VKK-Metro pääkaupunkiseudun kuntien kehittämis- ja koulutusyhteistyö
|
|
- Juho Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kohti tulevaisuuden varhaiskasvatusta - VKK-Metro pääkaupunkiseudun kuntien kehittämis- ja koulutusyhteistyö Varhaiskasvatuksen alalla eletään tulevaisuuteen suuntaavaa aikaa sekä kynnyksellä olevasta lakiuudistuksesta että muiden lasten elämään vaikuttavien toimintaympäristöjen muutosten johdosta. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen piirissä on lasta, mikä on noin neljäs osa koko valtakunnan luvusta. Vuodesta 2007 alkaen toiminut VKK-Metro haluaa panostaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteiseen kehittämiseen. Tavoitteena on tuoda esiin ja vahvistaa varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden työtä lapselle paremman ja uudistuvan toiminnan kehittämisessä. VKK-Metrossa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen toimijat luovat yhdessä hyvää tulevaisuutta lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metro on neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteinen, verkostomainen kehittämis- ja koulutusyhteistyörakenne. Keskeisenä toimintamuotona on kehittäjäverkoston työ. Pääkaupunkiseudulta nimetään kahden vuoden ajaksi kaksikymmentäyksi varhaiskasvatusyksikköä kehittämään systemaattisesti varhaiskasvatustoimintaansa. Vaihtuvan kehittäjäverkoston avulla pyritään luomaan mahdollisemman moneen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatusyksikköön pysyvät jatkuvan toiminnan kehittämisen rakenteet ja saamaan aikaan innostus oman työn jatkuvaan tutkimiseen ja kehittämiseen. Kehittämistyön tueksi hankitaan varhaiskasvatuksen tutkimusta. Tarkoituksena on lisätä varhaiskasvatuksen tutkimustietoa ja sen soveltamista varhaiskasvatuksen jatkuvassa kehittämisessä. Käytännön työn ja tutkimuksen välille luodaan kaksisuuntaista vuoropuhelua, jonka avulla tieto arjen työstä siirtyy tutkimukseen ja tutkimustieto vastavuoroisesti arjen työhön. Työntekijöille luodaan väylä, jonka kautta käytännössä nousseille haasteille voidaan tutkimuksen avulla etsiä ja löytää ratkaisuja. 1
2 Yhteiseksi näkökulmaksi valitaan ajankohtainen kehittämisteema, joka on toimintaa yhdistävä tekijä. Tähän valittuun teemaan liittyvät niin kehittäjäverkostossa tehtävä työ, VKK Metron tekemä tutkimustyö, kuin järjestettävä täydennyskoulutuskin. Koulutuksessa hyödynnetään myös jo olemassa olevaa tutkimustietoa ja yhteistyökumppanien asiantuntijuutta. Yhteiset keskustelut, kokeilu- ja tutkimustoiminta sekä kokemusten jakaminen lisäävät ammatillista osaamista ja tiedostamista. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metron toiminta on osa pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toimintaa. VKK Metron toiminnassa ovat mukana pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Alueen oppilaitokset tekevät seudullista varhaiskasvatuksen opiskelijayhteistyötä. Koulutus- ja kehittämisyhteistyön johtaminen ja ohjaus Toimintaa ohjaa VKK-Metron ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on edustus kaikista mukana olevista osapuolista. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävät ovat: - tekee yhteistyötä koskevat linjaavat päätökset ja vastaa toiminnan etenemisestä - hyväksyy talousarvion ja seuraa ja vastaa budjetin toteutumisesta - hyväksyy toimintasuunnitelman ja siihen tulevat muutokset - valitsee projektiryhmän jäsenet - hyväksyy suunnitelman toimintaan liittyvästä tutkimuksesta ja päättää tutkimuksen hankkimisesta ja mahdollisesta kilpailuttamisesta Ohjausryhmän kokoonpano: Hannele Lakkavaara, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Helsinki, puheenjohtaja Sole Askola-Vehviläinen, varhaiskasvatuksen johtaja Vantaa Titta Tossavainen, suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, Espoo Annika Hiitola, varhaiskasvatuspäällikkö, Kauniainen Saila Nevanen, erikoissuunnittelija, Socca, sihteeri 2
