HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) SAIRAANHOITOPIIRI. Biomedicum 1 Helsinki, Haartmaninkatu 8, seminaarihuone 3, P kerros

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAU Aika klo 17:00-19:00 Paikka Biomedicum 1 Helsinki, Haartmaninkatu 8, seminaarihuone 3, P kerros Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 83 TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNI- TELMASSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN JA SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMI- NEN 4 84 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TA- LOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-LOKAKUU HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYS 86 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJAN VARA- HENKILÖN NIMEÄMINEN ALKAEN 87 ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRKOJEN KÄYTÖN JATKAMI- NEN MÄÄRÄAIKAISESTI ULKOPUOLISTEN PÄI- VYSTÄJIEN VIRKAPOHJIKSI HYKS-SAIRAANHOI- TOALUEELLA KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET MUUT ASIAT INFO-OSUUS 37

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Osallistujat Nimi Tehtävä Klo Lisätiedot Läsnä Peura Sirpa puheenjohtaja 17:00-19:00 Kammonen Viljami varapuheenjohtaja 17:00-19:00 af Hällström Nina jäsen 17:00-19:00 Berner Michael jäsen 17:00-19:00 Frantsi-Lankia Marjut jäsen 17:00-19:00 Havansi Lahja jäsen 17:00-19:00 Helkkula Vesa jäsen 17:00-19:00 Hiltunen Leo jäsen 17:00-19:00 Hyvärinen Maritta jäsen 17:00-19:00 Nikkola Marja jäsen 17:00-19:00 Nuorteva Johanna jäsen 17:00-19:00 Rosbäck-Mikkonen Heidi jäsen 17:00-19:00 Sistonen Helena jäsen 17:00-19:00 Viljakainen Paula jäsen 17:00-19:00 Vuorento Reijo jäsen 17:00-19:00 Lepäntalo Mauri Yliopiston edustaja 17:00-19:00 Luhtanen Leena hallituksen edustaja 17:12-19:00 Saapui :n 83 käsittelyn aikana Yliniemi Jari jäsen 17:00-19:00 Lindén Aki esittelijä 17:00-19:00 Finnilä Jari talousjohtaja 17:00-19:00 Mäkijärvi Markku johtajaylilääkäri 17:00-19:00 Vento Jaana sihteeri 17:00-19:00 Haapiainen Reijo toimialajohtaja 17:00-19:00 Herranen Tiina johdon assistentti 17:00-19:00 Hämäläinen Tapani ylilääkäri 17:00-17:22 poistui :n 83 esittelyn jälkeen Poissa Jalava Janne jäsen Allekirjoitukset Pöytäkirja allekirjoitettu Sirpa Peura puheenjohtaja Jaana Vento sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu MIchael Berner pöytäkirjantarkastaja Lahja Havansi pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Pöytäkirja on nähtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi topiirin kes kuskirjaamossa, Tynnyrintekijänkatu 1, Helsinki. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Michael Berner ja Lahja Havansi. Käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Päätös Hyväksyttiin.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN JA SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 366/00/01/03/01/2013 HYKS 83 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päätti ( 66) käsitellessään terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa (oheismateriaali A) edellyttää, että HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö raportoi sille säännöllisesti järjestämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpi de-ehdotusten toteutumisesta sekä suunnitelman päivittämisestä. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista ja suunnitelman päivittämistä kokouksessaan ( 30) päättäen edellyttää, että HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö raportoi sille järjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta ja suunnitelman päivittämisestä syyskuun kokouksessa. Terveydenhuoltolain mukaan kuntien ja sairaanhoitopiirin kunta yhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosit tain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdon (PKS-SOSTER) kokouksen nimeämä HYKS-alueen järjestämissuunnitelman seurantaryhmä käsitteli järjestämissuunnitelman HYKS-alueen toimenpide-ehdotuksien toimeenpanon tilannetta kokouksessaan ja totesi, että Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämät lisäykset käydään läpi osana järjestämissuunnitelman päivittämistä. Lisäksi seurantaryhmä totesi, että HUS:n perusterveydenhuollon yksiköllä on lakisääteinen järjestämissuunnitelman koordinaatiovelvollisuus ja tämän vuoksi seurantaryhmä päätti ehdottaa, että perusterveydenhuollon yksikkö kutsuu koolle HYKS-kuntien edustajat ryhmään, jonka tehtävänä on järjestämissuunnitelman päivittäminen. Päivitetystä suunnitelmasta HUS voisi pyytää kuntien lausunnot. PKS-SOSTER kokous käsitteli järjestämissuunnitelman toteutumista kokouksessaan ja totesi, että järjestämissuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat edenneet pääosin hyvin. Kokouksessa keskusteltiin toimenpide-ehdotuksesta 13 (Yksityisten asumispalveluyksikköjen lääketieteellinen hoitovastuu selvitetään) ja todettiin, että käytännöt ovat vielä epäselviä vaatien tarkempia ja yhteisesti sovittuja toimintaohjeita. Edelleen kokouksessa sovittiin, että Vantaan kaupungin, sosiaali- ja terveystoimen talous- ja hallintojohtaja kokoaa ryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksen 13 tarkempia toimintaohjeita seurantaryhmälle ja edelleen PKS-SOS- TER kokoukselle. Lisäksi todettiin, että uuden sote-järjestämislain myötä järjestämissuunnitelma poistuu ja sote-alue tekee alueellaan järjestämissopimuksen tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa joka neljäs vuosi. Oheismateriaalina B on PKS-SOSTER kokouksessa esitetyt tiedot HYKS-sairaanhoitoalueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma liitteen toimenpide-ehdotusten toteutumisesta. Järjestämissuunnitelman sisältämiin toimenpiteisiin liittyviä asiakokonaisuuksia on myös käsitelty kaupunkien sosiaali- ja terveysjohdon sekä HUS:n/

