Pihlajaniemen koulu. 1. Koulun tiedot. Pihlajaniemen koulun Lukuvuosisuunnitelma Koulu: Pihlajaniemen koulu

Transkriptio

1 Pihlajaniemen koulu Pihlajaniemen koulun Lukuvuosisuunnitelma Koulun tiedot Koulu: Pihlajaniemen koulu Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: Alaluokat 1-5 Opiskelukieli: suomi Koulupiiri: yhteinen Opiskelijamäärä 125, ryhmien keskikoko 17,9 oppilasta Opettajien määrä: 8 opettajaa Luokat, opettajat, oppilaita luokalla 1a 19 oppilasta 1-2 oppilaita a oppilaita 20 3a oppilaita oppilaita a vararehtori, oppilaita 20 5a rehtori, oppilaita 18 Erityisopettaja (ti-pe )

2 2. Tuntikehyksen jakautuminen Pihlajaniemen koulun tuntikehys 200h, jotka on jaettu käyttöön seuraavasti: 1.Yleisopetus 182 h + 1h tvt: erityistehtävät: 1 h musiikkitehtävien hoito, 1 h kirjaston hoito ja kehittäminen, 1 h tvt tukiopetustunnit: 8 h varaus 2. Erityisopetus 15 h 3. Jakamaton kehys, jotka tuntikehyksen lisäksi: mamu-tunnit 1 h kotikieli venäjä 1 h ortodoksiopetus 1 h 3. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet Pihlajaniemen koulun lukuvuoden painotuksina ovat hyviin tapoihin ohjaaminen, ympäristökasvatus-kestävä kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminen. Hyviin tapoihin ohjaamisesta ja ympäristön huomioimisesta pyritään muodostamaan kokonaisuuksia, joita tuodaan esille teemapäivinä ja -tunteina esim. ravintotietous, syystapahtuma, retkeily, energian säästäminen, jätteiden lajittelu, kierrätys, ym. Tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseen pyritään opetuskäytäntöjä kehittämällä, tablettietokoneita hyödyntämällä ym. Ops 2016, uuden opetussuunnitelman käyttöönotto sekä arvioinnin kehittäminen. 4. Koulun ulkopuolella annettava opetus Koulun ulkopuolella annettava opetus liittyy opetussuunnitelman ja laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Retket ja leirikoulut ovat elämyksellistä oppimista. 4.1 Kerhot Pihlajaniemen koulun oppilaille tarjotaan koulun järjestämänä liikuntakerhoja ja rakentelukerho. Lisäksi Pihlajaniemen koululla on muiden tahojen järjestämänä voimistelukerhoja (SaVoLi), pianonsoittoa (Linnala) ja iltapäiväkerho (4H-yhdistys).

