Metsätalous maakuntakaavoituksessa Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen

Transkriptio

1 Metsätalous maakuntakaavoituksessa Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen

2 Maakuntakaava suunnittelujärjestelmässä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOIT TEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden toteutumista kaavalla tulee edistää Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioon ottaminen

3 MRL 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

4 VATtien tehtävä Tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisille hankkeille.

5 Yleistavoitteita Alueidenkäytöllä edistetään: VAT:n tavoitteita luonnonympäristölle Elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään Luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville Erityistavoitteita Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

6 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan 2. maakuntakaava Strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat Liikenne ja logistiikka Turvetuotanto Kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen tärkeimmät osa-alueet Laaditaan koko maakunnan alueelle MAAKUNTAKAAVA 2040

7 Tavoitteet 1. Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä 2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta 3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta! MAAKUNTAKAAVA 2040

8 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE Selvitykset Maankäyttövaihtoehtojen laadinta EHDOTUSVAIHE 2016 HYVÄKSYMISVAIHE Taustaselvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) nähtäville Lausunnot ja mielipiteet Palautteen käsittely, mahdolliset lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu Ehdotus nähtäville Lausunnot ja muistutukset Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) MKH 8.12., 12.1., MKV Viranomaisneuvottelu OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus 2040 MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus 8

9 Taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset Väestö- ja työpaikkasuunnite, kehitysskenaariot Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Työpaikka-alueselvitys MASTRA Energia ja luonnonvarat Energiahuolto; lähtökohtana toimijoiden suunnitelmat ja selvitykset Tuulivoimaselvitys POSKI (pohjavesi ja kiviainekset) Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma Puuterminaalit Tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet, ekosysteemipalvelut Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kehittäminen: kokonaistarvetarkastelu, Jyväskylän radan kehittäminen, Porin radan jatkokehittäminen, Pori-Haapamäki Liikennetutkimus ja TALLI-päivitys Valtatiet 11 ja 12 Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköintiselvitys Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema-alueet Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset Ympäristöhäiriöt Lentomelualueet Ampumarata-alueet, puolustusvoimien alueet Seveso II ja III

10 Metsää koskevat merkinnät maakuntakaavassa Voimassa olevat Pirkanmaan maakuntakaavat Luo MU Turve Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Luo MK M Turve Tuulivoima Maa-ainesotto Puuterminaalit (aines- ja energiapuulle)

11

12 Merkinnät ja määräykset Luonnon monimuotoisuuden ydinalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä laajoja yhtenäisiä ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti edustavia luontokokonaisuuksia. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai lomaasumiseen. Kehittämissuositus: Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee alueella huomioida luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Aluetta koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot.

13 Ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä maa- ja metsätalousalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä laajoja yhtenäisiä luonnon ydinalueita tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen mosaiikkeja, joilla on erityinen ulkoilun ohjaamistarve. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja niiden avulla pyritään edistämään merkittävien luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maa- ja metsätalousmaan säilyttämiseen sekä ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku- ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palveluiden järjestämismahdollisuuksiin. Maankäyttöön vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä pyrkiä välttämään luonnonympäristöjen pirstoutumista ja luonnon ydinalueiden välisen kytkeytyvyyden heikentämistä. Kehittämissuositus: Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin, Riuttaskorven virkistysmetsään ja Haukkamaan ympäristöarvometsään kytkeytyvällä MK-alueella kehitetään luontomatkailun palveluita ja edistetään toimia, jotka ylläpitävät alueen ominaislaatua sekä edesauttavat luontomatkailun toimintaedellytysten syntymistä ja säilymistä. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa. Alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä luontomatkailukokonaisuutena.

14 Seudullisesti merkittäviä ainespuuterminaaleja 7 kpl ja energiapuuterminaaleja 9 kpl

15 Aikataulu Tavoitteena, että MKH ( ) lähettää kaavan nähtäville 5.3, jonka jälkeen kaavasta voi antaa lausuntoja ja mielipiteitä

16

17 M Maaseutualue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Suunnittelusuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista.

18 Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Markus Nissinen Kenttäpäällikkö MTK metsälinja Kaavoitus ja metsätalous seminaari Tampere

19 Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, VAT Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaavamerkinnät ja vaikutus metsätalouteen Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet: M, MU, MY Natura 2000 verkosto: Nat Suojelualueet: S, SL Luonnon monimuotoisuuden kehittäminen: luo Virkistysalueet: V ja yhteystarvemerkintä Muut: kehittämisalueet, tuulivoima

20 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL ohjaa kaavoitusta tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Varmistettava myös jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Parempi alueidenkäytön maailma toimintaketjulla virkamiehet valmistelevat ja luottamusjohto päättää Huom. MAL-sopimukset: Kunta voi tehdä maankäyttösopimuksia. ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä

21 Maankäytön suunnittelujärjestelmä

22 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa Valtioneuvosto päättää Lähtökohtia eheytyvä yhteiskuntarakenne, energiahuolto ja luonnon erityiset aluekokonaisuudet MRL:n kokonaisuudistuksessa VAT:ien roolia täsmennetään Maakuntakaava Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella Maakuntaliitto toteuttaa Ei aina suoraan oikeusvaikutteinen, ohjaa alempaa kaavoitusta Esimerkiksi Pirkanmaan kokonaismaakuntakaava 2040 ja Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava, tuulivoima

23 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Yleiskaava Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa Kunta toteuttaa Oikeusvaikutteinen, viranomaisvaikutuksen myötä ns. toteltava maakuntakaavaa Voi olla myös oikeusvaikutukseton Osayleiskaava, rantaosayleiskaava, kuntien yhteinen yleiskaava Metsälaki voimassa vain M- ja V-alueilla Asemakaava Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen Kunta toteuttaa Oikeusvaikutteinen, taajamissa Huom. Metsälaki voimassa vain M-alueilla

24 Kaavamerkinnät Suuri osa kaavakartoista on valkoista aluetta joka useimmiten on metsää Merkinnät joko aluemerkintöjä tai pistemäisiä kohdemerkintöjä Merkintöjen vaikutus on usein tulkinnanvaraista Ympäristöministeriön kaavaoppaat netissä (13 kpl) Konkretisoituvat metsätaloudessa kaava-alueella MRL 33 rakentamisrajoituksena tai MRL 43.2 ja 128 toimenpiderajoituksena maisematyölupa luvanvarainen ja maksullinen metsätalous

