Tekninen lautakunta Sivu 1 / 60. Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C (Espoon keskus)

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 60 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-20:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C (Espoon keskus) Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos Iiro Kanerva Fred Granberg Isto Havu Tiina Hofström Jari Ihonen Pirkko Kuusela Ritva Snabb Jaakko Mauriala Marketta Ruutiainen Tea Saarniala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Tuomas Frösén Petteri Aumala Olli-Pekka Paasivirta Jyrki Myllärniemi Petri Suominen Risto Tetri Timo Virtanen katupäällikkö kaupungingeodeetti kunnallistekniikan lakimies nuorisovaltuuston edustaja kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo / 86 suunnittelupäällikkö, poistui klo / 75 liikennetutkija, poistui klo / 75 hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 60 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Tea Saarniala pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen keskuksen asiakaspalvelussa torstaina osoitteessa Virastopiha 2 C / 1. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 60 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 73 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 74 Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 6 teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 75 Liikenne Espoossa Teknisen lautakunnan talousarvioesityksen ja 11 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja 18 taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta (Kh-asia) 78 Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin 25 tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset teknisen lautakunnan osalta Teknisen lautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle 28 Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta 80 9 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 31 valituksesta, joka koskee katupäällikön päätöstä puistosuunnitelman hyväksymisestä Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 32 valituksista, jotka koskevat teknisen lautakunnan päätöstä Siuntiontien katusuunnitelman hyväksymisestä Heiniemenpolku, katusuunnitelman hyväksyminen Mustanhelmentien katusuunnitelman hyväksyminen Kotkapolun, Karakallionpolun ja Karakallionkujan 41 katusuunnitelmien hyväksyminen Lähderannantien (välillä Pitkäjärventie Tapionpolku) 44 katusuunnitelman hyväksyminen Vähäniityn ja Väliniityn katusuunnitelmien hyväksyminen Mankkaanlaaksonympyrän katusuunnitelman 51 hyväksyminen Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 54 valituksesta, joka koskee katupäällikön päätöstä Koivunlehvänkujan ja Koivukannon puistosuunnitelman hyväksymisestä 89 Tiedoksi merkittävää 55

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Ehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Tea Saarniala. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tea Saarniala.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Tekninen lautakunta Sivu 6 / Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin Valmistelija/lisätietoja: Satu Lindholm, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä: katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 1. Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Rakennuttajapäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Yleiset asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Yleiset asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Yleiset asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungingeodeetin päätöspöytäkirja Kiinteistöasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat 52.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 74 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 60 Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen päätökset Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / / Liikenne Espoossa 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Suominen, puh. (09) Risto Tetri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi Liikenne Espoossa raportin. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Liikenne Espoossa raportti Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa Liikenne Espoossa raporttia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää raportin tiedoksi mm. tekniselle lautakunnalle. Liikennelaskentojen tuloksia tarvitaan mm. kaavoitushankkeissa, liikenneverkolla tapahtuvien parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa ja liikennemelun nykytilannelaskelmissa. Liikennelaskennat ovat myös lähtökohta liikenteen tulevan kehityksen arviointiin. Ajoneuvoliikenteen, jalankulkija- ja pyöräilijäliikenteen sekä joukkoliikenteen vuoden 2012 tutkimustulokset raportoidaan yhtenä julkaisuna. Liikennettä laskettiin laitteilla ja käsin Vuonna 2012 laskettiin autoliikennettä laskentakojeilla noin 180 poikkileikkauksessa. Noin 80 poikkileikkauksen automäärät saatiin liikennevalojärjestelmän keräämistä tiedoista. Liittymien autovirrat laskettiin kolmessa liittymässä. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä laskettiin käsilaskentoina 46 paikassa ja siirrettävillä kojelaskimilla 14 paikassa. Lisäksi pyöräilijöiden määrää

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 60 seurattiin kahdeksassa pysyvässä laskentapisteessä noin neljän kuukauden ajan. Joukkoliikenteen nousijamäärät saatiin Helsingin seudun liikenne kuntayhtymästä (HSL) ja VR:ltä. Nousijoiden määrä kuvaa varsin hyvin joukkoliikenteen käytön suhteellista kehitystä. Liityntäpysäköintiä seurataan laskemalla kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka keväänä ja syksynä. Autoliikenteen määrä pysyi samana Ajoneuvoliikenteen määrä pysyi vuoden 2012 syksyllä edellisen vuoden tasolla. Liikennesuorite kasvoi vain 0,5 %, eli matkat eivät ole myöskään olennaisesti pidentyneet. Liikennesuorite sisältää vuoden aikana Espoossa toteutuneet ajoneuvokilometrit, joten se kuvaa liikennemääriä paremmin liikenteen ympäristökuormitusta. Perinteisesti yhden prosentin kasvua on pidetty niin sanottuna luonnollisena kasvuna. Espoossa sekä asukkaiden että autojen määrä kasvaa tyypillisesti 2 3 % vuodessa. Automatkoja tehdään siis espoolaista kohden vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana autoliikennettä on siirtynyt moottorija kehäteille alemmalta katuverkolta ja muilta pääväyliltä. Suhteellisesti suurin kasvu on ollut Turunväylällä ja Kehä III, joiden liikennemäärä on kasvanut paikoin jopa 30 %. Länsiväylällä liikenne on enimmilläänkin lisääntynyt noin 10 % ja Helsingin rajalla jopa pienentynyt. Jalankulku ja pyöräily lähtivät uudelleen kasvuun Pyöräilyn ja jalankulun määrät lähtivät vuonna 2012 uudelleen kasvuun edellisenä vuonna sattuneen notkahduksen jälkeen. Pyöräilijöiden määrä kaupunkikeskuksissa kasvoi keskimäärin 16 % edellisenä vuonna havaitusta. Pitkämatkainen pyöräily kasvoi noin 10 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa kasvoi keskimäärin 12 %. Muutokset ovat olleet eri keskuksissa hyvin erilaisia. Jalankulun ja pyöräilyn määrä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana niin paljon, että selkeää trendiä on vaikea löytää. Pyöräilijämäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa keskuksissa noin 60 % ja keskusten välillä noin 40 %. Jalankulkijamäärä keskuksissa on kasvanut samaan aikaan noin 70 %. Kehitys ei ole kuitenkaan ollut kaikissa keskuksissa samansuuntainen. Pyöräilijöistä 62 % käytti kypärää. Osuus oli vuonna 2012 suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin sinä aikana, kun kypärän käyttöä on seurattu. Joukkoliikenteen käytössä uusi ennätys Bussinousujen määrä kasvoi Espoossa kolme prosenttia kaikkien aikojen ennätysmäärään Juniin nousujen määrä pysyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla Espoon alueen jokaisella asemalla.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 60 Viimeisen kymmenen vuoden aikana joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneen Espoossa noin 14 %. Junamatkojen määrä on kasvanut 24 % ja bussien käyttö on lisääntynyt noin 12 % siitä huolimatta, että joukkoliikenteen palvelutasoon ei ole tullut tänä aikana merkittäviä parannuksia.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 11 / / / Teknisen lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille ja merkitsee tiedoksi toimintaympäristöanalyysiä koskevan aineiston. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Espoo- tarina ja strategiaperusta 2 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman hyötytavoitteet 3 Kestävä kehitys -kehitysohjelman hyötytavoitteet 4 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman hyötytavoitteet 5 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman hyötytavoitteet - Toimintaympäristön tila raportti Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja määrärahakehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Aihealueeseen liittyen kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö ovat julkaisseet Toimintaympäristön tila Espoossa 2013 esittelyaineiston. Toimintaympäristön tila raportti suunnittelun ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Seudullisena yhteistyönä on päivitetty laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutusta teknisen keskuksen toimintaan käsitellään lautakunnassa oheisaineiston pohjalta.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 60 Taloussuunnitelman valmistelun aikataulu Vuoden 2014 talousarviokehys valmistellaan vuoden 2012 tilinpäätöksen, vuoden 2013 talousarvion ja sen toteumatietojen pohjalta. Investointikehyksenä käytetään valtuuston hyväksymää vuosien taloussuunnitelman investointiosaa. Investointiosan kokonaismenot määritellään investointitarpeiden, voimassa olevan suunnitelman sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien ja -rakenteen pohjalta. Kaupunginhallitus antaa kehysohjeen Lautakunta käsittelee talousarvioesitystä investointien osalta 1. kerran ja 2. kerran Talousarvioesitys vuosille investointien osalta ja vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee kehystä ja veroprosentteja Valtuusto päättää strategiasta, kehyksestä sekä veroprosenteista Käyttötalouden osalta talousarvioesitystä käsitellään lautakunnassa Talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asia päätetään Toimintaympäristön analyysi Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja määrärahakehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Aihealueeseen liittyen kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö ovat julkaisseet Toimintaympäristön tila Espoossa 2013 esittelyaineiston. Toimintaympäristön tila raportti suunnittelun ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Seudullisena yhteistyönä on päivitetty laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto, joka on luettavissa sivustolta Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutusta teknisen keskuksen toimintaan käsitellään lautakunnassa oheisaineiston pohjalta. Toimintaympäristön tila 2012 aineisto on oheismateriaalina ja Toimintaympäristön tila Espoossa esittelyaineisto löytyy Espoon kaupungin verkkosivuilta (linkki).

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 13 / 60 Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa asia käsitellään Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Strategiaperusta sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa kehyksen ja taloussuunnitelman sekä talousarvioon liittyvien tulostavoitteiden laadintaa. Espoo-tarinan voimassaolo jatkuu seuraavan valtuustokauden ensimmäiseen vuoteen saakka. Vision aikajänne ulottuu vuoteen Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon arvot Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen Espoo on vastuullinen edelläkävijä Espoo on oikeudenmukainen Päämäärät ja niihin liittyvät valtuustokauden tavoitteet Asukkaat ja palvelut näkökulma Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulma Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 60 Resurssit ja johtaminen näkökulma Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo-tarinan toteutus Toimiala- ja tulosyksikkötasoisten tarinoiden ja tuloskorttien valmistelu käynnistyy, kun valtuusto on hyväksynyt Espoo-tarinan ja strategiaperustan. Tuloskorteissa määritellään päämääristä ja valtuustokauden tavoitteista johdetut vuoden 2014 tulostavoitteet ja niille mittarit. Valtuustoon nähden sitovista tulostavoitteista päätetään taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa Syksyllä 2013 tulosyksikkötarinoiden valmistumisen jälkeen toimintayksiköt kirjoittavat oman tarinansa ja suunnittelevat, miten omalta osaltaan vaikuttavat Espoo-tarinan toteutumiseen. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ja ohjelmajohtaminen Espoo-tarinan toteuttamiseksi on käynnistetty viiden poikkihallinnollisen kehitysohjelman valmistelu ja ohjelmakuvauksen laadinta. Valtuusto päättää poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet kesäkuussa. Ohjelmakuvaukset hyväksytään kaupunginhallituksessa syyskuussa. Ohjelmasuunnitelmat hyväksytään valtuustossa joulukuussa 2013 taloussuunnitelmasta päättämisen yhteydessä. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan samanaikaisina ja ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Nuorten elinvoimaisuus Osallistuva Espoo Espoo-tarinan toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain näkökulmittain laadittavilla mittareilla/indikaattoreilla. Valtuustokauden puolivälissä valtuusto arvioi Espoo-tarinan toteutumista ja toimintaympäristöstä esiin nousseita tarpeita tarinan tarkistamiseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 15 / 60 Valtuustokauden lopulla arvioidaan Espoo-tarinan toteutumista laajemmin. Espoo-tarina sekä kehitysohjelmien hyötytavoitteet ovat oheismateriaalina. Teknisen ja ympäristötoimen tehtävät Teknisessä ja ympäristötoimessa keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävät strategiset tulostavoitteet liittyvät kaupunkikeskusten kehittämiseen, Otaniemi Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuuden kehittämiseen sekä Finnoo-Espoonlahden ja Matinkylä - Niittykummun alueiden kehittämiseen. Länsimetron ja kaupunkiradan jatkamiseen valmistaudutaan. Teknisen keskuksen tuottamat palvelut Teknisen keskuksen muodostavat kolme palvelualuetta: katu- ja viherpalvelut, kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut sekä hallinto. Palvelut Tekninen lautakunta turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön rakentamisesta, kunnossapidosta ja viihtyisyydestä sekä hoitaa maanmittausalan palvelutehtävät kaupungin alueella. Hoidettavien alueiden pinta-alat kasvavat noin 4 prosenttia. Palveluiden tuottamiseen osoitetut määrärahat eivät riitä pitämään yllä toivottua palvelutasoa. Hoitoluokituksia joudutaankin sen vuoksi harkiten arvioimaan uudelleen. Asiakkaita palvellaan yleisten alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä muuhun asemakaavojen toteuttamiseen ja pysäköinninvalvontaan liittyvissä asioissa. Vuorovaikutteisuus suunnittelussa ja yhteistyö asiakkaiden kanssa toteutuksen ja ylläpidon eri vaiheissa ovat toiminnassa keskeisiä. Asiakkaiden tarvitsemia ohjeita ja tietoja tarjotaan monipuolisesti mm. internetissä ja palveluiden saatavuutta parannetaan yhteisillä toimintaperiaatteilla toimivilla asiakaspalvelupisteillä. Maanmittausalan palvelutehtävät, kuten tonttijakojen laatiminen, asemakaava-alueen kiinteistönmuodostus ja kiinteistöjen rekisteröinti sekä rakennusvalvontamittaukset ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä, jotka lähtevät maanomistajien tarpeista ja aloitteesta. Ne pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan maanomistajien toiveiden

