Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Transkriptio

1 Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

2 Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksista palveluissa Vuonna 1991 Ruotsin hallitus asetti tavoitteeksi sosiaalipalveluiden parantamisen ja hyvinvoinnin lisäämisen kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä 1990-luvulla valinnanvapautta otettiin käyttöön useassa kunnissa Esimerkiksi Nackassa valinnanvapaus kattoi suurimman osan kunnan palveluista jo 1990-luvun alussa Lainsäädäntöä kehitettiin edelleen lailla valinnanvapaudesta (LOV) vuonna

3 Laki valinnanvapaudesta (LOV) Voimaan Aluksi koski perusterveydenhuoltoa ja vanhuspalveluita, laajeni 2010 mm. työnvoimapalveluihin Valinnanvapauden piiriin kuuluu valtion, maakäräjien ja kuntien järjestämiä palveluja Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa (pakollinen, maakäräjät) Valinnanvapaus kunnan järjestämiin palveluihin (vapaaehtoinen, kunnat) 3

4 Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa Koskee laajalti erilaisia terveydenhuollon palveluja (neuvolat, laboratoriot, lääkärinvastaanotto, suun terveydenhuolto jne.) Ei yhtenäistä valtakunnallista mallia Maakäräjät asettavat perusterveydenhuollolle tavoitteet ja määrittävät hoitoyksiköille maksettavat korvaukset Esimerkkinä terveyskeskukset Ruotsissa 1200 terveyskeskusta, joista 42 % (497 kpl) oli yksityisen sektorin järjestämiä 4

5 Valinnanvapaus kuntapalveluissa Kunnan järjestämistä palveluista valinnanvapauden piiriin sisältyy mm. sosiaalipalveluita, lasten päiväkoti- ja esikoulut, koulun valinta (vapaakoulu/kunnan peruskoulu), vanhustenhoito ja kotipalvelut Vuonna 2013 Ruotsin 290 kunnasta 191 oli ottanut valinnanvapausjärjestelmän käyttöön yhdessä tai useammassa palvelussa Tilanne vaihtelee paljon kunnittain 5

6 Koulut Esimerkkinä peruskoulu Täbyssä lähes puolet oppilaista käy vapaakoulua, kun taas yli 100 kunnassa oli vain kunnallinen peruskoulu 16 % Ruotsin peruskouluista ns. vapaakouluja 39 % Ruotsin lukioista (toinen aste) vapaakouluja Oppilaista 26 % kävi vapaakoulua (eli vapaakoulut pienempiä kuin kunnalliset koulut) 6

7 Työvoimapalvelut Työnvälityspalvelut ovat kuuluneet valinnan vapauden piiriin vuodesta 2010 alkaen Vuonna 2012 hyväksyttyjä työvälityspalvelujen tuottajia oli 767 ja palvelujen piirissä lähes henkilöä 7

8 Valinnanvapauden toteuttamisen mallit Raha seuraa asiakasta Korvaus palvelusta maksetaan asiakkaan valitsemalle palvelun tuottajalle. Näin toimitaan esim. esikouluissa, peruskouluissa ja toisen asteen kouluissa Vårdval Henkilölle annetaan oikeus valita palveluntuottaja etukäteen viranomaisen hyväksymien palveluntuottajien joukosta Korvaus on kaikille palveluntuottajille yhtä suuri Rahaa seuraa tässäkin mallissa asiakasta Käytössä esim. perusterveydenhuollossa (maakäräjät) 8

9 Vaikutusten arviointia Arviointia vaikeuttaa että harva maakäräjä on toteuttanut valinnanvapautta yli viisi vuotta Halland otti käyttöön , Tukholma ja Västmanlands Palvelujen saatavuus on parantunut ja asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan hoitoonsa ovat lisääntyneet Kustannukset ovat alentuneet kaksilla maakäräjillä, kolmannella kulut pysyneet ennallaan Kunnissa ei ole vielä arvioitu kattavasti valinnanvapauden vaikutuksia 9

10 Vaikutukset yritystoimintaan Eniten syntynyt kokemusta perusterveydenhuollosta Palveluntuottajien määrä lisääntynyt voimakkaasti Pienten ja keskisuurten yritysten markkinaosuus pysynyt suurena (n. 68 %) eli toiminta ei ole keskittynyt suurille yrityksille Myös hoito- ja hoivapalveluissa pienet yritykset vastaavat yli 60 % liikevaihdosta 19:sta läänistä 21:stä Naisten osuus yritysten omistajista ja johdosta merkittävä Hoito- ja hoivapalveluissa yli 80 % Palkat samat yksityisellä ja julkisella sektorilla Kiinteät hinnat estävät hintakilpailua, korvaukset usein liian matalia alkaville yrityksille, korvaustasot vaihtelevat paljon kunnittain 10

11 Vaikutukset käyttäjien näkökulmasta % kuntalaisista pitää terveyspalvelun tai koulun valinnanvapautta tärkeänä Palvelujen saatavuus on parantunut (esim. terveyskeskusten määrä, aukioloajat, kotipalvelut äidinkielellä jne.) Palvelun jatkuvuus on parantunut (pysyvän lääkärikontaktin määrä on noussut) Tuottajien monipuolisuus on lisääntynyt Useimmissa selvityksissä palvelujen laatu on parantunut Asiakkailta vaaditaan enemmän kykyä arvioida palveluja ja vaihtoehtoja 11

12 Kehitysnäkymät Ruotsissa Useat maakäräjät ovat laajentamassa valinnanvapautta uusiin palveluihin (esim. erikoissairaanhoidon selkeät tuotteet) Maan hallitus selvittää tämän vuoden (2014) aikana mitä sosiaalipalveluja lisätään valinnanvapauden piiriin 12

13 Valinnanvapaus Tanskassa Tanska on selkeästi Ruotsia jäljessä valinnanvapauden toteuttamisessa Sosiaalipalvelulain mukaan kunnan tarjottava valinnanvapautta kotipalveluihin (kunta voi halutessaan laajentaa sen myös muuhun) Asiakkaan voitava valita palvelujensa tuottaja kahdesta tai useammasta tuottajasta Esimerkiksi Kööpenhaminassa yksityisten palveluntuottajien osuus oli 5 % henkilökohtaisesta avusta 13

14 Valinnanvapaus Suomessa Tällä hetkellä valinnanvapaus toteutuu lähinnä perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon yksikön valinnassa julkisen sektorin sisällä sekä palvelusetelien kautta sosiaali- ja terveyspalveluissa Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen soveltuisi Suomessa esimerkiksi; Sosiaali- ja terveyspalveluihin Koulutukseen Työvoimapalveluihin 14

15 PALVELUTORI Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

16 Palvelutori - toimintamalli Tarjotaan etenkin kotiin toimitettavia palveluja ikäihmisille Palvelut ostetaan omalla rahalla hyödyntäen kotitalousvähennystä Markkinapaikka ja jakelukanava palveluntarjoajille Palveluintegraattori varmistaa laadukkaiden palvelujen luotettavan ja turvallisen ostamisen 16

17 Integraattori neuvoo ja opastaa palveluntarjoajan valinnassa Mitä kunta hyötyy: henkilöt oppivat ostamaan omalla rahalla kotipalveluja ja pysyvät vuosia kauemmin pois kunnan kustantamista palveluista Mitä yritykset hyötyvät: etenkin pk-yritykset saavat valmiin markkinapaikan ja asiakaskunnan 17

18 Alueellisia palvelutori-hankkeita Tampereen Kotitori toiminnassa Espoossa Seniori365 toiminnassa (portaali, ei neuvontaa) Kainuussa Palvelutarjotin Sitran palvelutorihanke käynnistymässä Turun seudulla 18