3 4.2 Retket ja leirikoulut Pihlajaniemen koululla pyritään opetustilanteita toteuttamaan uuden opetussuunnitelman mukaan mahdollisuuksien mukaan myös koulurakennuksen ulkopuolella. Osallistutaan myös kaupungin ja piirin tason liikunta- ja urheilutapahtumiin menestyksen ja resurssien mukaan. Tehdään ainakin koko koulun syysretki/-tapahtuma syyskuussa ja hiihtoretki helmi-maaliskuussa. Osallistutaan kaupungin kulttuuripolun mukaisiin tapahtumiin. Lisäksi luokkatasoittain toteutetaan mahdollisesti seuraavia: 1-2 luokilla: syysretket, marja- ja sieniretket, retki hevostallille, kirjastokäynnit, taidepäivä 1-luokille, kevätretket, linturetket, retki Olavinlinnaan ja museoon 3-5 luokilla: sieni- ja marjaretket, metsäretkiä, kirjastokäynti, polkupyöräretkiä, kirkkokäynti, retki hevostallille, kaupunkiretki, hiihtoretket, laskettelukäynti, kevätretkiä, retki Olavinlinnaan ja/tai museoon, käynti jäteasemalla ja jäteveden puhdistamolla, 5- luokilla leirikoulu Tanhuvaarassa. 5. Toiminnan arviointi Koulutyön sujumista arvioidaan opettajien yhteisissä kokouksissa ja palavereissa lukuvuoden aikana. Koulun toiminnan arviointiin kuuluvat myös rehtorin ja henkilöstön käymät kehityskeskustelut ja kirjalliset palautekyselyt kevätlukukauden aikana. Samalla suunnitellaan ja kehitetään arvioinnin pohjalta seuraavan lukuvuoden työskentelyä. Rehtori myös seuraa koulun päivittäistä toimintaa. Tämän lukuvuoden arvioinnin painopistealueeksi on valikoitunut itsearvioinnin kehittäminen. Opetussuunnitelman mukaiset keskustelut huoltajien kanssa toteutetaan. 6. Koulun kehittäminen Koulun kehittämistä tehdään opetussuunnitelman pohjalta sekä erilaisissa ryhmissä, esim. luokkatasoittain sekä koko opettajiston ja muun henkilökunnan kanssa yhteisissä suunnittelupalavereissa. Koulu osallistuu sivistystoimen kautta tehtäviin hankkeisiin mahdollisuuksien ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. VESO - koulutuspäivien ja yhteissuunnitteluaikojen puitteissa arvioidaan, suunnitellaan ja kehitetään koulua. 6.1 Kehittämisryhmän toiminta Pihlajaniemen koulun kehittämis- ja johtoryhmään kuuluvat rehtori sekä vararehtori. Ryhmä kokoontuu ajoittain linjaamaan koulun yhteisiä asioita liittyen eri suunnitelmiin, tapahtumiin ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. 6.3 Oppilaskunnan toiminta Pihlajaniemen koulun oppilaskunnan toimintaa ohjaa opettaja. Oppilaskunnan hallitukseen on valittu jokaiselta luokalta 2 oppilasjäsentä. Oppilaskunnan kautta saadaan tietoon oppilaiden näkemyksiä ja mielipiteitä kouluun liittyviin asioihin. Oppilaskunnan toimesta järjestetään kouluvuoden aikana muutamia tapahtumia kuten

4 esim. Talent-tapahtuma, sählyturnaus, ym. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu tarvittaessa ohjaavan opettajan kutsumana. Oppilaskuntatoiminta on myös osa koulun ennakoivaa oppilashuoltoa ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet voivat edustaa oppilaita koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokouksissa tarvittaessa. 6.4 Tukioppilastoiminta 7. Yhteistyö kotien ja muiden tahojen kanssa Pihlajaniemellä toteutetaan yhteistyö kotien ja muiden tahojen kanssa opetussuunnitelman mukaisesti. 7.2 Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun yhteistyölle varataan aikaa opettajien yt- ajasta mm. luokkakohtaisiin vanhempainiltoihin ja muuhun yhteydenpitoon kotien kanssa. Tämän kouluvuoden vanhempainillat 1-luokkien vanhemmille ja kaikkien luokkien vanhemmille arviointi-ilta Perhekohtaisia keskustelutilaisuuksia pidetään opettajan vaihtuessa ja muuten vähintään kerran kahdessa vuodessa. Yhteisistä asioista tiedotetaan Wilman kautta ja koulun kotisivuilla. Lisäksi tulee tiedotteita eri tapahtumista ja luokkakohtaisesta toiminnasta. Lukuvuoden koulutiedote linkitetään Wilman sivujen kautta luettavaksi. Pihlajaniemen koululla toimii vanhempaintoimikunta, joka järjestää yhdessä koulun kanssa erilaisia tapahtumia ja tempauksia. 9.1 Järjestyssäännöt Linkki koulun järjestyssääntöihin. Säännöt on uudistettu kevään 2016 aikana. Niitä arvioidaan ja uudistetaan tarvittaessa. 9.2 Päivänavaukset Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella osana päivän työskentelyä (PkA 6). Päivänavausta ei kytketä enää koulun uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen, mutta se on tärkeä osa päivän työskentelyä. Päivänavauksia pidetään: 1) pääosin omassa luokassa tai joskus luokkapareittain tai -ryhmittäin 2) seurakunnan pitämänä kerran kuukaudessa tiistaisin liikuntasalissa 3) jonkin juhlapäivän tuntumassa yhteisesti esim. adventti, itsenäisyyspäivä ja pääsiäinen.

