Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit"

Lasse Haavisto
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat 12.9.

1 Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit Kuntamarkkinat Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ,

2 Näkökulmia: Tuntevatko asukkaat maakunnat omikseen? Samaistutaanko? Onko vaikutusmahdollisuuksia, uskotaanko niihin? Koetaanko tärkeiksi ja ymmärretäänkö mistä äänestetään? Saadaanko asukkaat äänestämään? Paranevatko palvelut? Väheneekö demokratiavaje?

3 Tuntevatko asukkaat maakunnat omikseen? Samaistutaanko maakuntiin? 3 [pvm]

4 Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa KAIKKI Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Uusimaa Kymenlaakso Kuntalaisten samaistuminen maakuntaan 2017 Vastausten %-jakaumat. N= ) paljon ei vähän, ei paljon vähän Lähde: ARTTU2 kuntalaiskysely 2017 / mps 4 [pvm]

Kuntalaisten maakuntasamaistuminen keväällä 2017 62% Voimakkainta (paljon samaistuvia, %): 1. Inari 62 2. Kurikka 62 3. Keitele 59 4. Tornio 58 5. Liperi 57 6. Paltamo 57 7. Keuruu 54 8.

5 Kuntalaisten maakuntasamaistuminen keväällä % Voimakkainta (paljon samaistuvia, %): 1. Inari Kurikka Keitele Tornio Liperi Paltamo Keuruu Pudasjärvi Raisio Rautalampi 52 62% Heikointa (paljon samaistuvia, %): 1. Espoo Kotka Sipoo Hämeenlinna Kemiönsaari Vantaa Askola Oulu Tampere Turku 41 34% Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS

6 Onko asukkailla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia maakunnissa? 6 [pvm]

7 Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen muodot kirjattuna maakuntalakiluonnokseen Maakunnan asukkailla on äänestämisen lisäksi muitakin osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia, joiden edistämisestä maakuntavaltuusto vastaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisen kanavat, esimerkkiluettelo Aloiteoikeus Kansanäänestys Vaikuttamistoimielimet Lakiluonnoksessa todettua: Osallistumisen mahdollisuuksien oltava monipuolisia ja vaikuttavia. Maakunnan strategiassa otettava huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakuntalaki osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jäisi pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi

8 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Uudistus tulee heikentämään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. (väittämän %-jakaumat, n= ) Samaa mieltä olevien osuus on kasvanut (2015: 38 % ja 2017: 42 %) Eri mieltä olevien osuus pysynyt suht ennallaan (2015: 23% ja 2017: 22 %) täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS

9 Kuntapäättäjien arviot sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista: Vastausten %-jakaumat syksyllä Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet Kunnallinen demokratia ja päätöksenteko % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia yhtä paljon kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Lähde: Stenvall, Vakkala & Sandberg 2018: Navigoivat kunnat. 9 [pvm]

10 Kokevatko asukkaat maakunnat tärkeiksi ja ymmärtävätkö he mistä äänestävät? 10 [pvm]

Kuntalaisten mielipiteet seuraavista sote- ja maakuntauudistusta koskevista väittämistä keväällä 2017.

11 Kuntalaisten mielipiteet seuraavista sote- ja maakuntauudistusta koskevista väittämistä keväällä (vastausten %-jakaumat, n= ) samaa mieltä ei eri, ei samaa mieltä eri mieltä Olen seurannut uudistusta koskevaa keskustelua aktiivisesti tiedotusvälineistä Ymmärrän pääpiirteissään mistä uudistuksessa on kyse 40 % samaa mieltä 34 % samaa mieltä Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS

12 : : 12 [pvm]

13 Lähtevätkö asukkaat äänestämään? 13 [pvm]

Ruotsi: Äänestysaktiivisuus vuosien 1970-2014 vaaleissa Parlamentti-,

syyskuussa Syksyn 2018 vaalien äänestysaktiivisuus (alustavat tiedot,

14 Ruotsi: Äänestysaktiivisuus vuosien vaaleissa Parlamentti-, alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti Neljän vuoden välein syyskuussa Syksyn 2018 vaalien äänestysaktiivisuus (alustavat tiedot, valnatt ): Kuntavaalit 82,0 % Aluetason vaalit 81,7 % Parlamenttivaalit 84,4 %

15 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2017 maakunnittain (%) Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais Suomi Satakunta Uusimaa Manner Suomi Kanta Häme Lappi Keski Suomi Pohjois Pohjanmaa Päijät Häme Etelä Karjala Kymenlaakso Etelä Savo Pohjois Karjala Pohjois Savo Kainuu 62,3 66,5 60,9 60,1 60,1 59,9 59,4 58,9 58,7 58,0 58,0 57,8 57,2 56,9 56,6 55,9 55,0 54,7 52,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 15 Lähde: Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna Uutta kunnista nro 1/2018. Kuntaliitto. [pvm]