25 Aluevarausmerkinnät M: metsälain mukaiset hakkuut MU: ulkoilureittien suunnittelua MY: kulttuuri-, maisema, ympäristöarvot V: virkistys ja luonto Hiljaisuus, maisema, reitit ihmisille ja muille lajeille, uhanalaiset lajit

26 Aluevarausmerkinnät EN: esim. tuulivoimalat EO: sora, turve, maa-aineet; vesien tila S: ei erillislakia suojelun taustalla LSL 31 heikentämiskielto ELYn rajauksen jälkeen Esim. S-1 liito-orava yleiskaavassa SL: suojelu LSL nojalla Kansallis- ja luonnonpuistot, muut ls-alueet Myös LSL nojalla perustetut Natura alueet Suojelumääräys voimassa, kunnes suojelualue muodostettu, max 5 v kaavan voimaantulosta SM: muinaisjäännökset ja niiden suoja-alueet Metsätalous sallittu, muttei maanmuokkausta Muusta neuvoteltava museoviraston kanssa

27 Kaavan osa-alueen erityismerkinnät ma: ei saa vaarantaa maisema-arvoja ge: maisema ja luonto turvattava pv: lannoituskielto jne. nat: Natura alue luo: kootaan suojelu yhteen voi sisältää esim. s ja sl alueita Myös pienempinä kohteina, kuten liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan merkinnässä. Huom. reviiriä ei siis suojella. Voidaan käyttää myös ekologisina käytävinä

28 Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Tampere Kaavan osa-alueen erityismerkinnät

29 Nurmi-Sorilan osayleiskaava M-2, MU-1 ja MY-1 sekä V alueet ovat maisematyölupavelvoitteen alla MU-alueilla ei puhuta sanaakaan ulkoilusta MY alueita 1/3 kaava-alueesta. Metsänhakkuun ohjaaminen jää mielipiteiden varaan ja aina tapauskohtaisesti. Paljon lajeihin liittyvää suojelua (s-alueet) Lepakot (slep-1), liito-orava elinpiiri käsitteellä suojellaan suuria alueita, joissa vanhentuneita ( ) tehtyjä selvityksiä S-kaavamääräykset epämääräisiä, aluetta saattavat koskea ls-lain määräykset Selitteet järkeviksi. Esimerkiksi kerrotaan, mikä alueella on kielletty. Sen jälkeen muu toiminta on alueella lakien mukaisena sallittua

30 Lopuksi Metsien käyttö on valtava mahdollisuus niistä riittää kaikille ja kaikkeen Teollisuuden tarpeet, energia, rakentaminen Hiilinielu, monimuotoisuus Virkistys, maisema, green care Kaavoittajat eivät selkeästi ymmärrä itsekään, mitä heidän tekemänsä kaava todella vaikuttaa mm. metsätalouselinkeinon harjoittamiselle MRL-uudistustyössä halutaan kaavoituksen vaikutus nykyistä voimakkaammaksi myös metsissä ja nykyisillä valkeilla alueilla Edistääkö vai rajoittaako kaavoitus järkevää metsien käyttöä ja biotalouden edistymistä?

31

32 Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Maisematyölupa metsätaloustoimenpiteissä Pirkanmaan kunnissa, kyselytutkimuksen tulokset Metsätalous kaava-alueilla Matti Räisänen

33 Esityksen sisältö Tausta Kysely kunnille Vastaukset Päätelmät ja ehdotukset

34

35 Tausta

36 Tausta Nykytilanteesta palautetta ja kommentteja kentältä toimijoilta sääntelyä, byrokratiaa, lisätyötä, kustannuksia sekava ja epäyhtenäinen käytäntö eri kunnissa hankalat hakulomakkeet pitkä käsittelyn kestoaika kallis hinta kaavoitus lisääntyy nopeasti?

37

38 Kysely kunnille

39 Kysely kunnille 1. Tarpeellisuuden määrittäminen onko ohjeistettu ja miten? vaikutuksen vähäisyys miten määritelty ja miten arvioidaan? vanhat yleiskaava-alueet (ennen MRL 132/ )

40 Kysely kunnille 2. Hakeminen ja hinta miten ja mistä haetaan? ohjeet ja lomakkeet hakemiseen? omat määräykset MRL:n lisäksi? naapurien kuulemisen tarve? luvan hinta/hinnoittelu? hakeminen, tarpeettomaksi toteaminen, kielteinen päätös, hintojen voimaantulo määräaikainen lupa (MRL 143 lis /476) 10 vuodeksi suunnitelmalliseen metsänkäsittelyyn hinta?

41 Kysely kunnille 3. Hakemuksen käsittely ja päätös -menettely käsittelyn kestoaika? miten arvioidaan? onko ohjeistettu? kuka käsittelee/arvioi/päättää luvan myöntämisestä ja kieltämisestä? kielteisen/myönteisen päätöksen valitusmenettely?

42 Kysely kunnille 4. Tilastot kaavojen peitto kunnan alueella maisematyölupahakemusten määrä vuosittain hylkäysten, kielteisten päätösten määrä ja perusteet

43

44 Vastaukset

45 Vastaukset 1. Tarpeellisuuden määrittäminen toimitaan lain mukaan, yleiskaava-alueet - merkintä vaikutuksen vähäisyys ei ohjeistusta määritellään tapauskohtaisesti maisema-arvot kaukomaisemassa naapurit etenkin ranta-kaava-alueilla

46 Vastaukset 2. Hakeminen ja hinta (1/3) hakemuksen osoitus: rakennusvalvonta (yleensä), kaupunginpuutarhuri (2), ympäristöpäällikkö (1), ympäristösuunnittelija (1), ympäristölautakunta (1) ohjeet ja lomakkeet, ohjeet/lomakkeet yleensä netissä hakulomakkeet saatavilla parissa kunnassa vain toimistolla 5 kunnassa oma lomake maisematyöluvalle, 2 kunnassa vapaamuotoinen hakemus, lopuissa ns. 8 kunnan yhteislomake (rakennus-, toimenpide-, maisematyölupa, rasti ruutuun) tai kuntaliiton lomake (rakennus-, toimenpide-, purkamis-, maisematyölupa tai toimenpideilmoitus, rasti ruutuun) ei omia määräyksiä MRL:n lisäksi

47 Vastaukset 2. Hakeminen ja hinta (2/3) naapurien kuuleminen pääsääntöisesti aina, tapauskohtainen harkinta parissa kunnassa hinnat ja hinnoittelu vaihtelevat suuresti euroa/lupa, keskimäärin euroa hinta määritelty yleensä esim euroa riippuen valvontatyön määrästä yleensä veloitetaan vähintään puolet hinnasta vaikka lupa todetaan tarpeettomaksi tai kielteinen päätös lisävalvonta/arviointityöt hinnoiteltu lisäksi erikseen, esim. lehtikuulutukset, naapurien kuulemiset esim. erään kunnan hinta: yli 15 puuta 255 euroa, lisäksi 100 euroa/alkava hehtaari

48 Vastaukset 2. Hakeminen ja hinta (3/3) mahdollisuus määräaikaiseen lupaan 10 vuodeksi (lupa normaalisti voimassa 3 v) MRL 143 lis /476, suunnitelmallinen metsänkäsittely vain vähän tapauksia pääsääntöisesti myönteinen suhtautuminen, hintaan ei kantaa 3 kuntaa ei hyväksy

49 Vastaukset 3. Hakemuksen käsittely ja päätös -menettely käsittelyaika pääsääntöisesti 1kk lyhimmät 1-2 vkoa, pisin 3kk aika pitenee, jos epäselvyyksiä ja lisävalvontatyötä, esim. erimielisyys naapurien kanssa arviointi tapauskohtaisesti, ei ohjeistettu luvasta päättää normaalisti viranhaltija (rakennustarkastaja, ympäristöpäällikkö, kaupunginpuutarhuri, ympäristösuunnittelija), 3 kunnassa rakennus- ja ympäristölautakunta tai ympäristölautakunta valitukset: viranhaltijapäätöksistä oikaisuvaatimus lautakunnalle (laki), lautakunnan päätöksistä hallintooikeuteen

50 Vastaukset 4. Tilastot muutamia (2-20) metsätoimenpiteitä koskevia maisematyölupahakemuksia vuosittain per kunta ei hylättyjä, mutta neuvotteluja käyty ja ehtoja asetettu

51

52 PÄÄTELMÄT JA EHDOTUKSET

53 Päätelmät ja ehdotukset 1. TARPEELLISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN (a) Sijaintitiedot. Kunta toimittaa ja päivittää vuosittain tiedot (uusista) metsäalueista, mihin vaaditaan maisematyölupa (kaavat). Naapurien kuulemistarve myös? (b) Vaikutuksen vähäisyys -tarpeellisuuden määrittäminen. Selkeät arviointi/määrittelyperusteet, ohjeistus avoimeksi. Kevyt ja nopea (max. 1 vk) menettely

54 Päätelmät ja ehdotukset 2. HAKEMINEN JA HINTA määräaikainen lupa (10v) lähtökohtana oma selkeä ja yksinkertainen hakulomake jossa selvitys toimenpiteestä (esim. kuviotiedot, käsittelytapa, - aika, pinta-ala, hakkuupoistuma, kartat) hinta kohtuulliseksi ei maksua, jos todetaan tarpeettomaksi

55 Päätelmät ja ehdotukset 3. KÄSITTELY selkeät arviointiperusteet, ohjeistus avoimesti saataville selkeästi määritelty ja lyhyt käsittelyaika Kuntien tehtävä haku- ja arviointimenettelystä yksinkertainen, jotta käsittelyn työmäärä on kunnissa vähäinen => HINTA KOHTUULLINEN JA KÄSITTELYAIKA LYHYT

56 Maisematyölupa metsätoimenpiteissä -prosessiehdotus Ilmoitus/yhteydenotto metsätoimenpiteestä kunnan viranomaiselle tarvittavat tiedot yksinkertaiset Viranomainen arvioi maisematyöluvan ja naapurien kuulemisen tarpeellisuuden käsittelyaika max 1 vko Ei tarvetta Tarvitaan Maisematyölupahakemus Viranomainen arvioi ja päättää tarkemmat tiedot, liitteet normaali käsittelyaika 1 vko Kielteinen päätös Myönteinen päätös Maisematyölupa 30 vrk Valitusmenettelyoikaisupyyntö Toimenpiteen toteutus suunnitelman mukaan

57

58

59 Kiitos Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Projektineuvoja Matti Räisänen puh metsakeskus.fi facebook.com/suomenmetsakeskus

60

61 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut / Pirkanmaa Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Heikki Helin, johtava esittelijä UKK-instituutti

62 Metsälain soveltamisala Metsätalousmaaksi luettavilla alueilla, jotka tarkoitettu metsänhoitamiseen ja käyttämiseen (kaavoittamattomat alueet) Lakia ei kuitenkaan sovelleta kaava-alueilla: 1) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetuilla alueilla 2) Asemakaava-alueilla; lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita 3) Asemakaavan laatimiseksi toimenpiderajoituksessa olevilla alueilla 4) Oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alueilla lukuun ottamatta maaja metsätalouteen ja virkistykseen osoitettuja alueita Metsälaki ei myöskään ole voimassa LsL:n mukaan muodostetuilla suojelualueilla, erämaalain mukaisilla alueilla (paitsi 12 1 mom.)

63 Kun metsälakia ei sovelleta Näillä alueilla hakkuusta ei vaadita metsänkäyttöilmoitusta 10 :n mukaisia elinympäristöjä koskevat rajoitukset eivät ole voimassa Alueilla ei ole hakkuun jälkeistä uudistamisvelvoitetta Alueelle ei voi antaa metsälain mukaista käsittelykieltoa Metsien käsittelyä ja puiden kaatoa säädetään maisematyöluvalla tai kaavamääräyksillä

64 Metsälaki ei ulotu kaikille kaavojen alueille Yleiset ja tarkennetut aluevaraukset Metsälain soveltamisala Maakuntakaava M-, MT-, MU-, MY- ja V- alueilla Yleiskaava Asemakaava SLalue V-alue V, VL, VU, VR M, MU,MT, MY M, MU,MT, MY

65 Aluevaraukset M Maa- ja metsätalousvaltainen alue - yleinen MU MY V VR SL Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta - täsmennetty Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja täsmennetty Virkistysalue - yleinen Retkeily- ja ulkoilualue - täsmennetty Luonnonsuojelualue erityinen aluevaraus, joka voi olla metsäisellä ja sellaiseksi jääväksi tarkoitetulla alueella

66 Kaavojen alueet, joilla metsälaki voimassa Näillä alueilla on hakkuista tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja toimittava muutenkin metsälain mukaisesti esimerkiksi elinympäristöt huomioiden Uudistamisvelvoite on voimassa ja alueelle voidaan antaa metsälain mukainen käsittelykielto. - Metsänkäyttöilmoitus - Kasvatushakkuissa jäävän puuston vaatimus - Uudistamisvelvoite - ML 10 :n kohteet - Liito-oravailmoitukset

67 Viranomaisten edistettävä maakuntakaavan toteutumista, yleiskaavan toteutumista ei saa vaikeuttaa Koskee metsäkeskuksen viranomaistoimintaa (julkisen vallan käyttö) Kaava-alueella sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia ja missä myös metsälaki on voimassa, molempia samanaikaisesti Kaavamääräykset ja metsälain vaatimukset voivat joskus olla ristiriidassa keskenään (esim. avohakkuukielto, mutta kohteella ei ML:n mukaisia luontaisen uudistamisen edellytyksiä) Tapauksissa, missä metsälain ratkaisuperiaatteet eivät sisällä tarkoituksenmukaisuusharkintaa (kysymys ns. sidotusta harkinnasta) on asia ratkaistava metsälain mukaisesti ottamatta maakunta- tai yleiskaavaa huomioon

68 Metsälain 5b :n erityiskohteet Antaa joustavuutta metsän käsittelyyn kaavojen M- ja V- alueet * Hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla, jos kohteella on erityistä merkitystä (erityishakkuu): - monimuotoisuuden säilyttämisen -- harvinaisten, erikoisten kasvi- ja eläinlajiston esiintymäpaikat - maiseman - monikäytön kannalta -- asutuksen läheisyys -- ulkoilu- virkistysalueet -- vesistöjen rantametsät -- marjastus, riista -- harjut, muut korkeat paikat -- ennallistamisalueet -- melun, tuulen torjunta yms.

69 ML 5b Tutkimus-, opetus- ja muussa erityiskäytössä oleva metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla

70 Yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa /rakennus- ja kaavoitustoimi Metsälain 25 :ssä mainitaan, että metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta tämän lain maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi. Esimerkiksi metsän käsittelyä koskevien kaavamääräysten suunnittelussa MY- alueen määräys: Alueella ei saa tehdä avohakkuita, metsää hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella eikä peltoja ja rantoja rajaavaa puustoa saa kokonaan poistaa

71 Kemeratuet (= puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ) Periaatteessa on mahdollista saada kaava-alueille, missä metsälakia sovelletaan, mutta.. - kaavan viranomaisvaikutus voi estää tuen myöntämisen; ei saa vaikeuttaa kaavan toteutumista - toimenpiderajoitukset ja suojelumääräykset voivat estää tuen - metsäkeskuksen harkinta / onko hanke ylipäätään taloudellisesti ja/ tai ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen - monimuotoisuuden tukeminen (ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet mahdollisia)

72 ELY-keskuksen rooli kaavoituksessa ja metsänkäsittelyssä Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Rakennetun ympäristön yksikkö

73 Esityksen sisältö 1. ELY organisaationa 2. ELYn tehtävät ja rooli metsänkäsittelyssä 3. Tulevan haasteita

74 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-YLIJOHTAJA Viestintä Neuvottelukunta Johtoryhmä AHTI ICT-palvelut Strategia- ja aluekehitysyksikkö Hallintopalvelut - ryhmä Talousryhmä Hallintoyksikkö: Maksatusryhmä Oikeudelliset palvelut - ryhmä Strategia ja kumppanuudet Strategiaprosessi Toiminnan kehittäminen, prosessit ja laatu Tutkimus, tietohuolto ja ennakointi Elinkeinot, työvoima ja osaaminen Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Aluekehitys ja EU-rahoitus Asiakkuuksien kehittäminen Asiakkuusprosessi Pirkanmaan TE-toimisto

75 Toimintaa ohjaavat Yleishallinnollinen ohjaus työ- ja elinkeinoministeriö Toimialakohtainen ohjaus Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäasiainministeriö Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Liikennevirasto (Livi) Maaseutuvirasto (Mavi) Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelma Maakunnalliset kehittämisstrategiat 4 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

76 Strategia ja aluekehitys PIRKANMAAN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Johtaja Olli Madekivi Kehittämispäällikkö Hannu Wirola Hallintoyksikkö Viestintä Johdon assistentti Arja Suoranta Ympäristötieto Matti Saura Ympäristönsuojelu Annukka Lagerstam Rakennettu ympäristö Leena Strandén Luonnonsuojelu ja YVA Mari Rajala Vesienhoito ja vesivarat Ari Nygrén Ympäristön seuranta Näytteenottopalvelut Ympäristötiedon jakaminen Laillisuus- ja yleisen edun valvonta Ympäristönsuojelun ja jätehuollon ohjaus ja neuvonta Kestävän yhdyskuntakehityksen ja infrastruktuurin ohjaus Elinympäristön hyvän laadun turvaaminen Luonnonvarojen kestävän käytön ohjaus Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnonhoito ja maisemansuojelu Vesienhoito Vesistöjen käytön ja kunnostusten ohjaus Vesihuolto Valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelu Valtakunnallinen jätehuollon tuottajavastuuvalvonta PIMA- hankkeet ja -edistäminen YVA/SOVAtehtävät Tulvariskien hallinta

77 Mitä tehdään?

78 Edistetään maakunnan, kaupunkiseudun ja kuntien maankäytön suunnitelmallisuutta Ohjataan maankäytön suunnittelua Varaukset lähelle ja kauas tulevaisuuteen: Asuminen, palvelut, liikenne, viherverkko, a elinkeinot Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaavat Tavoitteena hyvä elinympäristö!

79 Yleiskaavat Pirkanmaalla

80 Miksi tehdään?

81 Taustalla lainsäädäntö: Maankäyttö- ja rakennuslaki Luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki ym. Missä kulkee laillisuuden/ laittomuuden raja?

82 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (valtioneuvosto päättää) Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Iso kehys etenkin maakuntakaava Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota

83 Kaavojen sisältövaatimukset Kaikilla kaavatasoilla Luonnonarvojen vaaliminen erityisiä arvoja ei saa hävittää Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys tulee varmistaa

84 Kaavamerkinnät ja määräykset Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, kaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia

85 Iso asia se, mikä otetaan muuttuvan maankäytön alueeksi; M jää maa- ja metsätalouskäyttöön jatkossakin.

86 Miten tehdään?

87 Ennen vahvistettiin?!

88 Nyt ohjataan.. - Viranomaisneuvottelut ja työneuvottelut kaavoista - Vuosittaiset kehittämiskeskustelut kuntien kanssa - Koulutustilaisuudet ja infot - Lausunnot kaavoista, päätökset luvista - Neuvonta, ohjaus puhelimitse ja sähköpostitse - Kuntien päätösten seuranta, tarvittaessa puuttuminen

89 Ohjaus metsäsektorilla käytännössä Varmistetaan että: Metsäisistä alueista tehdään tarpeelliset ja riittävät selvitykset Erityisesti suojeltavat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Metsäkokonaisuus, viherverkko Kaavaan osoitetaan selvityksiä vastaavat merkinnät ja määräykset

90 Kohteista kokonaisuuksiin 1.Merkittävät kasviesiintymät Kohteista aluekokonaisuuksiin 2. Arvokkaimmat kasvillisuusalueet 3. Arvokkaimmat kokonaisuudet 4. Kaavamerkinnät

91 Metsälaki mukana tarkasteluissa

92 Maisematyölupa; mikä ja miksi?

93 Miksi maisematyölupa (MRL 128 )? Seurantaa varten: kontrolloidaan, että kaavassa asetettu (suojelu)tavoite otetaan huomioon Useinkaan ei estä toimenpidettä tärkeää on tiedostaa suojelun tavoite ja keinot - harkinnassa jo lupaa asetettaessa mukana kohtuullisuuden arviointi (kaavaratkaisu)

94 Koska maisematyölupa tarpeen (MRL 128 )? Asemakaava-alueella aina, jos vähäistä merkittävämpi toimi Yleiskaava-alueella jos erikseen asetettu

95 Koska järkevä asettaa MRL 128? - Kun kaavaa varten tehdyissä selvityksissä todettu erityinen vaalittava arvo (etenkin laissa määritetyt) - Esim. liito-oravan kulkuyhteyden turvaaminen; rajoitteena pieni, mutta asetettava laajalle metsäalueelle ei välttämättä perusteltua?

96 Metsänkäyttöilmoitus, maisematyölupa vai molemmat? Metsänkäyttöilmoitukset auttavat valvomaan metsälakia Maisematyölupahakemukset auttavat valvomaan maankäyttö- ja rakennuslakia Asemakaavan M-alueella ja yleiskaavan M- ja V-alueella, joille asetettu maisematyölupavaade, voimassa molemmat näkökulma ja käsittelijä eri!

97 ELY / Metsänkäyttöilmoitus - Jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu luonnonsuojelulain suojaaman lajin tai luontotyypin alueelle tai Natura-alueelle, tulee siitä ilmoittaa ELYyn - ELY tekee päätöksen liito-oravan elinympäristön vaikutuksesta hakkuuseen - (MRL:stä irrallinen menettely)

98 Kaavamerkinnät ja määräykset; - tolkkua?

99 Esimerkkejä kaavamääräyksistä

100 Kaavamääräykset vaihtelevat kunnittain ja myös tapauskohtaisesti. Pyrkimys ohjauksessa: Erityisten arvojen turvaamiseen Selkeyteen Tarkoituksenmukaisuuteen

101 Tulevaisuuden haaste: Yhteistyön kehittäminen arvoalueiden ja niitä yhdistävien verkostojen turvaamisessa

102 Tärkeää.. Tiedostaa eri lainsäädäntöjen sisällöt ja vaateet Pyrkiä yhteen sovittamaan eri lähtökohdista tulevia tavoitteita Turvata merkittävät arvot tarkoituksenmukaisella tavalla siellä missä tarpeen Pystyä harjoittamaan metsätaloutta ilman rajoituksia siellä missä estettä siihen ei ole

103 Kiitos! Kiitos! Kiitos!

104 Maisematyölupa kaava-alueella Metsäkeskuksen info-tilaisuus UKK-instituutti

105 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntouspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos

106 Rakennusvalvonnan organisaatio Rakennustarkastaja Eija Muttonen Mattila Toimisto- ja arkistopalvelut Toimisto Sirpa M Koskinen Tarja Laurila Merja Vehmersuo Arkisto Marja Liisa Voutilainen Toni Laine Tero Mettinen Suunnittelija Emilia Tommila Kaupunkikuva Jalo Virkki Kehittämisasiat Esa Perttunen Lupa asiat Annika Alppi Titta Tamminen Annika Alppi Kaija Rask Minna Järvinen Läntinen alue Eteläinen alue Itäinen alue Pohjoinen alue Pekka Rantanen Juha Miettinen Timo Laitinen Jouni Rantala Tarkastusasiat Jyrki Ottman LVI asiat Juha Brunnila Mikko Tapiola Isto Koskinen Rakennetun ympäristön valvonta Jyrki Ottman Juha Lehtilä

107

108

109 Metsälehti talvelta

110 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 128: Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty

111 Lupaa ei tarvita (MRL 128 jatkuu): yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. huomioon mm. hakkuutapa, hakkuualueen koko, maisemamuutoksen suuruus ja kesto, ympäristö, sijainti, kaavatyyppi, kaavamääräys ja kaavamerkintä jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa tarkoitettu lupa

112 MRL 140: Maisematyöluvan edellytykset Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunkitai maisemakuvaa. -kummankin edellytyksen täytyttävä Alueella, jolle kunta on määrännyt rakennuskiellon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai jolle yleiskaavan laatimista varten on määrätty toimenpiderajoitus, lupa voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. -tarkoituksena turvata kaavoituksen kohteena olevan alueen säilyminen mahdollisimman muuttumattomana ja kaavoituksen onnistuminen

113

114 Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään yleiskaavassa olevan erityisen määräyksen nojalla taikka asemakaava-alueella, missä kaavaa ei ole päätetty muuttaa, lunastusvelvollisuudesta on voimassa, mitä maa-aineslain 8 :ssä säädetään. Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maaja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, on kunta tai, jos alueella on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallista merkitystä, valtio velvollinen omistajan niin vaatiessa lunastamaan alueen

115 MRL:n suhde muuhun lainsäädäntöön MRL 197 : Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Käytännössä, jos kartoitettu erityisiä luontoarvoja ->lausunto ympäristönsuojeluviranomaiselta

116 Lupamenettely MRL130 Luvun 19 säännökset rakennuslupamenettelystä koskevat soveltuvin osin maisematyölupamenettelyä Hakemus (rakennusvalvonnasta tai rakennusvalvonnan internetsivuilta, Kuntaliiton lomake) alkuperäinen allekirjoitettuna (kaikki omistajat tai muut valtakirjalla) esitetään toimenpiteen laatu ja laajuus: hakkuutyyppi, hakkuualue/kokonaisala poistettavien puiden osuus ja laji: esim. 25% hakkuualueen puustosta kuvioittainen selvitys aiotuista toimenpiteistä karttaliitteineen (kartat 3 srj) ja hakkuuseloste Valtakirja jos hakijana muu kuin maanomistaja (hakkuuoikeuden haltija)

117 Naapurien kuuleminen ilmoitettava naapurille (MRL 133 ), jollei hankkeen vähäisyys tai sijainti tai kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta (MRA 65 ) naapurit: maisematyöalueen sisältävään kiinteistöön/tilaan rajoittuvien tai sitä vastapäätä olevien tilojen omistajia ja haltijoita (viranomainen päättää laajuuden) kirjallisesti: myös mahdollisuus huomautuksen tekemiseen tiedotettava sopivalla tavalla samanaikaisesti hakkuualueella Lausunnot viran puolesta: kaavoitus, ympäristönsuojelu, kaupunkikuvaarkkitehti, ELY ym. Omistus- ja hallintaoikeusselvitys selvitys, jos kiinteistön omistaja ei ole sama kuin kaupungin omistajarekisterissä (huom. kuolinpesä, metsäyhtymä, yhtiöt: kaupparekisteriote/nimenkirjoitusoikeus)

118 Maisemakuva? maisemakuvan pitkäaikainen vahingoittuminen otetaan huomioon alueen käyttötarkoitus ja maisemakuvan muuttumisen kesto esim. talousmetsät: hakkuut muuttavat pääsääntöisesti aina maisemakuvaa, mitä ei metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella voitane yksistään pitää turmeltumisena

119 Vaikutusten arviointi hakkuutapa, hakkualueen koko, sijainti (asutus, kulkureitit) alueen pääasiallinen käyttötarkoitus, kaavamääräyksen sisältö/tarkoitus (kaavaselostus, selvitykset), kaavamerkintä alueen suojeluarvot (luontoselvitykset, ympäristö, maisema) vaikutus lähi- ja kaukomaisemaan, muuttuvan alueen koko, myönteiset/kielteiset vaikutukset, muutoksen kesto haitat ehkäistävissä lupaehdoilla, MRL 141, (ehdot metsänhoidollisesti ja taloudellisesti toteutettavissa?)

120 Rakennettujen tonttien puunkaato / lupamenettely Tampereen kevennetty menettely: omalta tontiltaan voi vaikutuksiltaan vähäisissä tapauksissa kaataa puita ilman rakennusvalvonnan erillistä lupaa, kunhan - hakee kaikilta naapuritonttien haltijoilta suostumukset suunnittelemalleen puunkaatotoimenpiteelle - ja varmistaa, että puut eivät ole kaavalla suojeltuja tai muutoin maisemallisesti merkittäviä. Taloyhtiöissä edellä lueteltujen vaatimusten lisäksi: - taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous tekee virallisen kirjatun päätöksen puiden kaatosuunnitelmasta - on suotavaa, että kaikkia taloyhtiön osakkeenomistajia kuullaan ja päätös kaatamisesta tehdään enemmistön mielipiteen mukaisena - toivottavaa kuitenkin on, että erityinen painoarvo annetaan niiden osakkeenomistajien mielipiteille, joiden pihapiirissä kaadettavaksi aiotut puut sijaitsevat

121 Kaikissa puunkaatoasioissa on toivottavaa, että naapurit pääsevät keskenään sopuun kaadettavista puista. Jos puun kaadosta on erimielisyyttä naapurien kesken, on asiasta pyydettävä rakennusvalvonnasta alueen tarkastusinsinöörin lausunto. Lausunnosta ja tarvittavasta katselmuksesta peritään taksan mukainen korvaus ( 200 ). Puiden kaatoa tulee välttää lintujen pesintäaikana Mikäli puunkaato suoritetaan ko. aikavälillä, tulee varmistua, että toimenpiteellä ei vahingoiteta alueen linnustoa. Mikäli puut halutaan kaataa em. aikavälillä on asiassa otettava yhteys ympäristösihteeri Lasse Kososeen p lisäohjeiden saamiseksi. Kaupungin vuokratonteilla olevien taloyhtiöiden puunkaadon käytännönjärjestelyistä tulee sopia kaupungin kiinteistötoimen edustajan kanssa. Yhteystiedot: Tampereen Infra, Matti Pesonen, p tai Heli Vuorilampi, p

122 Yleistä maisematyölupa 300 (4/2013) + mahd. muut kulut (lehtiilmoitus naapurien kuulemiseksi ) lupa lainvoimainen viranhaltijapäätöksessä: 2 viikkoa voimassa 3 vuotta, jatko hakemuksesta 3 vuotta kerrallaan, haettava luvan voimassaoloaikana ilmoitus päätöksestä ympäristökarttoineen toimitetaan viipymättä ELY-keskukselle (MRA 69 ) hakemuksen käsittelyaika: hakemuksen oikeellisuus, tarvittavat liitteet kunnossa, jättöaika/aiottu toimenpide valvonta: aloitusilmoitus, loppukatselmus valitusoikeus maisematyöluvasta laaja: 1. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) 2. kunnan jäsenellä (kunnan asukas; yhteisö, laitos, säätiö; se, jolla on omistusta tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa) 3. kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa 4. elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella

123 13 Maisematyölupaa edellyttävät toimenpiteet (MRL 128 ) 1. Maisemaa muuttava maanrakennustyö (MRL ) 1200 Maa-, metsä- ja kalatalouden harjoittamista varten tapahtuvan maisemaa muuttavan rakennustyön osalta maksusta peritään vain 25 %. 2. Puiden kaataminen (MRL ) Muu näihin verrattava toimenpide (MRL ) 300 Mikäli lupahakemusta käsiteltäessä todetaan, että hanke voidaan toteuttaa ilman maisematyölupaa, on maksu asian käsittelyyn tarvittavasta työmäärästä riippuen Mikäli luvan valmistelu tai valvonta edellyttää erityisiä toimenpiteitä, peritään lisätyöstä 75 /h