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) HYKS:n johdon välisissä säännöllisissä (Esim. Espoon, Helsingin ja vantaan kanssa neljä kertaa vuonna 2014) terveyssuunnittelukokouksissa. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö kysyi syyskuussa 2014 kaikilta HUS-alueen terveyskeskuksilta ja sairaanhoitoalueilta webropol-kyselyllä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumisesta osana kyselyä, jossa selvitettiin myös joidenkin HUS:n strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Kyselyn perusteella kaikkien sairaanhoitoaluekohtaisten liitteiden kaikista tavoitteista ja suunnitelluista toimenpiteistä on vastanneiden kuntien (neljä kuntaa ei vastannut kyselyy) mukaan toteutunut 22 %. HYKS-sairaanhoitoalueen kunnat ilmoittivat vastauksissaan, että kolmestatoista toimenpide-ehdotuksesta on jo toteutunut seuraava määrä: Espoo 5 toimenpidettä, Helsinki 11 toimenpidettä, Kauniainen 5 toimenpidettä, Kerava 8 toimenpidettä ja Kirkkonummi ja Vantaa kummatkin 3 toimenpidettä. Kyselyyn vastanneista HUS-alueen kunnista 60 % vastasi aikovansa päivittää suunnitelman vuonna 2014, 35 % ilmoitti, että ei aio tehdä päivitystä ja 5 % ei osannut sanoa päivityksestä. Espoo, Kerava ja Kirkkonummi ilmoittivat aikovansa päivittää suunnitelman vuonna Helsinki ja Kauniainen vastasivat, että eivät aio päivittää suunnitelmaa vuonna Vantaa ei osannut sanoa, aikooko se tehdä päivityksen vuonna Käytännössä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa ei ole vielä päivitetty. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Tapani Hämäläi nen esit telee asiaa lau ta kun nan ko kouk ses sa. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelmas sa hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumisen ja suunnitel man päivittämisen ajankohtaisen tilanteen 2. edellyttää, että perusterveydenhuollon yksikkö raportoi sille järjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta ja suunnitelman päivittämisestä kevään 2015 aikana. Asian käsittely HUS:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Tapani Hämäläi nen esitteli kokouksessa järjestämissuunnitelman tavoitteiden ja joidenkin HUS:n strategian avaintavoitteiden toteutumista. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Tapani Hämäläinen, puh Aki Lindén, puh. (09) Liitteet OHEISMATERIAALI A, JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) OHEISMATERIAALI B, TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-LOKA- KUU /02/02/2014 HYKS 84 Lautakunnalle esitetään tässä kokouksessa sairaanhoitoalueen tammi-marraskuun lähete- ja odottajatiedot sekä tammi- loka kuun toiminnan ja talouden toteumatiedot. HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden tammi- lokakuun 2014 seurantaraportti on esityslistan oheismateriaalina C. Yhteenveto HYKS:n keskeisistä tuotanto- ja talousluvuista Hoitoon odottavat ja lähetekehitys Kysyntä (vertailu tammi-marraskuu 2014/2013) elektiiviset lähetteet (kaikki) +0,4 % (vrt. 2013) jäsenkuntien terveyskeskuslähetteet +2,5 % (vrt. 2013) Hoitotakuu (tilanne marraskuun lopussa / tammi-marraskuussa) elektiivisistä lähetteistä 2,5 % käsittelyaika yli 21 päivää kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia (vrt. vuoden 2013 loppuun; +352 potilasta) yli 6 kk vuodeosastolle odottaneita 223 (1,6 % odottajista) kiireettömään polikliiniseen hoitoon odottavia (joista yli 90 pv odottaneita 1 149; 6,1 % odottajista) Toiminta ja talous Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos jäsenkuntien maksuosuus poikkeama 1-10/2014 talousarviosta + 3,8 % muutos 1-10/2013 toteumaan + 4,1 % Tuotanto (jäsenkunnat) Toteuma 1-10/2014 / TA 1-10/2014 NordDRG-tuotteet + 3,6 % käyntituotteet + 5,5 % hoitopäivätuotteet - 2,4 % Talous (toteuma tammi- lokakuu) toimintatuotot poikkeama TA 1-10/2014; + 2,2 % / 24,0 milj. euroa toimintatuotot poikkeama Tot. 1-10/2013; + 3,1 % / 34,0 milj. euroa jäsenkuntien maksuosuus TA 1-10/2014; + 3,5 % / 32,1 milj. euroa jäsenkuntien maksuosuus Tot. 1-10/2013; + 4,3 % / 39,5 milj. euroa

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) toimintakulut poikkeama TA 1-10/2014; + 1,4 % / 15,6 milj. euroa toimintakulut poikkeama Tot. 1-10/2013; + 2,0 % / 22,4 milj. euroa tilikauden tulos 9,2 milj. euroa (TA 1-10/2014; -0,5 milj. euroa) sitova taloudellinen tavoite (nettokulut) poikkeama TA 1-10/2014; +2,4 % / 22,4 milj. euroa Tuottavuus (toteuma tammi- lokakuu) henkilötyön tuottavuus + 2,0 % (TA 2014: +1,5 %) kokonaistuottavuus (deflatoimaton) + 1,0 % (TA 2014: -1,5 %, deflatoitu) Henkilöstö (vertailu tammi- lokakuu 2014/2013) henkilötyövuosia -0,1 % / - 6 htv sairauspoissaolot 10,3 päivää / henkilö (0,2 päivää/henkilö pienempi kuin vuonna 2013) Hoitoon odottavat ja lähetekehitys Kiireettömään vuodeosastohoitoon ja päiväkirurgiaan odottavia potilaita oli marraskuun lopussa yhteensä potilasta. Hoi toon odottavien potilaiden kokonaismäärä on 352 potilasta (2,7 %) enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Hoitoon yli kuusi kuu kautta odottaneita potilaita oli marraskuun lopun tilanteessa 223 potilasta (12/2013 yhteensä 247 potilasta), mikä on 169 odottajaa (-43,1 %) vähemmän kuin lokakuun lopussa. Odottajat jakautuvat erikoisaloittain seuraavasti; silmätaudit 63 (28,3 %), plastiikkaki rurgia 63 (28,3 %), lastentaudit 21 (9,4 %), KNK-taudit 19 (8,5 %), verisuonikirurgia 19 (8,5 %) sekä muut erikoisalat 38 (17,0 %). Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilai ta oli HYKS-sairaanhoitoalueella marraskuun lopussa yhteensä odottajaa, mikä on odottajaa vähemmän kuin vuo den 2013 lopussa. Yhteensä odottajaa on odottanut yli 90 päivää, jotka jakautuivat seuraaville erikoisaloille: kardiologia 280 (24,4 %), fysiatria 253 (22,0 %), silmätaudit 211 (18,4 %), KNK-taudit 119 (10,4 %), ortopedia 75 (6,5 %), anestesiologia 73 (6,4 %) ja muille erikoisaloille 138 (12,0 %). Yli 3 kuukautta odot taneiden määrä on laskenut lokakuun lopun tilanteesta 506 odot tajalla (-30,6 %). Yli 3 kk odottaneiden osuus kaikista poliklinikka hoitoon odottajista on marraskuun lopussa 6,1 % (vrt. v.2013 lo pun tilanne: 6,6 %). Alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä on tammi-marras kuussa noussut viime vuoden vastaavasta ajasta 0,4 % (765 kap paletta). Jäsenkuntien elektiivisten terveyskeskuslähetteiden määrä on kasvanut vuoden 2013 tammi-marraskuuhun verrattu na 2,5 % (2 766 kappaletta). Muiden maksajien, pääasiassa mui den sairaanhoitopiirien, elektiivisten lähetteiden määrä on pysynyt koko vuoden pienempänä kuin vuonna 2013, muutos tammi-mar-