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 60 mukaisesti aiheuttamatta merkittävää viivettä rakennustoiminnalle ja asemakaavojen muulle toteuttamiselle. Teknisellä keskuksella on laaja yhteistyö ympäristökuntien ja valtion kanssa erilaisissa liikenneverkon rakentamishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä - ja ympäristöasioissa. Liikekeskusten ilmeen ja toimivuuden parantamiseen osallistutaan yhdessä alueiden yritysten ja kiinteistöjen kanssa. Toiminta yhteistyökumppanien kanssa perustuu keskinäisiin puite- ja vuosisopimuksiin. Toiminnan kehittäminen Katu- ja viherpalvelujen tuottavuusvaatimus suunnataan ostettavien palvelujen yksikköhintoihin. Kaupungin itse tuottamien palvelujen rinnalle on hankittu uusia tuottajia markkinoilta ja yksityisten palvelutuottajien käyttöä lisätään kokemusten karttuessa. Tuottavuus ei kuitenkaan kasva siinä määrin, että sillä voitaisiin ylläpitää aiempaa laatutasoa. Laatutasoa joudutaankin tarkistamaan harkitusti alaspäin. Katu- ja viheromaisuuden hallintaa tehostetaan kehittämällä toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena on investointien taloudellisuuden ja palvelu- sekä ylläpitotoiminnan tuottavuuden parantaminen. Kaupunkimittaus- ja geotekniikanpalveluissa pyritään tulostavoitteisiin hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa, kuten laserkeilausaineiston käsittelyä, digitaalista stereotyötä ja numeerisen aineiston selainpohjaista itsenäiskäyttöä. Satelliittimittauksia hyödynnetään runkoverkon mittauksissa ja muissa mittaus- ja kartoitustehtävissä. Paikkatietopalvelujen osalta laajennetaan paikkatietoydinratkaisun tietosisältöä. Espoo on siirtynyt uusiin tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmiin Tasokoordinaattijärjestelmänä on käytössä yleiseurooppalainen ETRS-GK25- koordinaatisto (epsg:3879) ja korkeusjärjestelmänä N järjestelmä. Kartta- ja paikkatietoaineistojen viimeistelyä jatketaan uusien käyttöönotettujen yleiseurooppalaisten koordinaattijärjestelmien edellyttämällä tavalla. Asiakaspalvelu hallinnoi eri välineillä tehtyjä yhteydenottoja ja niiden käsittelyä. Sähköisiä palveluja kehittämällä lisätään palvelujen saatavuutta, joustavuutta ja tiedon saantia, niin asiakkaille kuin organisaation sisälläkin. Katu-, puisto- ja pysäköinninvalvonnan sekä kaupunkimittauksen asiakaspalvelutehtävien hoitoa koordinoidaan ja tulevaisuudessa koko teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu toimii yhtenäisillä toimintamalleilla. Asiakaspalvelun työskentelyssä huomioidaan myös ruotsinkielinen palvelu. Teknisen keskuksen toiminnan erinomaisuus mitataan EFQM- mallin RADAR -pisteytyksen mukaan ja kehitetään EFQM -mallin mukaista jatkuvan parantamisen toimintatapaa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Tekninen lautakunta Sivu 17 / 60 Tiedoksi Henkilöstö Investointien määrän pysyminen korkealla tasolla vaikuttaa ohjelmointi-, suunnittelu- ja rakennuttamisorganisaation resurssitarpeeseen. Tekninen kehitys ja lainsäädännön muutokset edellyttävät henkilöstön osaamistason kehittämistä, mm. hankintaosaaminen korostuu. Huolehditaan ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Henkilöstömäärän arvioidaan maltillisesti kasvavan tilaajatoimintojen vahvistamisen ja korkean investointitason vuoksi.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 18 / / / Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) Petri Vainio, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta jättää pöydälle investointeja koskevan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuosille lautakunnan seuraavaan kokoukseen Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Liite Oheismateriaali Tekninen lautakunta jätti yksimielisesti esittelijän ehdotuksen mukaisesti pöydälle investointeja koskevan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuosille lautakunnan seuraavaan kokoukseen Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiesitys vuosille Projektikuvaus: YAOH -järjetelmän päivitys - Projektikuvaus: Liikennemerkkirekisterin kehittäminen - Projektikuvaus: TEKLA_Civil_Geo -kehitysprojekti Selostus Investointiesityksen valmistelun lähtökohdat ja valmisteluaikataulu Talousarviovalmistelun lähtökohtana on vuoden 2012 tilinpäätös, vuoden 2013 talousarvio ja sen toteutumisesta valmistelun aikana kertynyt seurantatieto. Kaupunginhallitus antaa kehysohjeen yhteydessä myös investointikehyksen. Investointiosan kehyksenä koko suunnitelmakaudelle käytetään valtuuston hyväksymää vuosien taloussuunnitelman investointiosaa. Investointiosan kokonaismenot määritellään