124 Mistä tietoa kaavoista? yleiskaavat, isoimpia asemakaavoitettavia alueita, nähtävillä olevia kaavoja Palvelupiste Frenckell: mahdollisuus kaavojen tutkimiseen, kopion ostomahdollisuus (1-2 pv:n toimitusajalla, ~5-15 ) (Maanmittauslaitos) Tampereen osalta mm. yleiskaavat, asemakaava, luontokartoituksia

125 Rakennusvalvonta puhelin faksi Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere toimisto ma - pe , arkisto ma - ke Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell palvelupiste.frenckell@tampere.fi puhelin Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere ma - pe

126 Kiitos!

127 Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti Miika Bucktman, Mhy Pohjois-Pirkka Kiinteistöasiantuntija

128 Kaavoitus oikein toteutettuna ja käytettynä on hyvä asia maanomistajalle Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jossa maanomistajat ovat tasaveroisia omistustensa mukaan Kaavoitus on vuorovaikutteinen prosessi jossa maanomistajan turvana lakisääteiset valitusmahdollisuudet ja tiet 2 Kaavoituksen jälkeen alueen kiinteistöjen maankäyttö niin rajoituksineen kuin mahdollisuuksineen on selvää

129 Kaavoitustiedon käyttö ja huomioonotto päivittäisessä työssä 3 Suurin ongelma on tiedonsaannin hankaluus ja vaihtelevuus Maanomistajatkaan eivät aina tiedä omien maidensa kaavatilannetta Kiinteistörekisteriotteessa merkintä kaavasta Esim. hyvä toteutus, mutta aineistoa valitettavan rajallisesti (pl. Tre, joka edustettuna hyvin. Tosin vain YK-indeksit) Osa kaavoista on kunnissa vain paperikartoilla (varsinkin vanhemmat kaavat)

130 Metsälain voimassolo Ennen toimenpiteen aloittamista selvitettävä onko käsittelyalueella kaava voimassa ja onko siellä metsälaki voimassa? Jos on kaava, niin mikä merkintä on toimenpiteen alueella 4

131 Kaavoitusmerkinnät Erilaisia kaavamerkintojä on paljon ja monet käytännön toimenpiteiden kannalta lähellä toisiaan; M, M-1, M-2, MA, MU, MY, MY-1, S-1, S-2, SL, SL-1, SE-1, SE-2, E, E-1, EO, EA, EH, LTA, LL, LS, R, RM, V, T, TP, P, KM, C-1, C-2, C-3, A, AK, AP, A-1, luo, ym ym. 5

132 Merkinnät, korvausvelvollisuus, korvauskynnys Merkintöjen selitysten tulisi olla yksiselitteisiä -> mahd. vähän tulkinnanvaraa luvan myöntämisessä -> jos ei lupaa -> ylittyykö korvausvelvollisuus ja korvauskynnys? 6

133 Maisema Maisema-arvot ovat toki sellaisia arvoja, että niitä ei muut säädökset kuin kaava ota huomioon 7

134 suunnittelutarvetta? Suojelu, elinympäristöt LSL, Metsälaki 10, luontodirektiivi, sertifiointi jne., moni säädös jo rajaa maankäyttöä kaavan ulkopuolella ja viranomainen valvoo. Tarvitseeko kaiken olla (yleis)kaavassa erikseen vai riittäisikö muut säädökset ja M-merkintä? Kaava tulkittavissa pysyväisluonteiseksi, luonnon tila ei 8 ole sitä. Kaavoitetaanko alueita joilla ei todellista

135 Liito-orava ei kaava-alueella Liito-oravaa suojelee luontodirektiivi ja sen elinympäristön käyttöön ja hallintaan on olemassa selkeät säännöt ja toimenpiteet (YM:n ohje), maanomistajan kannalta hyvä, riittävä rajaus Ei kaavoitetulla alueella liito-oravahavainnon varmistaminen ja maastoon rajaaminen nykyään tehokas prosessi (n. 1-2kk) vrt kaava-alueella 9 maisematyölupaprosessiin

136 Liito-orava kaava-alueella Uudemmissa kaavoissa liito-oravien havainnot on merkitty kaavaan (lähes poikkeuksetta laveammin kuin YM:n ohje m2). Merkinnät yleensä SL jne., -> vaativat maisematyöluvan. Maisematyölupaa hakiessa, isommissa kunnissa on omat tehokas organisaatio, joka löytää liiturin alueet tehokkaasti 10 ja laajasti.

137 Maisematyölupa Maisematyöluvasta aiheutuu eniten toimenpiteitä ja työtä metsäammattilaiselle ->kaava konkretisoituu Lupaprosessi suhteellisen työläs, useasti hakkuu ei edes uhkaa kaavan tarkoitusta tai on kaavavaikutukseltaan pieni Naapurien kuuleminen, kuinka laajalta kuullaan? (iso 11 tila, paljon naapureita) Ei kuulla kaava-alueella koko kansaa (lehden kautta)

138 Maisematyölupa luvan hinta vaihtelee eri kuntien välillä, ->samanlainen hallinnollinen prosessi -> maanomistajat tasa-arvoisia kuntien välillä? Valmisteilla oleva keskeneräinen yleiskaava, vaaditaanko lupa ja missä -> tietävätkö maanomistajat/missä tieto? 12 Lupa tulisi vaatia vain selkeästi alueilla joissa toimenpiteet uhkaavat kaavan toteutumista

139 Kannattavuus Esimerkkinä 1 ha:n alalla normaali jaksollisen kasvatuksen ensiharvennus TULOT: kertymä 40 m3/ha, á 12 / m3 = 480 / ha MENOT: ennakkoraivaus /ha, 13 maisematyölupa -300 /ha Pienillä hakkuualoilla taloudellinen kannattavuus

140 Koko metsäsuunnitelman hakeminen yhdessä maisematyöluvassa 10 v. kerrallaan 14 Mahdollista esim. asemakaava-alueilla Sitoudutaan hoitamaan/hakkaamaan metsää suunnitelman mukaan koko suunnitelmakausi Alentaa byrokratiaa ja kustannuksia, lupaprosessi kuitenkin edessä määrävälein

141 Ydinkohdat Metsänkäsittely/-talous harvemmin uhkaa kaavan periaatteen toteutumista; edes luontoarvoissa Käytänteiden kaavoituksessa ja maisematyöluvissa tulisi olla maakunnan kunnissa enemmän yhdenvertaisia (ei missään nimessä tiukkapipoisimman ja byrokraattisimman pitäjän 15 mukaan) Kaavoitusta oikeille alueille oikean kokoisina.