16 Kuntalaisten äänestysaikeet kuntavaaleissa Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää kevään 2017 kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N= En osaa sanoa 13 % Kuntalaisten äänestysaikeet maakuntavaaleissa Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää tammikuussa 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaan? Vastausten %-jakaumat, N= En osaa sanoa 26 % En 6 % Kyllä 81 % En 5 % Tässä tarkastelussa on mielenkiintoista verrata äänestää aikovien osuuksia kuntavaalien ja maakuntavaalien välillä! Kyllä 69 % Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS 16

17 [pvm] 17

18 Kuntalaisten mielipiteet äänestämiseen liittyvästä kysymyksestä Miten tärkeinä pidät seuraavia tekijöitä, kun äänestät kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N = Henkilö Eri tekijöitä kuntavaaleissa tärkeänä pitävät, % Puolue tai valitsijayhdistys Henkilö (85%) Oman kylän tai kunnanosan ehdokas Ikä Puolue/valitsijayhdistys (63 %) 3. Oman kylän tai kunnanosan ehdokas (43%) Sukupuoli Ikä (27%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeää neutraali ei tärkeää 5. Sukupuoli (18%) Lähde: ARTTU2-Kuntalaiskysely 2017 / MPS 18

19 Kainuun kuntalaiskysely 2009: Kainuulaisten mielipiteet äänestyspäätökseen vaikuttavien tekijöiden tärkeydestä maakuntavaaleissa. Henkilö Oman kunnan ehdokas Oman kylän/kunnanosan ehdokas Puolue/valitsijayhdistys Henkilö oli tärkein tekijä Kainuun maakuntavaaleissa Puolue tai valitsijayhdistys vasta neljännellä sijalla tärkeää neutraali ei tärkeää Lähde: Jäntti ym 2010: Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Sivu 166.

20 Paranevatko palvelut? 20 [pvm]

21 Tavoitteena sote-palvelut kaikille Suomen asukkaille laadukkaasti ja yhdenvertaisesti Lähde: 21 [pvm]

22 ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten näkemykset tärkeimmistä asioista hyvässä kotikunnassa keväällä 2017 % vastanneista valinnut kolmen tärkeimmän joukkoon (N-2017= ) Hyvät palvelut Hyvä asuinympäristö Turvallisuus Perhe ja muut läheiset Luonnonläheisyys Hyvä asunto Hyvät liikenneyhteydet Hyvät toimeentulomahdollisuudet Yhteisöllisyys ja naapurisuhteet Jokin muu ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS KUMA / M.Pekola-Sjöblom

23 ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017: Tärkein kunnallinen palvelu Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS

24 ARTTU2 Kuntalaiskyselyt 2015 ja 2017: Kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä kunnallisiin palveluihin Kuntaliiton mediatiedote Raportti: Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille? Lähde: ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS24 [pvm]

25 Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten näkemykset kysymyksen Palvelujen tarjoaminen mahdollisimman lähellä kotia tärkeydestä. Vastausten %-jakaumat vuosina 2008, 2011, 2015 ja (N-2017= ) ei tärkeätä (1+2) neutraali (3) tärkeätä (4+5) [pvm] 25

26 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Uudistus tulee parantamaan sote-palveluita kunnassani. (Vastausten %-jakaumat, n= ) 100 Samaa 90 mieltä olevien osuus 80 on hieman laskenut 70 (2015: 13 % ja 2017: 11 %) täysin samaa mieltä 9 jokseenkin samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä Eri mieltä olevien osuus on kasvanut (2015: 46 % ja 2017: 52 %) jokseenkin eri mieltä 19 täysin eri mieltä

27 Tiivistäen: Tunnistettava ja tunnustettava sekä mahdollisuudet että uhkat/riskit, mm: o o o o Kansalaisten tietämyksen, kiinnostuksen ja innostuksenkin lisääminen moniäänisen, selkokielisen ja uskottavan viestinnän avulla Puolueiden rooli korostuu: Ehdokasasettelun merkitys vaaleissa. Ehdokkuus useammissa vaaleissa hyvä vai huono asia? Kuntaliitosproblematiikan tunnistaminen ja kokemuksista oppiminen Väheneekö demokratiavaje? M.Pekola-Sjöblom [pvm]

28 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

DEMOKRATIAPÄIVÄ

DEMOKRATIAPÄIVÄ 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Aika: 17.10.2017 klo 13.15-15 Paikka: A3.25 (3.krs) Ohjelma: Tilaisuuden avaus - Introa seminaarin aiheisiin Marianne Pekola-Sjöblom,