3 Projektiryhmä toimii valmistelevana ja kehittämistyön käytännön toteutusta seuraavana ja tukevana ryhmänä. Projektiryhmän tehtävät ovat: - valmistelee ohjausryhmälle toimintasuunnitelman ja talousarvion - valmistelee tutkimuksen hankinnan - seuraa, ohjaa ja koordinoi kehittämistyön etenemistä ja suunnitelmien toteutusta - toimii työntekijöiden tukena toimintasuunnitelman käytännön toteutuksessa. - projektiryhmän jäsenet toimivat koordinoivana linkkinä edustamansa taustayhteisön muihin toimijoihin. - seuraa ja ohjaa opiskelijayhteistyötä pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten kanssa Projektiryhmän kokoonpano: Saila Nevanen erikoissuunnittelija, Socca, puheenjohtaja varhaiskasvatuksen kehittämisasiantuntija, Socca, sihteeri Allan Hasari, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Helsinki Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Vantaa, Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Espoo (edustaja valitaan myöhemmin), Kauniainen Eeva Tiihonen, varhaiskasvatusalueen päällikkö, Helsinki oppilaitosten edustajia pyydetään mukaan käsiteltäessä opiskelijayhteistyöasioita 3
4 Kehittämistyön suunnitelma Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Sisällys 1. Lähtökohdat 1.1 Lapsi- ja oppimiskäsitys 1.2 Tulevaisuuden haasteet 1.3 Leikki lapsen kehitystä edistävänä oppimis- ja kasvuympäristönä 1.4 Kasvattajan rooli 1.5 Leikkiin liittyviä kehittämishaasteita 2. Toimintakäytännöt 2.1 Kehittämiskauden kesto 2.2 Kehittämisteema ja tavoitteet 2.3 Toimintarakenne ja kehittämisverkoston työskentelyn organisointi 2.4 Koulutus 2.5 Tutkimus 2.6 Opiskelijayhteistyö pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten kanssa 2.7 Toiminnan arviointi 2.8 Viestintä 2.9 Kustannukset Kirjallisuutta 1. Lähtökohdat 1.1 Lapsi- ja oppimiskäsitys Lapsuus on itseisarvoisesti tärkeä elämänvaihe eikä vain valmistautumista tulevaan elämään. Lapset ovat luonnostaan luovia, uteliaita, aktiivisia ja vuorovaikutukseen pyrkiviä toimijoita. Lapset oppivat jatkuvasti ja kaikkialla leikkien, liikkuen, tutkien sekä taiteellisesti kokien ja ilmaisten. Oppiminen on vuorovaikutuksessa toteutuvaa sosiaalista ja yhteisöllistä toimintaa, jossa opitaan toisilta ja yhdessä toisten kanssa. Leikki lapselle ominaisena tapana toimia ja 4
5 oppia tulee olla varhaiskasvatuksen toiminnan keskiössä. Leikissä mahdollistuu lapsen toimijuus, joka vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään. Leikki myös ilmentää lapsen omaa ajattelua ja tunteita, jolloin sen kautta kasvattajille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan. Lapset oppivat parhaiten toimiessaan itselleen sopivan haasteellisten tehtävien parissa lähikehityksen vyöhykkeellä, joka toteutuu luontaisesti leikissä. Kasvattajien tehtävänä on leikin edellytysten turvaaminen, kiinnostavien leikki- ja oppimisympäristöjen rakentaminen, leikkiin osallistuminen tarvittaessa ja lasten suunnitelmallinen havainnointi. Parhaimmillaan leikki lapsen oppimisympäristönä tuottaa onnistumisen kokemuksia, leikin ja oppimisen iloa sekä sitoutumista toimintaan, jonka lapsi kokee merkitykselliseksi. Toimintaan sitoutuminen luo kestävää motivaatiota, joka on elinikäisen oppimisen edellytys. 