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 19 / 60 investointitarpeiden, voimassa olevan suunnitelman sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien ja -rakenteen pohjalta. Kehyksen valmistelussa on tavoitteena, että kaupungin taseeseen toteutettavien hankkeiden nettoinvestointimenot ovat enintään 180 milj. euroa/vuosi. Valtuusto velvoitti päätöksellään kaupunginhallitusta ja lautakuntia kehittämään palveluja siten, että palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 saavutetaan ja että palvelujen saatavuus ja laatu säilyvät hyvänä molempien kansallisuuskieliryhmien kohdalla. Kaupunginhallitus ja lautakunnat velvoitettiin laatimaan valtuustolle investointisuunnitelman yhteyteen toimenpideohjelma, mistä selviää tulevan kolmen vuoden palveluverkon kehittämiseen liittyvät investoinnit, tilahankinnat ja tiloista luopumiset sekä esitykset siitä, millaisia parannuksia muutokset edellyttävät joukkoliikenteen kehittämiseltä. Edellä kuvattu päätös on edellytetty otettavan huomioon investointiesityksen valmistelussa. Tulosyksiköt ovat tehneet kunnallistekniikan rakentamisesitykset tekniselle keskukselle mennessä. Esityksissä on pyydetty ottamaan huomioon mahdollisuudet sijoittaa toiminnot kaupunkirakennetta täydentävästi rakennetun kunnallistekniikan piiriin. Investointiesityksessä vuosille on tehty tarkistuksia voimassa olevaan investointisuunnitelmaan hankkeiden ajoitusten ja kustannusarvioiden osalta sekä tehty uusia esityksiä lähinnä viisivuotisen suunnittelujakson loppupuolelle. Suuret, yli euron, jaksotettavat tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin hankinnat budjetoidaan investointiosan omaisuuslajille 91 Aineettomat hyödykkeet. Kaikki aineettomien hyödykkeiden määrärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon. Määrärahat kohdennetaan projektiesitysten perusteella hankkeille kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Toimialat tekevät investointeja koskevat projektiesitykset konserniesikuntaan mennessä. Tekninen lautakunta käsittelee investointiesityksiä ensimmäisen kerran , jolloin investointeja koskeva talousarvioesitys jätetään pöydälle. Investointiesitystä voidaan korjata pöydällä olon aikana jos merkittävien hankkeiden kustannusarvioissa tai rahoitusosuuksissa tapahtuu olennaista tarkentumista. Lautakunta päättää investointeja koskevasta talousarvioesityksestä Investointiesitykset sekä vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee kehystä Valtuusto päättää strategiasta ja kehyksestä sekä veroprosenteista Kaupunginhallitus käsittelee taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 60 Teknisen lautakunnan investointiesitys vuosille Talousarvioesityksessä määrärahakehystä tarkastellaan vuoden 2014 osalta. Liitteenä olevassa esityksessä on esitetty todellinen infran rakentamistarve vuosina Kunnallistekniikan projektirakentamisen kohteet rahoitetaan pääosin maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Sopimuskorvaustulot kirjataan tuloslaskelmaan budjetointikäytännön mukaisesti käyttötalouden tuloiksi. Teknisen lautakunnan alustava määrärahakehys vuosina : TELA INVESTOINNIT euroa 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET TP 2012 TA 2013 Muutos Korotus Muutos 1.tark MTA 2013 Kehys 2014 TAE 2014 Poikkeama kehyksestä Menot Tulot Netto TELA MUUT INVESTOINNIT Menot Tulot Netto TELA INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot Tulot Netto Vuonna 2014 teknisen lautakunnan investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat 102,5 milj. euroa ja tulot 0,45 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94) osuus menoista on 101,75 milj. euroa ja muiden investointien (91 ja 95) osuus on 0,75 milj. euroa. Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa. Talousarvioesitys vuodelle 2014 ylittää kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vuoden 2013 talousarvion taloussuunnitelman mukaiset määrärahat 21,7 milj. euroa. Muiden investointien osalta määrärahaesitys ylittää kehyksen 0,65 milj. euroa. Suurimmat poikkeamat kehyksestä kohdistuvat liikenneväyliin ja KTsopimusrakentamiseen, erityisesti projektirakentamisen alueelle. Kiinteät rakenteet ja laitteet, omaisuuslaji 94 Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahaesitykset perustuvat Espoostrategian mukaiseen kaupunkiympäristön kehittämiseen, aloitteisiin, sidosryhmien esityksiin sekä toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin välttämättömiin investointitarpeisiin.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 21 / 60 Vuosina peruskaupungin investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat keskimäärin 83 milj. euroa vuodessa. Lisäksi Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa yksiköiden investointiohjelman mukaisesti. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella painopisteinä ovat mm. Länsimetroon liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen, kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet, Espoon Asuntojen ja muiden rakennuttajien rakennushankkeiden vaatiman sekä uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen, kotiseudun ulkoilureittien ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen sekä yhteishankkeet valtion kanssa. Investointituloja saadaan valtionapukohteista, joihin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt rakentamisavustusta. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden alustava määrärahakehys tehtäväalueittain vuosina TELA INVESTOINNIT euroa 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 941 LIIKENNEVÄYLÄT TP 2012 TA 2013 Muutos Korotus Muutos 1.tark MTA 2013 Kehys 2014 TAE 2014 Poikkeama kehyksestä Menot Tulot Netto ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Menot Tulot Netto LIIKUNTARAKENTEET Menot Tulot Netto KUNNALLISTEKNINEN HUOLTO Menot Tulot Netto KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Menot Tulot Netto KT-SOPIMUSRAKENTAMINEN Menot Tulot Netto KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Menot Tulot Netto

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 22 / 60 Valtion ja kaupungin yhteishankkeet muodostavat merkittävän osan investointiesityksestä. Liikenneväylien tehtäväalueelle (941) AA Yleiset tiet on budjetoitu Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet, jotka on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä olisi liikenteellisesti tärkeää, mutta sen toteuttamien siirtynee luvulle. Kauklahdenväylää parannetaan vaiheittain kehittämisselvityksen periaatteiden mukaisesti. Turuntien ja Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY -keskuksen kanssa. Turuntien muuttaminen kaduksi on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta päätöksestä on valitettu. Länsiväylän osalta vuonna 2013 saadaan valmiiksi Kivenlahden eritasoliittymän parantaminen. Kauniaistentiellä parannetaan kaistajärjestelyjä sekä rakennetaan kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia alikulkuja Kauniaistentien, Nihtisillantien ja Turunväylän ramppien ali. Tekninen lautakunta käsittelee alueellisen kunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle Vuonna 2014 kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (948) käytetään 60,85 milj. euroa. Alueiden projektirakentamisen rahoitus kasvattaa merkittävästi kunnallistekniikan rakentamismenoja suunnitelmakaudella. Tekninen lautakunta voi ylittää tehtäväalueen menot, mikäli toiminnasta aiheutuvat tulot ylittyvät vastaavasti. Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen (HA) kohteita ovat mm. Pellaksenmäki, Saunalahti, Espoonlahti II sekä Nupurinkartano. Kunnallistekniikan projektikohteiden (HC) rahoitus hoidetaan pääosin maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Kunnallistekniikan projektirakentamisen osalta kohteena ovat Espoon keskuksen projektikohteet sekä Blominmäen kalliopuhdistamon vaatiman kunnallistekniikan rakentaminen. Vesihuollon rakentaminen laskutetaan yhteistyösopimukseen perustuen HSY vedeltä ja poistetaan lopullisista investointimenoista. Muita kunnallistekniikan projektikohteita ovat Perkkaan-Vermon projektikohteet, Kilo-Turvesuon projektikohteet, metroasemien vaatimat projektikohteet sekä Finnoo-Kaitaa ja Leppävaara-projektit. Yleisiin alueisiin kohdistettujen investointien eli Rakennetun Infraomaisuuden Arvon Säilyttäminen (RIAS) edellyttää riittävää

