MIKÄ IHMEENDRG? DRG:N KÄYTÖN PERUSTEET MARTTI VIRTANEN
|
|
- Mikko Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIKÄ IHMEENDRG? DRG:N KÄYTÖN PERUSTEET MARTTI VIRTANEN
2 DIAGNOSIS RELATED GROUPS Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen, hoidonpäättymistapaan (ja hoidon kestoon) perustuva potilaiden/hoitojaksojen tai -kontaktien ryhmitys Patient Classification System (PCS) Casemix-järjestelmä, joka perustuu terveydenhuollon (sairaaloiden) toiminnasta rutiininomaisesti kerättäviin tietoihin
3 PERUSONGELMA Terveystaloustieteen tarve sairaaloiden toiminnan vertailemiseen Eri sairaaloilla on erilaisia potilaita kustannusten vertailu ei ole mahdollista ilman potilasjakauman (casemix) aiheuttaman kustannusvaihtelun vakiointia Kustannusvaihtelu johtuu terveydenhuollon luonteesta hoidettavat yksilöt ovat erilaisia ja kustannukset vaihtelevat Vaihtelun vakiointi edellyttää sopivan kokoisia ryhmiä, joissa esim. resurssien tarve voidaan matemaattisesti kuvata ja ennustaa Ryhmän sisäisen samankaltaisuus vähentää vaihtelua ja parantaa ennusteiden tarkkuutta Vertailun pitää olla lääketieteellisesti mielekäs, jotta tuloksia voidaan käyttää toiminnan kehittämiseksi
4 MISTÄ RYHMITYKSEN PERUSTA? Aiemminkin rekisteröidyn tiedon käyttäminen Mahdollistaa vanhojen aineistojen käytön Valmiit kriteerit tiedon laadun tarkistamista varten Yhden erikoisalan potilaat eivät ole riittävän samankaltaisia Yksittäisiä diagnooseja on liikaa ja samaan diagnoosiin voi liittyä erilaisia ja kustannuksiltaan eritasoisia toimenpiteitä Toimenpiteet ovat kustannusten kannalta ratkaisevan tärkeitä, mutta niitäkin on liikaa eikä kaikille potilaille tehdä toimenpiteitä Perusajatus: Diagnooseja ja toimenpiteitä täytyy ryhmitellä ja ryhmiä täytyy yhdistellä Ryhmien mielekäs yhdistely mahdollistaa alkuperäisen tiedon laadun tarkastamisen
5 RYHMITTELYN PERUSIDEA Lääketieteellisesti ja ekonomisesti mielekkäiden ryhmien muodostaminen käyttäen olemassa olevaa tietoa Kuhunkin ryhmään kuuluvien potilaiden tulee muodostaa lääketieteellisesti mielekäs kokonaisuus Kuhunkin ryhmään kuuluvien potilaiden tulee olla kustannuksiltaan samankaltaisia Kustannushomogeenisuus
6 DRG:N PERUSRAKENNE Päädiagnoosiryhmät (MDC) 23 (26) ryhmää 14 anatomista aluetta Psykiatria ja alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö Veren ja immunologisen järjestelmän sairaudet Obstetriikka and neonatologia Infektiot (ja HIV), syöpäsairaudet, vammat (ja monivammat), palovammat Muut Diagnoosiryhmät Päädiagnosiryhmien alaryhmät Toimenpideryhmät Päädiagnoosiin yhteyteen sopivat toimenpiteet Kukin toimenpide voi kuulua useaan toimenpideryhmään, koska sama toimenpide voidaan suorittaa erilaisissa tilanteissa
7 TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUS Terveydenhuollossa autetaan ihmisiä tuotteistus kuulostaa vieraalta Yksittäisten ihmisten hoidon vertailu eri yksiköissä tai sairaaloissa ei ole mielekästä Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan verrata Määritelty ryhmä muodostaa palvelukokonaisuuden eli tuotteen Yhdistämällä tuotteisiin kunkin tuotteen (yleisesti hyväksytty) resurssitarve muodostuu tuotteistusjärjestelmä Tuotteistusjärjestelmä mahdollistaa työn seurannan ja vertailun jopa erityyppisissä yksiköissä Kustannustaso Hoidon tuloksellisuus eli laatu
8 DRG:N KÄYTTÖ Sairaalan toiminnan taloudellinen seuranta ja arviointi Potilasjakauman huomioiminen sairaaloiden kustannuksia vertailtaessa Tätä varten Yalen yliopisto kehitti ensimmäiset DRGversiot Hinnoittelun perustana olevana tuotteistuksena DRG:n eri variaatiot ovat maailman laajimmin käytetty sairaalatoiminnan hinnoitteluväline Prospective payment
9 SOVELLUSALUEET Kirurgiset ja konservatiiviset ryhmät leikkaussalitoimenpide vai ei Vuodeosastopotilas määritelmä? Häviävä luonnonvara Polikliiniset potilaat päiväkirurgia? Muut poliklinikkakäynnit Episodit Yhden potilaan yhden ongelman hoito
10 KUSTANNUKSET JA HINTA Tuotteesta maksettavan hinnan täytyy kattaa tuottamisesta aiheutuvat kustannukset Muuta yhteyttä ei ole Voittoa tavoittelevassa yrityksessä täytyy kattaa myös voitto
11 POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET DRG ryhmittelee kunkin potilaan johonkin ryhmään Ryhmäkohtaisten kustannusten laskeminen edellyttää potilaskohtaisten kustannusten tuntemista Osa kustannuksista on luonteelta potilaskohtaisia Suorat kustannukset Leikkaus kohdistuu potilaaseen Radiologinen tutkimus kohdistuu potilaaseen Laboratoriotutkimukseen otetaan näyte potilaasta Apuväline tai proteesi annetaan potilaalle Lääke annetaan potilaalle Toiminnan ylläpitäminen edellyttää kiinteitä rakenteita ja palveluita, joita on vaikea yhdistää yksittäiseen potilaaseen Epäsuorat kustannukset Henkilökunnan työaika ja palkat eivät kohdistu yksittäiseen potilaaseen Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset