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) raskuussa on ollut -10,9 % (-941 kappaletta). Kuluvan vuoden marraskuussa on ollut yksi arkipäivä vähemmän kuin vuonna 2013, mikä osaltaan vaikuttaa myös lähetemääriin. Elektiivisten lähetteiden yli 21 päivän käsittelyajan lähetteiden osuus on pysy nyt pienempänä kuin vuoden 2013 vastaavan aikana. Nämä lähe te tiedot voivat vielä jonkin verran tarkentua. Sairaanhoidollinen palvelutuotanto HYKS-sairaanhoitoalueen tammi- lokakuun jäsenkuntien potilaille tuotettavien ja jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvien palvelujen lukumäärä ylitti kaudelle suunnitellun NordDRG -tuotteissa ( kpl / 3,6 %), käyntituotteissa ( kpl / 5,5 %), vastaavasti hoitopäivätuotteet jäivät alle suunnitellun ( kpl / -2,4 %). Jäsenkuntien yhteenlaskettu NordDRG - ja käyntituotteiden to teuma ylittää vuoden 2013 tuotannon 3,7 %:lla ( kpl). Sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuus ylittivät tammi- lo kakuussa kauden talousarvion 32,1 milj. eurolla (3,5 %) johtuen suunniteltua suuremmasta palvelutuotannon määrästä. Suurim mat euromääräiset maksuosuuden ylitykset olivat Espoolla 10,7 milj. euroa (5,9 %), Vantaalla 10,6 milj. euroa (6,8 %), Helsingillä 5,8 milj. euroa (1,4 %), %), Raaseporilla 2,0 milj. euroa (28,2 %), Kirkkonummella 1,7 milj. euroa (6,8 %), Lohjalla 1,2 milj. euroa (8,4 %) ja Nurmijärvellä 1,0 milj. euroa (8,2 %). Jäsenkuntien maksuosuuden euromääräisesti suurimmat alitukset olivat Kera valla -1,5 milj. euroa (-5,4 %) ja Porvoolla -1,5 milj. euroa (-9,1 %). Espoon talousarvion jäsenkuntien maksuosuuden ylittymisestä 2,7 M selittyy Jorvin yhteispäivystyksen toiminnallisella muutok sella, jossa osa käynneistä siirtyi aiemmin erillislaskutuksen piiriin kuuluvista terveyskeskuskäynneistä jä senkuntien maksuosuu teen sisältyviksi päivystyskäynneiksi. HYKS-sairaanhoitoalueen koko oman tuotannon keskihinta jä senkunnille tammi- lokakuussa oli 600,0 euroa tuotteelta, mikä on 1,3 % vähemmän kuin vuoden 2014 talousarvion kaudelle suun niteltu ja vuoden 2013 vastaavan ajan keskihinta (- 8,0 eu roa / tuote). Jorvin yhteispäivystyksessä jäsenkuntien terveyskeskuskäyntien toteuma tammi- lokakuussa ylitti vastaavan ajan talousarvion käynnillä (+10,7 %), mutta alitti vuoden 2013 tammi- loka kuuhun toteuman käynnillä (- 36,5 %). Vähenemä vuo desta 2013 johtuu yhteispäivystyksessä marraskuussa 2013 teh dyistä muutoksista akuuttilääketieteen erikoisalan koulutuksen käynnistymisen vuoksi, jonka seurauksena osa aiemmin terveys keskuskäynteinä kirjatuista ja laskutetuista käynneistä kir jataan ja laskutetaan päivystyskäynteinä. Oman tuotannon laskutettavia siirtoviivepäiviä on tammi- loka kuussa ollut jäsenkunnilla yhteensä vain 202 päivää / euroa, edellisvuoden vastaavana aikana laskutus oli 1,6 milj. eu roa (2 689 päivää). HUS:n ulkopuoli-

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) sissa laitoksissa hoidetuista, jatkohoitoa odottavista potilaista on jäsenkunnilta laskutettu tam mi- lokakuussa 0,53 milj. euroa (vrt. edv. 1,1 milj. euroa). Henkilöstö HYKS-sairaanhoitoalueen keskimääräinen henkilöstömäärä tam mi - lokakuussa oli , lokakuun 1. päivän henkilöstömäärän ollessa Talousarvion henkilötyövuodet (9 181) ovat tam mi- lokakuussa toteutuneet 83,8 %:sti (7 691 htv). Henkilötyövuo sia on kertynyt 0,1 % (- 6 htv) vähemmän kuin viime vuoden vas taavana ajanjaksona. Vuokratyövoimaa on hankittu tammi- lokakuussa 2,2 milj. eurolla, mikä on 0,2 milj. vähemmän kuin kauden talousarviossa on suun niteltu ja 0,6 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaa vana aikana toteutui. Lääkärityötä on ostettu yhteensä 1,6 milj. eurolla (72,1 % koko summasta), josta 0,77 milj. euroa (47,5 %) on Jorvin yhteispäivystyksen lääkärityön ostoja, loput kohdistuvat psykiatrian tulosyksikön lääkärityön ostoon. Hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan vuokratyövoimaa on hankittu noin 0,6 milj. eurolla. Sairauspoissaolopäiviä on rekisteröity tammi- lokakuussa päivää, mikä on 778 päivää (-0,6 %) vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Keskimäärin sairauspoissaolopäiviä henkilöä kohden on ollut 10,3 päivää, mikä on 0,2 pv / henkilö (-1,6 %) vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. On kui tenkin huomioitava, että edellisen kuukauden sairauspoissa olo tiedot täydentyvät vielä takautuvasti. Talous Toimintatuotot kokonaisuudessaan ylittivät tammi- lokakuussa kauden talousarvion 2,2 %:lla / 24,0 milj. eurolla ja jäsenkuntien maksuosuuden talousarvion ylitys oli 32,1 milj. euroa (3,5 %). Lo kakuussa toimintatuotot toteutuivat 4,0 % /noin 5,0 milj. euroa korkeampina kuin kuukauden talousarviossa. Vuoden 2013 tam mi- lokakuuhun verrattuna toimintatuotoissa on nousua 3,1 % / 34,0 milj. euroa. Toimintakulut kokonaisuudessaan ylittävät tammi- lokakuussa kauden talousarvion 1,4 %:lla / 15,6 milj. eurolla. Lokakuun toi mintakulujen toteuma oli 1,2 % (1,4 milj. euroa) suurempi kuin ta lousarviossa oli tälle kuukaudelle suunniteltu. Kuluryhmittäin tarkasteltuna, kun vuoden 2014 talousarvioon si sältymättömät vuoden 2014 kirjanpidon tiliöintimuutokset on otet tu huomioon, muodostui poikkeama tammi- lokakuun talousarvi oon seuraavasti; henkilöstökulut -4,1 milj. euroa, palveluiden os tot + 3,4 milj. euroa, aine-, tarvike- ja tavarahankinnat + 15,5 milj. euroa ja muut toimintakulut + 0,8 milj. euroa. Tuottajanäkökul masta tarkasteltuna kauden talousarvion toimintakulujen ylitys muodostuu kokonaisuudessaan toimintavolyymi sidonnaisista palvelu- ja tarvike-

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) ostoista konsernin sisäisiltä tuottajilta. Vuoden 2013 tammi- lokakuun toteumaan verrattuna nousua toimintaku luissa on 2,0 % / 22,4 milj. euroa. Poistojen toteutuma (69,8 %) alittaa tammi- lokakuussa kaudelle suunnitellun 12,1 %:lla (-1,3 milj. eurolla). Tilikauden tulos on tammi- lokakuussa 9,2 milj. euroa ylijäämäinen ollen 9,7 milj. eu roa kauden talousarvion tavoitetta parempi. Talousarvion sitovien nettokulujen tammi- lokakuun toteuma, 944,7 milj. euroa, ylittää kauden talousarvion 2,4 %:lla / 22,4 milj. eurolla. Tuottavuuden kehitys Somaattisten erikoisalojen henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteitä/ henkilötyövuosi) on noussut 2,0 % vuoden 2013 tammi- lokakuuhun verrattuna (v tavoite: +1,5 %). DRG-pisteen kustannukset (deflatoimaton) ovat nousseet 1,0 % vuoden 2013 vastaavaan aikaan verrattuna (v tavoite; deflatoituna: -1,5 %). Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Peruspalvelui den hintaindeksi 0,9 %, Tilastokeskus ) on DRG-pisteen kustannus deflatoitu na noussut 0,1 % vuodesta Toiminnan ja talouden ennusteen epävarmuustekijät Muiden sairaanhoitopiirien laskutuksen kuukausittainen kertymä on koko vuoden 2014 poikennut aiemmista vuosista selvästi; las kutus oli alkuvuodesta paljon edellisvuosia pienempää nousten syys- lokakuussa kuitenkin selvästi edellisvuosia korkeammaksi. Hyksin oman palvelutuotannon laskutuksesta muille sairaanhoito piireille noin 37 % on vuosina 2012 ja 2013 muodostunut päivys tyksellisistä hoidoista (saapumistapa päivystys), kun osuus kulu vana vuonna on ollut selkeästi matalammalla tasolla (34 %). Tä mä on tammi- lokakuun aikana merkinnyt laskutuksen pienene mistä edellisvuodesta noin 5 milj. eurolla. Päivystyksellisten hoito jen suhteellisen suuri osuus muiden sairaanhoitopiirien laskutuk sessa ja niissä tapahtuvat vuosittaiset ja kuukausittaiset vaihtelut ovat merkittävä epävar muustekijä myös loppuvuoden osalta. Sairaanhoitoalueen tilikauden lopulliseen tulokseen sekä sitoviin nettokuluihin tulee vaikuttamaan HUS:n yhtymähallinnon, taseyk siköiden ja liikelaitosten tilikauden tulokset ja mahdolliset myön nettävät asiakashyvitykset sekä HUS:n tilikauden tuloksen pohjal ta mahdollisesti tehtävä hyvitys jäsenkunnille. Suurin yksittäinen talouteen vaikuttava tekijä on edelleen potilas vakuutusjärjestelmään tulevat mahdolliset muutokset. Kyseessä on HUS:n ulkopuolelta tulleet velvoitteet, johon ovat vaikuttaneet mm. lainsäädännölliset ja vakuutustekniset seikat. Näillä tekijöillä ei ole yhteyttä sairaanhoitopiirin toiminnan kanssa. Asia on vielä keskeneräinen ja käsittelyssä, joten sitä ei ole vielä huomioitu syyskuussa laaditussa vuosiennusteessa.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Päätösesitys Lautakunta päättää merkitä tiedoksi vuoden 2014 tammi-marraskuun lähete- ja odottajatiedot sekä tammi- lokakuun toiminnan ja talouden seurantaraportin. Asian käsittely Talousjohtaja Jari Finnilä selosti sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden ajankohtaista tilannetta sekä Hyksissä raportoinnissa käyttettävään terminologiaa. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jari Finnilä, puh. (09) Liitteet Jakelu OHEISMATERIAALI C, SEURANTARAPORTTI Hyksin toimialajohtajat

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYS 14/02/02/2014 HYKS 85 Yhteenveto tulosyksiköiden tuottavuusohjelman edistymisestä HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden kehitys on jatkunut suo tuisasti. THL:n seurannan mukaan sairaanhoitoalueen tuottavuus nousi eniten yliopistosairaaloista vuosina Tuottavuu den paranemiskehitys on sen jälkeen tasaantunut ollen kuitenkin yliopistosairaaloista aikavälillä toiseksi paras. Kuntalii ton tilastojen mukaan euroa per asukas-kustannusten kehitys on ollut HUS:ssa muita yliopistollisia sairaanhoitopiirejä maltillisem paa. Verrattuna maan muiden alueiden selvään kasvuun ovat HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon reaaliset euroa per asukas-kustannukset kymmenessä vuodessa pysyneet lähes samalla tasolla. Joulukuun alussa julkaistun kuntaliiton tilaston mukaan on HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten netto kustannusten nousu ollut merkittävästi pienempi kuin muissa sai raanhoitopiireissä. Edellä esitetty myönteinen kehitys on osaltaan ollut seurausta HYKS-sairaanhoitoalueella toteutetusta pitkäjänteisestä toiminnan kehitystyöstä, paneutumisesta kustannusten hallintaan ja monista tuottavuutta parantavista rakenteellisista järjestelyistä, jotka ovat mm. poistaneet päällekkäisiä toimintoja alueella. Viimeisen kahden vuoden aikana tuottavuuden kehitykselle on asettanut haasteita erityisesti Meilahden tornisairaalan remontin edellyttämien merkittävien väistöjen ja vanhentuneen rakennus kannan potilashoidolle aiheuttamat hankaluudet. Kokonaistuotta vuus ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin edellisinä vuosina. Vuo den 2014 tammi- lokakuun toteumatietojen mukaan pystytään vuoden 2014 tehostamistoimenpiteillä säilyttämään kokonaistuot tavuus edellisvuoden tasolla ja nostamaan henkilö työn tuottavuut ta asetetun tavoitteen mukaisesti. THL:n Perfect-hanke osoittaa, että Hyksissä esim. sydäninfarktin hoidon vaikuttavuuden tulokset ovat maan kärkipäässä. Tämän osoittavat myös kansainväliset ja kansalliset laatuvertailut, mm. korvattujen potilasvahinkojen määrä suhteessa asukaslukuun on Hyksissä alhaisin yliopistollisista sairaanhoitopiireistä. Hoidon vai kuttavuuden ja laadun suuresta merkityksestä johtuen nimitetään pitkäjänteistä kehittämisohjelmaamme tuottavuuden ja vaikutta vuuden kehittämisohjelmaksi. Ohjelma on ollut käytössä sairaan hoitoalueella vuodesta 2009 lähtien. Sairaanhoitoalueen päivitetty tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on oheismateriaalina D. Päivitetystä ohjelmasta ilmenee hankkei den tilanne joulukuussa Vertailukohtana on tilanne vuotta aiemmin. Valmistuneiden hankkeiden vaikutuksista on yhteenveto oheismateriaalissa. Ne on pääosin otettu osaksi rutiinitoimintaa. Niillä on mm. lisätty hoitoketjujen sujuvuutta, tehostettu päiväsai raalatoimintaa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi don yhteistoimintaa ja luotu uusia innovatiivisia toimintamalleja.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Operatiivinen tulosyksikkö Meilahden sairaalan peruskorjauksen valmistumisen ja paluumuu ton lähestyessä Operatiivisen tulosyksikön yhtenä keskeisimmistä kehittämishankkeista on painottunut uusien toimintamallien käyt töönoton suunnittelu. Potilaana uudistuneessa Meilahden sairaa lassa on jatkoa saman- nimiselle vuonna 2013 käynnistyneelle toi minnankehittämishankkeelle. Eri ammattiryhmien välistä työnja koa on selkiytetty, esimerkkinä tehtävien siirtäminen sairaanhoitajilta sihteereille. Ohjaavana ajatuksena suunnittelussa on ollut se, että ne tehtävät jotka eivät edellytä terveydenhuoltoalan koulutus ta siirretään muille ammattiryhmille. Toimintatapoja on yhtenäis tetty tavoitteena hoitohenkilökunnan joustava liikkuminen. Tiedon kulkua eri yksiköiden välillä on varmistettu, ja suunnittelussa on lähdetty huomioimaan ja ennakoimaan Apotin käyttöönotto. Uusia prosesseja ja toimintatapoja on otettu käyttöön jo väistöolosuhteissa, ja esim. leikkauksesta kotiin toiminta (Leiko) on laajennet tu tilojen sallimiin mittoihin. Asiakkaiden ja sairaalan välistä kom munikaatiota on parannettu käynnistämällä HUS Tietohallinnon ja HUS-Servisin kanssa yhteistyönä Call-Center toiminnan pilotointi. Hoitohenkilöstörakenne on suunniteltu ammattiryhmien välisen työnjaon pohjalta ja henkilöstömitoituksen suunnittelussa on hyö dynnetty hoitoisuustietoja, kuten optimaalinen hoitoisuus, hoitoisuus per hoitaja, optimialueelle sijoittuvien päivien määrä, hoitoi suusluokat, sairaansijojen käyttöaste ja keskimääräinen hoitoaika. Tukipalveluita on kehitetty yhteistyössä palveluntuottajien kanssa luomalla mm. erilaisia palvelukokonaisuuksia, joissa on mukana useampi palveluntuottaja. Tornisairaalassa tullaan ottamaan käyt töön yhtenäiset ja keskitetyt palvelumallit, joissa monessa on hyö dynnetty uutta teknologiaa. Prosessit ja toimintamallit on suunni teltu lähes valmiiksi ja tullaan ottamaan käyttöön asteittain Torni sairaalaan paluumuuton yhteydessä. Prosesseja arvioidaan sovit tujen mittareiden ja seurantamenetelmien avulla sekä hyö dyntäen Lean-menetelmää. Meilahden sairaalan Leiko-toiminta siirtyy paluumuuton ensi-aal lossa väistötiloista tornisairaalan kolmanteentoista kerrokseen sii hen saakka kunnes P-kerroksen tilat on remontoitu. Väliaikaisissa tiloissa toteutettava Leiko-prosessi on haasteellinen eikä optimaa lisesti toteutettavissa. Uudet tilat P-kerroksessa mahdollistavat asianmukaisen ja laajamittaisen preopetatiivisen ja Leiko-toimin nan. Helsingin kaupungin ja Operatiivisen tulosyksikön hoitokoordi naattorit tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tämän yhteistyön edellytyk siä on parannettu osoittamalla heille yhteinen työtila väistösairaa lan toimistoparakissa. Tiedonkulkua ja raportointia on kehitetty hyödyntäen tietojärjestelmiä. Vakiintunut yhteistyömuoto on myös toiminnasta vastaavien lääkäreiden, hoitokoordinaattoreiden, osastonhoitajien ja ylihoitajien yhteistyökokoukset, joissa etsitään yhdessä ratkaisuja hoitoketjuja hidastaviin asioihin. Joulukuussa 2014 on järjestyksessä toinen hoitoketjukoulutus, joka toteutetaan yhteistyönä Helsingin perus terveydenhuollon ja Operatiivisen tu losyksikön kanssa. Elektiivisen potilaan hoitopolkua on kehitetty osana Jorvista ope ratiivinen mallisairaala hanketta. Tavoitteena oli käynnistää strukturoitujen lähetteiden luominen potilasvirtojen paremmaksi ohjaamiseksi ja potilaalle lisäarvoa tuottamattomien käyntien vä hentämiseksi sekä selvittää mahdollisuuksia laature-

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) kisterin luomi seksi ja sähköisen tiedonkeruun parantamiseksi sekä tiedonkulun sujuvoittamiseksi erityisesti avoterveydenhuollon rajapinnalla. Käytännön toiminnassa kehittämistyö on näkynyt sujuvana lähete käytäntönä, joskin edelleen haasteena on tietotekniikan ja kliini sen toiminnan välinen vaikeasti ylitettävä rajapinta sekä riittävän terveyskeskuslääkärimäärän saaminen mukaan. Strukturoituja lä hetteitä on saatu luotua tyräkirurgiaan, sappikivikirurgiaan, veri suonikirurgiaan sekä haavapotilaille. Sähköisen esitietolomakkeen kehittäminen alkoi jo vuonna 2008 Jorvin sairaalassa, josta sen käyttöönottoa on laajennettu mahdol lisuuksien mukaan. Laajentamista ovat hidastaneet tekniset on gelmat sekä henkilökunnan käyttökoulutuksen rajallisuus. Lomak keen käyttöönotto leviää pilottiprojektiyksiköissä muihin HUS-sai raaloihin. Elektiiviset leikkaukseen tulevat potilaat voivat antaa sähköisesti tietoja aikaisemmista leikkauskokemuksista, perussairauksista ja lääkityksistä ym. tärkeistä esitiedoista strukturoidusti täytettävällä lomakkeella internetissä tunnistautumalla pankkitun nuksilla tai mobiilivarmenteella. Pre-operatiivisten käyntien mää rää sairaalassa on voitu hieman vähentää, koska potilaan yleisti lan arviointi potilasta tapaamatta on helpottunut. Iäkkäiden ja nii den potilaiden joiden kommunikaatiokyky tai muisti on heikenty nyt, tietojen selvittäminen on helpottunut, kun omainen tai avusta ja on voinut antaa tiedot potilaan puolesta. Myös rutiininomaisia laboratoriotutkimuksia on voitu vähentää, eikä potilaan lääkitystie toja ole tarvinnut selvittää epäselvistä resepteistä. Potilaiden haastatteleminen ja tutkiminen sairaalassa on ollut strukturoidum paa, jolloin aikaa ja käyntejä on säästynyt ja leikkaussaliresurs seja on voitu hyödyntää optimaalisemmin. Jatkossa työajan säästämiseksi tulisi potilaan antamat esitiedot voida siirtää strukturoidussa muodossa sairauskertomukseen sen jälkeen kun koulutettu henkilökunta on tarkastanut tiedot. Samaa esitietolomaketta pitäisi voida käyttää kaikissa HUS:n yk siköissä. Suu- ja leukasairauksien klinikan aloitteesta on perustettu suun terveydenhuollon johtajaverkosta yhteistyössä HUS:n Peruster veydenhuollon yksikön kanssa. Työskentelyn tuloksena tiedonkul kua on saatu parannettua, otettu kantaa sote-uudistukseen sekä suun terveydenhuollon yöpäivystykseen. Potilaan oikean hoitopai kan määrittäminen ja sujuva siirtyminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on parantunut. Yleissairaiden potilaiden suun infektiofokusten saneerausten hoi topolun kehittäminen on vähentänyt tutkimuskäyntejä ja päällek käisiä tutkimuksia. Potilaan tutkimukseen pääsy on helpot tunut ja hoitoprosessi varmentunut. Kasvojen deformiteettikirurgiassa on käytetty 3D suunnittelua ja seurattu sen vaikutusta leikkausaikaan ja leikkaustulokseen. Alus tavien tarkastelujen perusteella leikkausaika tulee lyhene mään ja leikkaustuloksen ennuste paranee. Potilaiden hoitoon pääsyn tehostamiseksi Leiko-toimintaa on hiot tu edelleen Peijaksen sairaalassa. Kokonaan uudet tilat on saatu käyttöön Jorvin sairaalassa, jossa toiminta käynnistyi elokuun lo pulla. Tavoitteena on ollut sujuvoittaa leikkaukseen tulevan poti laan hoitoprosessia ja lisätä potilasturvallisuutta sekä keskittää osaamista standardoimalla toimintoja samalla vapauttaen