5 10. Esiopetuksen järjestäminen Pihlajaniemen alueen esiopetuksen järjestää Pihlajaniemen päiväkoti seurakunnan tiloissa. 13. Henkilöstön kouluttautuminen Opettajia kannustetaan osallistumaan Osaava-hankkeen monipuolisiin koulutuksiin. Oppilashuollon uusiin toimintatapoihin on jo ollut koulutusta ja tämän aiheen tuleviin koulutuksiin osallistutaan. Osallistutaan kaupungin järjestämään VESO - koulutuspäivään la ja koulun omissa tilaisuuksissa perehdytetään toisiamme varsinkin oppilashuollon ja tieto- ja viestintätekniikan asioihin. Koulutustarjontaa seurataan ja uusia koulutuksia pyritään tuomaan monipuolisesti esille. Oppilashuolto Pihlajaniemen koulun koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi, palveluohjaaja sekä kutsuttaessa opettajien, vanhempien ja oppilaiden edustaja. Oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori. Ryhmä kokoontuu suunnittelemaan kaupungin yhteisten ohjeiden mukaan koulun oppilashuoltoon liittyviä asioita neljä kertaa lukuvuoden aikana (syksyllä 2krt, keväällä 2krt) ja tarvittaessa useammin. Työryhmän tehtävänä on: -oppilaan koulunkäynnin tukeminen -opettajan työn tukeminen -yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen koordinointi ja seuranta -ongelmien ennakointi/ennaltaehkäisy -ongelmatilanteissa neuvottelujen järjestäminen eri tahojen kanssa -yhteydet muihin viranomaisiin Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään huoltajien kanssa yhteistyössä oppilaan opettajan kutsumassa ryhmässä. KaMu Pihlajaniemen koululla on aina haluttu puuttua tiukasti kaikkiin esille tulleisiin kiusaamistapauksiin ja kiusaamista on pyritty ehkäisemään eri tavoin. Kaupungin omasta kiusaamisen vastustamisohjelmasta saadaan lisäkeinoja kiusaamisen ehkäisemiseen, vähentämiseen ja tapausten ratkomiseen. Kiusaamistapausten selvittämiseen kutsutaan tarvittaessa koolle työryhmä, johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja ja luokanopettaja. Lisäksi ryhmään kutsutaan terveydenhoitaja ja koulukuraattori, jos tarvetta ilmenee. Pääosin kiusaamistapausten selvittämiseen riittävät luokanopettajien toimenpiteet.

6 Erityisopetuksesta Lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. YLEINEN TUKI Jokaiselle lapselle kuuluva yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta esikoulun ja koulun arjessa. Sen tehtävänä on oppilaan tukeminen oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, erityisopettajan tuki, avustajapalvelut jne. Oppilas saattaa tarvita oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Jos yleinen tuki ei riitä, tehdään pedagoginen arvio, jossa selvitetään lapsen/oppilaan vahvuudet ja tuen tarve. TEHOSTETTU TUKI Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa tai tuen tarve on säännöllistä. Tehostettu tuki perustuu opettajien, oppilaan huoltajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Siinä kuvataan, missä asioissa tai oppiaineessa tukea tarvitaan, mitkä ovat oppimisen tavoitteet ja millä keinoilla niihin pyritään. Jos tehostettu tuki ei riitä, laaditaan pedagoginen selvitys, jonka pohjalta tehdään hallinnollinen päätös erityiseen tukeen siirtymisestä. ERITYINEN TUKI Erityinen tuki on tehostettua tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja jatkuvampaa. Huoltajan tuen, moniammatillisen yhteistyön ja yksilöllisen ohjauksen merkitys korostuu. Erityisessä tuessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen oppimiselle asetetut tavoitteet. Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, joka tarkistetaan viimeistään 2. luokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä.