HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYS

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYS HYKS 4 Yhteenveto tulosyksiköiden tuottavuusohjelman edistymisestä HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden kehitys on jatkunut suotuisasti. THL:n seurannan mukaan sairaanhoitoalueen tuottavuus nousi eniten yliopistosairaaloista vuosina Tuottavuuden paranemiskehitys on sen jälkeen tasaantunut. Kuntaliiton tilastojen mukaan euroa per asukas-kustannusten kehitys on ollut HUS:ssa muita yliopistollisia sairaanhoitopiirejä maltillisempaa. Verrattuna maan muiden alueiden selvään kasvuun ovat HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon reaaliset euroa per asukas-kustannukset kymmenessä vuodessa hienoisesti laskeneet. Tämä kehitys on ollut seurausta HYKS-sairaanhoitoalueella toteutetusta pitkäjänteisestä toiminnan kehitystyöstä, paneutumisesta kustannusten hallintaan ja monista tuottavuutta parantavista rakenteellisista järjestelyistä, jotka ovat mm. poistaneet päällekkäisiä toimintoja alueella. Viimeisen kahden vuoden aikana tuottavuuden kehitykselle on asettanut haasteita erityisesti Meilahden tornisairaalan remontin edellyttämien merkittävien väistöjen ja vanhentuneen rakennuskannan potilashoidolle aiheuttamat hankaluudet. Kokonaistuottavuus ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin edellisinä vuosina. Ennakkotietojen mukaan pystyttiin kuitenkin vuoden 2013 tehostamistoimilla säilyttämään kokonaistuottavuus lähes edellisvuoden tasolla, samalla myös henkilötyön tuottavuutta pystyttiin nostamaa. THL:n Perfect-hanke osoittaa, että Hyksissä hoidon vaikuttavuuden tulokset ovat maan kärkipäässä. Tämän osoittavat myös kansalliset laatuvertailut, mm. korvattujen potilasvahinkojen määrä suhteessa asukaslukuun on Hyksissä alhaisin yliopistollisista sairaanhoitopiireistä. Hoidon vaikuttavuuden ja laadun suuresta merkityksestä johtuen nimitetään pitkäjänteistä kehittämisohjelmaamme tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelmaksi. Jatkossa on ohjelman puitteissa tavoitteena käynnistää myös uusia vaikuttavuutta lisääviä hankkeita. Ohjelma on ollut käytössä sairaanhoitoalueella vuodesta 2009 lähtien. Sairaanhoitoalueen päivitetty tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on oheismateriaalina A. Päivitetystä ohjelmasta ilmenee hankkeiden tilanne joulukuussa Vertailukohtana on tilanne vuotta aiemmin. Valmistuneiden hankkeiden vaikutuksista on yhteenveto oheismateriaalissa. Ne on pääosin otettu osaksi rutiinitoimintaa. Niillä on mm. lisätty hoitoketjujen sujuvuutta,

2 tehostettu päiväsairaalatoimintaa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa ja luotu uusia innovatiivisia toimintamalleja. Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivisen tulosyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelmassa painopisteenä on ollut toiminnan potilaslähtöinen tehostaminen uudistamalla hoitoprosesseja ja kohdentamalla henkilöstöresursseja avohoitopainotteisesti. Hoitoja palveluketjujen parantamista yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa on lisätty esimerkiksi iäkkäiden murtumapotilaiden kuntouttamisessa, mistä on osoituksena mm. siirtoviivepäivien väheneminen. Hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen on paneuduttu kaikilla organisaatiotasoilla turvallisten ja tehokkaiden toimintatapojen edistämiseksi. Sähköistä asiointia on lisätty hyödyntämällä mobiiliteknologiaa. Henkilöstön ammattitaidon systemaattista kehittämistyötä on jatkettu ja perehdytysohjelmaa on laajennettu ja