12 DRG-KOHTAINEN KUSTANNUSLASKENTA DRG 1 DRG 2 DRG 3 DRG.. Potilas A Kontakti 1 Potilas A Kontakti 2 Potilas B Potilas C Potilas D Potilas.. Osastohoito Leikkaus Poliklinikkakäynti Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Välituotteet Kustannusten kohdistaminen välituotteisiin Lääkärityö Hoitajatyö Muut palkat Välineet ja tarvikkeet Pääomakustannukset
13 DRG-PAINOT DRG ryhmään kuuluvien potilaiden keskimääräiset kustannukset DRG-paino = Kaikkien potilaiden keskimääräiset kustannukset Lasketaan kullekin ryhmälle erikseen Laaduton suhdeluku
14 DRG PISTESUMMA Yksikön kaikkien potilaiden DRG-painojen summa kuvaa yksikön toiminnan kokonaisuutta Kaikkia tavanomaisia matemaattisia tunnuslukuja voidaan käyttää Casemix- vertailu
15 DRG-PISTEEN HINTA Toiminnan kokonaiskustannukset DRG-pisteen hinta = Tuotettujen DRG-pisteiden summa Kuvaa yksikön taloudellista tehokkuutta? Aluesairaala 1000 /piste Keskussairaala 1500 /piste Yliopistosairaala 2000 /piste Vuodeosastohoidossa
16 KUSTANNUSJAKAUMA Keskiarvo Jos hinnan pitää kattaa tuotteen (ryhmän) kaikki kustannukset, sen pitää olla korkeampi kuin aritmeettinen keskiarvo Geometrinen keskiarvo tai mediaani antavat paremman kuvan tyypillisistä kustannuksista, koska kustannusten jakauma on (aina) vinoutunut vasemmalle Niitä ei voi käyttää taloudellisessa mallissa, jonka tavoitteena on kattava hinnoittelu Hajonta DRG-ryhmittelyntavoitteena on pienentää hajontaa lisäämällä ryhmien sisäistä homogeenisuutta Tavallisin hajonnan tunnusluku on keskihajonta, joka on yksittäisen havainnon keskimääräinen poikkeama keskiarvosta Hajonnan mittarina voi käyttää ns. variaatokerrointa(v%), joka on keskihajonta osuus keskiarvosta Selitysosuus DRG:n avulla rakennetun mallin selittämä osuus potilaskohtaisesta kustannusvaihtelusta Lineaarinen malli, jossa potilaskohtaisia kustannuksia selitetään kunkin potilaan DRGpainolla Aineistossa, jossa on vain yhtä DRG:tä kaikilla on sama paino ja selitysosuus on 0 Jos jokaisella potilaalla on oma ryhmä kunkin potilaan kustannuksia selitään hänen todellisilla kustannuksillaan ja selitysosuus on 100% Pääsääntöisesti selitysosuus on sitä korkeampi, mitä useampia ryhmiä käytetään.
17 KUSTANNUSJAKAUMA JA HINNOITTELU Keskikustannus + kate Etukäteen määritellyt hinnat Tuottajan riski Keskimääräistä kalliimpien tapauksien lisääntyminen ja/tai halpojen tapauksien väheneminen Rahoittajan/maksajan riski Päinvastainen tilanne Ryhmäkohtainen kustannusvaihtelun vähäisyys pienentää riskejä
18 KUSTANNUSPOIKKEAMAT Tapaukset, joissa kustannukset selvästi poikkeavat odotetusta jakaumasta Outlier Malli 1: Keskiarvo +/- 2 SD 5% tapauksista (tavallisesti vain jakauman yläpäästä) Malli 2: V% alle 50 ryhmät käytetään kokonaan V% poistetaan 5% halvimmista ja 5% kalliimmista tapauksista V% poistetaan 25% +25% tapauksista Kustannuspoikkeamien sulkeminen pois tarkastelusta trimmaus Tekee aritmeettisesta keskiarvosta paremmin tyypillisiä tapauksia kuvaavan Pienentää hinnoittelun riskejä Poikkeamien painopiste on kalliissa tapauksissa Jos poikkeavat tapaukset laskutetaan todellisten kustannusten mukaan, riski negatiivisesta katteesta pienenee Tuottajan riski vähenee
19 KUSTANNUSPOIKKEAMIEN POISSULKEMINEN KUSTANNUSPAINON LASKENNASSA DRG-kustannuspainonmääritystapa kustannusten ja hoitoajan perusteella hoitojaksoja Halvat, lyhyet Kalliit, pitkät Korjaamaton keskiarvo II vaiheen keskiarvo DRG-ryhmän kustannukset tai hoitoaika I-vaiheen hylkytapaukset < -3 * SD Out layertapaukset < -2 * SD (II-vaihe) Drg-ryhmän trimmattu keskiarvo (kestoltaan tai kustannuksiltaan IIvaiheen keskiarvo +2 SD ylittävät tai alittavat tapaukset on poistettu) Out layertapaukset > + 2 * SD (II-vaihe) I-vaiheen hylkytapaukset > + 3 * SD
20 OIKEUDENMUKAISUUS Maksajien välinen kustannusten jakautuminen aiheuttamisperiaatteen mukaan Meidän kunta maksaa meidän kuntalaisten kustannukset, ei muuta Tarkimmillaan yksityiskohtaisessa tapahtumiin perustuvassa ns. tikki-laskutuksessa Suorien kustannusten lisäksi epäsuorat kustannukset on katettava, joten yksittäisen tapahtuman hintaan on lisättävä kohtuullinen osuus hallintokuluja, oikea osuus palkoista jne. Vyörytys ja vyörytyssäännöt
21 ENNUSTETTAVUUS Mahdollisuus etukäteen arvioida terveydenhoito-tai sairaalakustannukset Vakaassa tilanteessa, jossa muutokset ylös ja alas ovat satunnaisia, arvot, jotka perustuvat mahdollisimman monen tekijän summaan, ovat parhaimmin ennustettavissa Yhteen leikkaustekniikkaan rajautuva ryhmä muuttuu heti, kun leikkaustekniikan kustannukset muuttuvat Harvinaisten DRG-ryhmien kustannusten summa on kohtuullisen vakaa Kokonaismenoarvio on vakaa, jos kustannusten muutokset ovat vain satunnaisia
22 LÄPINÄKYVYYS Mahdollisuus ymmärtää, mistä toiminta koostuu ja mistä laskutetaan Mitä enemmän tietoa sitä parempi?? Tikkilaskutuksesta syntyy potilaskohtaisesti metrikaupalla tietoa tapahtumista, jotka maksajan kannalta ovat täysin merkityksettömiä Mitä vähemmän tietoa sitä parempi?? Raamibudjetissa maksetaan sairaalatoimen hoito yhtenä kakkuna Diagnoosit ennustavat huonosti kustannuksia. Entäs DRG?
23 DRG JÄRJESTELMÄN INSENTIIVI LASKUTUSJÄRJESTELMÄNÄÄ GEISSLER A ET AL, IN DIAGNOSIS-RELATED GROUS IN EUROPE(EURODRG PROJECT) Feefor service/ cost reimbursement DRG based payment N of cases Nof services/ case Expenditure control Technical efficiency Quality Administrative simplicity Global budget - - +? Transparency 23 MV
24
25 PÄÄ- JA SIVUDIAGNOOSIN VALINTA DRG:N KANNALTA MARTTI VIRTANEN TAYS
26 EI MITÄÄN ERITYISTÄ DRG-tyyppiset casemix-järjestelmät perustuvat muista syistä kerättävään rutiinitietoon Mitään ylimääräistä tietoa ei (periaatteessa) tarvitse kerätä Tiedon tallennuksessa noudatetaan yleisiä periaatteita, jotka määräytyvät WHO:n ja kansallisten ohjeiden sekä kliinisen käytännön mukaan Erilliseen tuotekoodaukseen perustuvat järjestelmät edellyttävät erillisen tuotekoodi kirjaamista
27 PÄÄDIAGNOOSI ON PÄÄASIA Toivottavasti itsestään selvyys lääkärikoulun jälkeen mutta.. Miksi se pitää koodata Tilastollista käyttöä varten Tutkimustarkoituksia varten Kliinisen kokemuksen keräämistä varten
28 PÄÄDIAGNOOSI WHO: The condition to be used for single-condition morbidity analysis is the the main condition treated or investigated during the relevant episode of health care. The main condition is defined as the condition, diagnosed at the end of the episode of health care, primarily responsible for the patient's need for treatment or investigation. If there is more than one such condition, the one held most responsible for the greatest use of resources should be selected. If no diagnosis was made, the main symptom, abnormal finding or problem should be selected as the main condition.» Extracted from ICD-10 Second Edition, 2005, 4. Rules and guidelines for mortality and morbidity coding.
29 KUOLINSYY DG VS. SAIRAALA DG Sekvenssi esitettävä! Peruskuolinsyy Monimutkainen säännöstö Välivaiheet Välitön kuolinsyy Myötävaikuttavat tekijät Keino kirjata muut epämääräisesti asiaan liittyvät asiat Vain tilastollishallinnollieen käyttöön Päädiagnoosi vaaditaan, muut eivät ole pakollisia Hoitokontaktin päädiagnoosi ei välttämättä ole perussairaus Perussairas voi olla päädiagnoosi tai jokin sivudiagnooseista Välitön kuolinsyy on useimmiten päädiagnoosi, muttei aina Komplikaatio voi olla päädiagnoosi
30 MIKÄ AIHEUTTAA HOIDON TARPEEN? Ripulitautia sairastava vauva, joka menettää nestettä siinä määrin, että hänet joudutaan ottamaan sairaalaan suonensisäistä nestehoitoa varten. Sairaalassa ulosteesta todetaan Rota-virus. Parin päivän sairaalahoidon jälkeen nestetasapaino on palautettu ja huolimatta jatkuvasta lievästä ripulista potilas kotiutetaan Päädiagnoosi? A08.0 Rotaviral enteritis DRG 184B Ruuansulatuskanavan tulehdussairaus tai muu häiriö, lapsi, ei komplisoitunut DRG-paino 2,08 Keskikustannus n E86 Volume depletion DRG 298 Ravitsemuksellinen tai muu metabolinen häiriö, lapsi DRG-paino 6,56 Keskikustannus n. 3358
31 PRIMAARIKASVAIN VAI METASTAASI Nainen, jolla todetaan rinnassa halkaisijaltaan 2 cm primaarikasvain vasemmassa rinnassa ja maksassa 2 metastaasia. Päädiagnoosi? C50.99 Määrittämätön rintasyöpä DRG 275 Rintasyöpä, ei komplisoitunut DRG-paino 5,31 Keskikustannus n C78.7 Etäpesäke maksassa DRG 203 Maksan tai haiman alueen pahanl kasvain DRG-paino 5,39 Keskikustannus n. 2800
32 PRIMAARIKASVAIN VAI METASTAASI 70-vuotiaalla naisella hakeutuu hoitoon lonkan kiputilan takia. Syyksi paljastuu reisiluun yläpäässä sijaitseva kasvain, joka histologisen määrityksen perusteella on munuaisperäinen sidekudoskasvain. Päädiagnoosi? C64.88 Muu munuaisyöpä DRG 319 Munuaisten/virtsateiden kasvain,ei kompl DRG-paino 4,34 Keskikustannus n C48.85 Eri alueisiin ulottuva vatsaontelontakaisen tilan ja/tai vatsakalvon syöpä; fibrosarkooma DRG 173 Ruuansul.kan pahanl kasv,ei kompl DRG-paino 4,88 Keskikustannus n C79.5 Etäpesäke luussa tai luuytimessä DRG 239 Tuki&liik.el/sidekud mal/patolog murt DRG-paino 5,74 Keskikustannus n. 3000
33 SIVUDIANOOSI EI OLE SIVUASIA Sivudiagnoosina kirjataan: Potilaan perusongelma ( jos se ei ole päädiagnoosi) Merkittävät myötävaikuttavat sairaudet Muut sairaudet, joita hoidetaan samalla hoitojaksolla Komplikaatio, joka ei ole päädiagnoosi Sivudiagnoosit määräävät pääsääntoisesti ns. CC-ominaisuuden DRG:ssä CC = Complication and/or comorbidity CC DRG:t ovat selvästi muita kalliimpia C47.0 ilman J15.0 => DRG 11 Nervous system neoplasm w/o cc paino 6,92 (vs DRG 10-9,79) keskikustannus n (vs ) J15.0 ilman C47.0 => DRG 80 Respiratory infections & inflammations, age > 17 w/o cc paino 8,89 (vs DRG 79-11,44) keskikustannus n (vs )
34 SIVUDIAGNOOSIEN KIRJAAMINEN WHO The health care practitioner responsible for the patient's treatment should select the main condition to be recorded, as well as any other conditions, for each episode of health care. This information should be organized systematically by using standard recording methods. A properly completed record is essential for good patient management and is a valuable source of epidemiological and other statistical data on morbidity and other health care problems.» Extracted from ICD-10 Second Edition, 2005, 4. Rules and guidelines for mortality and morbidity coding.
35 SIVUDIAGNOOSIN KIRJAAMISEN PERUSTEET Kaikki hoitoon vaikuttavat diagnoosit tulee kirjata Diagnooseja, joilla ei ole vaikutusta hoitojakson kulkuun, ei tarvitse kirjata DRG-creep puhdasta ahneutta, loppu? Sivudiagnoosien kirjaaminen lisääntyy, kun siirrytään DRG-pohjaiseen laskutus järjestelmään
36 ACUTE MYOCARDIAL INFARCTION (FINNISH BENCHMARKING PROJECT BY STAKES) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 122 Other circulatory disorders w ami w/o c. v. comp disch alive 123 Other circulatory disorders w ami, expired 121 Other circulatory disorders w ami & c. v. comp disch alive 0 % Helsinki University Hospital Turku University Hospital Oulu University Hospital
37 VAGINAL DELIVERY WITH AND WITHOUT COMPLICATING DIAGNOSES 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki University Hospital Turku University Hospital Oulu University Hospital Vaginal delivery w/o complicating diagnoses Vaginal delivery w complicating diagnoses
38 SEIZURE AND HEADACHE, ADULTS, WITH OR WITHOUT COMPLICATIONS OR COMORBIDITIES 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki University Hospital Turku University Hospital Oulu University Hospital Seizure & headache age > 17 w/o cc Seizure & headache age > 17 w cc
39 DRG:N VAIKUTUS/ VAIKUTUKSETDRG RYHMÄN MÄÄRÄYTYMISEEN DRG:n käyttö lisää sivudiagnoosien käyttöä Diagnostiikka tarkentuu vai Kirjataan diagnooseiksi ongelmia, joita ei hoidettu hoitojakson aikana ja jotka eivät vaikuttaaneet potilaan hoitoon Sivudiagnoosit saattavat nostaa sairaalaan yksittäisestä potilaasta saamaa korvausta Pitemmässä juoksussa hyöty häviää, koska hintoja lasketaan Kerman kuorinta ja suoranainen huijaus erikseen
40 SIVUDIAGNOOSIEN RAPORTOINTI Naisella, jolla todettu rintasyöpä ja maksametastaasi, on lisätautina nuoruustyypin diabetes. Diabetes on aiheuttanut perifeerisen neuropatian. C50.99 Määrittämätön rintasyöpä C78.7 Etäpesäke maksassa G63.2*E10.4 Diabeteksen polyneuropatia; nuoruustyypin diabetes DRG 274 DRG-paino 5,59 Keskikust Rintasyöpä, komplisoitunut DRG 275 Rintasyöpä, ei komplisoitunut DRG-paino 5,84 Keskikust 2 875
41 HOIDON HAITTAVAIKUTUS Hoidon haittavaikutus on terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa annettuun hoitoon tai ammattihenkilön suorittamaan toimenpiteeseen liittyvä ei-toivottu seuraamus, joka aiheuttaa normaaliin hoitoon verrattuna jotakin/joitakin seuraavista: objektiivista lääketieteellistä haittaa potilaalle hoidon keston pidentymistä lisääntyneitä hoitokustannuksia Toimenpiteiden suhteen haittavaikutus on erityisesti myös myöhempi suunnittelematon samaan vaivaan tai sairauteen liittyvä uusintatoimenpide.
