Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Transkriptio

1 Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus

2 Vaaliosallistumisesta eri Pohjoismaissa 2 Kuva: vaalit.fi

3 95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI ,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi ,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 65,8 61,2 73,5 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2013: 71,9% Norja 2011 Suomi * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v tavallisesta poiketen samanaikaisesti Marianne Pekola-Sjöblom

4 Suomen kuntalaki vs. muut Pohjoismaat kuntalaisosallistumisen näkökulmasta Suomen kuntalaissa on säädetty kuntalaisten osallistumisoikeudesta omaan lukuun sisällytettyjen säännösten kautta. Vrt. kuntalain 4. luku: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus (26 31 ) Ruotsin kuntalaissa ko. pykälät siroteltu kolmen luvun alle: Luku 5: Valtuusto, luku 6: Hallitus ja muut lautakunnat, luku 7: Yhteistoiminnan muodot. Norjan kuntalaissa luku 2: Kunnalliset ja maakunnalliset toimielimet, sekä alaluku 6a: Kuntalaisaloitteet ja neuvoaantavat kunnalliset kansanäänestykset Tanskan kuntalaissa lähinnä luku III: Valiokunnat yms (Udvalg m.v) Islannin uudessa kuntalaissa (2011) kattava luku 9: Asukkaiden kuuleminen (Consultations with residents) ( ) + toimielimiä koskeva luku V (Committees, councils and boards) Marianne Pekola-Sjöblom

5 Mitä mainintoja tai säännöksiä (kunta)laissa? Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Tiedottaminen Kuntalaisaloite Kunnallinen kansanäänestys Käyttäjäosallistuminen Erityislait Erityislait Kunnanosahallinto/ Alueelliset toimielimet Kuulemistilaisuudet / Kansalaiskokoukset Mielipidekyselyt tms. Marianne Pekola-Sjöblom

6 Tiedottaminen Ruotsi: ei erityistä säännöstä tiedottamisesta kuntalaisille kuten Suomen ja Islannin kuntalaeissa. Norja: Kuntien tulee antaa aktiivisesti tietoa toiminnastaan. (4 ) Tanska: Kokousten julkisuus, julkiset budjetit, tilinpäätökset ja laatusopimukset, mutta ei yhtä kattavaa tiedottamispykälää kuin Suomessa ja Islannissa. Islanti: Kuntalain mukaan asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista edistetään tiedottamalla kunnan asioista ( 101). Kuntien tulee tiedottaa asukkaille kuntien toiminnasta ( 102) ja taloudesta ( 103) Marianne Pekola-Sjöblom

7 Kuntalaisaloite Ruotsi: Aloiteoikeus ( medborgarförslag ) vuodesta 2002 lähtien. Kunnat voivat itse päättää ottavatko käyttöön. Aloitteenteko ei vaadi täysi-ikäisyyttä eikä ulkomaalaisilta asukkailta äänestysoikeutta. Vuoden 2007 tiedon mukaan kaksi kolmesta Ruotsin kunnasta, ts. 194 kuntaa, sekä vajaa puolet maakäräjistä on ottanut käyttöön aloitejärjestelmän. Norja: Aloiteoikeus ( inbyggerinitiativ ) tuli voimaan , vastaavanlainen pykälä kuin Suomessa. Valtuuston on otettava kantaa ehdotukseen, jos vähintään 2% tai 300 asukasta sitä vaatii (huom! Ei rajattu täysi-ikäisyyteen) Tanska: Tanskan kuntalaki ei sisällä kuntalaisten aloiteoikeutta. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita valtuuston jäsenten kautta. Islanti: ei vastaavaa aloiteoikeutta kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuntalaiset voivat kuitenkin tehdä aloitteen kuntalaiskokouksen koolle kutsumiseksi tai kansanäänestyksen toteuttamiseksi Marianne Pekola-Sjöblom

8 Kunnallinen kansanäänestys Ruotsi: Kuntalaissa on säädöksiä kunnallisesta kansanäänestyksestä. Kunnalliset kansanäänestykset ovat aina neuvoa-antavia. Mikäli vähintään 10% äänioikeutetuista allekirjoittaa kansanäänestysaloitteen kuuden (6) kuukauden sisällä, on valtuuston otettava asia käsittelyyn. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto voi kartoittaa kuntalaisten näkemyksiä päätettävästä asiasta kunnallisen kansanäänestyksen, mielipidekyselyn tms. avulla. Kuntalaissa todetaan, että mikäli aloite on syntynyt valtuustoaloitteena, pitää päättävässä kokouksessa läsnä olevista valtuutetuista kahden kolmasosan äänestää aloitteen puolesta. Tarkemmat määräykset kansanäänestyksessä erityisessä laissa kunnallisista kansanäänestyksistä (1994:692). Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää myös samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Ruotsissa on vuosina järjestetty kaikkiaan 96 neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Aihepiirit ovat vaihdelleet suuresti. Norja: Valtuusto voi itse päättää neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisestä. Ei tarkempia määräyksiä kuten Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa voidaan Ruotsin tapaan järjestää kansanäänestys tavallisten vaalien yhteydessä. Tanska: ei sääntelyä kuntalaissa. Islanti: valtuuston järjestettävä kansanäänestys mikäli 20% äänioikeutetuista sitä vaatii. Kuva: Yle Marianne Pekola-Sjöblom

9 Käyttäjäosallistuminen Ruotsi: Kuntalain 8 :n mukaan lautakuntien tulee edistää vuoropuhelua niiden palvelujen käyttäjien kanssa. Kuntien lautakunnat päättävät siten itse vuorovaikutuksen muodoista palvelujen käyttäjien kanssa. Norja: Kuntalain mukaan kunnat voivat itse päättää erilaisten toimielinten perustamisesta. Erityislailla säädetty pakollisista vanhusneuvostoista kunnissa. Tanska: Käyttäjäosallistuminen laaja-alaista, mutta pakollisista käyttäjäneuvostoista (mm. vanhus-, vammais- ja koulu-, päiväkotien vanhempainneuvostot) säädetään erityislainsäädännössä, mm. sosiaalipalvelulaissa, peruskoululaissa jne. Islanti: Kunnat voivat kuntalain mukaan itse päättää toimielinten perustamisesta. Valtuuston tulee lain mukaan varmistaa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kunnan tulee lisäksi kuulla asukkaita ja palvelujen käyttäjiä erityisissä kuntalaistapaamisissa, kunnallisissa kansanäänestyksissä sekä tapaamalla asukas- ja käyttäjäneuvostoja. Marianne Pekola-Sjöblom

10 Kunnanosahallinto / Alueelliset toimielimet Ruotsi: Kunnanvaltuustot voivat kuntalain mukaan asettaa kunnanosa-alueen tehtävistä vastaavia lautakuntia. Valtuusto päättää ko. lautakunnan tehtävistä. Norja: Kunnanvaltuustot voivat kuntalain mukaan perustaa kunnanosalautakuntia kunnan osiin. Kunnanvaltuusto voi päättää myös suorilla vaaleilla valitusta kunnanosalautakunnasta. Tanska: Kunnanvaltuustot voivat ottaa käyttöön alueellisia toimielimiä. Kuntalaissa on määritelty mitä tehtäviä alueelliselle toimielimelle voidaan siirtää. Islanti: Kunnanvaltuusto voi muiden pohjoismaiden kuntalakien tapaan asettaa toimikunnan vastaamaan tietyistä tehtävistä tai asiakohdista kunnanosa-alueella. Kunnanosatoimielin voi olla joko valtuuston asettama tai suorilla vaaleilla valittava Marianne Pekola-Sjöblom

11