15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/ x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa Asiantuntija Susanna Raulio: Lounaan merkitys olisi tiedostettava Signaalit Ruoan maulla, seuralla ja syömisen vaikutuksilla on väliä

2 2 TERVEHDYS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI x Agenda 08 Katsaus 16 Pysähdys 18 Smartum Case 01: Työelämä hanke 22 Smartum Case 02: Palveluseteli Porvoon seudulla 24 Smartum Case 03: Planmeca on Hyvinvoinnin Edistäjä 25 Smartum Case 04: Outokumpu Oy tukee hyvinvointia 26 Asiantuntija 29 Tilasto 30 Signaalit Haaste kaikille: Suomeen Euroopan paras työelämä Työelämä hanke on ansiokkaasti koonnut yhteen mitä kaikkea hyvään työelämään kuuluu. Osaava työvoima, työhyvinvointi ja terveys, luottamus ja yhteistyö sekä innovointi ja tuottavuus ovat kaikki tärkeitä hyvän työelämän osa-alueita. Siksi lehdessämmekin on esillä hyviä käytäntöjä terveyden ja työkyvyn edistämisestä. Toivotan ajatuksia herättäviä lukuhetkiä lehden parissa! Ps. 40 prosenttia smartumlaisista otti työntekijämme haasteen vastaan ja lähtee puolikkaalle maratonille Helsinki City Runiin Osa ensimmäistä kertaa eläissään! Millaisen haasteen sinä voisit asettaa työyhteisössänne? MAARIT HANNULA Toimitusjohtaja, Smartum Oy SMARTUM / Smartum tuo yhteen rahoittavat tahot, ihmiset ja palvelut maksuratkaisuilla, joilla raha kohdennetaan hyvinvoinnin edistämiseen. Olemme alan edelläkävijä: kehitimme ensimmäisenä Liikuntasetelin (1996) ja Kulttuurisetelin (2005) sekä toimme markkinoille ensimmäisen sähköisen ratkaisun, Smartum Saldon (2009). Smartum liikunta- ja kulttuurietujen piirissä on tänään lähes miljoona työntekijää. Miljoona suomalaista asuu kunnissa, joissa on käytössä Smartum Palveluseteli. JULKAISIJA SMARTUM OY PÄÄTOIMITTAJA MAARIT HANNULA KUSTANTAJA A-LEHDET DIALOGI OY TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ MARKKU MERIKOSKI ART DIRECTOR JESSICA LEINO TAITTO PASI SAIRANEN PAINO OY FRAM AB, VAASA 2014 ISSN Smartum Oy Yrjönkatu 11 B, Helsinki smartum.fi Asiakaspalvelu: Puh Faksi asiakaspalvelu@smartum.fi Aukioloajat arkisin klo

3 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 3 15 X AGENDA KUVA: 123RF KANSI: SANNA KANNISTO: CHLOROPHANES SPIZA, 2010, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 74 X 96 CM, EDITION OF 7 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA HYVINVOINNISTA. LUKUJA, TUTKIMUKSIA, KIRJOJA, LINKKEJÄ, SUOSITUKSIA, KASVOJA, SMARTUMIN UUTISIA, KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA.

4 4 AGENDA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 001: SMARTUMILTA PIAN MYÖS LOUNASETU UUDISTUS / Asiakkaamme ovat jo vuosia halunneet ostaa meiltä myös lounasedun. Siksi tuomme markkinalle kotimaisen vaihtoehdon ja haastamme staattiseksi muodostuneen kilpailukentän. Haluamme, että asiakkaamme saavat meiltä kattavasti työsuhde-edut, kertoo Smartumin toimitusjohtaja Maarit Hannula. SMARTUM TUO MARKKINOILLE KOTIMAISEN LOUNASEDUN. Ravintolat ovat toivottaneet meidät lämpimästi mukaan tuomaan suomalaisen vaihtoehdon ja lisää kilpailua. Näemme tällä markkinalla vielä paljon kasvupotentiaalia, Smartumin liiketoimintajohtaja Timo Karjalainen sanoo. Lounasseteleillä ja -korteilla on tällä hetkellä noin päivittäistä käyttäjää. Smartum uskoo lounasedun käyttäjien määrän kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana. Smartumin missio, hyvinvoinnin edistäminen, toteutuu myös lounasedussa. Uskomme, että työnantajat haluavat tukea työntekijöiden hyvinvointia lounasedun muodossa, koska sillä on tutkitusti vaikutusta työtehoon. Kun ihmisillä on lounasetu käytössä, he syövät monipuolisemmin, Hannula sanoo. Työnantajat voivat ostaa Smartum lounasetua toukokuusta lähtien. Maksuvälineinä ovat lounassetelit ja myöhemmin Visa-pohjainen Smartum-kortti. smartum.fi 002: Q&A Kiehtovimmat työhyvinvointiin liittyvät kysymykset tänään ja huomenna? Olen kovasti kiinnostunut työnilon edellytyksistä ja ihmisen omista keinoista vaikuttaa työhyvinvointiin. Meillä on tällä hetkellä useita tutkimushankkeita niin sanotun psykologisen pääoman kehittämiseksi. Voisi puhua mielen kunnosta, joka yltää hyvässä tiimissä koko ryhmän ominaisuudeksi. Se on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Se vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään työssä. Psykologinen pääoman syntyyn vaikuttavat: 1. Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus ja tehokkuususkomukset omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta. 2. Toiveikkuus: ihmisellä on halua kulkea tavoitteita kohti ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen. 3. Realistinen optimismi: ihminen ajattelee menestyvänsä nyt ja tulevaisuudessa. 4. Sitkeys: ongelmien ja esteiden kohtaaminen ei lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Uusin aivotutkimus kertoo, että ihmisen oppimiskapasiteetti on loputon. Suurimmat esteet ovat omassa päässä ja työpaikan kulttuurissa. Olisi löydettävä keinot, joilla ihmiset havahtuisivat huomaamaan, että he itse hyötyvät työnilosta ja uuden oppimisesta. Ne ovat aivojen parasta bodausta. Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin professori Tampereen yliopistossa. 003: OLETKO HUOMANNUT? 01 : LIIKUNTA PÄIVÄKIRJAAN Tiesitkö että suomalaiset kuntoilevat eniten maanantaisin ja tiistaisin? Hiljaisin päivä on perjantai. Ja sunnuntai on suosituin kävelypäivä. Tammikuussa alkava liikuntapiikki loppuu hiihtolomiin mennessä. Tiedot ovat verkossa toimivan Heiaheia-palvelun Helsingin Sanomille luovuttamista tilastoista. Sähköinen liikuntapäiväkirja toimii monen liikkujan motivoijana. heiaheia.fi 02 : VAIN 15 MINUUTTIA Miten parantaa työhyvinvointia 15 minuutissa? Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden vinkit: Työkyky heikkenee ja terveys vaarantuu liian pitkässä yhtäjaksoisessa työssä ja siksi palautumiseen satsaaminen kannattaa. Fyysisesti kevyessä työssä palautumista voi taukojen lisäksi edistää liikkeelle lähtö, venyttely ja työasennon muutos. ttl.fi/fi/15_minuuttia 03 : TUOTTAVUUTTA JA ILOA Tekesin Liideri-ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Ohjelman sivuilta löydät ympäri Suomen löytyneitä oppeja, oivalluksia, menestystarinoita ja johtamisvinkkejä. tekes.fi/liideri/

5 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 5 004: VÄITTÄMÄ Emme vielä ole täysin oppineet elämään ja toimimaan viisaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Lainaus on Sitran Trendit-sarjan artikkelista Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat, [ ] 005 : HYVÄLLÄ MIELELLÄ TÖIHIN 006: TERVEHDYS SMARTUMISTA SMARTUM / Kysyimme Smartumissa jo pidempään työskennelleiltä työntekijöiltämme, mikä on tehnyt heistä pitkän linjan smartumlaisia. Olen työskennellyt Smartumissa yksitoista vuotta. Tämä on loistava työpaikka: työympäristö on hyvä ja työkaverit ovat mahtavia. Juha Viinikainen, avainasiakaspäällikkö Tampereen yliopiston tammikuussa järjestämän Työilonjulistus tilaisuuden teemana oli Hyvällä mielellä. Lähtökohtana on asioihin vaikuttaminen valittamisen sijaan. Poimintoja työilonjulistuksesta arkeen: j Arvostakaamme jokaisen työtä. Lopettakaamme kahdesta käsiparista tai lattiatasosta puhuminen, koska kaikissa tehtävissä tarvitaan myös aivoja. Annettakoon myös esimiehelle onnistumisen mahdollisuus. j Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen luovat hyvän mielen perustan. Myös työkavereista riippuu, onko työhön aamulla kiva tulla. Yhteinen aaltopituus syntyy hymystä, nyökyttelystä ja katsekontaktista, mutta ääntäkin tarvitaan. Tervehdi, kiitä ja pyydä tarvittaessa anteeksi. j Kohtaa omat mörkösi. Ongelmat kuuluvat elämään, mutta ne on otettava puheeksi. Stressi on positiivista tiettyyn pisteeseen asti, negatiiviseksi muuttuessaan se syö voimat ja tekee meistä ikäviä ihmisiä. Siksi jokaisen on hyvä tiedostaa omat rajansa. j Onko työstä mukava lähteä kotiin? Voimasi elpyvät sopivasta liikunnasta ja hyvistä harrastuksista. Tee joka päivä jotakin kivaa. Olen työskennellyt Smartumissa 14 vuotta tuotteiden, prosessien ja kehitystyön parissa. Vuosien varrella olen päässyt mukaan toteuttamaan monia haastavia ja innostavia työtehtäviä. Meillä on mahtava ja innostunut, innovatiivinen työyhteisö. Porukan kesken meillä vallitsee hyvä tekemisen meininki. Smartum toimii mielenkiintoisella toimialalla, joka on täynnä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Anne Silvan, projektikoordinaattori MEILLÄ ON MAHTAVA JA INNOSTUNUT, INNOVATIIVINEN TYÖYHTEISÖ. Aloitin Smartumissa jo vuosituhannen alussa, ja työuralle on mahtunut useita eri toimenkuvia myynnissä ja asiakasrajapinnassa. Smartum on huippu työpaikka. Työilmapiiri on poikkeuksellisen avoin ja välitön. Ihmiset ovat vastuullisia ja sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Mikäli haluat kantaa kortesi kekoon suomalaisten hyvinvoinnin ja jaksaminen puolesta, on Smartum sinulle oikea paikka. Kalle Lehtinen, asiakkuusjohtaja