42 HAITTAVAIKUTUSKOODI Se, että hoidetulla potilaalla on todettu hoidon haittavaikutus, ilmoitetaan tavallisesti yhdellä seuraavista koodeista: Y60 Kirurgisen tai muun lääketieteellisen hoidon aikana vahingossa syntynyt haava, punktio, perforaatio tai verenvuoto (Toimenpiteen aikana todettu haittavaikutus) Y83 Leikkaus tai muu kirurginen toimenpide, joka on aiheuttanut potilaassa epänormaalin reaktion tai myöhemmän komplikaation ilman että toimenpiteen aikana mainittiin vahingosta (Toimenpiteen jälkeen todettu haittavaikutus alle vuosi toimenpiteestä) Y84 Muu lääketieteellinen toimenpide, joka on aiheuttanut potilaassa epänormaalin reaktion tai myöhemmän komplikaation ilman että toimenpiteen aikana mainittiin vahingosta(konservatiivisen hoidon haittavaikutus) Y88.1 Kirurgiseen tai muuhun lääketieteelliseen hoitoon liittyneiden vahinkojen myöhäisvaikutukset(haittavaikutus yli vuosi toimenpiteen jälkeen) Y57 Lääkkeen tai lääkeaineen haittavaikutus Y88.0 Hoidossa käytetyt lääkeaineet ja biologiset aineet pitkäaikaisen sivuvaikutuksen syynä(lääkeaineen pitkäaikainen tai pysyvä haittavaikutus)
43 HAITTAVAIKUTUSDIAGNOOSI Haittavaikutus kuvataan tavanomaisilla diagnooseilla. Jos haittavaikutus on hoitojakson eniten voimavaroja vaativa osa, haittavaikutusdiagnoosi on hoitojakson päädiagnoosi Mikäli sairaalan tietojärjestelmässä ei vielä ole erillistä kenttää haittavaikutusdiagnooseille, potilaan diagnoosilistassa haittavaikutusdiagnoosi tulee aina kirjata Y-koodia edeltäväksi diagnoosiksi, josta tietojärjestelmä poimii sen hoitoilmoitustietoihin.
44 TOIMENPITEEN AIKANA TODETUN HAITTAVAIKUTUKSEN KIRJAAMINEN Olkavarren murtuman leikkaushoidon yhteydessä on tullut värttinähermovaurio, joka on korjattu samassa leikkauksessa S42.3 Olkaluun varren murtuma S44.2 Värttinähermon vamma Y60 olkavarren alueella Leikkauksen aikana todettu haittavaikutus NBJ62 Olkaluun murtumaleikkaus levyllä ACB22 Värttinähermon ompelu
45 PÄÄDIAGNOOSIN VALINTA HAITTAVAIKUTUKSEN YHTEYDESSÄ Sappikivileikkauksessa on tullut sappitievaurio. a) Vaurio korjataan tähystystoimenpiteen osana ja potilas pääsee suunnitellusti kotiin samana päivänä K80.2 Sappikivitauti S36.1 Y60 Sappiteiden vamma Leikkauksen aikana todettu haittavaikutus JKA21 JKB40 Sappirakon poisto tähystyksessä Sappiteiden ompelu b) Päiväkirurgiseksi suunniteltu toimenpide on jouduttu muuttamaan avoimeksi ja hoito on vaatinut pitkittyneen osastohoidon. S36.1 Sappiteiden vamma Y60 Leikkauksen aikana todettu haittavaikutus K80.2 Sappikivitauti JKA21 Sappirakon poisto tähystyksessä JKB40 Sappiteiden ompelu Jos potilas joutuu uudestaan hoitoon haittavaikutuksen vuoksi tai jos haittavaikutuksesta aiheutuva hoitoresurssien käytön lisäys on alkuperäistä hoitoa suurempi, päädiagnoosi on kyseinen haittavaikutus (S36.1). Se, että kyseessä on haittavaikutus ilmaistaan koodilla Y60. Hoidon kohteena alun perin ollut sairaus (K80.2) ilmaistaan tällöin sivudiagnoosilla
46 TOIMENPITEEN JÄLKEEN TODETUN HAITTAVAIKUTUKSEN KIRJAAMINEN Vuodeosastolla todetaan n. recurrensvaurio struumaleikkauksen jälkeen E04.0 Diffuusi atoksinen struma J38.0 Äänihuul(i)en halvaus Y83 Leikkauksen jälkeen todettu haittavaikutus BAA25 Kilpirauhasen molempien lohkojen osittainen poisto
47 KONSERVATIIVISEN HOIDON HAITTAVAIKUTUKSEN KIRJAAMINEN Borrelioosiin liittyvien tutkimusten osana potilaalta otetaan selkäydinnestenäyte. Näytteen ottamisen jälkeen potilaalle kehittyy päänsärky, jonka takia hän hakeutuu päivystykseen ja joudutaan ottamaan vuodeosastolle 2 päiväksi. G97.0 Selkärankapiston jälkeinen aivo-selkäydinnesteen vuoto Y84 Tutkimustoimenpiteen haittavaikutus A69.2 Lymen borrelioosi Konservatiivisesti hoidettu värttinäluun murtuma luutuu virheasentoon, joka joudutaan korjaamaan leikkaamalla M84.0 Murtuman virheellinen paraneminen Y84 Konservatiivisen hoidon haittavaikutus S52.5 Värttinäluun alaosan murtuma NCK30 Kyynärvarren luun katkaisu ja kääntö ZZH22 Omakudosluusiirre, hohka-kortikalis blokkina
48 MYÖHÄISEN HAITTAVAIKUTUKSEN KIRJAAMINEN Potilaan sappirakko on poistettu pari vuotta sitten. Leikkauksen aikana syntyi sappitievaurio, joka korjattiin ja parani primaaristi hyvin. Myöhemmin kehittyy sappitiestriktuura, joka korjataan asettamalla stentti K83.1 Sappitien umpeutuminen Y88.1 Haittavaikutus yli vuosi toimenpiteen jälkeen K80.2 Sappikivitauti JKE18 Sappiteiden kanavointi asettamalla stentti ZSJ00 Aiempaan luvun J toimenpiteeseen liittyvä toimenpide Perussairauden, joka on aiheuttanut nykyvaivan, kirjaaminen helpottaa alkuperäisen tapahtuman löytämistä.
49 LÄÄKEAINEEN AIHEUTTAMAN HAITTAVAIKUTUKSEN KIRJAAMINEN Enalapriilin aiheuttama hemolyyttinen anemia. D59.2 # C01CA D59.2 Lääkeaineiden aiheuttama ei-autoimmuuni hemolyyttinen anemia C01CA Angiotensiini II antagonistit Y57 Lääkeaineen haittavaikutus I11.0 Sydämen hypertensiivinen vajaatoiminta D59.2 ja C01CA muodostavat koodiparin, jossa ATC-koodi kirjataan diagnoosin 2. koodikenttään.
