Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Transkriptio

1 Potilaiden lääkitys ja NordDRG-tuotteistuksen kehittäminen 2012 Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

2 Esityksen sisältö 1. Lääkityksen merkitys hoitokustannuksista 2. Lääkkeiden kirjaaminen potilastietojärjestelmissä 3. Lääkkeiden kustannusten laskennan periaatteet 4. Lääkekustannusten kohdentaminen potilaskohtaisesti 5. Lääkehoitojen käsittely NordDRG-tuotteistuksessa 2012

3 Lääkityksen taloudellinen merkitys hoitokustannuksista (1/2) Lääkitys 1. Selittää potilaisiin kohdennetuista hoitoresursseista yhteensä 7.0 % 2. Lääkitys on toimenpide ja voidaan rinnastaa tietyllä tavoin leikkaustoimenpiteeseen 3. Lääkityskulut ovat suuremmat kuin diagnostisten tutkimusten kulut (Laboratoriodiagnostiikka tai kuvantaminen) 4. Noin 60%:n kustannusten selitysaste saavutetaan alle 10 %:lla kaikista käytettävissä olevista lääkevalmisteista (noin 600 valmistetta)

4 Lääkityksen taloudellinen merkitys hoitokustannuksista (2/2) 6,8 % 0,5 % Vuodeosastojen hoitopäiväkustannukset 5,4 % Avohoitokäyntien kustannukset 7,0 % 29,4 % Leikkaussalitoimenpiteiden ja polikliiniset toimenpiteiden kustannukset Lääkekustannukset 29,1 % 21,8 % Laboratoriotutkimusten kustannukset Röntgen tutkimusten kustannukset Muut erikseen laskutettavien palvelujen kustannukset

5 Lääkkeiden kirjaaminen Uranus-potilastietojärjestelmässä Potilaskohtainen lääkitysosio on otettu käyttöön jo osassa yliopistosairaaloita hoitoyksiköitä vuosien aikana Uranus 2007-versiossa HUSin kaikissa hoitoyksiköissä lääkitysosion käyttö alkaa kokolaajuudessa Uranus 8.2- version käyttöönoton yhteydessä vuoden 2012 aikana Potilaiden koko lääkitys kirjataan potilastietojärjestelmään Lääkitys on jaettu kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä kuvaa potilaan peruslääkityksen (listalääkitys) ja toinen ryhmä kuvaa hoidon aikaisen erikseen kirjattavan lääkityksen, joka liittyy hoitoon ja joka antokirjataan potilastietojärjestelmässä Molemmissa ryhmissä voi olla kalliita lääkkeitä, mutta ensisijaisesti kalliit lääkehoidot kuuluvat antokirjattavaan lääkeryhmään Antokirjattavia lääkkeitä ovat mm. sytostaatit, sienilääkkeet, hyytymislääkkeet jne. Kaikki lääkkeet kirjataan potilaskohtaisesti ja niiden kustannukset on laskettavissa ja kohdennettavissa potilaan hoitokuluiksi automatisoidusti perustuen HUS Lääkehuollon lääkekohtaiseen kustannuslaskentaan. Vastaava menettely on käytössä myös osassa muita yliopistosairaaloita. Nykyinen erillinen kalliiden lääkkeiden kirjaaminen toimenpiteinä voidaan lopettaa

6 Kuvaruutunäyttö Potilaan lääkitysosioista Uranuksessa (1/3)

7 Kuvaruutunäyttö Potilaan lääkitysosioista Uranuksessa (2/3)

8 Kuvaruutunäyttö Potilaan lääkitysosioista Uranuksessa (3/3)

9 Lääkkeiden kustannusten laskennan periaatteet Pekka Lampinen Potilaalle kohdennettavat lääkekustannukset sisältävät apteekin toimituskulut ja hinnat ovat katteellisia. Jokainen yliopistosairaanhoitopiiri on sisäisessä laskenta- tavassaan sopinut miten toimivat. Vain yhdellä kate-%:lla laskettuna kate on suhteessa suuri kalliissa lääkkeissä Tämän vuoksi osa apteekeista käyttääkin ns. apteekin palvelumaksua Tässä mallissa sisään ostohintaan lisätään em. palvelumaksu. Kaiken kaikkiaan kate tai palvelumaksu ovat kuitenkin marginaalisia kustannuksia lääkkeen sisään ostohintaan nähden.

10 Lääkekustannusten kohdentaminen potilaskohtaisesti HUSissa antokirjattavien ja muiden lääkkeiden kustannukset kohdennetaan osana HUSin käytössä olevaa myyntilaskutustietojärjestelmää (NRT-Mynla) Potilastietojärjestelmässä oleville antokirjatuille ja muille lääkkeille noudetaan kustannus HUS Lääkehuollon tietojärjestelmän lääkerekisteristä, johon on laskettu joko tabletti tai millilitra tai muu yksikköhinta Myyntilaskutustietojärjestelmässä lasketaan potilaan saaman lääkekirjauksiin perustuvan lääkityksen kustannukset Muutos nykyiseen lääkekustannuksen laskentaan on se, että lääkekustannukset perustuvat todellisiin potilaalle annettuihin lääkemääriin eikä enää keskimääräiseen lääkeannoksen, jonka kustannus on laskettu perustuen 70 kg:n keskipainoon tai 1,7 neliömetrin ihon pinta-alaan