6 6 AGENDA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI : LOUNAS LUKUINA Fazer Food Services selvitti tammikuussa julkistetussa Näin Suomi syö lounasta -tutkimuksessa suomalaisten tyypillistä lounashetkeä. Tutkimukseen osallistui vuotiasta suomalaista. Lounaskulttuurimme on tutkimuksen mukaan yksinäinen, sillä 31 prosenttia suomalaisista syö lounaansa yksin päivittäin. 27% suomalaisista nauttii lounaansa ravintolassa (mukaan lukien henkilöstö- ja opiskelijaravintolat), 37 prosenttia kotona ja 19 prosenttia taukotilassa eväiden äärellä. Tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista syö vain yhden lämpimän aterian päivässä. 52% 010: Kunnallisjohdon seminaari Kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat oppivat seminaarissa yhdessä uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Keskusteluun osallistuu myös Smartumin palveluseteliasiantuntija Varpu Valkeinen. SUOMEN YRITTÄJIEN 22. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI. SEINÄJOKI AREENA, KIRKKOKATU 23. YRITTAJAT.FI 011: KEVÄT JA KIRJAT 01 : KAVERIJOHTAJAN VISUAALINEN INNOSTUSKIRJA Tiesitkö, että johtajan yhteistyökyky on nousemassa pätevyyden sijaan pomon tärkeimmäksi ominaisuudeksi? Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja tarjoaa työkaluja Y-sukupolven johtamiseen. Innostuskirja käy maan, veden, tulen, tuulen ja tyhjyyden elementtien kautta läpi kaverijohtajuuden portaat. Kaverijohtajuuden työkaluista voivat hyötyä kaikki tulevaisuuden johtajat. kaverijohtaja.fi 02 : TAHDONVOIMAN KÄYTTÖOHJE Inhimillisen kokemusmaailman tutkijan, FT Frank Martelan kirja kertoo, mistä tahdonvoimassa on kyse. Ja miten pidämme huolta, että sitä on riittävästi, kun tosi on kyseessä. Kirja opastaa konkreettisin esimerkein ja tarinoin, miten heikkoa tahdonvoimaa voi vahvistaa. Kirjan keinojen avulla oppii rakentamaan rutiineja, jotka vievät oikeaan suuntaan kuin itsestään. tahdonvoimankayttoohje.fi 03 : TYÖ JA JOHTAJUUS LIMINAALITILASSA Tekesin rahoittamassa LIMINARI Työ ja johtajuus liminaalitilassa -tutkimushankkeessa tarkasteltiin työtä ja johtajuutta kehitysyhteistyöjärjestössä, y-sukupolven osuuskunnissa, teattereissa ja luovan alan työtilayhteisössä sekä huipputeknologia-alan yrityksessä. Tuloksista koottu kirja sopii muuttuvasta työelämästä ja johtajuudesta kiinnostuneille. Julkaisun voi ladata Tekesin sivuilta. tekes.fi/julkaisulista vastanneista arvostaa lounastauoillaan eniten hyvää ruokaa. Neljännekselle (25 %) tärkeintä on tauko töistä tai opiskeluista. Naisista 36 ja miehistä 28 prosentille tärkeintä on rentoutumishetki työ- tai opiskelukavereiden kanssa tai tauko töistä ja opiskeluista. 12% vastanneista kertoi työnantajansa tukevan lounasruokailua lounassetelillä, 26 prosentilla vastaajista työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun tai henkilöstöravintolan ja peräti 45 prosentilla työnantaja ei tue lounasruokailua lainkaan. 012: GREAT PLACE TO WORK AJANKOHTAISTA / Smartum on nyt yksi Great Place to Work -listaukseen päässeistä yrityksistä. Olemme tästä tunnustuksesta valtavan ylpeitä. Erinomainen työilmapiiri ja luottamukselliset suhteet henkilöstön ja johdon välillä muodostuvat samanlaisen arvomaailman jakamisesta, tasa-arvosta ja välittämisestä. Työ suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tuo merkityksellisyyttä työhön. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että saamme taloon osaamisen lisäksi porukkaamme sopivan työkaverin. Siksi olemmekin onnistuneet luomaan viihtyisän työskentelykulttuurin, jossa ihmiset arvostavat toisiaan. Tämä näkyy jokapäiväisessä työskentelyssä ja jaksamisessa. Missiomme, hyvinvoinnin edistäminen, näkyy sekä pieninä että suurina tekoina myös talomme sisällä. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen toteuttaa vuosittain Great Place to Work Institute Finland.

7 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 AGENDA 7 013: HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ j Mistä hyvä työpäivä on tehty? Hyvää työpäivää on uuden ajan työnantaja- ja työntekijäliike, joka on päättänyt selvittää asian. j Euroopan parhaaksi työpaikaksi kahdesti peräkkäin valittu Futurice haluaa jakaa oppejaan ja tehdä Suomesta vuoteen 2020 mennessä Euroopan parhaiden työpaikkojen maan. j Kutsu yrityksen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kahville ja saat tietää lisää Hyvästä työpäivästä. Kuulet samalla käytännöistä, joilla Futurice tekee työpäivistä hyviä. Voit myös kertoa ainakin yhden asian, joka toimii teillä. OLE LÄPINÄKYVÄ. JAA TIETOSI, JAA AIKEESI. HYVAATYOPAIVAA.FI 014: VÄITTÄMÄ Pitää olla konkreettista tukea henkilöstölle, kuten liikuntaseteleitä tai hyviä työjalkineita. Taavi Heikkilän johtama osuuskauppa Hämeenmaa aloitti kulukuurin ja säästi kymmenen miljoonaa euroa. Yksi keino oli työhyvinvoinnin parantaminen. (Helsingin Sanomat ) 015: NÄKÖKULMA Raha seuraa asiakasta Raha seuraa asiakasta -käsite on noussut esille pohdittaessa tapoja järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Teemaa käsitellään toukokuussa Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Seinäjoella. Sote-malleja pohdittaessa lähtökohdaksi tulisi asettaa kuntalaisten palveluiden laadukas saatavuus oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla toteutettuna. Tämä sisältää positiivisen ihmisyyteen liittyvän haasteen jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö! Hyviä tuloksia on saatu jo nykyisestä palvelusetelitoiminnasta. Palvelusetelissä raha seuraa asiakasta ja mahdollistaa kuntalaisen valinnanvapauden. Palveluntuottajien kirjon kasvaessa yksilöille sopivien palveluiden saatavuuskin paranee. Kiitos palvelusetelin, palvelut tavoittavat palveluntarpeessa olevan kansalaisen tämän yksilölliset tarpeet huomioiden. Valinnanvapaus on synnyttänyt innovatiivisia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa, joita toivon tulevaisuudessa kehittyvän entistä enemmän asiakkaiden äänestäessä jaloillaan. On hienoa seurata järjestävän tahon ja tuottajien välistä hyvää yhteistyötä, jossa näkyy rohkeus tarttua ihmisten erilaisista tarpeista nouseviin haasteellisiinkin toiveisiin. Palvelusetelilaki mahdollistaa kuntalaisen tarpeiden mukaisten palveluiden saannin. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, asiakkaan tuottajavalinta on mahdollistettava ilman saatavuutta tai tuotannon kehittämistä kahlitsevia rajoituksia. Kannustan kaikkia rakentamaan entistäkin toimivampaa sote-palveluiden mallia, sillä rahan seuratessa asiakasta palveluiden saatavuus ja laatu paranevat. Miten sinä toivoisit rahan seuraavan sinua kunnallisena palvelusetelinä esimerkiksi perheenjäsenien tarvitsemien peruspalveluiden kohdalla? VARPU VALKEINEN ON SMARTUMIN PALVELUSETELIASIANTUNTIJA.

8 SANNA KANNISTO: TANGARA LARVATA, 2006, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 76 X 94 CM, EDITION OF 7 8 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI

9 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 9 Voi hyvin TEKSTI: ILKKA PERNU KUVAT: SANNA KANNISTO Kaikki haluavat parantaa työhyvinvointia, mutta kenen vastuulla se on yhteiskunnan, organisaation vai työntekijän itsensä? Lyhyt vastaus: kaikkien. Kuitenkin aivan aluksi pitää määritellä se, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että on mukava tulla töihin, ja on mukava lähteä töistä. Toisin sanoen työntekijä tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä. Jotta siinä onnistutaan, kaikkien on tehtävä töitä sen eteen. Yhteiskunta voi tukea työhyvinvointia, organisaatio voi panostaa siihen ja lisäksi työntekijä voi itse huolehtia omasta työkyvystä ja hyvinvoinnistaan. Katsotaan tarkemmin, miten kaikki tämä onnistuu.

10 10 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SANNA KANNISTO: ARISTOLOCHIA GORGONA, 2003, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 75 X 94 CM, EDITION OF 7 Valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s.1974) tuotannossa yhdistyvät vahva henkilökohtainen kerronta sekä ajatus valokuvan objektiivisuudesta ja dokumentaarisuudesta. Kannisto tutkii sademetsien ainutkertaisia lajeja, mutta myös näkemiseen ja tieteelliseen havainnointiin liittyviä koodistoja.