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 23 / 60 määrärahavarausta peruskorjaukseen, katujen ja puistojen ylläpitoon sekä kunnostukseen. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankkeet ja rakentamiskohteet vuosille perusteluineen on esitetty liitteessä. Aineettomat hyödykkeet (9141) TELA INVESTOINNIT euroa TP 2012 TA 2013 Muutos Korotus Muutos 1.tark MTA 2013 Kehys 2014 TAE 2014 Poikkeama kehyksestä AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Menot Tulot Netto Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten atk-ohjelmien ja lisenssien hankintamenot, tietojärjestelmien rakentamiskustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Kaikki aineettomien hyödykkeiden määrärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon lukuun ottamatta liikelaitosten investointeja. Aineettomien hyödykkeiden määrärahaesitys vuodelle 2014 on geotekniikkayksikön osalta euroa sekä katu- ja viherpalveluiden osalta euroa. Yhteensä euroa. Geotekniikkayksikkö esittää määrärahavarausta Tekla-Civil -ohjelman kehittämiseen euroa siten, että kannassa vektorimuodossa olevaa maaperä- ja rakennettavuusrajoja voidaan päivittää sen yhteydessä kun uusia kairauksia viedään tietokantaan. KVP esittää vuodelle 2014 määrärahavarausta liikennemerkkirekisterin (Liisun) digitointiin euroa ja katu- ja viherrekisterin (YAOH) päivitykseen euroa. Vuodelle 2015 määrärahaa esitetään varattavaksi euroa katu- ja viherrekisterin päivitykseen. Projektiesitykset ovat liitteenä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Tekninen lautakunta Sivu 24 / 60 Koneet ja kalusto (9541) Kone- ja kalustoesitys euroa vuodelle 2014 sisältää kaupunkimittausyksikön esityksen mittauslaitteiston uusimiseen euroa ja geotekniikkayksikön osalta varauksen poraavan monitoimikairan hankintaan euroa. KVP esittää euron määrärahavarausta suurkokotulostimen hankintaan ja euroa mittauskaluston uusimiseen. Ajanjaksolle määrärahatarve on kaupunkimittausyksikön ja geotekniikkayksikön osalta euroa/vuosi mittaus- ja maastokalustojen uusimiseen ja KVP:n osalta euroa mittauskaluston uusimiseen. Vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin Teknisen lautakunnan vastaukset vuoden 2014 talousarvion yhteydessä käsiteltäviin valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin investointien osalta jätetään kaupunginhallitukselle mennessä. Vastaukset kolmeen raha-asia-aloitteiseen ovat liitteenä. Tiedoksi Tekninen ja ympäristötoimi, Tanja Paananen Konsernihallinto/Konserniesikunta, Pekka Heikkinen Konsernihallinto/Konserniesikunta, Jukka Kupiainen Konsernihallinto/Konserniesikunta, Samuli Skyttä Konsernihallinto/Konserniesikunta, Maria Jyrkkä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 25 / / / Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset teknisen lautakunnan osalta Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa selvityksensä vuoden 2012 arviointikertomuksesta seuraavasti: Tarkastuslautakunta: Tilaaja-tuottaja mallia on arvioitava ulkopuolisen arvioijan toimesta, jotta mallin todellinen toimivuus tulee esille. Tilaaja-tuottaja mallin sopimuskäytäntöä on tehtävä joustavammaksi, jotta mallista saataisiin asiakaslähtöinen (kohta 1.3). Vastaus: Tekninen lautakunta kehittää määrätietoisesti tilaaja-tuottaja -mallin mukaista yhteistyötä EKA -liikelaitoksen kanssa katu- ja viheralueisiin liittyvien rakentamis- ja ylläpitopalvelujen osalta, mm. toiminnan ohjausjärjestelmän kehittämisen avulla. Mallia on kuitenkin arvioitava jatkuvasti ja samalla tulee entistä tarpeellisemmaksi, että päätöksentekijät muodostaisivat pidemmän aikavälin linjauksia siitä, mihin suuntaan kaupungin omaa liikelaitosmuotoista palvelutuotantoa tulisi kehittää ja miten palvelujen hankinta olisi tarkoituksenmukaisinta jakaa oman tuotannon ja markkinoilta kilpailutettavan tuotannon välillä. Tarkastuslautakunta: Alueiden ja asuntojen suunnittelussa on huomioitava ympäristövaikutukset ja esteettömyys (kohta 4.7). Vastaus: Tekninen lautakunta ottaa huomioon ympäristövaikutukset ja esteettömyyden katujen, viheralueiden ja muiden yleisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 26 / 60 Tarkastuslautakunta: Liikenteen solmukohtiin (liityntäpysäköinti, rampit) on laadittava realistiset ja riittävät suunnitelmat, ettei niistä muodostu metron valmistuttua ns. pullonkauloja jo ennestään ruuhkaiselle Länsiväylälle (kohta 4.7.2). Vastaus: Länsiväylän kehittämisen suunnittelu on käynnissä ja ennen Länsimetron liikennöinnin käynnistystä toteutuvat Länsiväylän bussikaistat Piispansillan ja Espoonlahden eritasoliittymän välille, Finnoon eritasoliittymän parantaminen sekä Piispansillan leventäminen. Riittävien ja realististen suunnitelmien lisäksi on turvattava riittävät määrärahat uusien väylien kunnossapitoon, mm. lumen poistoon ympärivuotisen liikennöitävyyden varmistamiseksi. Käsittely Asia käsiteltiin 75 :n (esityslistan asia 4) jälkeen. Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Jaakko Mauriala ilmoitti olevansa esteellinen käsittelemään asiaa eikä osallistunut asiat käsittelyyn. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Arviointikertomus 2012 Valtuusto velvoitti käsitellessään tarkastuslautakunnan vuoden 2012 arviointikertomusta kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteitä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Teknisen lautakunnan vastauksessa vastataan teknisen lautakunnan tehtäväalueeseen liittyviin arviointikertomuksen havaintoihin. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Tekninen lautakunta Sivu 27 / 60