1.2 Tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatuksen hallinto ja lainsäädäntö on murroksessa. Varhaiskasvatus siirtyi opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa ja parhaillaan valmistellaan uutta varhaiskasvatuslakia. Muutokset nostavat esiin kysymyksiä. Säilyttääkö varhaiskasvatus oman erityislaatunsa vai kehitetäänkö sitä jatkossa esimerkiksi oppisisältöjen kautta jäsentäen? Lisääntyykö varhaiskasvatuksessa valtakunnallinen normiohjaus vai säilyvätkö varhaiskasvatussuunnitelman perusteet raamina, joka mahdollistaa erilaiset paikalliset sovellutukset? Tuleva lainsäädäntö (esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuteen ja kotihoidon tukeen tulevat muutokset) voi tuoda mukanaan vaatimuksia entistä joustavampiin hoitoaikoihin ja tämä asettaa haasteita eheälle päivähoitopäivälle lasten ryhmäytymisen ja vertaissuhteiden muodostumiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmassa Koulutus- ja tutkimus nostetaan esille mm. monikulttuurisuus, eriarvoisuuden lisääntyminen, teknologia ja kestävä kehitys teemoina, jotka vaikuttavat ja tuovat muutoksia kaikkeen koulutukseen ja kasvatukseen, myös varhaiskasvatukseen. Lisäksi pätevän ja koulutetun henkilökunnan saanti on keskeinen tulevaisuuden haaste. 5
6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -luonnoksessa tuodaan esille tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen. Osaamisen alueita yhdistää pyrkimys oppilaan identiteetin vahvistamiseen ja kestävän tulevaisuuden edellyttämän osaamisen kehittämiseen. Laajaalainen osaaminen koostuu seuraavista ajattelu ja oppiminen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus monilukutaito tieto- ja viestintäteknologian osaaminen työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus On tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa osataan ennakoida tulevaisuudessa tarvittavat valmiudet. Tämä turvaa lapsen johdonmukaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon Leikki lapsen kehitystä edistävänä oppimis- ja kasvuympäristönä Lasten elämä ja varhaiskasvatus ovat muutosten keskellä. Millä tavoin vaikutetaan lasten suotuisaan kehitykseen niin, että he saavat parhaat eväät elämäänsä? Pääosa tulevaisuudessa tarvittavista taidoista ja niiden valmiuksista harjaantuvat monipuolisen leikin avulla. Voiko leikki myös luoda lapsille iloa, rauhaa ja lasten tarpeita vastaavan toiminta- ja oppimisympäristön? Miten syntyy ja elää pitkäkestoinen ja laadukas leikki? Leikki oppimisympäristönä -ajattelussa keskiössä on lapsen hyvinvointi ja oppiminen, ei sisältö, opettaja ja opettaminen. Tavoitteena on edesauttaa tutkivaa, aktiivista, yhteistoiminnallista ja osallistavaa leikkiä, jossa pääpaino on leikin kautta tapahtuvan kokonaisvaltaisen oppimisprosessin tukemisessa. Hyvä leikkiympäristö innostaa ja motivoi lapsia työskentelemään, harjoittelemaan ja kokeilemaan. Ympäristön tulee tarjota haasteita lapsen taidoille, ajattelulle ja mielikuvitukselle. Hyvä leikillinen ympäristö vastaa erilaisten lasten ja eri oppimistyylien tarpeisiin. Ilo siitä, että tietää, ymmärtää ja oppii on merkittävä perustunne ja onnistumisen kokemus motivoi lasta uusien kokemusten äärelle. Lasten ja kasvattajien jaettu ilo yhteisestä leikkimisestä, työskentelystä ja ajattelusta luovat pohjan hyvälle kasvuympäristölle. 6
7 Luova ja leikillinen oppimisympäristöajattelu näkee lapsen aktiivisena toimijana ja tiedon tuottajana. Oppiminen tapahtuu leikkimällä. Leikillinen ja luova oppimisympäristö yhdistää eri menetelmiä ja integroi sisältöjä leikkiin. Leikillinen oppimisympäristö rakentuu yhteisöllisyydelle, mielikuvitukselle, tarinallisuudelle, tunteille, fyysiselle aktiivisuudelle ja se luo mahdollisuuksia. 1.4 Kasvattajan rooli Varhaiskasvatus vaalii lapsilähtöisyyttä ja lasten osallisuutta, mutta millaista roolia kasvattajalta odotetaan? Kasvattajalta edellytetään läsnäoloa ja lapselle ominaiseen toimintaan sitoutumista. Ammattitaitoa ovat hyvät vuorovaikutustaidot, pedagoginen sensitiivisyys ja ymmärrys, joka tarkoittaa tilanneherkkyyttä ja kykyä sopivasti aktivoida tai antaa autonomiaa lapsille. Kasvattajan tehtävänä on lasten valintojen tukeminen ja havainnoiminen. Häneltä vaaditaan lisäksi kykyä heittäytyä mukaan tekemään, kokemaan ja leikkimään yhdessä lasten kanssa. Kasvattajan on kyettävä osallistumaan luovaan leikkiin, mutta hänen on myös osattava hyödyntää leikkiä pedagogisena menetelmänä ohjatuissa tilanteissa. Kasvattajan vastuulla on myös myönteisen ja innostavan ilmapiirin luominen. Leikissä lapset ja kasvattaja rakentavat uutta yhteistä kulttuuria, joka välittyy parhaimmillaan ryhmän arkeen positiivisena tunneilmastona. Vuorovaikutuksen laadulla on aivan ratkaiseva merkitys. Rikkonainen ja paljon siirtymätilanteita sisältävä päivä ei tue sellaista ilmapiiriä ja vuorovaikutusta, jossa kasvattajalla on aikaa olla ja keskustella lasten kanssa heidän elämästä, ideoistaan ja leikkimisestä. Rikkonainen toiminta ei anna mahdollisuutta vastata lasten tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Kasvattajan vastuulla ovat leikin edellytysten luominen: leikkiaika ja -rauha, leikkitila ja -välineet, ryhmäjako, kokemukset ja mallit sekä kasvattajan aito läsnäolo. Kasvattajan tulee varmistaa leikin mahdollistavat taustatekijät kuten esimerkiksi toiminnan joustava suunnittelu, vakaa päivärytmi, tilojen käyttö ja työvuorot. Kasvattajan rooliin leikissä liittyy asenteellinen, rakenteellinen ja toiminnallinen ulottuvuus. Asenteellinen ulottuvuus sisältää leikin arvostamisen näkökulman ja leikin suhteen mm. opettamiseen ja tiedollisiin sisältöihin. Rakenteelliset puitteet luodaan varhaiskasvatussuunnitelmissa ja ajankäytön, tilojen ja materiaalien avulla. 7
8 Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ohjauskäytäntöjä ja vuorovaikutusta. Leikin tukeminen vaatii tilanneherkkyyttä. Kasvattajan roolina leikkitilanteissa voi olla esimerkiksi havainnoija, dokumentoija, leikin edellytysten luoja, organisoija, neuvottelija tai osallistuja. Valinta perustuu kasvattajan tiedolle leikistä ja sen mahdollisuuksista. 1.5 Leikkiin liittyviä kehittämishaasteita Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin turvaaminen eivät tuota riittävää perustaa varhaiskasvatuksen laadulle. On vahvaa näyttöä siitä, että tieto ei suoraan kehitä tai opeta lasta, ja että hyvinvointiin liittyen on pystytty lähinnä kehittämään pahoinvointia kuvaavia indikaattoreita. On syytä paneutua etsimään lapsen kehityksen turvaavia ratkaisuja. Lapsen kehittyminen edellyttää sellaisten taitojen omaksumista, joita ei voi suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan kehittymiseen tarvitaan leikkiä, joka tarjoaa autenttisen kokemuksellisen oppimisympäristön, jossa lapsi voi harjoitella näitä taitoja. Tutkimus tukee käsitystä, jonka mukaan leikissä lapsen on mahdollista käyttää koko kapasiteettiaan. Lapsi kehittää oman toimintansa suuntaamista ja sovittamista muiden toimintaan siis motivaatiota ja tahtoa. Leikki vaatii mielikuvitusta ja kykyä löytää luovia ratkaisuja leikkitilanteisiin. Kaikki leikki ei ole kehittävää. Lasten kehityspotentiaalien kannattelu edellyttää panostamista laadukkaan leikin turvaamiseen, mikä voi onnistua vain kasvattajien leikkiin osallistumisen ja sitoutumisen kautta. Laadullisia tavoitteita leikille asettamalla varhaiskasvatuksessa päästään jo oleellisesti lähemmäksi lapsen kehitystä tukevia tekijöitä. Luonnollisesti myös lasten omaehtoista leikkiä tarvitaan lasten ja kasvattajien