11 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 11 IHMISEN ROOLI TYÖSSÄ VAIN KASVAA. Ei ole ihme, että työhyvinvoinnin parantaminen kiinnostaa yhteiskunnallisia päättäjiä niin paljon: työpahoinvoinnin kustannukset valtiolle ovat tähtitieteelliset, sanoo Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen. Ihmiset halutaan pitää töissä mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyväkuntoisina. Yhteiskunnan näkökulmasta työhyvinvointi ei enää tarkoita samaa kuin työkyky. PUHEENVUORO 01 GUY AHONEN PAHOINVOINTI TULEE KALLIIKSI Yhteiskunnallisena asiana työhyvinvointi ei ole yksinkertainen, mutta sitäkin tärkeämpi asia. Sen parantaminen on iso yhteiskunnallinen haaste, eikä työhyvinvointi tule ilmaiseksi. Yritykset panostavat työhyvinvoinnin parantamiseen joka vuosi noin kaksi miljardia euroa. Kuulostaa isolta summalta, mutta se on pieni raha työpahoinvoinnista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten rinnalla. Vuosittain niihin uppoaa yli 40 miljardia euroa, lähes valtionbudjetin verran. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa ennenaikainen eläköityminen, sairauspoissaolot, työtapaturmat ja alikuntoisena työpaikalle saapuminen. Onneksi tilanne on viime vuosina mennyt parempaan suuntaa, toteaa Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen. Työhyvinvointi on yhä tärkeämpi tekijä, koska nykyään lähes kaikki tuotanto on ihmiseen liittyvää. Ja ihmisen rooli vain kasvaa. Erityisesti kehittyneissä maissa globalisaatio vaatii, että uudistutaan mahdollisimman nopeasti. Hintakilpailulla ei pärjätä, joten yritysten täytyy pystyä uudistumaan. Ja siinä korostuu ihmisten hyvinvointi. JOS AIEMMIN tehdastyöntekijän työhyvinvointi eli työkyky oli kiinni siitä, onko käsi kunnossa, nykyään se ei riitä. Ihmisen pitää jaksaa kokonaisuutena. Tämä koskee kaikkia aloja. Ahonen sanoo, että mukaan on lisäksi tullut kaksi uutta tekijää. Jotta ihminen on työkykyinen, työpaikan pitää ottaa huomioon vapaa-aika. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tulossa yhä voimakkaammin kuvaan mukaan. Toinen tekijä Ahosen mukaan on tulevaisuusorientaatio. Asioiden täytyy olla kunnossa myös tulevaisuutta ajatellen. Ei haluta vaarantaa eläkepäivien terveyttä. AHOSEN MUKAAN työpahoinvointia saadaan usein alennettua hyvin pienellä satsauksella. Ei tarvita edes hirveästi lisää euroja, kunhan tehdään oikeita asioita. Nykyinen kahden miljardin vuosisatsaus on epäoptimaalinen panostusta pitäisi lisätä, mutta se ei yksin riitä. Tulisi tehdä oikeita asioita. Professori nostaa kolme tekijää, joihin pitäisi ehdottomasti satsata. Yhtenä tekijänä on ikäjohtaminen. Esimiesten eri-ikäisten johtamiseen liittyvässä osaamisessa on paljon puutteita. On iso oivallus, että eri ikäisiä ja taustaisia alaisia pitää johtaa omalla tavalla. Toinen tekijä on työn mielekkyyden lisääminen. Työpaikoilla pitäisi käydä syvempää arvokeskustelua siitä, mikä ylipäätään on yrityksen rooli arvon tuottamisessa. Pitäisi tehdä arvosopimus. Kolmas tekijä, johon Ahosen mukaan tulisi panostaa, on terveystilinpäätöskonseptin kehittäminen. Se on syytä nostaa esille. Jos yrityksen johtamisessa käytettäisiin mittareita, jotka liittyvät työhyvinvointiin, sillä saataisiin tasapainoista kehitystä. YHTEISKUNTA VOI TOKI kannustaa edellä mainittuihin tekijöihin, mutta todellisuudessa ne ovat asioita, joihin parhaiten voi puuttua yritysten sisällä. Niitä ei kuitenkaan pidä sälyttää pelkästään yritysten vastuulle. Työhyvinvointi on kansanterveydellinen kysymys, Ahonen sanoo. Termi työperäisyys on vanhanaikainen. Työhyvinvointiin liittyvät ilmiöt ovat niitä, joihin työpaikoilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi ihmisen liikuntakäyttäytyminen ei ole työperäistä, mutta organisaatio voi vaikuttaa siihen.

12 12 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI YRITYKSEN SISÄINEN VIESTINTÄ ON USEIN ONGELMA. Yritysten todellakin kannattaa panostaa työntekijöiden hyvinvointiin: se on investointi. Organisaation näkökulmasta työhyvinvointi ei ole vain alaisia varten, vaan sen parantaminen parantaa myös firman tulosta, väittää Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio. Kun työntekijät ovat motivoituneita, he ovat tehokkaampia. Työhyvinvoinnin parantamiseen ei ole vippaskonsteja. Sen on oltava osa johtamista ja läpäistävä koko organisaatio. Ihmisten on myös annettava mahdollisuus kommunikoida. PUHEENVUORO 02 PIA RAUTIO PUHUKAA JA ANTAKAA PUHUA Tyky-päivä kerran vuodessa, työhyvinvointikysely joka toinen vuosi, työpisteiden tarkistus joka neljäs. Nämä ovat perinteisiä tapoja, joilla pyritään seuraamaan ja parantamaan työhyvinvointia. Yksittäisiä temppuja, sanoo elokuvayhtiö Finnkinon henkilöstöjohtaja Pia Rautio. Ne eivät riitä. Jos perusasiat ovat hyvin, ei niistä haittakaan ole, mutta jos kuviot eivät ole kunnossa, on ihan sama, kuinka hyvä työtuoli on. Se ei tee ketään tyytyväisemmäksi. Hän näkee työhyvinvoinnin paljon laajempana asiana: se on kiinteä osa johtamista. Hänen tehtävänsä onkin miettiä työhyvinvointia kaikilla osa-alueilla. Se näkyy niin johtamisessa (kehityskeskustelut ja esimiestiimien kehittäminen), osaamisessa (valmennusohjelmat ja tehtäväkierto), työyhteisössä (henkilöstökyselyt ja teatteripalaverit) kuin hyvinvointipalveluissa (kattava työterveyshuolto, henkilöstöedut ja työasut). Rautio ei suostu sanomaan, mikä osaalue on kaikkein tärkein. Jos jätän yhden pois, kokonaisuus alkaa nilkuttaa. Pointti on just siinä, että jaksan pyörittää koko pakettia. Teen sitä koko ajan väsymättä. YKSITTÄISINÄ TEKOINA toimet ovat samoja asioita, joita tuhannet yritykset tekevät, mutta erityistä Finnkinon toiminnassa on se, että työhyvinvointia edistävä toiminta on sidottu liiketoimintastrategiaan. Ihmiset tekevät työn paremmin, jos he ovat paremmassa kondiksessa ja motivoituneita. Ja tämä näkyy lopulta tuottavuuden paranemisena ja yrityksen tuloksessa. Raution kokemuksen mukaan työhyvinvoinnin parantamisessa kaikkein tärkein tekijä on työyhteisöviestintä. Olen oivaltanut, että se on usein pullonkaula. Se, että asioista puhutaan ja että viestintä on mahdollista joka suuntaan, on hirveän tärkeää. Kun olemme saaneet keskustelukulttuuria avoimemmaksi, vuorovaikutuksen tarve on entisestään lisääntynyt. Finnkinossa on Raution mukaan toimiva vuorovaikutteinen intranet, jossa keskustellaan ja annetaan palautetta päivittäin. Siellä kuka tahansa voi aloittaa minkä tahansa keskusteluaiheen. TYÖELÄMÄN TUTKIJAT ovat samaa mieltä siitä, että suomalaisilla työpaikoilla suurin työpahoinvointia lisäävä tekijä on puhumattomuuden kulttuuri. Työpahoinvointi on aina seurausta huonosta johtamisesta. Kun henkilö vaihtaa työpaikkaa, usein hän nimenomaan vaihtaa esimiestä. Finnkinossa keskusteluyhteys on löytynyt. Rautio kertoo, kuinka eräs työntekijä tuli juttelemaan hänelle kahviautomaatin luona. Tämä esitti toiveen aamusählystä. Pian sen jälkeen sählyvuorot aloitettiin. Ideat tulevat alhaalta ylös ja yksittäiset ihmiset saavat paljon vastuuta. Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä juttuja. Johdon on turha keskenään keksiä, mitä kaikkea työntekijöille järjestetään. Meillä ei ole mitään pakollista tyky-toimintaa. Työyhteisöviestinnässä on nimenomaan kyse avoimen keskustelukulttuurin kehittäminen. Jos Finnkinon työntekijät voivat pahoin, se näkyy Raution mukaan nopeasti monessa asiassa: asiakaspalautteissa, heikentyneenä myyntituloksena, lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Lisäksi se näkyy negatiivisena energiana. Alkaa tulee konflikteja. AIEMMIN TYÖHYVINVOINTI onkin nähty juuri olemassa oleviin ongelmiin puuttumisena, mutta nykyään katsotaan toisin. Sen sijaan, että kytättäisiin sitä, miten pahoinvointia voidaan vähentää, mietitään, miten hyvinvointia voidaan lisätä. Meillä hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy monella avainmittarilla: myynti on parantunut, asiakaspalvelun laatu on parantunut ja työntekijät käyttävät etuja paljon. Omistajaa varmasti kiinnostaa, että tuottavuus kasvaa, tulos paranee ja henkilöstökulut pienenevät. Näillä teoilla myös hallitaan työkyvyttömyysriskiä, ja sillä on merkitystä koko yhteiskunnan tasolla. Yritys voi kannustaa työntekijöitä muuttamaan elintapojaan, mutta voiko yritys holhota? Työnantaja voi kannustaa työntekijää monin tavoin, mutta on viime kädessä yksilön vastuulla, mitä omalla elämällään tekee. HYVÄT IDEAT TULEVAT USEIN ALHAALTA YLÖS JA IHMISET SAAVAT VASTUUTA.

