen / alueellisen vaikuttamisen Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Tarjoaa mahdollisuudet alueelliseen ulkoiseen vaikuttamiseen Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia - Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Mahdollisuus vaikuttaa esim. Kuuman, Helsingin seudun ja valtion suuntaan Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA (KUNNALLISTEN Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa. Jotkut ryhmät ovat yli- tai aliedustettuina valtuustoissa.
11 LUOTTAMUSELINTEN TOIMINTA) kuntalaisia. Kuntayhteistyö on hyvin organisoitu. Omistajaohjaus on vaihtelevasti järjestetty. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Paikallisuus ja yhteinen alueellinen toimiminen vahvistavat yhdessä sopimisen kulttuuria. Omien ja lähellä olevien etujen turvaaminen voi haitata päätöksentekoa. 0 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Kokemusta eri kieliryhmien ja kansanliikkeiden/yhdistysten mukanaolosta päätöksenteossa. Sisäiset jännitteet voivat jumiuttaa päätöksentekoa. Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Luottamustoimipaikkoja on tarvittava määrä ja toimielimiä voidaan perustaa tarpeen mukaan. Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajapinta on hämärtynyt VUOROVAIKUTUS (EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA TÄYDENTÄVÄ KUNTALAISTEN OSALLISTUMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Järjestöverkko on laaja. Hallinto on avointa. Alueet ovat vahvoja ja omaleimaisia. Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Suhteellisesti korkeat kustannukset. Luottamushenkilöiden rooli voi hämärtyä Sähköiset järjestelmät Korkeat kustannukset 0 Vahvat ja omaleimaiset alueet
12 ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Järjestöverkko on laaja. Päättäjiä on helppo lähestyä. Alueet ovat vahvoja ja omaleimaisia. Eri ryhmien (esim kieli) on helppo osallistua Vuorovaikutus voi jäädä virallisiin muotoihin, jolloin kiinnostus asioiden hoitoon vähenee Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Järjestöverkko on laaja. Päättäjiä on helppo lähestyä. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat helpottavat asiointia. Hallinto on tehokasta. Eri ryhmien (esim kieli) on helppo osallistua Suhteellisesti korkeat kustannukset. luottamushenkilöiden rooli voi hämärtyä. Kiinnostus asioiden hoitoon voi vähentyä jos vuorovaikutus jää virallisiin muotoihin SUORA DEMOKRATIA Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kuntalaiset voivat vaikuttaa mm. tekemällä aloitteita tai antamalla palautetta. Aloitteiden käsittely on keskimäärin nopeaa. Hallinnon jäykkyys ja resurssien puute saattaa estää / hidastaa parannusehdotusten toteuttamista. Aloitteiden määrä saattaa hidastaa päätöksentekoa. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset
13 Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Kaikki väestöryhmät voivat suoran demokratian menetelmillä saada asiansa käsittelyyn. Eri väestöryhmille tarjotaan palveluja tasapuolisesti. Eräät väestöryhmät eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnan asioista tai eivät ole tietoisia suoran demokratian mahdollisuuksista. 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Suora demokratia tukee, ohjaa ja vahvistaa edustuksellista järjestelmää ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon Suoran demokratian mahdollisuuksia käytetään liian vähän. Kansanäänestyksen kautta asioiden käsittelyyn saaminen on säännelty. Suoran demokratian keinot eivät aina johda toivottuun tulokseen.
14 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Demokratian ja osallistumisen nykytila-analyysissa tarkasteltiin alueellisia vaikutusmahdollisuuksia, kunnallisten luottamushenkilöelinten toimintaa, asukkaiden muuta vuorovaikutusta ja suoraa demokratiaa. Alueellisessa vaikuttamisessa keskityttiin sekä kunnan sisäiseen että seudulliseen vaikuttamiseen. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa. Kuntalaiset eivät pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Seudullisesti KUUMA- yhteistyö on lisännyt kuntien painoarvoa Helsingin seudulla ja valtioon nähden. Kokonaisuudessaan alueellinen vaikuttaminen ei kuitenkaan toimi riittävän tehokkaasti. Edustuksellista demokratiaa täydentävä kuntalaisten osallistuminen toimii hyvin. Nykyisillä kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Kuntien välinen yhteistyö on varsin selkeästi organisoitu (esim. kuntayhtymät). Todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin seututasolla suhteellisen vähäiset. Ongelmana kunnissa on se, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen Vuorovaikutus kuntien sisällä toimii varsin hyvin. Yhdistyksiä ja järjestöjä on paljon ja ne toimivat myös osittain ylikunnallisina. Avoin hallinto antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Tätä tukevat erityisesti sähköiset vaikutusmahdollisuudet. Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien todelliset vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin eri sidosryhmien välillä varsin paljon. Suoran demokratian näkökulmasta nykytila on haasteellinen. Kansanäänestys on työläs ja kallis ja sitä käytetään varsin vähän. Kuntalaisaloitteita tehdään jossain määrin ja niiden vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Kuntalaisten on helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja kuntalaisten mielipiteitä kuullaan keräämällä erilaista palautetta. Suora demokratia ei tällä hetkellä kunnissa toimi kovinkaan tehokkaasti. Demokratian ja osallistumisen näkökulmasta uudella Keski-Uudenmaan kaupungilla on haasteensa, mutta myös tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista. Liitteet Liite 1. Luottamushenkilöorganisaatio
Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotLiite 2. SWOT-analyysi. Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) HEIKKOUDET VAHVUUDET
Liite 2 SWOT-analyysi Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) A. Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Toimielimien suora toimivalta tukee osallistumista.