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 28 / / / Teknisen lautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Ikonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa lausunnon ympäristölautakunnalle Espoon ympäristösuojelumääräysten muutosehdotuksesta seuraavasti: Tekninen lautakunta ehdottaa, että ympäristönsuojelumääräysten kohtaan 7 Työmaavedet lisätään lause: Tarvittaessa tulee työmaalle laatia vesienkäsittelysuunnitelma. Perusteluna lisäykselle on että normaalitapauksissa työmailla ei ole juurikaan haitallisia vesiä, mutta porauksessa, räjäytyksissä tai muussa vastaavassa toiminnassa niitä saattaa syntyä. Myös jos pumpataan vesistöön, jossa elää arvokaloja esim. savisten vesien esikäsittely on suunniteltava riittävällä selkeytyksellä. Käsittely Päätös Liite Selostus Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotus 8 Ympäristönsuojelumääräysten muutosten perustelut Espoon ympäristölautakunta on pyytänyt mm. tekniseltä lautakunnalta lausuntoa Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta. Lausunto tulee antaa mennessä. Teknisessä keskuksessa lausuntopyyntöä ovat käsitelleet lakimies, kaupungingeodeetti, katupäällikkö, rakennuttajapäällikkö, ympäristötekniikkainsinööri, hankeinsinööri ja lupainsinööri.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 29 / 60 Ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa lähtien, lukuun ottamatta määräysten 11 :ää, joka tuli voimaan Määräyksiä on viimeksi päivitetty valtuustossa ja muutetut määräykset tulivat voimaan Ympäristönsuojelumääräyksiä on nyt tarpeen päivittää lainsäädännön muutosten ja valvontatyössä saatujen kokemusten vuoksi. Lisäksi voimaan tullut Espoon kaupungin uusi rakennusjärjestys ja voimaan tulleet pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleiset jätehuoltomääräykset aiheuttavat pieniä tarkistustarpeita ympäristönsuojelumääräyksiin. Muutosten perustelut on esitetty liitteessä. Joiltakin osin määräyksiin on tehty pieniä sanamuotoiluun liittyviä tarkistuksia tai lainsäädäntöön liittyvät tekstit on päivitetty voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Näitä muutoksia ei ole perusteluissa erikseen selostettu, jos niillä ei ole vaikutusta määräysten asiasisältöön. Kaikki pienetkin muutokset kuitenkin näkyvät liitteenä olevassa muutosehdotuksessa (lisäykset alleviivattuina, poistot yliviivattuina). Tavoitteena on, että määräykset tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta. Olennaisimmat muutokset Ympäristönsuojelumääräysten pääasiallisin muutostarve johtuu uudesta valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (niin sanottu hajajätevesiasetus). Uudella asetuksella lievennettiin kumotun hajajätevesiasetuksen puhdistustasovaatimuksia. Kunta voi kuitenkin ympäristönsuojelulain ja asetuksen 4 :n nojalla edellyttää ympäristönsuojelumääräyksissään vähimmäisvaatimustasoa tiukempaa, asetuksen 4 :ssä säädettyä ohjeellista puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueilla tai ranta-alueilla. Useat naapurikunnat ovat jo päivittäneet ympäristönsuojelumääräyksiään uuden asetuksen huomioon ottaen. Esimerkiksi Vantaalla tärkeillä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla talousjätevedet on ensisijaisesti käsiteltävä menetelmällä, jonka puhdistustaso täyttää valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaisen ohjeellisen puhdistustason. Muussa tapauksessa ne on johdettava pohjavesialueen ja/tai ranta-alueen ulkopuolelle. Käymäläjätevedet on puhdistettunakin johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös Helsingin ympäristönsuojelumääräysten muutosluonnoksessa tärkeillä pohjavesialueilla, rantavyöhykkeillä ja saaristossa talousjätevedet on käsiteltävä ohjeellisen puhdistustason mukaisesti tai johdettava käsiteltäväksi alueen ulkopuolelle. Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa jätevesiä käsittelevässä luvussa 2 esitetään, että tärkeillä pohjavesialueilla,

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Tekninen lautakunta Sivu 30 / 60 vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueilla ja ranta-alueilla noudatetaan tiukempaa ohjeellista puhdistustasoa. Käymäläjätevedet tulisi kuitenkin tärkeillä pohjavesialueilla johtaa tiiviiseen säiliöön. Pääsääntöisesti Espoossa talousjätevedet on tärkeillä pohjavesialueilla johdettava tiiviiseen säiliöön jo Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen perusteella. Nykyisten ympäristönsuojelumääräysten liitteenä olevat suositukset kemikaalien ja ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastoinnista on siirretty tarkistettuina määräyksiksi. Melun ja tärinän torjuntaa koskevassa 6 luvussa on yöaika muutettu alkamaan nykyisen klo sijasta klo Tämänhetkinen yöajan alkamisaika on ristiriidassa sekä melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisen että EU:n lainsäädännössään käyttämän yöajan kanssa. Lisäksi kaikissa Espoon kehyskunnissa yöaika alkaa nyt klo 22.00, kun myös Vantaan kaupunki on ympäristönsuojelumääräyksiään päivittäessään muuttanut yöajan alkamaan klo Espoolla ei näin ollen ole perusteita säilyttää poikkeavaa yöajan alkamisaikaa. Ympäristönsuojelumääräyksiin on lisätty uusi määräys maalämpökaivojen sijoittamisesta tärkeille pohjavesialueille. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Tekninen lautakunta Sivu 31 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee katupäällikön päätöstä puistosuunnitelman hyväksymisestä Valmistelijat / lisätiedot: Petteri Aumala, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle liitteen mukaisesti. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijä korjasi liitteenä olevaa lausunto kokouksessa (korjattu liite liitetään pöytäkirjaan). Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle - Westendinranta, puistosuunnitelma - Westendinranta, kaava ja kaavamääräykset Katupäällikkö hyväksyi Westendissä sijaitsevien Westendin uimarannan, Käärmesaaren puiston, Bredvikskobben ja Valiorannansillan puistosuunnitelman. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, joka pyytää lausuntoa asiasta. Lausunto tulee antaa mennessä. Lausuntoehdotuksessa esitetään, että Hallinto-oikeus jättäisi valituksen ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylkäisi valituksen. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Tekninen lautakunta Sivu 32 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat teknisen lautakunnan päätöstä Siuntiontien katusuunnitelman hyväksymisestä Valmistelijat / lisätiedot: Petteri Aumala, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta antaa lausunnot Helsingin hallinto-oikeudelle liitteiden mukaisesti. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle 11 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle - Siuntiontien katusuunnitelma 6443/003 - Siuntiontien suunnitelmaselostus - KHO:n päätös asemakaavaa koskeneisiin valituksiin Selostus Tekninen lautakunta hyväksyi Siuntiontien katusuunnitelman / 25. Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen kolme valitusta, joista yhteen tekninen lautakunta antoi lausuntonsa kokouksessaan Nyt annetaan lausunnot kahdesta valituksesta. Lausunnot tulee antaa mennessä. Lausuntoehdotuksissa toinen valitus esitetään hylättäväksi ja toinen esitetään ensisijaisesti jätettäväksi tutkimatta ja toissijaisesti hylättäväksi. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Tekninen lautakunta Sivu 33 / 60