13 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 13 SANNA KANNISTO: LEPTOPHIS AHAETULLA, 2006, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 74 X 93 CM, EDITION OF 7 Kannisto on kuvannut sademetsän eläimiä ja kasveja kenttätyöskentelyyn suunnitellussa valokuvausstudiossa. Pienikokoinen studio on eräänlainen laboratorio ja näyttämö, joka nostaa kuvatut kohteet erityisiksi.

14 14 KATSAUS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SANNA KANNISTO: BOTHRIECHIS SCHLEGELII, 2004, C-PRINT ON ALUMINUM, FRAMED, 75 X 96 CM, EDITION OF 7 Sanna Kanniston työskentelyssä on keskeistä taiteilijan havainnoiva katse, ihmettely ja ihastus. Hän on pohtinut paljon myös sademetsien monimuotoisuutta ja sen haltuun ottamisen mahdottomuutta taiteellisessa ja tieteellisessä työskentelyssä.

15 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 KATSAUS 15 LAITE KERTOO SELLAISTA, MITÄ IHMINEN EI TUNNISTA. Tämän päivän työntekijät ovat entistä paremmassa kunnossa, koska heillä on erilaisia laitteita, joilla he mittaavat omaa hyvinvointiaan. Pelastavatko biohakkerit työelämän vai jääkö itsensä mittaaminen pienen piirin harrastukseksi? Mikko Salmisen mukaan hän on nyt 53-vuotiaana paremmassa työkunnossa kuin kymmenen vuotta aiemmin kiitos sydän- ja aivosähkökäyrää mittavan laitteen. Mitä lisäarvoa mittauslaitteet työhyvinvoinnin mittaamisen oikein tuovat? Ainakaan ne eivät valehtele. PUHEENVUORO 03 MIKKO SALMINEN MITÄ ON BIO- HAKKEROINTI? Kun Mikko Salminen herää, hän tarkistaa kehonsa stressitason. Ykkötaso tarkoittaa, että hän on täysin levännyt ja rentoutunut. Kymppi taas tarkoittaa, että keho on jostain syystä superstressaantunut. Jos rinnan ympärille asetettava Omegawave EKG -sensori kertoo, että arvot ovat koholla, hän ottaa rennommin ja pohtii, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttivat tulokseen. Oliko edellispäivän treeni liian rankka vai tuliko töissä vedettyä turhan kovaa? Salminen on biohakkeri eli hän käyttää teknisiä laitteita optimoidakseen oman elämänsä. Hänen käyttämänsä Omegawave mittaa sydän- ja aivosähkökäyrää ja kertoo, kuinka palautunut keho on. Nykyään hän on myös töissä Omegawave-yhtiössä. Toistaiseksi biohakkereiksi itseään kutsuvien ryhmä on pieni, mutta joukko kasvaa vauhdilla. Facebookissa toimivassa aktiivisessa ryhmässä Quantified Self & Biohacking Finland on tällä hetkellä reilut 1500 jäsentä. Myös Salminen kuuluu ryhmään. VASTAAVIA LAITTEITA ja yrityksiä, jotka analysoivat mittaustuloksia, on markkinoilla lukuisia. Mihin niitä oikein tarvitaan? Salminen on huomannut, että oman todellisen voinnin tunnistaminen ilman laitetta on vaikeaa. Toissa kesänä mittari näytti täysin punaista, vaikka minulla oli energinen olo. Samana iltana iski nokkosrokko. Onneksi en mennyt treenaamaan. Laite antaa lisää ymmärrystä, kertoo sellaista, mitä ihminen ei pysty tunnistamaan. Jos kuuntelee laitetta, vastustuskyky säilyy. Niin, biohakkerointilaitteiden tehtävä on auttaa ihmisiä pääsemään parempaan kuntoon. Näin heistä tulee tehokkaampia, stressinsietokykyisempiä ja vähemmän sairastelevia. Salmisen mukaan myös loukkaantumiset vähenevät, koska laite kertoo, jos henkilö on liian rasittunut esimerkiksi pelaamaan harrastesählyä. Juuri väsyneenä tulee nilkkojen vääntymisiä ja vastaavia. Tietenkin ihminen voi parantaa elintapojaan ilman laitteita, mutta monille juuri laitteet ovat antaneet alkusysäyksen, inspiraation. Oma työhyvinvointini on nyt 53-vuotiaana parempaa kuin 42-vuotiaana. Hän oli aktiivinen kuntoilija, mutta Omegawave-laitteen avulla hän oppi muutama vuosi sitten, että hän oli liikkunut väärin. Olen työmatkapyöräilijä, ja tapanani oli aina ottaa edellä oleva pyöräilijä kiinni. Kuvittelin, että vain siten kunto paranee. Paraneehan se, mutta ei niin hyvin kuin voisi. Vedin aina liian kovaa. Aerobinen kuntoni rapautui. Nykyään hän jopa päästää pyöräilijöitä ohitseen. LIIKUNTATOTTUMUKSET eivät ole ainoa asia, jota Salminen on mittaamisen seurauksena muuttanut. Hän on alkanut syödä kevyemmin ja vähentänyt alkoholinkäyttöä. Hän hätkähti laitteen antamaan tietoa, että yksikin lasi viiniä ennen nukkumaanmenoa heikensi unenlaatua huomattavasti. Alun perin syketasoa ja muita kehon toimintoja mittaavat laitteet kehitettiin huippu-urheiluvalmennuksen avuksi, mutta nyt ne ovat tulleet myös työpaikoille. Laitteilla on alettu mitata kokonaisia työyhteisöjä, ja mittausten avulla on pystytty osoittamaan epäkohtia esimerkiksi työrytmissä ja johtamistyylissä. Lopulta kyse on tilastotieteestä. Jos on riittävän iso otos, voidaan tehdä johtopäätöksiä yrityksen tilasta. Jos yli 80 prosentilla tiimin työntekijöistä on stressiarvot yli keskiarvon, niin tiimissä voi olla jokin siihen vaikuttava tekijä. Usein johtamistyyli on todettu stressiaiheuttajaksi. TOISTAISEKSI LAITTEET ovat pienen valistuneen joukon harrastus, mutta työelämän tutkijat uskovat, että ne tulevat lisääntymään työhyvinvoinnin mittaamisessa. Ei vielä tajutakaan millaisesta asiasta on kysymys. Ihmiset pitää saada jollain konstilla pysymään 5 10 vuotta pidempään työelämässä, Salminen sanoo. Elintapojen parantamiseksi on käytetty monenlaisia kannustimia, annettu esimerkiksi bonuksia tupakoinnin lopettamisesta. Vastaisuudessa yksi kannustin voi olla mittauslaitteiden sponsoroiminen työntekijöille. Salmisen mukaan laitteilla on yksi etu: ne eivät valehtele. Esimerkiksi taloudellisessa tilanteessa ihmiset eivät uskalla kertoa, jos asiat ovat huonosti. Ihmiset valehtelevat työtyytyväisyyskyselyissä, etteivät saa ruikuttajan mainetta. BIO- HAKKERIEN RYHMÄ KASVAA VAUHDILLA. JUTUSSA ESIINTYVIEN HENKILÖIDEN LISÄKSI ON HAASTATELTU TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULUN TUTKIMUSJOHTAJA MARJA-LIISA MANKAA JA ILMARISEN TYÖHYVINVOINTIJOHTAJA KATI HUOPOSTA.

16 16 PYSÄHDYS 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI PYSÄHDYS VALLILA KLO 8.46 ANNE BERNER TOIMITUSJOHTAJA, VALLILA INTERIOR VALLILA / Valot hohtavat aamuvarhain punatiilisen teollisuusrakennuksen ikkunoista, eteisen seinällä on taidetta: oranssinpunaista, kultaa, valkoista, vaaleanpunaista ja kettuja Marjatta Tapiolan teoksessa Ilmarinen. Kello on hieman yli puoli yhdeksän ja Anne Bernerillä on takanaan päivän ensimmäinen tapaaminen. Hän ei ole ehtinyt vielä huoneeseensa, takki ja laukku odottavat tuolilla näyttelytilan pöydän vieressä. Yksi asia on varma. Heräsipä Vallila Interiorin toimitusjohtajana työskentelevä Berner missä ja milloin hyvänsä, hän ei lähde kotoaan nauttimatta ensin mysliä ja hedelmiä. Tiiviiden aikataulujen kanssa elävä, töissä 24/7 oleva nainen haluaa aloittaa päivänsä rauhassa. Aamujen lisäksi vuorokaudessa on vain yksi hetki, jolloin toimitusjohtajan työnsä lisäksi itselleen tärkeissä luottamustehtävissä Uuden lastensairaalan yhdistyksen ja säätiön ja Suomalaisen työn liiton puheenjohtajana toimiva nainen pysähtyy. Se on nukkuminen. Uni onkin Bernerin tärkein pysähdyspaikka. Hän nauttii myös taiteesta, esimerkiksi oopperasta, ja käy kuntosalilla, mutta ne eivät hänelle tarjoa unenkaltaista pysähtymistä. Berner nukkuu viisi, kuusi tuntia yössä ja huomaa lähes aina herätessään, että jokin mielessä ollut asia on ratkennut yön aikana. Niinpä hän nukkuu nykyisin tärkeiden päätösten kanssa yön yli, päätettyään ennen asioista tyypillisen yrittäjän tyyliin kolmessa minuutissa. Joskus ihmiset kysyvät Berneriltä, miten hän ehtii tehdä niin paljon. Yhteiskunnallisesta vaikuttamiselle ja perheelleen se kulkee kaiken edellä omistautunut nainen sanoo, että jos hän nukkuisi seitsemän tuntia, hän saisi aikaan vielä enemmän. Oivallusten syntyminen aamulla suihkussa ei ole klisee. TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVA: PEKKA HANNILA LÄHES AINA HERÄTESSÄNI HUOMAAN, ETTÄ JOKIN MIELESSÄ OLLUT ASIA ON RATKENNUT

17 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 PYSÄHDYS 17

18 18 SMARTUM CASE 01 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI SMARTUM CASE 01 01/2014 KUMPPANI: Työelämä hanke. CASE 01: Työelämä hankkeen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. TULOS: Tuottavuutta ja työelämän laatua kehitetään samanaikaisesti. Työpaikoilla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja uutta työtä luodaan koko ajan.