50
51 TOIMENPITEIDEN KIRJAUS DRG:N KANNALTA MARTTI VIRTANEN TAYS
52 EI MITÄÄN ERITYISTÄ DRG-tyyppiset casemix-järjestelmät perustuvat muista syistä kerättävään rutiinitietoon Mitään ylimääräistä tietoa ei (periaatteessa) tarvitse kerätä Tiedon tallennuksessa noudatetaan yleisiä periaatteita, jotka määräytyvät WHO:n ja kansallisten ohjeiden sekä kliinisen käytännön mukaan Erilliseen tuotekoodaukseen perustuvat järjestelmät edellyttävät erillisen tuotekoodi kirjaamista
53 TOIMENPITEET PITÄISI MERKITÄ MUISTIIN Kirurgiassa itsestäänselvyys Perusteet samat kuin diagnoosikirjaukselle Tilastokäyttö Laskutuskäyttö (esim DRG) Kliininen käyttö Anestesian kirjaaminen kirjavaa Suomen toimenpideluokituksen anestesiakoodit eivät ole tulleet standardikäyttöön Koodistoa on täydennetty viimeisten kahden vuoden aikana yhteistyössä HUS:n ja Suomen Anestesiologiyhdityksen kanssa
54 NCSP:N Z-KOODIEN KÄYTTÖ Lisäkoodeja, joita ei pitäisi käyttää ilman pääkoodia Lisäinformaatiota toimenpiteen suorittamisesta hätä/päivystys/elektiivinen kesto apuvälineiden käyttö Suomessa käytetty DRG määräytymisen apuvälineinä, muut pohjoismaat protestoineet Liian helppo tapa nostaa hintaa!
55 MUUT KUIN KIRURGISET TOIMENPITEET Radiologia kirjaantuu eri järjestelmiin Fysioterapia, toimintaterapia, sosiaalityö etc kirjataan omiin järjestelmiin eikä tietoa koskaan käytetä Suomen Toimenpideluokitus sisältää koodit 2006 versiossa Säde-ja sytostaattihoidot näkyvät huonosti, vaikka ovat varsin kalliita Isotooppidiagnostiikka ja hoito lisättiin Suomen Toimenpideluokitukseen 2006 alusta Laboratoriotutkimukset kirjautuvat tuloksina Osastolla tehdyt pienemmät toimenpiteet jäävät helposti kirjaamatta Suomen Toimenpideluokitus tukee edelleen vainosittain pienempien toimenpiteiden kirjausta Hoitotyön toimenpiteet?
56 PÄÄDIAGNOOSIN SUHDE TOIMENPITEISIIN Resurssien käyttö! Jos leikkaus on hoitojakson tärkein hoitotoimenpide, ongelma (vika, vamma tai sairaus), jota hoidetaan k.o leikkauksella, tulee merkitä hoitojakson päädiagnoosiksi. Jos leikkauksia on useita, ongelma, jota hoidetaan suurimmalla leikkauksella on päädiagnoosi. Jos muut toimenpiteet katsotaan tärkeämmiksi, kuin leikkaus, tulee ongelma, jota muulla hoidolla hoidetaan valita päädiagnoosiksi.
57 PÄÄDIAGNOOSIN SUHDE TOIMENPITEISIIN DRG JÄRJESTELMÄSSÄ Pääsääntöisesti edellinen ohje pätee C47.09+J15.0 ja AAB10 (Partial excision of intracranial lesion) DRG 1A Kallonsisäisen kasvaimen leikkaus Paino 16,61 keskikustannus n J15.0+C47.0 ja AAB10 DRG 468 (seuraava sivu)
58 TOIMENPITEEN SUHDE PÄÄDIAGNOOSIIN Nainen, jolla on ollut rinnassa halkaisijaltaan 2 cm primaarikasvain vasemmassa rinnassa. Tuumori on poistettu vuosi sitten, nyt maksassa yksittäinen metastaasi, josta on otettu laparoskooppinen biopsia Toimenpide JJA24 Neulalla otettu maksan kudosnäyte vatsaontelon tähystyksessä Päädiagnoosi? C50.99 Määrittämätön rintasyöpä C78.7 Etäpesäke maksassa DRG C C JJA24 DRG 509 Muu rinnan sairauden toimenpide DRG-paino 4,24 Keskikustannus 2173 C C JJA24 DRG 199 Maksan&haiman alueen pah kasv,invas diagn DRG-paino 12,43 Keskikustannus 6365
59 PÄÄDIAGNOOSIN SUHDE TOIMENPITEISIIN DRG JÄRJESTELMÄSSÄ DRG 468 Extensive o. r. procedure unrelated to principal diagnosis paino 20,18 keskikustannus n DRG 477 Non-extensive o. r. procedure unrelated to principal diagnosis paino 11,18 keskikustannus n Länsi-Ruotsi ei aluksi maksanut näistä mitään Seurauksena oli koodauksen vääristyminen ja järjestelmä jouduttiin korjaamaan Virheellisesti koodattuja tapauksia ja harvinaisia yhdistelmiä Anestesia ilman toimenpidettä tai vähäisen toimenpiteen yhteydessä Ryhmä 477 vastaa paremmin kustannuksia Kliinikot kokevat tuloksen virheelliseksi Tullaan korjaamaan 2007 versiossa
60
DRG:n nykytila ja tulevaisuus
DRG:n nykytila ja tulevaisuus Pekka Lampinen 20.1.2009 Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Martti Virtanen, Nordic Casemix Centre Mikko Rotonen, Tietotekniikka, HUS Maisa Lukander, vähän sitä
LisätiedotNordDRG:n perusteet ja logiikka
NordDRG:n perusteet ja logiikka Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Vaasa 4.-5.12 2014 DRG, Diagnosis Related Groups DRG -järjestelmä on alun pitäen kehitetty
LisätiedotDRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely
DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.
TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.2009 DIAGNOSIS RELATED GROUPS Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen,
LisätiedotDRG:n perusteet ja logiikka. Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur DRG-käyttäjäpäivät Joensuu
DRG:n perusteet ja logiikka Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur DRG-käyttäjäpäivät Joensuu 8. 9.11.2012 DRG, Diagnosis Related Groups DRG -järjestelmä on alun pitäen kehitetty Yhdysvalloissa, Yalen
LisätiedotAnna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky
Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotYhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006
Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se
LisätiedotNordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä
NordDRG on muutakin kuin laskutusjärjestelmä Minna-Liisa Sjöblom Erityisasiantuntija DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.12.2015 3.12.2015 Page 1 DRG, Diagnosis Related Groups DRG-järjestelmä on alun pitäen kehitetty
LisätiedotLaadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko
Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille
LisätiedotCASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta
CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011
LisätiedotPotilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 25.11.2011. Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka
Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. 25.11.2011 Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka Esityksen sisältö 1. Lääkityksen merkitys hoitokustannuksista
LisätiedotKÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN
KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 26.10.2011 KÄYNTISYYTIEDOT Reason for encounter Diagnosis ICPC ICD-10 Potilaan ilmaisema käynnin
LisätiedotCC ryhmittelijän testaus
CC ryhmittelijän testaus Petra Kokko 27.9.2012 1.10.2012 Page 1 Testauksen taustaa ja tavoite Suomessa on pidemmän aikaa käyty keskustelua DRG -ryhmittelyn komplisointisäännöistä Ruotsi analysoi yhdysvalloissa
LisätiedotAuditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta
Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää
LisätiedotPPSHP Vuoden 2010 aineiston trimmausprojekti. Peteri & Vesa
PPSHP Vuoden 21 aineiston trimmausprojekti Peteri & Vesa Taustaa Tarkastelun kohteena vuoden 21 laskutusaineisto, joka ryhmitelty vuoden 211 ryhmittelijäversiolla Päivitetyt välisuoritehinnat Kansalliset
LisätiedotKirjaamisesimerkkejä, v. 2011
Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti
LisätiedotKansallinen DRG-keskus 2011. DRG Kansalliset painokertoimet
DRG Kansalliset painokertoimet Sisällysluettelo DRG Kansalliset painokertoimet... 1 Tausta... 3 Käsitteitä... 3 Vertailuaineistot... 4 DRG-painokerroinlaskennan algoritmit... 5 Raakapainot... 5 Keskihajontaan
Lisätiedoteapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus
eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset OYS Erva-alueelta (2015) Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Lahti 3.-4.12 2015 Esityksen sisältö Auditoinnin tausta
LisätiedotDRG ryhmittelijän muutokset 2013 versioon DRG ryhmittelijöiden testaukset
DRG ryhmittelijän muutokset 2013 versioon DRG ryhmittelijöiden testaukset DRG käyttäjäpäivät 8.11.2012 Minna-Liisa Sjöblom 6.1.2013 Page 1 Muutokset Poistuneet DRG -ryhmät: DRG 58 Risaleikkaus muun toimenpiteen
LisätiedotAuditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus
Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,
LisätiedotLääketieteellisen hoidon haittavaikutusten kirjaamiskäytännön ja tilastoinnin kehittämisen asiantuntijaryhmän raportti
S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 6 / 2 0 0 7 Matti Ojala, Ilkka Saario, Martti Virtanen, Olli nylander, jarkko vasenius, otto lindberg, riitta luhtala, petri mikkola, marja niemi, simo pelanteri,
LisätiedotUUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA RYHMITTELIJÄMUUTOKSET 2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS PCSI -TERVEISET MONTREALISTA MARTTI VIRTANEN 25.11.
UUTISIA MEILTÄ JA MUUALTA RYHMITTELIJÄMUUTOKSET 2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUS PCSI -TERVEISET MONTREALISTA MARTTI VIRTANEN 25.11.2011 MV 24.11.2011 OMITUISET TOIMENPIDEKOODIT JA EPÄMÄÄRÄISET
LisätiedotKliinisen koodauksen laatu. Seppo Ranta Timo Pessi
Kliinisen koodauksen laatu Seppo Ranta Timo Pessi Koodatun tiedon tarve 2 Hoito- ja laskutustiedot Terveydenhuollon tuotteistus Ryhmää samankaltaisia potilaita voidaan vertailla laatu- ja kustannusmielessä
LisätiedotHavaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön
DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön
LisätiedotSivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi
Hilmo- 2019 - oppaaseen 16.11.2018 tehdyt muutokset Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi 1.3 Tiedonkeruuta ohjaavat 7 lait suorittaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetuksen (2016/679)
LisätiedotTervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö
Tervetuloa Hämeenlinnaan DRG-käyttäjäpäivät 30.11.2017 Hanna Narsakka Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 2 Kuntalaskutus Khshp:ssä Kiinteät vuosisopimukset Jäsenkuntien
LisätiedotLeikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)
Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja
LisätiedotDRG:n kansallinen käyttöhanke. Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP)
DRG:n kansallinen käyttöhanke Kirjaamisen auditointi 2009 (KSSHP, PPSHP, VSSHP) Havaintoja sairauskertomusten auditoinnista sekä sairauskertomustietojen suhteesta DRG- luokitukseen ja toiminnan sisältöön
LisätiedotSeinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotSoini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotVimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Vimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotLehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTöysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotAsiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke
Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke Petra Kokko, toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy Sote-johdon neuvottelupäivät, Kuntatalo 14.2.2017 15.2.2017 Page 1 Sisältö: Petra Kokko
LisätiedotLappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotKustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista
Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Petra Kokko, toimialajohtaja 16.2.2017 16.2.2017 Page 1 Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskenta Sisältö Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen
LisätiedotKauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotKurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotKauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Kauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotAlavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Alavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotEvijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotYlistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotIsokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Isokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotLapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Lapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotRakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori
Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016 Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa,
LisätiedotÄhtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Ähtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotIsojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Isojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan
LisätiedotTeuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi
Teuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto
LisätiedotPotilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus
Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus DRG Käyttäjäpäivät Rovaniemi 5.- Laskennan lähtökohdat Täydellisyys; kaikki potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset mukana ja vain ne?
LisätiedotJatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen
Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen
Lisätiedot1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3.
8.6.2016 1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. Organisaation rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat
LisätiedotNordDRG-ryhmittelijän ajankohtaiset asiat
NordDRG-ryhmittelijän ajankohtaiset asiat Kansallinen DRG keskus FCG Konsultointi Oy johtava konsultti 30.11.2017 3.12.2017 Page 1 Yleistä V.2018 ryhmittelijään tehtiin 55 muutosehdotusta Niistä 29:llä
Lisätiedotpdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa
pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING
LisätiedotHUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.
HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus
LisätiedotKeskeiset aiheet konferenssista
PCSI 2010 kuulumiset 15-18.9.2010 München, Saksa Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Mikko Rotonen IT-Kehitysjohtaja HUS Tietotekniikka Keskeiset aiheet konferenssista 1. Palvelujen saatavuus
LisätiedotKirjaamisen verkkokoulutus Norjassa
Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa Leena K. Kiviluoto 18.11.2010 Kirjaamisen verkkokoulutus Norjassa - DRG-päivät Aulangolla 17.11.10 1 Esityksen sisältö Erikoissairaanhoidon rahoitus ja DRG:n käyttö
Lisätiedot1. Palvelujen toimivuus
VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)
LisätiedotTAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin
TAYS, kirjaamiskäytäntöjen ja poimintojen muutokset - vaikutukset benchmarkingiin DRG-käyttäjäpäivät, 13.12.2013 Controller Mikko Hannola Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kirjaamisen vaikutus tuottavuuteen?
LisätiedotNordDRG opas. v. 2016. Kansallinen DRG keskus 1 (30)
1 (30) opas v. 2016 Kansallinen DRG keskus FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474027-3 Kotipaikka Helsinki FCG KONSULTOINTI OY
LisätiedotDRG ryhmittelijän muutokset 2014
DRG ryhmittelijän muutokset 2014 DRG -käyttäjäpäivät 13.12.2013 Minna-Liisa Sjöblom 13.12.2013 Page 1 Poistuneet ryhmät Uudet ryhmät Muutokset: mistä ryhmistä hoitojaksot siirtyneet mihin ryhmiin hoitojaksot
LisätiedotVUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET
VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT
LisätiedotAsiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen
Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen Erityisasiantuntijat Anne Puumalainen Virpi Pitkänen Elina Hermiö FCG Konsultointi www.sotetieto.fi 25.9.2018 Page 1 Asiakasluokittelut:
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotSomaattinen erikoissairaanhoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotHILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri
HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 9.11.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon
LisätiedotHILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri
HILMO Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastointi Jari Forsström ylilääkäri 28.10.2010 Kirjaamisen kultaiset säännöt / Forsström 1 Terveydenhuollon tilastoinnista Lakisääteinen tilastoviranomainen terveydenhuollon
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotPth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän
Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä laajennetun alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän (alue-sote-epr) mahdollisuuksista alueellisten hoitokokonaisuuksien ryhmittelyssä ja kustannusten
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotMikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen
Mikä muuttuu Hilmo -tiedonkeruussa ja ohjeistuksessa 2011 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokituksia koskeva keskustelu- ja koulutustilaisuus 4.11.2010 Muutoksen tuulet
LisätiedotVaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen
Vaaratilanneilmoitusmenettely 26.5.2016 Minna Kymäläinen Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Vaaratilanteista ilmoittaminen
LisätiedotOECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa
OECD:n terveydenhuollon Suomessa 2011 2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler 26.9.2017 1 OECD:n terveydenhuollon Suomen terveydenhuolto näyttää selviytyvän hyvin tai kohtalaisesti, kun
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset TYKS Erva-alueelta (2016)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset TYKS Erva-alueelta (2016) Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti Kansallinen DRG keskus DRG-käyttäjäpäivät, Kotka 1.-2.12 2016 30.11.2016 Page 1 Auditoinnin tausta
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotKansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki
Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/
LisätiedotTHL:n tuottavuusseuranta 2013
THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015
LisätiedotRovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa
DRG-Käytt yttäjäpäivät Rovaniemellä 5.-6.11.2009 Tietojärjestelmien rooli tiedon vertailukelpoisuudessa Tietojärjestelm rjestelmätyöryhmän n tehtävät Tukea muiden työryhmien työtä Varmistaa tiedon yhdenmukaisuus
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Lisätiedot10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS
YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ
LisätiedotKeskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
LisätiedotEeva Ketola, LT, Johtajaylilääkäri YTHS MITEN PDRG-TUKEE JOHTAMISTA?
Eeva Ketola, LT, Johtajaylilääkäri YTHS 14.11.2012 MITEN PDRG-TUKEE JOHTAMISTA? Mikä pdgr? Primary care diagnosis related grouping Tuotteistustyökalu Non-profit Lisenssimaksu käytöstä ja tuotteistuksen
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotLeikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit
1 Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit Projektiryhmä: Tuomo Hari Irma Jousela Riitta Marjamaa Minna Niskanen Jarmo Nivalainen Jarkko Pajarinen Pertti Pere Päivi Valta Markku Hynynen pj ISBN 978-951-563-620-1
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
Lisätiedot