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Tekninen lautakunta Sivu 34 / / /2012 Tekninen lautakunta Heiniemenpolku, katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Paavo Hämäläinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) kumoaa päätöksensä Heiniemenpolun katusuunnitelman hyväksymisestä. 2) hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelmien nimet Piirustus nro Heiniemi Heiniemenpolku 6540/001 3) antaa vastineen muistutukseen liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Päätös Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 12 Suunnitelmaselostus 13 Pienennös katusuunnitelmasta 14 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Tekninen lautakunta Sivu 35 / Heiniemenpolku, vastine muistutukseen Oheismateriaali Selostus - Kustannusarviot - Heiniemenpolku, muistutus Tekninen lautakunta hyväksyi Heiniemenpolun katusuunnitelman kokouksessaan Tuolloin vastaus tehtyyn muistutukseen jäi kuitenkin epähuomiossa pois käsittelystä. Katusuunnitelma esitetään nyt päätettäväksi samansisältöisenä ja samalla annetaan vastine tehtyyn muistutukseen. Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Heiniemenpolku (Hejnässtigen) katusuunnitelmaa koskeva tonttikadun rakentamista Heiniemi asemakaava- alueella. Suunnitelmasta jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Heiniemenpolku on tonttikatu, joka liittyy Tränskandan puistotiehen. Rakentamisen kustannusarvio on euroa (alv 0 %), josta vesihuollon osuus on euroa (alv 0 %). Ylläpidon lisäkustannusarvio euroa/vuosi.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Tekninen lautakunta Sivu 36 / 60 Kadun rakentaminen sisältyy vuoden rakentamisohjelmaan. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Suunnitelma on tehty vuoden aikana. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin asukkaille Teknisessä keskuksessa. Tilaisuudessa oli 7 asukasta. Kannanottoja oli seuraavista asioista; lumitilasta, kadun leveydestä ja jalkakäytävän tarpeellisuudesta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisesti kuulutuksilla ja kirjeitse asianosaisille. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen johdosta ei esitetä muutoksia katusuunnitelmaan. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavat katusuunnitelmaehdotukset: Asemakaava-alue/ Suunnitelmien nimet Piirustus nro Heiniemi Heiniemenpolku 6540/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Tekninen lautakunta Sivu 37 / 60 Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Tekninen lautakunta Sivu 38 / / / Mustanhelmentien katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaakko Koivunurmi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Åminne Mustanhelmentie 6508/022 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 16 Suunnitelmaselostus 17 Pienennös katusuunnitelmasta 18 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Selostus Nähtävillä ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma 6508/022 koskee Mustanhelmentien (Svarta pärlans väg)

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Tekninen lautakunta Sivu 39 / 60 tonttikadun rakentamista asemakaavan mukaiseksi. Katu sijaitsee Åminnen asemakaava-alueella. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Mustanhelmentie on uusi päättyvä tonttikatu. Ajoradan leveys on 5 metriä ja ajoradalla on yksipuolinen sivukaltevuus. Kadun päähän tulee pysäköintialue, joka palvelee kadun päässä olevaa YL-tonttia, mutta toimii myös AO-kortteleiden vieraspysäköintipaikkana. Kadun ja kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä (ALV 0 %), josta vesihuollon osuus on Ylläpitokustannusten lisäkustannus on noin /vuosi. Rakentaminen pyritään aloittamaan syksyllä Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty kevään 2013 aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui 2 henkilöä. Tilaisuudessa esitettiin lähinnä rakentamisen ajankohdan kiirehtimiseen liittyvää palautetta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Tekninen lautakunta Sivu 40 / 60 kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Suunnitelmasta ei jätetty muistutuksia.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 41 / / / Kotkapolun, Karakallionpolun ja Karakallionkujan katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Maija Härmä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Karakallio keskusta, muutos Karakallio, muutos Karakallio II/ Kotkapolku 6605/002A Karakallionpolku 6605/003A Karakallionkuja ja korttelin eteläpuolinen puisto 6605/004A 2) antaa vastineen muistutukseen liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Päätös Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 19 Suunnitelmaselostus 20 Pienennös katusuunnitelmasta 6605/002A 21 Pienennös katusuunnitelmasta 6605/003A

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 42 / Pienennös katusuunnitelmasta 6605/004A 23 Muistutuksen lyhennelmä ja vastine 24 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning Oheismateriaali Selostus - Kustannusarvio, Karakallionkuja ja korttelin eteläpuolinen puisto - Kustannusarvio, Karakallionpolku - Kustannusarvio, Kotkapolku - Muistutus - Muistutuksen liite Nähtävillä olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät katusuunnitelmat koskevat Kotkapolun (Örnstigen), Karakallionpolun (Karabackastigen) ja Karakallionkujan (Karabackagränden) sekä korttelin eteläpuolisen puistoalueen viivästyspainanteen rakentamista Karakalliossa. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 1 muistutus, jonka johdosta suunnitelmaehdotuksiin on tehty muutoksia (muutokset on esitetty hyväksyttäväksi esitettävissä revisioissa 6605/002A, 003A ja 004A). 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Kotkapolun, Karakallionpolun ja Karakallionkujan suunnittelussa on painotettu kevyen liikenteen olosuhteiden, kulkuyhteyksien ja turvallisuuden parantamista. Kotkapolku on olemassa oleva, autoliikenteen osalta päättyvä, liike- ja asuinkiinteistöjä palveleva tonttikatu. Katualueella on yleistä pysäköintiä eteläpuoliseen ostoskeskuskortteliin rajoittuvalla alueella. Katu liittyy