yhteisen leikin lisäksi. Lasten oppimisen ja kehityksen edistämisen ohella leikillä on myös korjaava ja mahdollistava tehtävä. Tällöin leikin kirjo ulottuu myös riehakkaiden, uskaliaiden ja joskus jopa epäsovinnaisten leikkien alueelle. Näiden leikkien kautta lapset käsittelevät tunteitaan ja yrittävät ymmärtää kokemuksiaan. Lisäksi leikki tarjoaa kanavan stressin ja aggressiivisen käytöksen purkamiselle, mutta myös ilon jakamiselle. Leikki antaa uusia voimavaroja sekä auttaa lapsia kestämään ympäristön painetta. Olennaista on tiedostaa erilaisten leikkien moninaiset merkitykset ja tehtävät. Leikki voi muotoutua lapselle merkitykselliseksi, vaikka se ei 8
9 aina noudattaisikaan kasvattajan etukäteen suunnittelemia tavoitteita tai ennakko-oletusta kehittävästä leikistä. Lapsen kehitystä on yhä enemmän tarkasteltava sosiokulttuurisena. Se ei ole palautettavissa suoraan kehityspsykologiseen kuvaukseen. Inhimillisen kulttuurin välittyminen lapselle on monivaiheinen prosessi, jossa leikki tukee lapsen kykyä toimia kuvittelun ja mielikuvituksen varassa. Kieli ja leikki ovat luonteeltaan sosiaalisia ja kulttuurisia. Leikin kautta lapsi voi omaksua ja harjoitella toimintoja, joita hän ei vielä oikeasti osaa tai voi toteuttaa. Lapsen emotionaalisuutta päästään lähelle ilon, leikillisyyden ja kehollisuuden kautta. Näille kaikille on sijansa leikissä. Kasvattajilta voi puuttua teoreettista tietoa siitä, mitä leikki on, miten se voi kehittyä ja miten leikkiä tuetaan. Leikkiperustaisen pedagogiikan pitää lähteä lasten kuuntelusta ja havainnoinnista. Haasteena on siirtää laadukkaan leikin piirteet; positiivinen toiminta, aktiivinen osallistuminen, intensiivinen keskittyminen ja päämääräsuuntautuneisuus oppimiseen. Leikin ja sen ohjauksen taso on yhteydessä varhaiskasvatuksen laatuun. Käytännössä toiminta varhaiskasvatuksessa on edelleen liian usein kasvattajajohtoista. Lasten toiminnassa ei ole riittävän pitkiä ajanjaksoja leikille, jotta lasten laadukkaat, luovat leikit voisivat kehittyä. Kotona leikkiajasta kilpailevat televisio, pelit ja tietokoneohjelmat. Tämä aiheuttaa sen, että mielikuvitusleikit, jotka ovat tärkeitä lapsen kehittymiselle, vähenevät. Aivotutkimus tukee leikin tärkeyttä lapsen oppimiselle ja suotuisalle kehitykselle. Yksilöohjauksen sijasta on järkevää panostaa leikkiin ja juonelliseen yhteistoimintaan ryhmässä. Tämä auttaa luovuuden, positiivisen minäkuvan ja oppimisen motivaation kehittämisessä. Leikki vastaa myös tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tarpeisiin. 9
10 2. Toimintakäytännöt 2.1 Kehittämiskauden kesto Uusi kehittämiskausi alkaa ja kestää asti. Kehittämiskausi jakaantuu kahteen osaan: 1) Ajalla 1 / / 2014 tarjotaan koulutusta ja työpajoja kehittämiskauden teemasta laajalla kohdejoukolle pääkaupunkiseudun päivähoidon työntekijöitä. Kevään aikana tästä joukosta valitaan 21 kehittäjäyksikköä. 2) Ajalla 8 / / 2016 tapahtuu varsinainen kehittämistyö 21 tutkimusyksikön kanssa VKK-Metron kehittämisrakenteessa. 2.2 Kehittämisteema ja tavoitteet Yhteisenä kehittämisteemana on leikki ja leikilliset oppimisympäristöt. Kehittämistyön tavoitteena on: tarkastella leikkiä lasten kasvu- ja oppimisympäristönä, joka vastaa heidän kehitys- ja oppimistarpeisiin vahvistaa varhaiskasvattajien osaamista leikin hyödyntämisessä lasten oppimisvalmiuksien kehittämisessä kehittää varhaiskasvatuksen leikillisiä oppimisympäristöjä niin, että ne vastaavat lasten tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin tarkastella leikin moninaisia mahdollisuuksia suhteessa lasten joustavasti vakaaseen päivärytmiin kehittää toiminnan laatua varhaiskasvatuksessa kehittää aikuisen aktiivista ja sensitiivistä roolia leikkiperustaisessa, lapsilähtöisessä pedagogiikassa tuottaa havainnointimateriaalia leikkitilanteista työn kehittämisen tukemiseksi vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan kehittämisosaamista lisätä leikin arvostusta lapsiperheissä 2.3 Toimintarakenne ja kehittämisverkoston työskentelyn organisointi Kehittämistyö toteutetaan VKK-Metron kehittäjäyksikkörakenteessa, jonka ytimenä 21 yksikön muodostama kehittämistyön verkosto. Mukana voi olla myös eri päivähoitomuotoja kunnan 10