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) vuode osastojen henkilökuntaa posto-operatiiviseen hoitoon. Leikkauk seen menevien potilaiden lisäksi Leiko-yksikössä on toteutettu en doskopiassa olleiden potilaiden jatkoseuranta. Projektin myötä on voitu aloittaa myös polikliininen alaraaja angiografiatutkimukset. Uutena potilasryhmänä seurantaan on tulossa lisäksi tammikuus sa 2015 naistentautien polikliinisia potilaita. Saadun spontaanin potilaspalautteen tulokset toiminnasta ovat tähän mennessä olleet erinomaisia. Töölön sairaalassa monitoimipoliklinikka-mallia on laajennettu koskemaan myös neurokirurgisia potilaita. Vuodeosastojen koko naiskuormitusta on saatu helpotettua, hoitoaikaa lyhennettyä ja toiminnan järjestämistä selkiytettyä. Myös leikkausten peruuntumi set ovat vähentyneet ja leikkaussaliaika on pystytty hyödyntä mään tehokkaammin. Korvaklinikalla Leiko-toiminnan myötä leikkauspotilaiden sisääntu loprosessia on saatu yhtenäistettyä. Potilaiden ja leikkausosaston henkilökunnan odottaminen on vähentynyt. Lisäksi vuodeosaston henkilökunta on voinut hakea potilaat aikaisempaa nopeammin heräämöstä vuodeosastolle, koska potilaille on ollut tarjota vuode paikka heti kun he ovat olleet siirtokuntoisia. Silmäklinikalla plastiapotilaan hoitopolku on uudistettu ja kuvattu. Tavoitteena on ollut selkiyttää ja tehostaa potilaan kotiutumista vuodeosastolta. Uusi prosessi on otettu hyvin vastaan sekä vuo deosastolla että plastiayksikössä. Tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty etukäteen, eikä niitä tarvitse enää erikseen sopia jokai sen potilaan kohdalla. Prosessin uudistaminen on hyödyttänyt mo lempia yksiköitä. Vuodeosastolta potilas on voinut kotiutua aiemmin ja vapauttaa paikan seuraavalle. Plastiayksikössä jokainen hoitoon osallistuva tietää tarkalleen omat tehtävänsä. Kehittämis työn myötä potilaan ei enää tarvitse odottaa turhaan. Sairaanhoitajien silmähoitotyön osaamista on parannettu yhteis työhankkeessa silmäklinikan ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden mittaisen työn ohessa tapahtuneen koulutuksen tuloksena sairaanhoitajien kliininen erityisosaaminen on vahvistu nut ja valmiudet erilaisiin kehittämishankkeisiin ovat lisääntyneet. Valmistuneilla sairaanhoitajilla on parempi käsitys silmähoitotyös sä käytettävistä kliinisistä laatumittareista, niiden käyttämisestä sekä muiden hoitajien ohjaamisesta. Nyt toteutettu täydennyskou lutus oli ensimmäinen kokeneille silmähoitajille suunnattu koulu tus. Potilasvolyymin kasvaessa vastaavaa koulutusta tullaan tar vitsemaan jatkossakin riittävän osaamisen turvaamiseksi silmä hoitotyössä. Henkilöstön osaamisen parantamiseksi on jatkettu myös 40 opis topisteen laajuista Taitava-hoitaja koulutusta. Koulutuksesta val mistuu joulukuussa jo kolmas ryhmä sekä tehohoitajia että kirurgi sia hoitajia. Koko koulutus on toteutettu Operatiivisen tulosyksikön sisäisenä. Saatujen rohkaisevien kokemusten myötä mallia tul laan jatkossa hyödyntämään HUS-laajuisesti. Operatiivisessa tulosyksikössä aloitettiin myös vuorovastaava ja mentorointi-koulutus tavoitteena ammatillisen kehittymisen ja si toutumisen tukeminen sekä uralla kehittymisen mahdollisuuksien luominen. Mentoroinnilla on parannettu vuorovastaavaksi siirty mistä ja luotu tukirakenne jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Potilasturvallisuuskulttuuri on koulutuksen myötä parantu-

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) nut. Tällä hetkellä mentorointi on käytössä noin 50 %:lla osastoista. Vuorovastaavan koulutuksen on käynyt 150 sairaanhoitajaa. Potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävänä hankkeena käyn nistettiin potilaan tunnistamista koskeva kehittämistyö. Potilaan virheellinen tunnistaminen ja tunnisterannekkeiden puuttuminen on merkittävä potilasturvallisuusriski. Ensimmäisen kartoituksen mukaan tunnisterannekkeet puuttuivat % sairaalahoidos sa olevalta potilaalta. Operatiivisessa tulosyksikössä rannekerat sia toteutetaan vuonna 2014 kaksi kertaa, maaliskuussa ja joulukuussa. Keväisen rannekeratsian tuloksena 79 %:lla läsnä ol leista potilasta (594) tunnisteranneke oli ja kaikkien tiedot pitivät paikkansa. Merkittävää oli, että noin 20 %:lla potilaista tunniste ranneke puuttui. Syitä rannekkeen puuttumiseen oli useita. Potilas oli itse poistanut rannekkeen, ranneke oli poistettu leikkaussalissa tai infuusion laiton yhteydessä, potilaan käsi oli ollut turvoksissa, potilaan yläraajat olivat olleet siteissä, eikä ranneketta voitu laittaa tai rannekkeen laittaminen oli unohtunut. Keväisen rannekerat sian ja joulukuun uuden mittauksen välisenä aikana henkilökun taa on koulutettu ja käyty mm. läpi johtajaylilääkärin ohjetta ai heesta. HUS:n yhtenä strategisena tavoitteena on kivunhoidon parantami nen. Toimenpiteen jälkeisen kivunhoidon suosituksen pohjalta on laadittu yhteen nivottuja, useiden hoitojen kokonaisuuksia (Care Bundle). Implementointi aloitettiin keväällä yhdessä osastojen ki puhoitajien kanssa ja sen jälkeen kartoitettiin suosituksen toteutu minen vuodeosastoilla olevilta potilailta. Kartoitus tehdään Opera tiivisen tulosyksikön vuodeosastoilla joka kuukauden ensimmäi sellä viikolla yhtenä päivänä. Kartoituksessa huomioidaan myös potilaan saama hoito pre-operatiivisilla poliklinikoilla. Tietoa Care Bundlen toteutumisesta on kerätty huhtikuusta 2014 lähtien. Care Bundlen toteutuminen potilailla on tasaisesti noussut. Bundlaa malla on löydetty niitä osa-alueita, jotka vaativat kehittämistä, jotta hyvä hoito toteutuisi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Care Bundlessa olevat interventiot saadaan suoraan potilastietojärjes telmästä raportteina, eikä tieto ja tarvitse erikseen poimia. Operatiivisen tulosyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittä misohjelma sisältää kaikkiaan 36 hanketta, joista tämän vuoden aikana on valmistunut 15. Muissa hankkeissa työ jatkuu. Näitä ovat mm. leikkausosastojen toiminnan tehokkuuden seurantatyö kalun kehittäminen, sujuvien hoitoketjujen rakentaminen, hoidon laadun ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen, sähköisen palvelusetelin käytön laajentaminen, silmäklinikan päivystysuudistus ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajil le Lauttasaaren Silmäyksi kössä. Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisen tulosyksikön tuottavuusohjelma perustuu klinikkaryh missä ja klinikoissa tehtävään toiminnan kehittämiseen. Suurin osa hankkeista on tehty virkatyönä ilman erillistä rahoitusta. Muu tamalle hankkeelle on saatu toiminnan ja kehittämisen määrära haa. Osa hankkeista siirtyi organisaatiomuutoksen yhteydessä Sydän- ja keuhkokeskukseen vastuuhenkilöiden siirtymisen myö tä ja osa vuoden 2014 alussa Syöpäkeskukseen. Hankkeista 11 päättyi jo vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 ja 2014 aikana on jatkettu tuottavuuden kehittämisohjelmaa hoitaja vastaanottojen osalta.