syventävän perehdytyksen malli on otettu käyttöön. Vuonna 2013 tulosyksikössä oli 28 kehittämishanketta, joista seitsemän valmistui kuluvan vuoden aikana. Koko tukielinkirurgian jononhallinta on uudistettu sisältäen mm. ennakoivan työn määrän tavoitelaskennan sekä tarvittavan lisätyömäärän laskennan. Potilaiden hoitoon pääsy on pystytty turvaamaan ilman resurssilisäystä. Lisätöitä on pystytty oleellisesti vähentämään, jopa osin lopettamaan. Hoidon laatu on parantunut hoidon nopeamman toteutuksen johdosta. Tukielinkirurgian klinikassa on mallinnettu myös strukturoidun lähetteen käyttöönottoa, mikä helpottaa perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden työtä. Vantaan haavapotilaiden hoitoketjua on kehitetty ja Kaunialan sairaala toimii haavapotilaiden jatkohoitopaikkana (siirtoviivekuntoutus). Lisäksi verisuonikirurgia on antanut konsultaatioapua Viiskulman terveysasemalla. Väistöolosuhteiden pakottamana Meilahden sairaalassa leikkaukseen tulevien iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden pre-operatiivista poliklinikkatoimintaa on lisätty ja Leiko-mallin (leikkaukseen kotoa) käyttöä on laajennettu koskemaan myös sydän- ja thoraxpotilaita. Mallia tullaan edelleen kehittämään Tornisairaalan valmistuttua kun toiminnalle saadaan asianmukaiset tilat. Avohoitotoiminnan osuutta on kyetty lisäämään mm. monitoimipoliklinikan avulla. Peijaksen sairaalassa monitoimipoliklinikan prosessit on otettu käyttöön siinä laajuudessa kuin nykyiset tilaresurssit antavat siihen mahdollisuuden. Prosesseja on edelleen mahdollista tehostaa, mikäli HUS-Logistiikalta vapautuvat tilat saadaan käyttöön.

3 Poliklinikkatilojen lisääminen on kriittisen tärkeää, siinä vaiheessa kun Operatiivinen tulosyksikkö joutuu luovuttamaan yhden kirurgisen vuodeosaston Vantaan perusterveydenhuollon käyttöön. Meilahden sairaalan päivystyspotilaan hoitoprosessia on saatu sujuvoitettua ottamalla käyttöön hoitokoordinaattoritoiminta. Sen avulla osastojen kuormitusta on tasattu, sujuvoitettu potilaan kulkua, vähennetty puhelinliikennettä, parannettu tiedonkulkua ja moniammatillista yhteistyötä. Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden leikkausosastoilla sekä päiväkirurgiassa toteutettiin mittava moniammatillinen toiminnan kehittämishanke, johon saatiin rahoitusta sekä omasta organisaatiosta että Tekesiltä. Hankkeen tuloksia ovat mm. henkilöstön vaihtuvuuden pienentyminen, työolobarometritulosten parantuminen, sairauspoissaolojen vähentyminen, potilastyytyväisyyden parantuminen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön tiivistyminen. Myös leikkaussalien käyttöaste on kasvanut. Hankkeen päätyttyä jokaiselle osastolle on perustettu moniammatillinen kehittämisryhmä, joka jatkaa hankkeen aikana esiin tulleiden kehittämiskohteiden työstämistä. Sähköisen asioinnin esitietolomakkeen käyttöönotossa on monivaiheisen pilotoinnin jälkeen päästy tilanteeseen, jossa tekniset ongelmat on voitettu ja käyttöä voidaan vaiheittain laajentaa. Sähköiset esitiedot tallentuvat suoraan Mirandaan (potilastietojärjestelmä), josta ne ovat helposti käytettävissä kaikissa HUS-yksiköissä. Strukturoitu lomakkeen täyttö on potilaalle helppokäyttöinen ja se tapahtuu pankkitunnuksella (TUPAS) kansalaisten tunnistuspalvelun kautta. Silmätautien läntinen toimipiste aloitti toimintansa syyskuussa Tavoitteena on tuottavuuden nostaminen erityisesti silmätautien poliklinikkatoiminnassa. Silmänsisäisiä injektioita tulevat jatkossa silmälääkäreiden sijaan antamaan tähän työhön koulutetut sairaanhoitajat. Tehtäväsiirtojen