11 Lääkehoitojen käsittely NordDRG-tuotteistuksessa (1/X) Nykyinen tilanne: Nykyisessä NordDRG-tuotteistuksessa on erikseen omat alaryhmät sytostaattihoidoille ja muille kalliille lääkehoidoille Järjestely kehitettiin HUSin toimeksiannosta vuoden 2006 NordDRG-O-ryhmittelijään ja se kattaa erikseen vuodeosastohoidot ja avohoidot Kalliit lääkehoidot selvitettiin Hyks sairaanhoitoalueiden eri toimialoilta ja lääkkeiden vaihtuessa kalliiden lääkkeiden toimenpideluettelo tarkistetaan kuten myös vuosittaisen suoritehinnoittelun yhteydessä NordDRG-ryhmittelijä edellyttää lääkehoitojen osalta kaksi erillistä tietoa: Lääkeannon reitin ja Lääkkeen ATC-koodin ATC-koodi on 7 merkin mittainen koodi, joka on jouduttu lyhentämään 5 merkin mittaiseksi tietoteknisistä syistä. Tämä edellyttää erityisjärjestelyjä rekisterien ylläpidossa ja NordDRG-ryhmittelijän ylläpidossa Lääkityshoidot perustuvat MDC-ryhmiin eli Major Diagnosis Category-ryhmittelyyn, jota kuvaa parhaiten elinryhmäkohtainen ryhmittely

12 173A 173B 173C 173D 173E Pekka Lampinen Lääkehoitojen käsittely NordDRG-tuotteistuksessa (1/X) Ruuansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain, ei komplisoitunut, sädehoito Ruuansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain, ei komplisoitunut, sytostaattihoito Ruuansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain, ei komplisoitunut, vaativa s ytostaattihoito Ruuansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain, ei komplisoitunut, eritysitason vaativa s ytostaattihoito Ruuansulatuskanavan pahanlaatuinen kasvain, ei komplisoitunut 906B 906C 906D 906G 906P 906Q 906O 912A 912B 912C 912D 912E 912F 912G 912O Ruuansulatuskanavan syöpäsairaus, sytostaatt ihoito, lyhyt hoito Ruuansulatuskanavan syöpäsairaus, vaativa sytostaattihoito, lyhyt hoito Ruuansulatuskanavan syöpäsairaus, erityistason vaativa sytostaattihoito, lyhyt hoito Ruuansulatuskanavan sairaus, eryistason vaat iva lääkehoito, lyhyt hoito Ruuansulatuskanavan sairaus, diagnostinen toimenpide Ruuansulatuskanavan sairaus, vaativa diagnost inen toimenpide Ruuansulatuskanavan sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidett ä Miehen sukuelinten syöpäsairaus, sädehoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten syöpäsairaus, sytostaattihoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten syöpäsairaus, vaativa sytostaattihoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten syöpäsairaus, erityistason vaativa sytostaattihoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten sairaus, erityislääkehoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten sairaus, vaativa lääkehoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten sairaus, erityistason vaativa lääkehoito, lyhyt hoito Miehen sukuelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä

13 Lääkehoitojen käsittely NordDRG-tuotteistuksessa Tuleva tilanne NordDRG-ryhmittelijän kannalta merkittäviä lääkityksen antoreitin toimenpidekoodeja ovat ZX196 Lääkkeen luovutus potilaalle mukaan 14 vrk lääkitystarve ZX197 Lääkkeen luovutus potilaalle mukaan 30 vrk lääkitystarve joilla erotetaan vuodeosastohoidossa tai avohoidossa annettavat kalliit lääkkeet niistä, jotka ohjeiden vastaisesti annetaan kotihoitoisille potilaille. Muut antoreitit voidaan päätellä antokirjauksen lääkkeestä, koska lääke kirjataan potilastietojärjestelmään VNR-koodilla, joka pitää sisällään tarkat tiedot lääkevalmisteesta ja sen antoreitistä Täten NordDRG-ryhmittelijälle tuotetaan sama tieto kuin nykyisinkin Päättely ryhmän määräytymisestä voidaan tehdä edelleen ATC-koodin perusteellakin, mutta tässä yhteydessä päättelyperuste tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa. HUSin kannalta kustannusriskien ja potilasmateriaali huomioiden kuhunkin lääkehoito NordDRG-ryhmään on syytä asettaa outlier-rajat, koska lääkekulut varioituvat mm. erikokoisten potilaiden välillä merkittävästi

14 Lääkehoitojen käsittely NordDRG-tuotteistuksessa 2012 Lääkityksen asiantuntijaryhmässä on käsitelty lääkitysryhmien lukumäärää ja tehty johtopäätös, että ryhmien lukumäärää on syytä vähentää Päättely ryhmien välillä on pääsääntöisesti toimiva eli jako kolmeen kustannusryhmään (normaali, kalliimpi ja kallein) kuvaa hoidon keskikustannuksia eri NordDRG-ryhmien kesken Ongelmana on se, että hoitotapauksia ryhmiin kalliimpi ja kallein tulee liian vähän. Koska hoitotapahtumia on vähän, niin kustannuslaskennan tarkkuus ja hoitojen satunnaisuus eivät ole tarkoituksenmukaista Lisäksi itse ryhmittelijän ohjaustaulujen ylläpito vaatii paljon työtä, koska lääkkeiden hinnoissa tapahtuu muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon mihin hintaryhmään lääke määritellään Tämän perusteella vuodelle 2012 on tehty muutosesitys ryhmittelyyn siten, että lääkeryhmitys jaetaan vain sytostaatteihin ja muihin erityislääkehoitoihin Täten lääkitysryhmien lukumäärä vähentyy 46:lla ja ryhmitys yksinkertaistuu Jotta riskienhallinta on mahdollista, niin lääkitysryhmissä on syytä käyttää outlier-rajoja vähintään kustannusten ylirajalla, jotta harvinaiset kalliit lääkkeet eivät nosta keskikustannusta ko. NordDRG-ryhmässä suhteettomasti

15 Esimerkki NordDRGO-ryhmiä avohoidossa vuonna 2012