19 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE S01 TAVOITTEENA PAREMPI TYÖELÄMÄ Miten rakennetaan parempi työelämä? Entä miten Suomen työelämästä rakennetaan Euroopan paras? Yhteistyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman Työelämä hankkeen tavoite on kirkas: nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Taustalla oleva ajatus on se, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta luovat työpaikat. Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja, ja tämä tavoite voidaan saavuttaa hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä. Tavoite on työpaikkojen näkökulmasta se, että kaikki Suomen työpaikat ovat saavuttaneet vuoteen 2020 mennessä ainakin niin sanotun hyvän perustason. Se tarkoittaa, että niiden perusasiat ovat kunnossa ja arki on sujuvaa, Työelämä hankkeen johtaja Margita Klemetti sanoo. Työpaikoilla tapahtuvan kehittämistyön strategisia kivijalkoja on kolme ja niiden, samoin kuin koko Työelämä hankkeen, perustana on vuonna 2012 valmistunut työelämästrategia. Lähtökohtainen ajatus on se, että työpaikoilla kehitetään samanaikaisesti työelämän laatua ja tuottavuutta. Ne kulkevat käsikkäin eivätkä poissulje toisiaan. Toinen asia on se, että kehittämistyö tulee aloittaa työpaikan omista lähtökohdista. Ei ole yhtä mallia, jolla työpaikkoja viedään eteenpäin, vaan työpaikasta riippuen on erilaisia asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota, Klemetti toteaa. Kolmas oleellinen asia on se, että kehittämistyötä ovat tekemässä työpaikoilla kaikki työn tuntevat: henkilöstö, esimiehet ja johto.

20 20 SMARTUM CASE 01 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Työelämä hankkeen keskeisiä lähtökohtia on yhteistyö. Mukana on tällä hetkellä noin 40 yhteistyölupauksen antanutta organisaatiota ministeriöistä ja asiantuntijalaitoksista erilaisiin työelämän kehittämiseen omassa tekemisessään sitoutuneisiin yrityksiin. Smartum on yksi hankkeeseen hyväksytyistä kumppaneista. Smartum on tehnyt töitä suomalaisten hyvinvoinnin eteen lähes 20 vuotta ja on mukana kehittämässä suomalaista työelämää Euroopan parhaaksi % % Vuonna 2013 palkansaajista 81 prosenttia mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi jatkuvasti oppia uutta. Vuonna 2003 vastaava osuus oli % % Yli puolet eli 57 prosenttia palkansaajista osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna Vuonna 2003 vastaava luku oli 47 prosenttia. (LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JULKAISEMA VUODEN 2013 TYÖOLOBAROMETRI.) TYÖELÄMÄSTRATEGIAN ulottuvuudet Euroopan parhaan työelämän saavuttamiseksi ovat: Innovointi ja tuottavuus. Luottamus ja yhteistyö. Työhyvinvointi ja terveys. Osaava työvoima. Työpaikan arjen tasolla kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi uudistumista tukevaa kulttuuria, uuden teknologian hyödyntämistä ja samanaikaisesti toimintatapojen uudistamista. Kehittämistyön tavoitteena voi olla myös se, että työ itsessään luo hyvinvointia tekijälleen. Tavoite voi olla myös työn mielekkyys ja tavoitteellisuus. Tai koulutuksen ja työelämän yhteistyö. Hyvällä työpaikalla tämäntyyppiset asiat ovat sisäänrakennettuja organisaation strategiaan. Henkilöstö osallistuu, on vaikuttamismahdollisuuksia, noudatetaan hyviä käytäntöjä ja on vahva kehittämistä ja yhteistyötä tukeva yrityskulttuuri. Ne, jotka ovat toisessa päässä, luonnollisesti harjoittelevat enemmän tai vähemmän, Klemetti sanoo. Työelämä 2020 on kansallinen verkostohanke. Mukana on tällä hetkellä noin 40 yhteistyölupauksen antanutta organisaatiota ministeriöistä ja asiantuntijalaitoksista erilaisiin työelämän kehittämiseen omassa tekemisessään sitoutuneisiin yrityksiin. Mukana olevia tahoja yhdistää halu jakaa palvelujaan ja omia innovaatioitaan muiden kanssa ja siten edistää suomalaista työelämää. He ovat sitoutuneet hankkeeseen yhteistyölupauksin, joissa he ovat määritelleet omat tavoitteensa tai missionsa, Klemetti toteaa. Suomalaisten hyvinvoinnin eteen lähes 20 vuotta töitä tehnyt Smartum on yksi hankkeeseen hyväksytyistä kumppaneista. Smartum sitoutuu ja haastaa muut työelämän toimijat: Johtamaan työyhteisön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kehittämään yhdessä uusia positiivisia rakenteita ja palvelumalleja, joilla edistetään työkykyä ja tuottavuutta. Edistämään valinnanvapautta. Viestimään hyviä käytäntöjä ja tekemään tekoja, jotka edistävät suomalaisen työelämän kehittymistä. Keskeisessä roolissa ovat myös Suomen 15 ELY-keskusta ja niiden toiminta-alueilla toimivat alueverkostot. Myös alueverkostot tekevät yhteistyölupauksen eli miettivät mitkä ovat alueen elinkeinoelämän näkökulmasta ne haasteet, asiat joihin pitäisi porukalla paneutua, mitä tehdään ja kuka tekee mitäkin. Näin varmistetaan se, että samaan suuntaan mennään yhteistyössä. TÄRKEÄ OSA HANKETTA ja tiedonkulkua on hyvien käytäntöjen ja tutkimustiedon jakaminen.

21 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE TYÖELÄMÄ 2020 VIISI POLKUA TYÖELÄMÄN TOIMIJAT Joukkoa kasvatetaan uusilla kumppaneilla ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja synergiaa vahvistetaan. ALUEVERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN Suomen 15 ELY-keskuksen ympärille kootaan alueellisia toimijaverkostoja, jotka miettivät keskeisiä, kehitettäviä asioita paikallisen elinkeinoelämän näkökulmasta. KEHITTÄMISOHJELMAT Tekesin Liideriohjelma Liiketoimintaa, tuottavuutta ja osaamista -ohjelma, Työterveyslaitoksen hallinnoima Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi ovat tärkeä osa hanketta. Meillä on Suomessa erittäin hyvää tutkimustietoa, jota työpaikat voivat hyödyntää kehittämistoiminnassaan. Se on tärkeä asia. Isoilla yrityksillä on resursseja tehdä tätä itse, mutta kun puhutaan pk- ja pienistä yrityksistä, resursseja esimerkiksi työhyvinvoinnin työkalujen tai prosessien rakentamiseen ei ole, Klemetti sanoo. Uusia toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille tarjoavat myös Työelämä hankkeeseen kuuluvat kolme kehittämisohjelmaa: Johtamisen kehittämisverkosto. Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma. Työhyvinvointifoorumi. Laajalla, rullaavasti etenevällä hankkeella on Klemetin mukaan eritasoisia tavoitteita. Viime vuonna, jolloin hanke aloitettiin, sille luotiin puitteet ja rakenteet. Tänä vuonna painopiste on verkostoyhteistyön vahvistamisessa ja viestinnässä. Vuoteen 2020 ulottuva rakenteellinen viitekehys pitää sisällään viisi niin sanottua toimeenpanopolkua: työelämäntoimijat ja niiden välisen yhteistyön vahvistamisen, yhteistyöverkostot, kehittämisohjelmat, tiedon ja sisältöjen hallinnan sekä viestinnän. Syksyllä 2013 hankkeen puitteissa määriteltiin muun muassa suomalaisen työelämän arvot. Niiden löytämiseksi järjestettiin työpajoja, joihin kutsuttiin eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä: nuoria, ruuhkavuosia eläviä, senioreita, maahanmuuttajia ja työelämän ulkopuolella olevia. Keskustelua käytiin lisäksi sosiaalisessa mediassa. Hankkeen rahoitus, joka on tänä vuonna noin miljoona euroa, menee toimijaverkoston kehittämiseen, koordinointiin, viestintään ja seurantaan. Verkostohankkeessa mukana olevat työelämätoimijat osallistuvat hankkeeseen omalla toiminnallaan. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA mitataan hanketta varten rakennetulla seurantajärjestelmällä. Se ei ole kuitenkaan kaikilta osin mahdollista, sillä kyseessä on laadullinen hanke. Hallitusohjelman näkökulmasta tavoitteena on työllisyyden parantaminen, työelämän laadun ja tuloksellisuuden sekä työhyvinvoinnin parantaminen, mutta esimerkiksi työllisyyden parantamiseen vaikuttaa niin moni asia, että yksin hankkeen merkitystä on vaikeaa mitata, Klemetti muistuttaa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jollaista ei hänen mukaansa ole toteutettu missään muussa maassa. Harvassa Euroopan maassa on niin vahva luottamusyhteiskunta, että tällaisia asioita voitaan laatia yhteistyössä työntekijä- ja työnantajaorganisaatioiden ja valtiovallan kanssa. TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: SMARTUM JA 123RF TIEDON HALLINTA Hyvien käytäntöjen, esimerkkien ja tutkimustiedon jakaminen ja kääntäminen sellaiseen muotoon, että työpaikat voivat hyödyntää sitä omassa kehittämistoiminnassaan. VIESTINTÄ Viestinnällä pyritään lisäämään yhteiskunnallista keskustelua työelämän kehittämisen tärkeydestä ja tietoisuutta olemassa olevista työelämän kehittämiseen liittyvistä palveluista ja työkaluista. Tavoitteena on, että viestit tavoittavat jokaisen suomalaisen työpaikan. Haastamme kaikki mukaan kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. 51% Työelämä hankkeen vuonna 2013 käynnistämän laajan arvokeskustelun tuloksena työelämän keskeiset arvot ovat tarkoitus, rohkeus, sinnikkyys ja luottamus. 51 prosenttia arvojen määrittelyyn osallistuneista suomalaisista äänesti työelämän arvoista tärkeimmäksi luottamuksen, 22 prosenttia työn tarkoituksellisuuden, 16 prosenttia rohkeuden ja 11 prosenttia sinnikkyyden.