myötä silmälääkäreiden työaikaa vapautuu ja ostopalveluiden määrää voidaan vähentää. Potilasturvallisuustyössä painopiste on ollut WHO:n tarkistuslistojen käytön vakiinnuttaminen. Leikkaustiimien tarkistuslistojen käyttö on arkipäivää kaikissa Operatiivisen tulosyksikön leikkaussaleissa. Uusia geneerisiä tarkistuslistoja on laadittu ja otettu käyttöön erilaisissa potilaan siirtotilanteissa. Lisäksi haittatapahtumien ilmoittamiseen ja ilmoitusten käsittelyyn on järjestetty koulutusta ja ilmoitusten määrää on saatu merkittävästi lisättyä. Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisen tulosyksikön tuottavuusohjelma perustuu klinikkaryhmissä ja klinikoissa tehtävään toiminnan

4 kehittämiseen. Suurin osa hankkeista on tehty virkatyönä ilman erillistä rahoitusta. Muutamalle hankkeelle on saatu toiminnan ja kehittämisen määrärahaa. Osa hankkeista siirtyi organisaatiomuutoksen yhteydessä Sydän- ja keuhkokeskukseen vastuuhenkilöiden siirtymisen myötä. Meneillään olevista hankkeista 11 on päättynyt vuoden 2013 aikana. Syöpäklinikalla on tehty merkittäviä hankkeita viime vuosina potilaiden hoidon ja resurssien käytön osalta. Näitä hankkeita ovat mm. Syöpäklinikan uudelleen resursointi ja geriatris-onkologisen poliklinikan toiminnan aloittaminen. Molemmat hankkeet ovat nyt rutiininomaisessa käytössä. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä eli ILMO on valmistunut syöpäklinikalla vuoden 2013 aikana ja on jo rutiininomaisessa käytössä. Vuoden 2013 aikana on jatkettu tuottavuuden kehittämisohjelmaa hoitajavastaanottojen osalta. Hoitajavastaanotot korvaavat jo huomattavan osan lääkärityötä mm. ihotaudeilla. Jorvin päivystyspoliklinikalla hoitajavastaanotot ovat vakiintuneet koulutuksen myötä ja asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella toimintamalli sai arvosanan 9.1 (10-portaisella asteikolla). Vuonna 2012 aloitettiin uuden akuuttilääketieteen erikoisalan toiminnan suunnittelu. Tavoitteiden mukaisesti vuokratyövoiman käyttöä on onnistuttu vähentämään Jorvin päivystyksessä ja perustettu akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden virkoja. Virallisena akuuttilääketieteen kouluttajana toimii Päivystyksen ja valvonnan klinikkaryhmän johtaja. Jorvin sairaalan päivystyksestä on muodostunut akuuttilääketieteen koulutuskeskus. Potilaiden hoitoa on myös tehostettu liittämällä akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri sisätautisten ja kirurgisten potilaiden hoitoon. Vaikean psoriaasin hoitoa on tehostettu Ihotautien avohoitokeskuksessa keskittämällä vaikean psoriaasin hoito yhteen hoitopisteeseen (Psoriasispoliklinikka). Immunosuppressiivisen ja biologisen hoidon keskittäminen parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta ja vähentää tarpeettomia käyntejä. Biologisten hoitojen käyttöönoton jälkeen psoriaasin vuoksi tarvittavien vuodeosastopäivien tarve on laskenut 72 % (vuoteen 2000 verrattuna). Hoidon vaikuttavuuden arviointi tehostuu edelleen vuonna 2014, kun kansallinen psoriaasirekisteri alkaa. Vuoden 2012 aikana medisiinisessä tulosyksikössä aloitettiin lean-metodia hyödyntävä toiminnan kehittäminen. Lean-metodia on pilotoitu erinomaisin tuloksin Jorvin päivystyksessä. Hankkeen seurauksena syksyllä 2012 yli 97 % potilaista on päässyt triagessa sairaanhoitajan arvioon alle 10 minuutissa päivystykseen saapumisen jälkeen. Jorvin päivystyksessä käydään Lean-menetelmän avulla vähitellen läpi kaikki merkittävät potilasprosessit, joista marraskuun alussa 2012 aloitettiin murtumapotilaiden prosessin uudet toimintatavat.