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Hoitajavastaanotot korvaavat jo huomatta van osan lääkärityötä mm. ihotaudeilla. Jorvin päivystyspoliklini kalla hoitajavastaanotot ovat vakiintuneet koulutuksen myötä ja asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella toi mintamalli sai arvosa nan 9.1 (10-portaisella asteikolla). Vuonna 2012 aloitettiin uuden akuuttilääketieteen erikoisalan toi minnan suunnittelu. Tavoitteiden mukaisesti vuokratyövoiman käyttöä on onnistuttu vähentämään Jorvin päivystyksessä ja pe rustettu akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden virkoja. Virallisena akuuttilääketieteen kouluttajana toimii Päivystyksen ja valvonnan nykyinen klinikkaryhmän johtaja. Jorvin sairaalan päi vystyksestä on muodostunut akuuttilääketieteen koulutuskeskus. Potilaiden hoitoa on myös tehostettu liittämällä akuuttilääketietee seen erikoistuva lääkäri si sätautisten ja kirurgisten potilaiden hoi toon marraskuusta Vaikean psoriaasin hoitoa on tehostettu Ihotautien avohoitokes kuksessa keskittämällä vaikean psoriaasin hoito yhteen hoitopis teeseen (Psoriasispoliklinikka). Immunosuppressiivisen ja biologi sen hoidon keskittäminen parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta ja vähentää tarpeettomia käyntejä. Biologisten hoitojen käyttöön oton jälkeen psoriaasin vuoksi tarvittavien vuodeosastopäivien tarve on laskenut 72 % (vuoteen 2000 verrattuna). Hoidon vaikut tavuuden arviointi on tehostunut edelleen vuonna 2014, kun kan sallinen psoriaasirekis teri aloitti toimintansa. Iho- ja allergiasairaalan Allergiaklinikkaan perustettiin nuorisopoli klinikka, joka aloitti toimintansa ja toiminta on vakiintu nut. Poliklinikka on suunnattu vuotiaille nuorille astmaati koille. Kyseinen potilasryhmä on kuulunut väliinputoajiin. He ei vät varsinaisesti ole enää lapsia, mutta eivät vielä aikuisia. Polikli nikka toimii matalan kynnyksen poliklinikkana eli potilaalla on mahdollisuus varata vastaanottoaika lyhyellä varoitusajalla. Ensimmäiselle käynnille vaaditaan lääkärin lähete. Vastaanotto ta pahtuu perjantai iltapäivällä ja lääkärinä on joko lastenlääkäri tai keuhkolääkäri ja hoitajana kokenut ja astmaan perehtynyt hoitaja. Erillinen nuorisovastaanotto on lyhentänyt odotusaikaa vastaan otolle (2 kuukautta vs 3 viikkoa). Toiminta on lisännyt eri erikois alojen yhteistyötä ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on käyn nissä. Potilaita hoitava henkilökunta on ollut varsin motivoitunut työhönsä. Iho- ja allergiasairaalan nuorisopoliklinikan eräs tavoitteista on ol lut saada nuoret sitoutumaan omahoitoonsa. Tämän poliklinikan tueksi on rakennettu astmanuorten verkkosivusto Sivuston tarkoitus on tavoittaa astma nuoret sähköisessä maailmassa. Sivustolle on koottu perustiedot astman hoidosta ja erityisesti astmanuoria koskettavia aihealuei ta. Verkkosivuston avulla pyritään myös poistamaan nuorten en nakkoasenteita astmaa kohtaan. Verkkosivustolle on luotu kysy myspalsta, missä nuoret pystyvät nimettömästi kysymään am mattilaisilta niitä asioita, joita eivät nuorisopoliklinikalla uskal la/kehtaa kysyä. Astmanuorten verkkosivuston loi nuorisopoliklinikan henkilökun nasta koottu työryhmä tiedottajan avulla. Sivuston ra kentaminen tehtiin oman työn ohessa ilman lisäkustannuksia.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Vuoden 2012 aikana medisiinisessä tulosyksikössä aloitettiin lean-metodia hyödyntävä toiminnan kehittäminen. Lean-metodia on pilotoitu jo aiemmin erinomaisin tuloksin Jorvin päivystykses sä, minkä jälkeen mallinnus otettiin käyttöön vuodeosastotoimin nassa Peijaksen sairaalassa. Yhtenä tavoitteista on ollut potilai den varhaisempi kotiutus, jossa on saatukin hyviä tuloksia. Tavoitteena on Peijaksen pilotin jälkeen kehittää osastotoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä mm. lääkärikierron ja tiimityöskentelyn osalta muillakin medisiinisen tulosyksikön vuodeosastoilla. Kol mantena lean-osahankkeena medisiinisessä tulosyksikössä alkoi vuonna 2013 Peijaksen sairaalan röntgenin ja päivystyspoliklini kan potilasprosessin kehittäminen. Lean hankkeita varten medi siininen tulosyksikkö on saanut merkittävää apua HUS-kuvanta misen liikelaitoksen ja HUSLAB:n lean-asiantuntijoilta. Medisiinisessä tulosyksikössä tuottavuushankkeet ovat pitkäjän teisiä ja tuottaakseen merkittävää tulosta kustannusten ja potilai den hoidon kannalta ne edellyttävät järjestelmällistä toimin nan kehittämistä useiden vuosien aikana. Vuonna 2013 ovat käynnistyneet tärkeät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset hankkeet reumatautien ja diabetologian alalla. Tikkurilassa reumatologian erikoislääkäri pitää vastaanottoa itse ja ohjaa kiinnostuneita PTH kollegoja. Tapiolassa on ollut toiminnassa 1/2013 alkaen malli, jossa 2 terveyskeskuslääkäriä tutkii itse potilaat ja antaa hoitoja erikoislääkärin ohjauksessa. Lähetteitä on voitu siirtää Tapiolaan ja jonot Jorviin ovat lähes hävinneet. Myyrmäessä on alkanut marraskuussa 2013 malli, jossa työskentelevät yhteistyössä perusterveydenhuollon lääkäri ja reumatologian erikoislääkäri. Jatkossa tämä vähentää kuormitusta Peijaksen sairaalan reumatologian poliklinikalla, mikä lyhentää odotusaikoja mm. en sikäynnille ja parantaa näin potilasturvallisuutta. Espoon diabeteskeskus avattiin vuoden 2013 toukokuussa. Kes kuksessa työskentelee 5 perusterveydenhuollon lääkäriä 1-2 päi vää viikossa, HUS:n sisätautilääkäri/endokrinologi, molemmista organisaatioista diabeteshoitajia ja jalkaterapeutteja sekä HUS:n ravitsemusterapeutti ja sihteeri. Lisäksi keskuksessa perustervey denhuollon hoitaja ja lääkäri ovat aloittaneet hoitamaan myös in suliinipumppupotilaita. Kokemuksen karttuessa perusterveyden huollon lääkärit ja hoitajat ovat alkaneet hoitaa yhä enemmän ai emmin erikoissairaanhoidossa hoidettuja potilaita, mm. insuliini pumppuhoitoisia potilaita. Alustavien tietojen mukaan jo yli 70% Espoon tyypin 1 diabeetikoista on siirtynyt keskuksen hoitoon ja syksyllä tehdyssä kyselyssä potilaat olivat erittäin tyytyväisiä hoi toon, erityisesti jat kuvuuteen hoitaja- ja lääkärikontaktien suh teen. Diabetekseen liittyy myös hanke, jolle on anottu toiminnan kehit tämisrahaa vuodelle %:lla aikuisista sairaalapotilaista on diagnostisoitu diabetes ennen sairaalahoitoa ja yhtä monella veren glukoositaso kohoaa sairastumisen yhteydessä. Glukoosi tasapaino vaikuttaa komplikaatioiden kehittymiseen ja toipumi seen. Diabeetikoiden sairaalassaoloaika on ei-diabeetikoita pi dempi, heillä on useammin ja pitkäkestoisempia infektioita ja toimintakyvyttömyyttä sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja heidän sairaalakuolleisuutensa on suurempi. Diabeteksen aiheuttamat li säkustannukset kattavat 8.9% Suomen terveydenhuollon menois ta, kustannuseristä suurin on erikoissairaanhoidon vuodeosasto hoito. Meneillään olevan hankkeen tavoitteena on parantaa vuo deosastolla hoidettavien tyypin 2 diabeetikoiden glukoo-