22 22 SMARTUM CASE 02 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI VALMISTELUVAIHE Seudullinen yhteistyö Porvoon seudun kuntien kanssa (Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi) valmisteluvaiheessa sekä Porvoon seudun kehittämisyhtiö Posintra Oy:n apu ja dialogi seudun yrittäjien kanssa. KUSTANNUSTEN LASKENTA Kunnan oman tuotannon kustannukset laskettiin, jotta palveluseteleiden arvo kyettiin määrittelemään oikein. SETELIN KÄYTTÖÖNOTTO Porvoossa (kotihoito, omaishoito), Loviisassa (kotihoito, omaishoito, vammaispalveluissa omaishoito ja henkilökohtainen avustaminen) sekä Askolassa (kotihoito, omaishoito). S02 PALVELUSETELI LAAJENSI HOITOVALIKOIMAA ASIAKKAAN VALINTA Asiakkaalle (kuntalainen) tarjotaan palveluseteliä hänen tarvitsemassaan palvelussa vaihtoehtona kunnan itse tuottamalle palvelulle. Haaste Porvoon seudun asukkaille haluttiin tarjota yksilöllisempää palvelua ja lisää valinnanvapautta terveysja sosiaalipalveluissa. Tavoitteena oli, että esimerkiksi kotihoitoa tarvitseva vanhus voisi valita omaa äidinkieltään puhuvan hoitajan, jonka kanssa muodostaa pysyvän hoitosuhteen. Markkinoimme palveluseteliä yrittäjille kehittääksemme kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä ja seudun elinkeinoelämää. Yrittäjämme ovat esitelleet palveluitaan vanhusten viikolla ja erilaisissa hyvinvointitapahtumissa, kertoo Porvoon kehittämispäällikkö Päivi Mäkimartti. Ratkaisu Palveluseteli otettiin käyttöön omaishoidon kokeiluna vuonna Yhteistyö Smartumin kanssa alkoi vanhusten kotihoidossa vuonna Setelin käyttöönottoa edelsi kehitysyhtiö Posintran kanssa seudullisena yhteistyönä toteutettu hanke, jossa tuotteistettiin kuntien hoitopalvelut ja laskettiin niiden tuotantokustannukset konsulttiyritys Deloitten avustuksella, kertoo Heli Peltola kehittämisyhtiö Posintrasta. Laskennan perusteena käytettiin työaikaseurantaa, jonka jokainen kunta toteutti itsenäisesti. Tämän jälkeen kuntien edustajat määrittelivät yhdessä palvelusetelin arvon tasolle, joka oli kannattava sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Toteutus Porvoon seudulla sähköistä palveluseteliä voi käyttää kunnasta

23 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE KUMPPANI: Porvoon seutu: Porvoon, Loviisan, Askolan ja Lapinjärven kunnat ASIAKKAAN PÄÄTÖS Asiakas päättää itse ottaako hän setelin vastaan. Jos hän ottaa setelin, hän valitsee palveluntuottajan palveluseteli.fi-portaalista ja saa tältä seteliä vastaan valitsemansa palvelun. CASE 02: Palvelusetelin käyttö sosiaalija terveydenhuollon palveluissa kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen rinnalla. Kunnasta riippuen seteli on käytössä vanhusten kotihoitopalveluissa, omaishoitajapalveluissa, lapsiperheiden kotiavussa, vammaispalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa. TULOS: Palvelusetelin käyttöönotto on tarjonnut Porvoon seudun asukkaille uusia hoitovaihtoehtoja kustannustasoa nostamatta. Hoitopalvelut tuotteistettiin ja palvelusetelin arvo määriteltiin kustannuslaskentaprosessin avulla. Setelin käyttöaste on kasvussa, mikä tietää uusia asiakkaita alueen yrittäjille. SETELIN VELOITUS Palveluntuottaja veloittaa seteliä Smartum-verkkopalvelussa. Smartum tilittää veloitukset kunnan puolesta palveluntuottajalle. TOIMINTA LAAJENEE Porvoossa palveluseteli on otettu käyttöön myös lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun ja keväällä 2014 veteraanien palveluihin. Loviisassa toimintaa laajennetaan suun terveydenhuoltoon ja Askolassa perusterveydenhuoltoon yleislääkärin vastaanottokäynteihin. TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: 123RF riippuen myös lapsiperheiden kotihoidossa sekä vammaisten palveluissa ja omaishoidossa. Pian Smartum Palveluseteli otetaan käyttöön myös avokuntoutuksessa, rintamaveteraanien palveluissa ja kuntoutuksessa, suun terveydenhuollossa sekä yleislääkärin vastaanottopalveluissa. Yleisin käyttökohde setelille on vanhusten käyttämä suihkuapu ja muut pienet toimenpiteet. Setelin käytön sopivuus arvioidaan jokaisen asiakkaan kohdalla. Käymme läpi listan palveluntarjoajista ja asiakas tekee valintansa itse. Seteli myönnetään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin eikä kukaan ole vielä halunnut vaihtaa valitsemaansa yrittäjää, sanoo Porvoon kaupungin palvelukoordinaattori Irene Korhonen. Lopputulos Parasta palvelusetelikäytännössä on, että se on laajentanut palveluvalikoimaamme ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia yrittäjillemme, Mäkimartti sanoo. Vaikka palvelujen tunnettuudessa on vielä parantamista, ovat yrittäjät saaneet tätä kautta uusia asiakkaita. Seudullisen yhteistyön ansiosta yrittäjät voivat ilmoittautua yhdellä lomakkeella usean kunnan palveluntarjoajaksi. Käytännöstä on tullut paljon kiitosta ja setelin käyttöaste kasvaa koko ajan, Mäkimartti kertoo. Hänen mukaansa setelin käyttöasteen ja -kustannusten seuraaminen käy Smartumin palveluseteliratkaisun avulla entistä helpommin, eikä seteli ole tuonut kunnille lisäkustannuksia.

24 24 SMARTUM CASE 03 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Hyvinvointi on tärkeä osa yrityksemme arvoja ja kuntoilussa 1)VIRKISTYS panostamme erityisesti säännöllisyyteen. Innostamme työntekijöitämme kokeilemaan uutta, mutta samalla pidämme kiinni hyväksi havaituista jutuista, kuten työmatkapyöräilykisasta ja lenkkiryhmistä. Myös kuntosalimme on laitteiltaan varsin monipuolinen, kertoo Planmeca Groupin henkilöstöpäällikkö Sari Homanen. Hyvän kunnon lisäksi tärkeää liikunnassa on henkinen virkistyminen ja kollegoiden tapaaminen. Liikuntaa ja kulttuuririentoja varten käytössä on Smartumin liikunta- ja kulttuurietu ja lisäksi yritys on järjestänyt työntekijöilleen muun muassa leffailtoja. S03 KOLME SYYTÄ VOITTOON Liikunnan ja muun virkistystoiminnan lisäksi yrityksessä 2)TERVEYS panostetaan ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja terveellisiin valintoihin myös ruokapöydässä. Henkilöstöravintolan lounasvalikoima on ravitsevan monipuolinen ja välipalaksi on tarjolla myös terveellisiä vaihtoehtoja, kuten raikkaita smoothie-juomia. Tärkeällä sijalla on myös työergonomia. Keväisin ja syksyisin Planmecassa starttaavat Niskalenkki- ja Selkävoitto-ryhmät Diacorin työfysioterapeutin ohjauksella. Ryhmien tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tietämystä työergonomiasta ja antaa jokaiselle yksilöllisiä jumppaohjeita itsehoitoa varten. 2) Terveys Homasen mukaan ennaltaehkäisevä terveydenhoitomalli 3)ENNALTAEHKÄISY ja kokonaisvaltainen välittäminen ovat tuoneet 900 työntekijän yrityksessä hyviä tuloksia. Esimiestyössä käytössä on Varhaisen puheeksi oton -malli, joka helpottaa työntekijöiden ja esimiesten keskustelua työhyvinvointiin liittyvistä aiheista. Aikaisempaa suuremmat terveyteen ja hyvinvointiin tehdyt satsaukset ovat myös vähentäneet sairauspoissaoloja tuntuvasti. Viime vuonna pääsimme ensi kertaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin rahaa sairaanhoitoa enemmän, Homanen iloitsee. 1) Virkistys 3) Ennaltaehkäisy KUMPPANI: Hammaslääkärilaitteita valmistava Planmeca Oy CASE 03: Planmecassa panostettiin henkilöstön työkuntoisuuden- ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen, ennaltaehkäisevään terveydenhoitomalliin sekä kokonaisvaltaiseen välittämiseen. TULOS: Planmeca palkittiin pitkäjänteisestä työstään Smartumin myöntämällä Hyvinvoinnin Edistäjä -sertifikaatilla. Palkintoa tavoitteli lähes 80 organisaatiota = Smartumsertifikaatti TEKSTI: ANNA VÄRE KUVAT: 123RF JA A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO

25 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SMARTUM CASE TEKSTI: ANNA VÄRE KUVA: JAAKKO HEIKKILÄ KUMPPANI: Outokumpu Oyj on metalliteollisuusyritys, joka toimii 30 maassa. Sen päätoimiala on ruostumaton teräs. CASE 04: Outokumpu vastaa työterveyshaasteisiin panostamalla ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden harrastustoimintaan. Vuosi sitten yrityksessä otettiin käyttöön Smartum Liikuntasaldo. TULOS: Liikuntaedun hakijoiden määrä kasvoi viime vuonna kolmanneksen. Smartum Saldon käytön vaivattomuus on saanut kiitosta. Liikunnan hyödyt näkyvät vuosittaisissa tarkastuksissa ja sairauspoissaolojen hallinnassa. S04 HYVÄ KUNTO SUOJELEE TÖISSÄ MILLAISIA TERVEYSHAASTEITA NYKYPÄIVÄN TEHDASTYÖ AIHEUTTAA, OUTOKUMMUN TEHTAANLÄÄKÄRI ARMI TERHO? Pitkälle koneistettu teollisuustyö on pääosin monitorien valvomista. Raskaimmat työt liittyvät koneiden korjaukseen, kunnossapitoon ja painavien konttien lastaukseen ja tuentaan. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat näissä töissä yleisempiä, mutta yhtä lailla ongelmia aiheuttaa ihmisten ikääntyminen. Kunnosta huolehtiminen onkin tärkein tapa ehkäistä vammoja ja tapaturmia. Terveydenhoidossa panostamme ennaltaehkäisyyn. Seuraamme tarkasti sairauspoissaoloja ja pyrimme puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Mikäli ihminen ei terveydellisistä syistä kykene jatkamaan tehtävässään, voidaan hänen työkuvaansa keventää. MITEN TUETTE TYÖNTEKIJÖIDENNE HYVINVOINTIA JA TYÖSSÄ JAKSAMISTA? Olemme aina kannustaneet työntekijöitämme liikkumaan. Työntekijöidemme käytössä ovat jääkiekko-, sähly- ja lentopallovuorot sekä oma, tehdasalueellamme sijaitseva kuntosali. Lisäksi järjestämme erilaisia kampanjoita, kuten työmatkapyöräily- ja hiihtohaasteita. Vuosi sitten otimme käyttöön Smartum Saldon, jolla jokainen voi harrastaa haluamiaan lajeja. Huomioimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin myös johdon ja esimiesten koulutuksissa. Ferrochrome-osastomme on mukana Hyvä työ, pidempi työura -hankkeessa, jossa etsitään yhdessä keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Tulevaisuudessa hanke on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia yli 2000 työntekijäämme. MILLAISIA TULOKSIA TUKITOIMILLA ON SAAVUTETTU? Viimeisen vuoden aikana liikuntaedun hakijoiden määrä kasvoi kolmanneksella. Olemme saaneet paljon kiitosta Smartum Saldon käytön helppoudesta, sillä aiemmin liikuntakulujen korvausten hakeminen aiheutti paljon enemmän paperitöitä. Suosituimpia harrasteita ovat kuntosali ja uinti, mutta yhtä hyvin korttia voi käyttää esimerkiksi laskettelupaikoissa. Myös tuen piiriin kuulumatonta liikuntaa, kuten juoksua ja hiihtoa harrastetaan meillä paljon. Liikunnan hyödyt näkyvät esim. tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrässä, painoasioissa ja kolesteroliarvoissa. Lisäksi tukitoimenpiteillämme on ollut selvä vaikutus sairauspoissaolojen hallinnassa.

26 26 ASIANTUNTIJA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI TEKSTI: PIA SIEVINEN KUVAT: ANTTI VETTENRANTA Kunnon lounas, parempi työpäivä

27 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 ASIANTUNTIJA 27 Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ja tiedostaisivat lounaan merkityksen. Hyvän lounasruokailun merkitys ei rajoitu pelkästään työtehoon ja töissä jaksamiseen. Sillä on vaikutusta myös kansanterveyteen laajemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio tuntee lounasruokailuun liittyneen mediakeskustelun taustalla olevan todellisuuden paremmin kuin moni muu. Hän on tutkinut henkilöstöruokailua aiheena enemmän tai vähemmän kymmenen vuotta. Tutkimuksen ytimessä ovat olleet niin henkilöstöravintoloiden saatavuus ja käyttö kuin myös aterian ravitsemuksellinen puoli ja vaikutus ruokavalioon. Tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen tutkimusaihe, että kansainvälistä tutkimusta on äärimmäisen vähän. Kyseessä on aika suomalainen ilmiö, Raulio sanoo. HENKILÖ: Susanna Raulio, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MISSIO: Se, että ihmiset ymmärtäisivät, mikä potentiaali esimerkiksi henkilöstöja joukkoruokailussa Suomessa on. Se on itsestäänselvyys, mutta aina ei nähdä niitä vaikutuksia, miten sillä on vaikutuksia kansanterveyteen ja hyvinvointiin. SALAISUUS: Harrastan laskuvarjohyppäämistä. Se on asia, jota en heti kerro uusille ihmisille. Pystyin aika pitkään pitämään sen salassa muun muassa työkavereiltani. Lounaalla ja lounastauolla on kaiken kaikkiaan iso vaikutus työtehon ja työhyvinvoinnin kannalta. Tämä on asia, jota tutkija haluaisi tuoda esille. Siinä on monta aspektia. Yksi on se, että siitä tulee automaattisesti tauko työnteon lomaan. Kahdeksan yhdeksän tunnin työpäivän aikana pitää järjestää taukoja, jotta aivot pysyvät virkeinä ja jaksaa taas painaa. Ja fyysistä työtä tekevillä ihan konkreettinen lepotauko on päivän mittaan tarpeen. On havaittu, että työteho pysyy hyvänä ja työtapaturmat vähenevät, kun aivot ovat virkeät ja tarkkaavaisuus pysyy hyvänä, Raulio totaa. Myös ateriarytmiin liittyvät tutkimukset kertovat, että tasaisella ateriarytmillä on yhteys erilaisiin terveysmittareihin, painonhallintaan sekä jaksamiseen ja keskittymiseen.