5 Uusilla toimintavoilla on saatu potilaiden hoito sujumaan aikaisempaa huomattavasti sujuvammin. Lean-menetelmää pilotoidaan seuraavaksi vuodeosastotoiminnassa Peijaksen sairaalassa. Tavoitteena on Peijaksen pilotin jälkeen kehittää osastotoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä mm. lääkärikierron ja tiimityöskentelyn osalta muillakin medisiinisen tulosyksikön vuodeosastoilla. Kolmantena lean-osahankkeena medisiinisessä tulosyksikössä alkoi vuonna 2013 Peijaksen sairaalan röntgenin ja päivystyspoliklinikan potilasprosessin kehittäminen. Lean hankkeita varten medisiininen tulosyksikkö on saanut merkittävää apua HUS-kuvantamisen liikelaitoksen ja HUSLAB:n lean-asiantuntijoilta. Medisiinisessä tulosyksikössä tuottavuushankkeet ovat pitkäjänteisiä ja tuottaakseen merkittävää tulosta kustannusten ja potilaiden hoidon kannalta ne edellyttävät järjestelmällistä toiminnan kehittämistä useiden vuosien aikana. Vuonna 2013 ovat käynnistyneet tärkeät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset hankkeet reumatautien ja diabetologian alalla. Tikkurilassa reumatologian erikoislääkäri pitää vastaanottoa itse ja ohjaa kiinnostuneita PTH kollegoja. Tapiolassa on ollut toiminnassa 1/2013 alkaen malli, jossa 2 terveyskeskuslääkäriä tutkii itse potilaat ja antaa hoitoja erikoislääkärin ohjauksessa. Lähetteitä on voitu siirtää Tapiolaan ja jonot Jorviin ovat lähes hävinneet. Myyrmäessä on alkanut marraskuussa 2013 malli, jossa työskentelevät yhteistyössä perusterveydenhuollon lääkäri ja reumatologian erikoislääkäri. Jatkossa tämä vähentää kuormitusta Peijaksen sairaalan reumatologian poliklinikalla, mikä lyhentää odotusaikoja mm. ensikäynnille ja parantaa näin potilasturvallisuutta. Espoon diabeteskeskus avattiin vuoden 2013 toukokuussa. Keskuksessa työskentelee 5 perusterveydenhuollon lääkäriä 1-2 päivää viikossa, HUS:n sisätautilääkäri/endokrinologi, molemmista organisaatioista diabeteshoitajia ja jalkaterapeutteja sekä HUS:n ravitsemusterapeutti ja sihteeri. Lisäksi keskuksessa perusterveydenhuollon hoitaja ja lääkäri ovat aloittaneet hoitamaan myös insuliinipumppupotilaita. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Uuden terveydenhuoltolain mukaisesti yhtenä painopistealueena on edelleen ollut terveydenhuollon toimintaorganisaatioiden rajapintojen madaltaminen. Lisääntyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö nähdään laajemmin yhteiskunnassa keinona parantaa palveluketjujen toimivuutta ja sairaanhoidon tuottavuutta. Keskeisinä osa-alueina kehityksessä ovat hoitoketjujen yhteistyöhankkeet, joista on viimeisimpänä valmistunut vuonna 2013 HUS laajuisena T&K hankkeena alkanut maahanmuuttajaperheiden hoitoketju. Yhä tiiviimpi yhteistyö ja informaation kulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnassa on tukenut osaltaan