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Tekninen lautakunta Sivu 43 / 60 länsipäässä Kotkatiehen ja itäpäässä Karakalliontoriin. Karakallionpolku on olemassa oleva asuinalueen pääraitti. Raitti liittyy länsipäässä Karakalliontoriin ja itäpäässä Poutahaukanpolkuun. Karakallionkuja on olemassa oleva, autoliikenteen osalta päättyvä asuinkiinteistöjä palveleva tonttikatu. Kadun itäpuoliskolla on katuvarrella yleistä pysäköintiä ja kääntöpaikka. Karakallionkuja liittyy eteläpäässä Karakalliontiehen, pohjoisessa Karakallionpolkuun. Korttelin eteläpuoliselle puistoalueelle toteutetaan lisäksi loivin, istutettavin luiskin hulevesien viivästyspainanne, joka palvelee myös osana tulvareittiä (esitetään hyväksyttäväksi katusuunnitelmaehdotuksessa 6605/004A). Rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu yhteensä noin 0,78 milj. euroa, josta katujen osuus on noin 0,66 milj. euroa ja vesihuollon osuus noin 0,12 milj. euroa. Ylläpitokustannusten muutos on noin 5800 /vuosi. Rakentaminen pyritään aloittamaan syksyllä Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on tehty kevään 2013 aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui 2 henkilöä. Palaute vastasi sisällöltään muistutuksessa esitettyjä kannanottoja. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Suunnitelmista jätettiin 1 muistutus. Muistutuksen lyhennelmä ja vastine ovat liitteenä.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 44 / / / Lähderannantien (välillä Pitkäjärventie Tapionpolku) katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Maija Härmä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro LAAKSOLAHTI III/ Lähderannantie välillä Pitkäjärventie Tapionpolku 6613/001 2) antaa vastineen muistutuksiin liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti Tiina Hofströmin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Lähderannantien itäpuolen jalankulku- ja pyöräliikenteen väylät tulisi leventää 4 metriä leveiksi ja samalla kulkumuodot tulisi erotella toisistaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelussa oli esitetty asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, joten lautakunnan tuli äänestää asiasta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 45 / 60 siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ihosen palautusehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannattivat Grönroos, Kanerva, Havu, Saarniala, Åkerblom, Ruutiainen, Granberg, Tikanmäki, Mauriala, Snabb ja Seppänen, yhteensä yksitoista jäsentä. Palautusehdotusta (ei) kannattivat Ihonen ja Hofström, yhteensä 2 jäsentä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 25 Suunnitelmaselostus 26 Pienennös katusuunnitelmasta 6613/ Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning 28 Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Kustannusarvio - Muistutus 1 - Muistutus 2 Nähtävillä ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma 6613/001 koskee Lähderannantien (Källstrandsvägen) liikennejärjestelyjen parantamista välillä Pitkäjärventie- Tapionpolku (mellan Långträskvägen Tapiostigen). Katu sijaitsee Laaksolahti III - asemakaava-alueella. Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 46 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Lähderannantie välillä Pitkäjärventie - Tapionpolku on alueellinen kokoojakatu ja se palvelee työmatka-, asiointi- ja asukasliikennettä. Lähderannantiellä on myös runsasta joukkoliikennettä. Liikennemäärä (KAVL) on noin ajoneuvoa/vrk. Pitkäjärventien ja Lähderannantien liittymä on varustettu liikennevalo-ohjauksella. Myös Lähderannantien ja Metsänvartijantien sekä Lähderannantien ja Laaksolahdentien liittymät varustetaan liikennevaloilla. Katu- ja ympäristörakentamisen toimenpiteillä kadun liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia järjestelyjä parannetaan ja selkeytetään. Ajoradan tasaus säilyy nykyisten rakennusten kohdalla nykyisenä. Lähderannantien keskisaarekkeille, ajoradan ja kevyen liikenteen väylien välikaistoille ja piennaralueille tehdään kiveyksiä, istutetaan pensaita sekä katupuita ja alueita nurmetetaan. Lähderannantien kuivatusta varten täydennetään katujaksolla olevia hulevesiviemäreitä uusin putkijaksoin sekä kaivoin. Kadun ja kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 2,10 milj. (ALV 0%), josta vesihuollon osuus on 0,38 milj.. Ylläpitokustannusten muutos on noin /vuosi. Rakentaminen pyritään aloittamaan syksyllä Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Tekninen lautakunta Sivu 47 / SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty kevään 2013 aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui 10 henkilöä. Tilaisuudessa ja sen jälkeen saaduissa palautteissa esitettiin mm. kiertoliittymiä suunnittelualueella sijaitseviin risteyksiin (mielipiteitä puolesta ja vastaan), sekä oltiin huolissaan Lähderannantien ruuhkautumisesta ja melusta (lisääntynyt liikenne sekä liikennevalojen merkkiäänet). Asukastilaisuudessa tulleen palautteen perusteella parannettiin kevyen liikenteen yhteyksiä kadun länsipuolella. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Suunnitelmista jätettiin 2 muistutusta. Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet ovat liitteenä.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 48 / / / Vähäniityn ja Väliniityn katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Marjamaa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue / Suunnitelman nimi Piirustus nro Lillhemt / Vähäniitty 6335/025 Väliniitty 6335/026 2) antaa vastineen muistutukseen liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 29 Suunnitelmaselostus 30 Pienennös katusuunnitelmasta 6335/ Pienennös katusuunnitelmasta 6335/ Muistutuksen lyhennelmä ja vastine 33 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 49 / 60 - Kustannusarvio - Muistutus Selostus Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Vähäniityn (Lillängen) ja Väliniityn (Mellanängen) katusuunnitelmaehdotukset koskevat Vähäniityn ja Väliniityn katujen rakentamista Henttaalla. Väliniityn katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Sekä Vähäniitty että Väliniitty ovat päättyviä tonttikatuja. Katusuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannusarviot ovat yhteensä noin euroa (alv 0 %), josta vesihuoltotöiden osuus on n euroa. Katujen vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on arviolta noin Näiden kyseisten Lillhemtin kiireellisimpien katuosuuksien rakentaminen pyritään aloittamaan talvikaudella Suunnitelmaselostus ja suunnitelmien pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmia on tehty kevään 2013 aikana. Katusuunnitelmaluonnoksia esiteltiin asukastilaisuudessa Esittelytilaisuudessa asukkaat esittivät kiinnostuksensa aikataulun lisäksi lähinnä tonttien ajoliittymistä ja vesihuoltoverkostoista. Todettiin, että toiveet otetaan lähtökohtaisesti huomioon katusuunnittelussa ja että vesihuolto suunnitellaan rakennussuunnitteluvaiheessa.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Tekninen lautakunta Sivu 50 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtävillä pidosta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Vähäniityn katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Väliniityn katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutus otetaan huomioon suunnittelussa ja suunnitelmia muutetaan tarvittaessa muistutuksen mukaisesti.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Tekninen lautakunta Sivu 51 / / / Mankkaanlaaksonympyrän katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Lehtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Mankkaanlaakso, Koivumankkaa II / Mankkaanlaaksonympyrä 6301/025 2) antaa vastauksen muistutukseen liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 34 Suunnitelmaselostus 35 Pienennös katusuunnitelmasta 36 Muistutuksen lyhennelmä ja vastine 37 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistuttajien sijaintikartta - Muistutus

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Tekninen lautakunta Sivu 52 / 60 - Kustannusarvio - Ylläpidon kustannusarvio Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma koskee Mankkaanlaakson (Mankansdalsvägen) ja Koivumankkaantien (Björkmankansvägen) liittymäjärjestelyn perusparantamista ja muuttamista tämän myötä kiertoliittymäksi. Suunnitelma koskee Koivumankkaa II ja Mankkaanlaakson asemakaava-alueita. Suunnitelmasta jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Koivumankkaantie ja Mankkaanlaaksontie ovat pääkatuja, jotka kulkevat Merituulentien ja Kehä II:n välillä. Uusi kiertoliittymä tulee katujen risteykseen. Katujen liikenne on pääosin asukas-, työmatka- ja asiointiliikennettä. Kadut toimivat myös joukkoliikenteen yhteyksinä. Mankkaanlaaksonympyrän rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä noin 1,5 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on noin 0,1 milj. euroa. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin euroa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteenä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Suunnittelu on aloitettu vuoden 2013 alussa ja suunnitelmaluonnoksia esiteltiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui 5 henkilöä. Tilaisuuteen saapuneita kiinnosti pääasiassa tuleva