28 28 ASIANTUNTIJA 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI Tutkimuksen painopiste on hänen mielestään mennyt yhä enemmän yksittäisestä kokonaisuuteen. Yksittäisten ravintoaineiden sijaan katsotaan enemmän kokonaisuutta. Tämä näkyy uusissa ravitsemussuosituksissakin ja on mielestäni hyvä asia. Kokonaiskuvan näkeminen on tärkeää. Kokonaisuuttahan ihmiset syövät, eivätkä yksittäisiä ravintoaineita. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä trendejä on ollut aina, ja niistä kirjoitetaan tasaisin väliajoin. Tiedon leviämistä leimaa somen myötä hektisyys. Lounasruokailuun liittyvä keskustelu on esimerkki. Se alkoi artikkelista, jossa pohdittiin lounaan kokoa. Ja jos Jenkeissä esimerkiksi joku näyttelijätär rupeaa noudattamaan jotain dieettiä, se on täällä saman tien tiedossa ja sitten se leviää. Fyysisen ja psyykkisen tauon lisäksi lounastauolla on sosiaalinen puoli: se että tapaa työkavereita myös epämuodollisemmassa tilanteessa. Tällä on merkitystä yleisen virkistymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ja tiedostaisivat lounaan merkityksen ja toisaalta, että työnantajat ymmärtäisivät sen, että kun työntekijöille tarjoaa hyvän mahdollisuuden syödä, sillä on oikeasti vaikutusta tulokseen asti. LOUNAAN SUORANAISTA vaikutusta vireystilaan on vaikeampi tutkia, sillä kyseessä on yksilöllinen asia. Toisaalta, se on itsestään selvä asia. Ihminen nyt joka tapauksessa tarvitsee päivän mittaan sekä lepoa että ravintoa, Raulio hymähtää. Kurkistetaanpa tutkimuslöydöksiin. Jos aloitetaan perusasioista, henkilöstöravintoloiden käyttömäärä Suomessa on pysynyt vuosien kuluessa hyvin vakaana. Haluan aina nostaa esille sen, vaikka henkilöstöravintolan käyttö on Suomessa on todella yleistä, kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Keskimäärin prosenttia työssäkäyvistä ihmisistä syö henkilöstöravintolassa, Raulio sanoo vilkaisten papereitaan. Kiinnostava löydös on sekin, että ihmisten, jotka syövät henkilöstöravintolassa lounaan, ruokavalio on keskimäärin Ihminen tarvitsee päivän mittaan sekä lepoa että ravintoa. parempi kuin niiden, jotka eivät henkilöstöravintolaa käytä. Tutkimus osoittaa, että myös kasvisten käyttö on korkeammalla tasolla varsinkin miehillä, joilla siinä on eniten parantamisen varaa, tutkija kertoo. Siihen, miksi Raulio itse päätyi tutkimaan ravitsemusta, ei ole yhtä syytä. Ruoka ja terveys ja elintavat yleisesti kiinnostivat häntä, niinpä hän meni opiskelemaan lukion jälkeen ravitsemustiedettä Viikkiin. Seuraavaksi hän teki valtionhallinnon harjoittelun, gradun ja myöhemmin tuntitöitä vanhassa Kansanterveyslaitoksessa. Ennen nykyistä tehtäväänsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella hän työskenteli muutaman vuoden Elintarvikevirastossa. Kiinnostavinta ja haastavinta on se, että kun kaikki ihmiset syövät, kaikilla on siihen myös mielipide. Kauhean monella alalta ei käydä niin laajaa keskustelua julkisuudessa, somessa ja oikeastaan missä vain, Raulio sanoo. TRENDIT VAIHTELEVAT, mutta Raulio muistuttaa perusasioista: ravitsemuksen perusteet eivät muutu juurikaan. Kokonaisuuden rinnalle tutkija nostaa esille yksilöllisyyden. Oikeanlainen ruokavalio on mahdollista koostaa monella tavalla. Jo uudesta ravintokolmiosta näkee, että on lukuisia mahdollisuuksia koostaa se siten, mikä itselle sopii. Jos joku ruoka-aine ei sovi, sen voi jättää pois ja korvata toisella. Keskiössä on yksilöllisyys: kenellekään ei yritetä pakkosyöttää tietynlaista mallia. Työelämä on murroksessa, mutta Raulio uskoo lounasruokailun ja henkilöstöruokailun olevan instituutiona pysyvä. Se saa varmasti myös uusia muotoja Tutkija ottaa esille myös joukkoruokailun laajemminkin sisällään pitämän potentiaalin. Sitä ei ole hänen mielestään ymmärretty ja hyödynnetty Suomessa aivan täysin kaikilla tahoilla. Joukkoruokailu on täällä jo päiväkodista ja koulusta lähtien niin itsestäänselvyys, että sen vaikutukset kansanterveyteen ja hyvinvointiin jäävät helposti tiedostamatta. Esimerkiksi Tanskassa henkilöravintolan tarjoaminen on kilpailuvaltti ihmisiä rekrytoitaessa, mutta täällä sitä ei ole ihan ymmärretty. Kun ihminen hakee uuteen työpaikkaan, kysyykö hän, että onko täällä mahdollisuus syödä terveellinen ja maittava lounas?, tutkija kysyy. Hän muistuttaa, että myös johdon esimerkki on tärkeä. Se on tärkeä esimerkiksi siinä mielessä, että jos buukataan kokouksia lounasaikaan, lounastaukoa on vaikea noudattaa.

29 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 TILASTO 29 MUKANA TUTKIMUKSESSA KEVÄÄLLÄ 2013 OLI NOIN 100 SUOMALAISTA YRITYSTÄ. VASTAAJIA OLI 2700, JOISTA 52 % NAISIA JA 48 % MIEHIÄ. SMARTUM TILASI TUTKIMUKSEN TEKNIIKAN TOHTORI MERJA FISCHERILTÄ KUVITUS: JOHN SALINERO LÄHDE: MERJA FISCHER Smartum Oy tarjosi 100:lle PK-yritykselle maksuttoman tutkimuksen selvittämään työntekijöidensä mielipiteitä omasta hyvinvoinnistaan, johtamisesta, organisaation vuorovaikutuksesta ja asiakaslähtöisyydestä. Jokainen yritys sai analyysiavaimen, jonka perusteella he pystyivät analysoimaan mitä heidän pitää tehdä, jotta hyvinvointitulokset paranisivat. HYVÄÄ TYÖN MERKITYKSELLISYYS 79% 79 % koki työnsä merkitykselliseksi. HYVÄÄ POTENTIAALI JA KEHITYSHALU 47% 47 % oli sitä mieltä, että heidän potentiaaliaan ei hyödynnetä riittävästi. 70 % haluaa kehittyä työssään. Käyttämätöntä potentiaalia ja tahtoa on paljon! YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN 5 X PARANNUSEHDOTUS 1) Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus synnyttää toisille merkityksellisyyden kokemus 2) Jokaisen vastuulla on arvostuksen, avoimuuden ja välittämisen kulttuurin rakentaminen 3) Otetaan vastuu omasta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta 4) Tervehditään ja autetaan kollegaa, pyytämättäkin 5) Keskitytään toisten vahvuuksiin ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti KEHITETTÄVÄÄ VUOROVAIKUTUS 64% 64 % koki, että yksiköiden välisessä yhteistyössä on puutteita, ja puolet työntekijöistä oli sitä mieltä, että asiakkaita ei kuunnella tarpeeksi.

30 30 SIGNAALIT 1/2014 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI TEKSTI: JOHANNA MÄKELÄ KUVA: A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO UUDET PROTEIINI N LÄHTEET MIKÄ ON SYÖTÄVÄÄ TÄNÄÄN Nykyisin syömme sellaista ruokaa, jonka luonnollisuutta usein korostetaan. Tosiasiassa emme kuitenkaan edes syö kaikkea, mitä luonto tarjoaa. HUOMENNA Itämeren puhdistumisen myötä rakkolevästä on tullut ruoka-annosten suosikkiraaka-aine, koska se sisältää paljon vitamiineja ja mineraaleja. TÄNÄÄN Tänään Suomessa, länsimaissa ja enenevässä määrin myös globaalisti liha on tärkein proteiinin lähde. Ympäristöön, terveyteen ja etiikkaan liittyvät pohdinnat kuitenkin pakottavat pohtimaan lihantuotannon tulevaisuutta. HUOMENNA Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä on monenlaisia. Lihansyöjille kasvatetaan laboratorioissa keinolihaa, hyönteiset ovat monien uusien ruokalajien raaka-aine myös länsimaissa. Kasvissyöjille on suomalaisena tuotantona kasvisvalkuaista härkäpavuista ja lupiinista. SYÖMISEN HAUSKUUS TÄNÄÄN Syömisessä on pitkään korostunut sen terveellisyys ja ravitsevuus. HUOMENNA Syömiseen suhtaudutaan rennommin samalla kun ymmärrys ruoasta ja sen eri puolista on vahvistunut. Terveellisyys ja kestävyys ovat tietoisen hauskuuden sivutuotteita.

31 HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 SIGNAALIT 31 RUOKA JA ME VIIMEINEN SANA Palsternakkaa ja belugalinssejä TÄNÄÄN Ruoan kulutuksessa on viime aikoina korostunut se, mitä yksilö syö ja ei syö. Ruoka on henkilökohtainen valinta. HUOMENNA Ruoka on (jälleen) yhteisöllinen asia. Ruoan tuotanto ja kulutus kiinnittyvät toisiinsa yhteisössä, jotka kasvattavat itse oman ruokansa. Yhteisiä aterioita ei nautita vain perheen kesken vaan virtuaaliateriat yhdistävät ihmisiä eri puolilla maailmaa. Erilaisten yksilöllisten ruokavalioiden noudattajat muodostavat omia yhteisöjään. Iloitsin tammikuussa, kun luin uusia kansallisia ravitsemussuosituksia. Vaikka uusienkin suositusten mukaan Suomi tuntuu säilyvän maitomaana, oli sanoma monilta osin kuin Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville -keittokirjasta (Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja, Talasniemi; Teos, 2011): lisää juureksia ja muita kauden vihanneksia, palkokasveja, täysjyväviljoja, marjoja ja hedelmiä, kotimaista villikalaa, pähkinöitä ja vähemmän lihaa. Ympäristön kannalta hyvät valinnat ovat löytäneet tiensä myös kansallisiin suosituksiin. Ruoka ei ole vain ravitsemusta, vaan maulla, seuralla ja syömisen vaikutuksilla on väliä. Kirjaprojektimme agendana oli selvittää, millaista on sekä herkullinen että ilmaston kannalta kestävä ruoka. Vastaus löytyi kausiruoasta: kun teemme ruoan satokauden raaka-aineista, on ilmastorasitus pieni ja maku suuri. Suuren maun lisäksi ei ole haittaa siitä, että kausiruokaan perustuva ruokavalio on myös terveellinen, kuten valtakunnan uudet suosituksetkin kertovat. Juuresten ja palkokasvien runsaampi syöminen on yksi kirjamme ja uusien suositusten pääohjeista. Tämän ei tarvitse tarkoittaa vain porkkanaa ja hernekeittoa, sillä juuresten ja palkokasvien kirjo on melkoinen. Palsternakka on yksi omista juuressuosikeistani, mutta kovin monen suosikkilistalla se ei ainakaan kulutuksen mukaan ole: keskimäärin jokainen suomalainen syö vuodessa alle yhden palsternakan. Palsternakan voi keiton sijaan nakata paahtumaan tai soseuttaa samettiseksi. Tavalliseen torstaihin saa ripauksen luksusta kokeilemalla hernerokan sijaan belugalinssejä. Sekä juuresten että palkokasvien kuten muidenkin avomaalla kasvavien vihannesten hiilijalanjälki on pieni. ANNA TALASNIEMI ON RUOKAKIRJAILIJA JA KONEEN SÄÄTIÖN YLIASIAMIES

32 SMARTUM #1 Palsternakan voi nakata paahtumaan ja soseuttaa samettiseksi. Nam! TÄSSÄ NUMEROSSA: SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARHAAKSI VUOTEEN 2020 MENNESSÄ. 52 % ARVOSTAA LOUNAALLA ENITEN HYVÄÄ RUOKAA. SÄHKÖINEN LIIKUNTAPÄIVÄKIRJA MOTIVOI LIIKKUMAAN.