6 tulevaa Naistenklinikan rakentamis- ja väistöaikaista toimintaa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen hoitoketjutyöhön liittyvät Hyks (HUS) alueen koulutuspäivät ovat vakiintuneet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyömuodoksi ja verkostoitumistapahtumaksi. Rakennus- ja väistöhankkeet, mutta myös yllättävät kosteusvauriotapahtumat ja niihin liittyneet mittavat väistötiloihin siirtymiset ovat rasittaneet tulosyksikön toimintaa koko menneen kauden. Rinnalla on kulkenut nopeasti etenevä uuden Lastensairaalan suunnitteluprojekti. Lastentaudeilla päivystystoiminnan keskittäminen/ toimintojen yhtenäistäminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollistanut potilaspaikkojen tehokkaan käytön ja resurssien optimoinnin erikoistilanteissa. Lastenneurologiassa prosessit kuntoutuksen ja hoitoketjuyhteistyön alueilla ovat tuoneet hyötyä sekä sisällöllisesti että taloudellisesti. Prosessipoikkeamien seurannassa Haipro-raportointi on vakiintunut osastojen rutiinikäytännöksi. Tulosyksikön laatutyöryhmä on 2013 aloittanut työnsä ja prosessipoikkeamien ja potilasvahinkojen raportointi ja seuranta klinikkaryhmittäin on osa sen toimintaa. Raportoinnin kehittäminen ja talouden säännönmukainen seuranta tulosyksikössä on lisännyt eri tason toimijoiden kustannustietoisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vuoden 2013 painopistealueena on ollut henkilöstökuluseurannan kehittäminen siten, että klinikka- ja osastoryhmät ovat saaneet yhä yksilöidympää tietoa omasta kulukehityksestään. Kaiken kaikkiaan tulosyksikön tuottavuusohjelma on edennyt johdonmukaisesti. Psykiatrian tulosyksikkö HYKS Psykiatrian tulosyksikön tuottavuusohjelman strategisina välineitä ovat 1. avohoitopainotteisuuden ja siihen liittyvän osaamisen lisääminen, 2. hoito- ja potilasprosessien sujuvoittaminen yhteistyössä muiden palvelutahojen kanssa, 3. tuottavuutta lisäävien tilaratkaisujen käyttöönotto ja 4. ostopalveluiden käytön korvaaminen omalla toiminnalla. 5. palvelujen saatavuutta ja tehokasta toimintaa tukevien ICT-toiminta-alustojen kehittäminen 1. Nuorisopsykiatrian rakenneuudistuksen yhteydessä osastotoimintoja on keskitetty ja sairaalapaikkoja vähennetty 82 ->48. Samalla avohoidon toimintoja on vahvistettu, nuorten hoitoon pääsyä tehostettu ja varhaisen

7 puuttumisen toimintamalleja kehitetty. Aikuisikäisten syömishäiriöklinikan ja nuorten syömishäiriöyksikön yhdistäminen on osaltaan vahvistanut syömishäiriöiden avohoitoa ja mahdollistanut hoidon myös potilaan kotiympäristössä. Yhdistymisen myötä osa aiemmin kokovuorokausiosastoilla työskennelleistä työntekijöistä siirtyi työskentelemään avohoitoon. Muutos on ollut huomattava: hoitojono oli vielä viisi vuotta sitten pahimmillaan yli vuoden mutta nyt hoitoon pääsee heti. Aikuispsykiatriassa Peijaksen ja Jorvin alueiden sairaalapalveluita tuotetaan enenevästi omilla osastoilla ja vähennetään edelleen Kellokosken sairaalan käyttöä. Myös näitä muutoksia tuetaan kehittyvällä, prosessiohjatulla avohoidolla, jolloin osastohoidon kokonaistarve vähenee. 2. Erityisesti depressio- ja psykoosiryhmän potilaiden hoitoketjua on kehitetty perustason avohoitoa paremmin tukevaksi ja rajaten erikoissairaanhoidon osuus kaikkein tarpeellisimpaan. Depressiohoitajien toimintaa on tuettu lisäämällä mm. psykologisia konsultaatiomahdollisuuksia, joilla tuetaan depressiopotilaiden perustason hoitoa sekä parempaa ohjautumista mm. VALTAVA -ostopalveluterapioiden joustavaan käyttöön hoitoketjun varhaisemmassa vaiheessa. Hoitoketjujen kuvaamisen myötä on myös tunnistettu potilaiden alaryhmäkohtaisia ja eri komorbiditeeteista johtuvia hoitotarpeita ja haettu näitä vastaavia optimaalisia hoitomalleja. Vaikeita kroonisen masennuksen potilaita on tuettu systemaattisilla menetelmillä aktiiviseen omahoitoon ja näin pystytty siirtämään heitä enemmän perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin tuen piiriin. IT -psykiatriaa on hyödynnetty mm. erilaisten konsultaatiotarpeiden tyydyttämiseksi jatkamalla videokonsultaatiovälineistön käyttöönottoa sekä kehittämällä potilasohjauksen mielenterveysportaaleja ja ns. nettiterapiavalmiuksia. 