11 valinnan mukaan. Kehittäjäverkoston työskentely rakentuu VKK-Metrossa kehitetyille käytännöille, joissa keskeisiä ovat kehittäjäyksiköiden ohjaajien työskentely ja yhdyshenkilöiden, johtajien ja ohjaajien vertaisryhmätapaamiset. Ohjaajien tehtävänä on toimia kehittäjäyksiköiden toiminnan tukena. Ohjaajat työskentelevät kunnan varhaiskasvatuksen hallinnon tehtävissä ja tuovat ulkopuolisen näkökulman kehittämisprosessiin. He toimivat myös tiedonvälityksen linkkinä hallinnon ja kentän välillä. Myös aluepäälliköt kytketään mukaan kehittämistyöhön. Kehittäjäyksiköiden esimiehillä on keskeinen rooli yksiköiden kehittämistyön johtamisessa. Heidän rinnalleen nimetään yhdyshenkilöt, jotka auttavat kehittämistyötä koskevissa käytännön järjestelyissä yksikössä. Yhdyshenkilöt vastaavat tiedon välityksestä ja koordinoinnista VKK- Metron ja yksikön välillä. Kehittämisjaksolle palkataan varhaiskasvatuksen asiantuntija, jonka tehtävänä on jalkautuva kenttätyö ja kehittäjäyksiköiden konsultointi. Hänen tehtäviinsä kuuluu dokumentoinnin ja leikin hyödyntämiseen liittyvien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen. Lisäksi tehtäviin kuluu kouluttaminen, vertaisryhmätyöskentelyn vetäminen, tiedottaminen ja osallistuminen arviointitehtäviin. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan työparina toimii Soccan erityissuunnitelija. 2.4 Koulutus Kehittämisjakson alussa kevätkaudella 2014 järjestetään leikki ja leikilliset oppimisympäristöt - teemasta koulutusta, johon koko pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen henkilökunnan on mahdollista osallistua. Koulutukseen osallistuminen on erityisen tärkeää niille toimipisteille, jotka ovat kiinnostuneita perehtymään tarkemmin kehittämiskauden aiheeseen ja pohtivat kehittäjäyksiköksi hakeutumista. Näille kehittäjäyksiköksi hakeutumista suunnitteleville toimipisteille järjestetään kevään aikana työpajoja ja kehittämisosaamiskoulutusta (mm. snadit stepit ). Kevään koulutusjaksolle kunnat valitsevat mukaan noin 50 toimipistettä ja kevään jälkeen 21 jatkaa kehittäjäyksikkönä. Syksyllä 2014 järjestetään kehittämisteemaan liittyvää koulutusta 11
12 kehittäjäyksiköille ja joitain tilaisuuksia myös laajalle varhaiskasvatuksen kentälle kuten aikaisemminkin VKK-Metron toimintarakenteessa. 2.5 Tutkimus Kevään 2014 aikana projektiryhmä tekee suunnitelman siitä, millaisia tutkimus- ja tietotarpeita kehittämisjaksoon liittyy ja miten tutkimus hankitaan. 2.6 Opiskelijayhteistyö pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten kanssa Opiskelijayhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tärkeä osa VKK-Metron toimintaa ja sitä halutaan edelleen jatkaa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat suorittavat harjoitteluja ja tekevät oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä tutkimusyksiköissä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden on mahdollista tehdä pari- tai pienryhmätöitä. Opinnäytetöiden tuloksia esitellään opinnäytetyöseminaareissa. Yhteistyössä ovat mukana Metropolian, Diak:n ja Laurean ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen koulutusohjelmat. 