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) sitasapai noa niin, että 85% arvoista olisi välillä 8-10 mmol/l ja alle 5% arvoista yli 15 tai alle 4 mmol/l. Ensimmäisessä vaiheessa on tar koitus luoda Terveysporttiin internet-pohjainen interaktiivinen oh jelma, johon vuodeosaston hoitaja tai lääkäri syöttää potilaan tie dot ja ohjelma tarjoaa joko ohjeen hoidon muuttamiseksi (insulii nihoidon aloitus tai muutos, tablettilääkitystä) tai kehottaa otta maan yhteyttä diabeteskonsulttiin tai diabeteshoitajaan (Insuliini laskuri). Toisessa vaiheessa tätä insuliinilaskuria kokeillaan muu tamalla testiosastolla. Kolmannessa vaiheessa insuliinilaskurin käyttö jalkautetaan kaikille vuodeosastolle. Tulevaisuudessa pyri tään kehittämään uuden Uranus-version (potilastietojärjestelmän) rakenteellista kirjaamista niin, että Duodecimin päätöksentukipal velu (EBMeDS, Evidence-Based Medicine eletronic Decision Support) voi poimia tarvittavat tiedot automaattisesti sähköisestä sairaskertomuksesta ja automaatti sesti ehdottaa potilaan kohdal la hoitomuutosta. Lihavuustutkimuskeskuksen ja HUS:n kehittämisyksikön yhteistyössä on vuoden 2014 aikana selvitetty tarpeita ja suunniteltu virtuaalista lihavuuden hoidon palvelua työnimellä Painonhallintatalo.fi. HUS:n alueella on arvioitu olevan noin painonhallintavalmennusta tai hoitoa tarvitsevaa, joista erikoissairaanhoitoon pääsee vuosittain noin 1300 potilasta. Liha vuushoitajien ja ravitsemusterapeuttien vetämien painonhallinta ryhmien toteuttaminen osittain tai kokonaan virtuaalisesti lisäisi hoitoon pääsyn volyymeita ja tehostaisi lihavuuden hoitoketjua. Painonhallintatalon tekninen toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alussa ja parhaimmillaan uusi pal velu on valmis 2015 syk syllä. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tuottavuuden ja vaikutta vuuden kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena on ollut ra japintojen madaltaminen suhteessa perusterveydenhuoltoon. Li sääntyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö nähdään laajemmin yhteiskunnassa keinona parantaa palveluket jujen toimivuutta ja sairaanhoidon tuottavuutta. Perusterveyden huollon rajapinta on ollut organisaatiouudistuksen suunnittelussa tulosyksikössä merkittävänä rakennetta määräävänä tekijänä. Pediatrian klinikkaryhmä päätettiin jakaa kahteen osaan, yleispe diatriaan ja erityispediatriaan. Yleispediatrian linjajohtajan yhtenä päätavoit teena on kehittää yhteyttä perusterveydenhuoltoon. Kaksi vuonna 2014 valmistuneista hankkeista liittyy yhteistoimin taan perusterveydenhuollon kanssa. Vantaan kaupungin kanssa pediatrisia hoitoketjuja sujuvoitettiin, lähetteiden laatua saatiin pa rannettua ja aloitettiin yhteiskokoukset Peijaksen lastenvastaan oton ja Vantaan kaupungin pediatrien välillä. Lastenpsykiatrian puolella perusterveydenhuollon kanssa tehdyssä hankkeessa hoidon päällekkäisyyksiä on saatu poistettua ja hoitoonohjausta sujuvoitettua. Rakennus- ja väistöhankkeet, mutta myös yllättävät kosteusvau riotapahtumat ja niihin liittyneet mittavat väistötiloihin siirtymiset ovat rasittaneet tulosyksikön toimintaa koko menneen kauden. Rinnalla on kulkenut nopeasti etenevä Uuden lastensai raalan suunnitteluprojekti.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 13/ (40) Lastentaudeilla päivystystoiminnan keskittäminen/toimintojen yh tenäistäminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollistanut potilas paikkojen tehokkaan käytön ja resurssien optimoinnin erikoistilan teissa. Naistenklinikan rakentamis- ja väistöaikainen toiminta on edellyttänyt poliklinikkatoimintojen keskittämistä. Lastenneurologiassa prosessit kuntoutuksen ja hoitoketjuyhteis työn alueilla ovat tuoneet hyötyä sekä sisällöllisesti että taloudelli sesti. Lastenkirurgiassa merkittävä muutos on ollut nyt joulukuus sa 2014 tapahtumassa oleva monivammapotilaiden hoidon siirty minen Lastenklinikalle. Potilasturvallisuustyössä Haipro-raportointi on vakiintunut osasto jen rutiinikäytännöksi. Tulosyksikön laatutyöryhmä piti koko laatu vastaaville koulutustapahtuman, jossa painotuttiin joh topäätösten tekemiseen poikkeamien käsittelyprosessissa. Raportoinnin kehittäminen ja talouden säännönmukainen seuran ta tulosyksikössä on lisännyt eri tason toimijoiden kustannustie toisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vuoden 2014 painopiste alueena on edelleen ollut henkilöstökuluseurannan kehittäminen siten, että klinikka- ja osastoryhmät ovat saaneet yhä yksilöidym pää tietoa omasta ku lukehityksestään. Kaiken kaikkiaan tulosyksikön tuottavuusohjelma on edennyt joh donmukaisesti. Psykiatrian tulosyksikkö HYKS Psykiatrian tulosyksikön tuottavuusohjelman strategisina välineitä ovat: 1. avohoitopainotteisuuden ja siihen liittyvän osaamisen lisää minen, 2. hoito- ja potilasprosessien sujuvoittaminen yhteistyössä muiden palvelutahojen kanssa, 3. tuottavuutta lisäävien tilaratkaisujen käyttöönotto ja 4. ostopalveluiden käytön korvaaminen omalla toiminnalla se kä 5. palvelujen saatavuutta ja tehokasta toimintaa tukevien ICT-toiminta-alustojen kehittäminen Näiden aiemmin esitettyjen lisäksi on korostettu: 7. peruspalvelujen tukea ja 8. henkilötyön tuottavuuden lisäämistä. 1. Tulosyksikön omia osastoja ei ole vuoden 2014 aikana suljettu. Hyks-alueen kuntien Kellokosken käyttöä on kui tenkin vähennetty ja Kellokosken osastoja suljettu. Mai nit takoon, että lähinnä helsinkiläisiä palvelleen, raskaasti re sursoidun (ja täten kalliin) Psykiatriakeskuksen osasto jen 7:n ja 12:n sulkeminen vuoden 2013 lopussa näkyi Kello koskella hoidettavien helsinkiläisten määrässä vain tilapäi sesti. Nyttemmin hoidettujen potilaiden lukumäärä on sama (n. 60 potilasta) kuin ennen sulkemista. Kyse on n. 2 M säästöstä kokonaisuudessaan. Avohoitopainot teiseen hoi tomuotoon siirtyminen on edellyttänyt lisäkou lutuksen jär jestämistä henkilökunnalle. Koulutustilaisuuk sia on jär jes tetty kuluneen vuoden aikana noin 200.