3. Toimintoja on edelleen keskitetty aiempaa suurempiin tilakokonaisuuksiin mm. Jorvin ja Peijaksen avohoidossa, Helsingin aikuispsykiatrian keskitetyissä tertiääritoiminnoissa, vanhuspsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa. Eräistä erillistiloista on luovuttu ja pienempien irrallaan toimivien yksikköjen keskittäminen isompiin yksiköihin jatkuu. Näin saavutetaan taloudellisia rationointihyötyjä mm. vähentyneiden vuokrien, sekä toiminnallisen tehokkuuden lisääntymisen kautta. 4. Joidenkin erikoissairaanhoidon erityispalveluita, kuten ruotsinkielisten psykiatrisia palveluita tai vaikeahoitoisten nuorten laitospalveluita on tähän saakka jouduttu hankkimaan ulkopuolisilta tuottajilta. Nyt

8 tuottavuusohjelman osana on siirrytty tuottamaan tällaisia palveluita omana toimintana, säästäen kustannuksissa sekä kehittäen ja ylläpitäen omaa erityisosaamista. 5. Konsultaatiotoiminnan ja muun ammattilaisten välisen, organisaatiorajat ylittävän yhteistoiminnan tueksi on tehty vaatimusmäärittelyt ICT-pohjaisista nettialustoista konsultaatio-, palveluketju-, mittari- ja koulutusportaalien sekä viestikeskuksen osalta. Psykiatrialle on kehitetty NCSP+ yhteensopivaa toimenpide/palveluluokitusjärjestelmää toiminnan sisältöpohjaista seurantaa ja kehittämistä varten. Näissä psykiatrian IT-välinesuunnitteluissa huomioidaan HUS:n tulevat tietojärjestelmäuudistukset. Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintamalli ja organisaatio on valmis ja toiminta on käynnistynyt tulosyksikkönä. Sydän- ja keuhkokeskuksen käynnistämiseen liittyy ongelmia johtuen osin Meilahden sairaalan väistöohjelmasta. Tämän seurauksena mm. sydänkirurgisentehon paikkaluku on pienentynyt. Lähetteiden määrä on kasvanut 5 %. Lähetteistä ¾ tulee perusterveydenhuollosta, joista noin 30 % vastataan konsultaatioina. Osa lähetteistä joudutaan edelleen palauttamaan puutteellisina, tilannetta on osaltaan pyritty parantamaan mm. järjestämällä alueellisia koulutustilaisuuksia. Alueellinen eteisvärinän hoitoketjumalli on toteutettu Terveysporttiin. Keuhkosairauksien puolella on astma ja COPD ohjelmat ja alueellisia koulutustilaisuuksia. Kardiologian ja sydänkirurgian potilasrekisteri on otettu käyttöön syksyn 2012 ja vuoden 2013 aikana. Toimittajan lupaama raportointijärjestelmä ei vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Asianomaiset vastuulääkärit yhdessä toimittajan kanssa pyrkivät kevään 2014 aikana korjaamaan raportoinnin toimivaksi. Kardiologian poliklinikalla on sisäisin järjestelyin tehostettu toimintaa, lisäten päiväsaikaisia käyntimääriä. Keuhkosyövän hoito on kohentunut ja sujuvoitunut. Väistöjen aikaista osastopaikkapulaa on tasoitettu keuhkoklinikan ja thoraxkirurgian välillä. Lisäksi yleisthoraxkirurgian miehitys on korjaantunut. Vuonna 2013 sydänleikkausjonot on pyritty saamaan hallintaan mm. hoitoketjuja edelleen kehittämällä, tehostamalla LEIKO-toimintaa (leikkaukseen kotoa) sekä lisäämällä potilashotellin käyttöä.