2.7 Toiminnan arviointi Arvioinnin tavoitteena on jatkuvasti kehittää VKK-Metron toimintaa niin, että se vastaa sille asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin ja työkäytäntöjä pystytään tarvittaessa muuttamaan. Arvioinnissa keskeistä on itsearviointi ja organisaation oppiminen. Arvioinnin kriteerejä ovat toimintasuunnitelma ja siinä toiminnalle asetetut tavoitteet sekä mukana olevien eri toimijoiden kokemukset toiminnasta. Arvioinnissa pyritään moniäänisyyteen niin, että eri toimijaryhmien näkemykset tulevat kuuluville. Toiminnan arviointiin kuuluu: toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumisen seuranta kehittäjäyksiköiden tavoitteiden toteutumisen seuranta, alku- ja loppuhaastattelut lasten ja perheiden kokemustiedon hyödyntäminen 12
13 palautteen koonti koulutuksista, työpajatyöskentelystä, vertaisryhmätyöskentelystä ja dokumentointipajoista ja muista VKK-Metron toimintakäytännöistä kehittämistyössä tuotetun tutkimustiedon ja julkaisujen arviointi oppilaitosyhteistyön arviointi Arviointia tehdään VKK-Metron toiminnan yhteydessä ja ohjaus- ja projektiryhmien kokouksissa. Lisäksi järjestetään ohjaus- ja projektiryhmän yhteiset väli- ja loppuarviointipäivät. Arviointipäivään kootaan tuotettu seuranta- ja arviointimateriaali ohjaus- ja projektiryhmän yhteisen keskustelun pohjaksi. 2.8 Viestintä Onnistunut viestintä mahdollistaa VKK-Metron toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Se vahvistaa tietoa kaupunkien yhteisestä kehittämis- ja koulutusrakenteesta, antaa tietoa toiminnan etenemisestä ja mahdollistaa hyvien käytäntöjen levittämisen. Se tekee myös tunnetuksi kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia ja luo yhteistyötä ja verkostoja. Viestintä on olennainen osa VKK-Metron toiminnan onnistumista ja toimijoiden sitoutumista kehittämistyöhön. Viestintä toteutetaan yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien, Soccan ja yhteistyökumppanien kanssa. Viestinnällä tuetaan toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Viestinnän keskeisimpiä kohderyhmiä ovat kehittäjäyksiköiden henkilökunta, kuntien kehittäjät ja VKK-Metron ohjaus- ja projektiryhmä. Muita kohderyhmiä ovat pääkaupunkiseudun varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen valtakunnalliset toimijat, oppilaitokset, yhteistyökumppanit opetus- ja sosiaalitoimessa, kaupunkisen päättäjät ja muut yhteistyökumppanit. Sisäinen viestintä jakautuu hankkeen toimijoiden keskinäiseen viestintään, kuntien sisäisesti toteutettavaan viestintään, Soccan ja oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden viestintään. Ulkoinen viestintä tiedottaa toiminnan rakenteesta, etenemisestä ja tuloksista. Tärkeimmät viestinnän kanavat ovat VKK-Metron www-sivut, sähköposti, VKK-Metron eri tilaisuudet, tiedotteet ja julkaisut. 13
14 2.9 Kustannukset Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatusjohtajien ja Soccan yhteisessä neuvottelussa on sovittu, että pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat VKK-Metron toimintaa toteutetun kehittämishankkeen kuntien omarahoitusosuuden suuruisella summalla pidetyssä arviointipäivässä sovittiin, että budjettia tarkennetaan niin, että siinä otetaan huomioon kevään koulutusjakso. Varhaiskasvatuksen johtajat hyväksyivät päivätyn budjetin vuosien osalta (liite 1). VKK-Metron kustannukset muodostuvat kehittämistyöhön palkattavan asiantuntijan palkkakuluista ja koulutus-, tutkimus- ja toimintakuluista (mm. vuokrat, tarvikkeet ja matkakulut). Kuntien rahoituksen lisäksi voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kehittämis- ja tutkimustyöhön. Kunnat