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi
LisätiedotUuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013
Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Työryhmä 1: Demokratia Jukka Peltomäki työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa 10.1.
Työryhmä 1: Demokratia Jukka Peltomäki työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa 10.1.2011 Työryhmän kokoonpano Jukka Peltomäki, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa, puheenjohtaja Pekka Sauri,
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!
Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotUusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen
Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta
LisätiedotUusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta
Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotKUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen
KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotDemokratia ja osallistuminen työryhmä. Loppuraportti 15.8.2014
1 Demokratia ja osallistuminen työryhmä Loppuraportti 15.8.2014 2 DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN TYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Demokratia ja osallistuminen / johdanto... 3 2. Työryhmän organisointi
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotKuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa
Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotKunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?
Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten
LisätiedotTULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)
Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ
LisätiedotKaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)
Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotTyöryhmän väliraportti
1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Osallisuus ja lähivaikuttaminen Työryhmän väliraportti Osallisuus ja lähivaikuttaminen 8.1.2014 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano Eero Mattsson pj (Pomarkku),
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
LisätiedotOsallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta
Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 6. kokous 10.12.2013 Hankasalmi Anni Antila, FCG Konsultointi Oy Jyväskylän
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotYhteisten asukasiltojen yhteenveto
Yhteisten asukasiltojen yhteenveto Asukastilaisuudet kolme kaikille 8 kunnan asukkaille tarkoitettua tilaisuutta Tuusula 1.4. + Mäntsälä 8.4. + Hyvinkää 10.4. osallistujia yhteensä noin 100 hlöä selvityksen
LisätiedotKuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille
Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Ennakkotuloksia kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnissa nykyisellä valtuustokaudella kartoittavasta faktakyselystä 2015 Kuntamarkkinat
LisätiedotMiten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen
Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä
LisätiedotAlueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi
Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotJyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011
Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
LisätiedotAsukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen
Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Lausunnon antaminen kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että
LisätiedotViisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita
Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotMetropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 2/2014 Aika Keskiviikko 7.5.2014 klo 18.00-20.30 Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/
KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotDemokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto
Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu
LisätiedotAsukkaiden osallistuminen maakuntalaissa
Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa Maakunta- ja soteuudistuksen Muutostukiklinikka Uudenmaan maakuntaparlamentti 24.11.2017, Silja Europa Päivi Kurikka, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto paivi.kurikka@kuntaliitto.fi
LisätiedotKunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä
Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 14.12.2017 Suvi Savolainen 1 15.12.2017 Etunimi Sukunimi Kunnalliset vammaisneuvostot 2 15.12.2017
LisätiedotVälineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen
Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus
LisätiedotKuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus
Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet
LisätiedotAvoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-
Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI
KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKKÖ SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja, Keski-Uudenmaan kuntien sotehanke 26.4.2016 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään,
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotPääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009
Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit 2009 Julkaisija: Helsingin kaupungin tietokeskus, PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18 20 A, 00530 Puhelinvaihde: (09) 310 1612
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotDemokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.
Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef
LisätiedotYhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä
Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa
LisätiedotKUUMA:n valtuustokauden arviointi
KUUMA:n valtuustokauden 2013-2016 arviointi janne a Järvenpää-talo 8.3.2017 3 kovaa K:ta ja 4. sektori Arvosanat elinvoiman kehittämiselle KUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) SEUDUN ELI KUNTIEN
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA
TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotOsallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)
Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)
LisätiedotKAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä
LisätiedotOhjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1
Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ Tehtävä 1 Vision mukaisesti valmistellaan ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva päätöksentekomalli Suomessa. 1.
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotJärjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä
Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen
LisätiedotDemokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa
Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratiapäivä 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Maakuntavaalit Hallitusohjelman
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotOsallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013
Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli
LisätiedotKeski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä
Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00-16.15 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotMAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat
MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,
LisätiedotYhdistymisselvityksen tavoitteet
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.
LisätiedotICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta
8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS
1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn
LisätiedotKysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty
Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:
LisätiedotTulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi
18.2.2016 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen
Lisätiedot