9 Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen HYKS-sairaanhoitoalueella työstettiin vuonna 2011 henkilöstön raportointiin liittyviä tunnuslukuja ja raporttipohjia yhdessä HUS-yhtymähallinnon kehittämistyöryhmän kanssa. Henkilöstöraportoinnin tarkoituksena on tukea suunnittelua ja johtamista. HUSPlussaan on lisätty uusia raporttipohjia (esim. vanhuuseläke-ennusteet), joita esimiehet voivat hyödyntää johtamisessa HUSTotalin lisäksi. Hyksin esimiehille järjestettiin esimiesten ajankohtaisiltapäiviä kaksi kertaa vuonna 2013 liittyen häirintäasioihin. Koulutusten tarkoituksena oli antaa esimiehille ohjeita miten hoitaa vaikeita tilanteita ja häirintäasioita. Epäasiallinen käyttäytyminen hieman keskikokoista suuremmassa organisaatiossa aiheuttaa tuottavuuden menetystä tutkimuksen (Nollatoleranssi: T(3) tavoitetilatesti, Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus, 2012, ROI Talent Management Oy) mukaan vuodessa n. 30,5 miljoonaa euroa. Asia on siis myös taloudellisessa mielessä tärkeä. Ulkomaisen työvoiman rekrytointihanke loppui huhtikuussa Operatiiviseen tulosyksikköön rekrytoiduista 20 filippiiniläisestä sairaanhoitajasta 16 valmistui suoritettuaan suomenkielisen sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon Laureassa. Loppuraportti valmistui suunnitellusti. Työhyvinvointi on edelleen keskeinen seurannan kohde. TOB-tuloksia hyödyntäen tulosalueen johto käynnisti vuoden 2013 alussa kehittämishankkeen, jonka aiheena oli Työyhteisöviestinnällä työhyvinvointia. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää työyhteisöviestintää kaikilla tasoilla HYKS-sairaanhoitoalueella. Tavoitteena oli että työyksiköiden tiedonkulku ja viestintäkulttuuri on sellainen, että se palvelee jokaista työntekijää. Tämän onnistuessa työhyvinvointi lisääntyy. Hanketta veti Hyksin henkilöstöpäällikkö ja ryhmään kuuluivat tulosyksiköiden kaikki työsuojelupäälliköt. Hanke valmistui HUS- Palkkastrategiaa uusitaan seuraaville vuosille ja suoritepalkkaukseen liittyvä pilotointi on suunniteltu toteutettavaksi Hyks osaamiskeskuksessa. Pilotointiin liittyvä valmisteluita on aloitettu loppuvuodesta Päätösesitys Lautakunta päättää 1. hyväksyä oheisen HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman 2. edellyttää, että sille raportoidaan vuoden 2014 aikana säännöllisesti tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitystä 3. että tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman seuraava päivitys tuodaan lautakunnan käsittelyyn joulukuussa 2014.

10 Asian käsittely Päätös Teknisenä korjauksena päätösesityskohtaa 2 täydennettiin vuosiluvulla Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jari Finnilä, puh. (09)