resursoivat toimintaa myös työntekijöiden työpanoksella ja Socca erityissuunnittelijan työllä. Kirjallisuutta: Ashiabi, G. S Play in the Preschool Classroom: In Socioemotional Significance and the Teachers Role in Play. Early Childhood Educational Journal 35(2), Baines, L. A. & Slutsky, R Developing the Sixth Sense: Play. Brown, S Play. How It Shapes the Brain, Opens the Imagination, and Invigorates the Soul. Chien, N. C., Howes, C., Burchinal, M., Pianta, R. C. & Children s Classroom Engagement and School Readiness Gains in Prekindergarten. Child Development 81(5) Gronlund, G. 20XX. Being Planful and Responsive. For the Preschool Professional 6(2), Hakkarainen, P Aliarvioidaanko leikin ja varhaiskasvatuksen merkitystä? Educa messut Kalliala, M Aikuisten ja lasten vuorovaikutus. Kronqvist, E-L. & Kumpulainen, K. (2011). Lapsuuden oppimisympäristöt. Eheä polku varhaiskasvatuksesta kouluun. 14
15 Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H Environments that support learning. Helsinki: National Board of Education. Piironen, L. (toim.) Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY. Pitko, T-L Leikki ja leikillinen vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa. Salmi, S Lapsen stressitason yhteys päivähoidon laatuun ja lapsen tempperamenttiin. Thompson, P & White, S Play and Positive Group Dynamics. Reclaiming shildren and youth 19(3) Wong, S-m, Wang, Z. &Cheng, D A Play-based Curriculum: Hong Kong Children s Perception of paly and Non-play. International Journal of Learning 17(10),
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotVKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö
Helsingin kaupungin aineistopankki /Comma Image Oy VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö Saila Nevanen, 1 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittäminen
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotUudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena
Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotPäivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotCASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen
Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotHyvinvointipäiväkoti - toimintamalli
Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli kokemuksellista hyvinvointitietoa arvioiva malli - mukana lapset, henkilöstö ja huoltajat Tuula Herranen 2018 alueellinen suunnittelija Hyvinvointipäiväkoti toimintamallin
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotLapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina
Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotGeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla
Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotLiikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotValtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotUudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi
Varhaiskasvatus: Johtajuuden haasteet uudistuvassa varhaiskasvatuksessa Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2013 Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos,
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotKestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen. Nina Korhonen, Varhaiskasvattajien seminaari, Salo
Ilo kasvaa liikkuen Ilo kasvaa liikkuen ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikkumisen iloon aktiivisessa toimintaympäristössä. Nina Korhonen,
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotVaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus
Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotOrimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
Lisätiedot