142 MAISEMATYÖLUVAN ASIAKIRJAT

143 Milloin selvitettävä luvan tarpeellisuus Yleiskaavoitetut alueet (lisääntyneet viimeaikoina) Mikäli kaavamerkintä jotain muuta kuin M maa ja metsätalousvaltainen alue tai MT maatalousalue. Esim. V virkistysalue, MY maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja jne. Mikäli yleiskaava on laadintavaiheessa (kaavoituskatsaus) voi kunta/kaupunki asettaa alueelle toimenpiderajoituksen, joka voi koskea myös puiden kaatamista. Asemakaavoitetut alueet Maisematyölupa vaaditaan pääsääntöisesti aina puiden kaatamiseen. Myös ranta asemakaavat (voi ulottua useita satoja metrejä sisämaahan). Pyydä lausunto luvan tarpeellisuudesta esim. sähköpostilla ja tulosta viranomaisen vastaus kauppa asiakirjojen joukkoon

144 Maisematyölupa kaavoitetuilla alueilla Tutustu oman alueesi kaavoitustilanteeseen (vuosittain julkaistava kaavoituskatsaus löytyy kunnan/kaupungin nettisivuilta). Selvitä kunnan/kaupungin yhteyshenkilö (rakennustarkasta, ympäristösihteeri ym.) maisematyöluvan tarpeellisuuden varmistamiseksi (kannattaa aina varmistaa ennen hakemuksen laadintaa). Sovi puukaupalla maanomistajan kanssa kuka vastaa luvan valmistelusta, naapurien kuulemisesta ja hakemukseen liittyvistä kustannuksista ( ). Puukaupan voi tehdä ennen maisematyöluvan saantia muista ehto Hakkuu toteutetaan myönnettävän maisematyöluvan ehtojen mukaisesti. Ei ennakoita ennen luvan myöntämistä! Maanomistajat harvoin tuntevat kaavoituksen vaikutuksia oman kiinteistönsä metsien käsittelyyn. Käytännöt vaihtelevat voimakkaasti kuntien ja kaupunkien välillä tunne oman alueesi toimintaperiaatteet

145 Papereiden laadinta Maisematyölupahakemus Löytyy kunnan nettisivuilta tai pyydä kunnan edustajalta. Täytä tiedot ja liitä mukaan kuviokohtainen selvitys suunnitelluista hakkuista, korjuukartta, lainhuuto (tuloste karttapaikan omistajan yhteystiedoista) ja selvitys naapureille ilmoittamisesta. Maanomistaja allekirjoittaa tai oltava valtuutus hakemuksen allekirjoittamiseksi. Hakemuksen vireille tulosta ilmoitettava myös palstalla (oma harkinta ). Naapureiden kuuleminen Varmista tarvitaanko vai voiko kunnan edustaja tehdä viranhaltija päätöksen. Toimitettava kaikille rajanaapureille hakijan tai kunnan (maksaa /naapuri) toimesta. Myös kuulutus paikallislehdessä mahdollista (kunnan toimesta). Liitteeksi kuviokohtainen selvitys suunnitelluista hakkuista ja korjuukartta. Naapuri voi palauttaa lausuntonsa suoraan kuntaan, mikäli hankkeeseen on huomautettavaa (ei tarvitse jos ei huomautettavaa) Ohjeista mahdolliset tiedustelut hakemukseen kuulemispaperissa kunnan viranhaltijalle

146

147

148

149

150

151 Kuviokohtainen selvitys hakkuista tilalla Majametsä Kuvio Toimenpide Perustelu 92 Kuvion pinta-ala on 2,7ha. Alueella on kaavamerkintä MM. Kuvio on ikänsä ja järeydensä puolesta uudistuskypsää (kehitysluokka Puusto n. 100 vuotiasta valtaosin mäntyä sisältävää sekametsää. 04). Puuston kasvu on jo heikentynyt ja taloudellisesti sekä Kuviolla suoritetaan siemenpuuhakkuu. Hakkuussa kuviolle metsänhoidollisesti kuviolta on syytä poistaa vanha puusto ja luoda jätetään vähintään 30kpl/ha mäntyjä siemenpuiksi. tilalle uusi taimikko. Kuviolla kasvavat kuuset ovat liian karulla maapohjalla. Kuviolla ei ole kivisyyden vuoksi tarvetta maanpinnankäsittelyyn. Kuvion hakkuu toteutetaan siten ettei se näy Takkulantielle, Kuvio pyritään uudistamaan luontaisesti männylle. jolloin puuston poisto ei vaikuta kaukomaisemaan. Puuston poisto ei heikennä alueen virkistys tai ulkoilukäyttöä. 108 Kuvion pinta-ala on 0,9 ha. Alueella on kaavamerkintä MM. Kuvio on ikänsä ja järeydensä puolesta uudistuskypsää (kehitysluokka Puusto n. 100 vuotiasta valtaosin mäntyä sisältävää sekametsää. 04). Puuston kasvu on jo heikentynyt ja taloudellisesti sekä metsänhoidollisesti kuviolta on syytä Kuviolla suoritetaan siemenpuuhakkuu. Hakkuussa kuviolle poistaa vanha puusto ja luoda tilalle uusi taimikko. Kuviolla kasvavat jätetään vähintään 30kpl/ha mäntyjä siemenpuiksi. kuuset ovat liian karulla maapohjalla. Kuvion hakkuu toteutetaan siten Kuviolla suoritetaan maanpinnankäsittelynä äestys. ettei se näy Takkulantielle, jolloin puuston poisto ei vaikuta Kuvio pyritään uudistamaan luontaisesti ja kylvämällä männylle. kaukomaisemaan. Maanpinnankäsittelynä äestys on maapohja huomioiden metsänhoidollisesti paras vaihtoehto. Puuston poisto ei heikennä alueen virkistys tai ulkoilukäyttöä. 206 Kuvion pinta-ala on 1,2 ha. Alueella on kaavamerkintä M. Kuvio on ikänsä ja järeydensä puolesta uudistuskypsää (kehitysluokka Puusto n. 110 vuotiasta heikkokuntoista kuusta. 04). Puuston kasvu on jo heikentynyt ja taloudellisesti kuviolta on syytä Kuviolla suoritetaan uudistushakkuu. Hakkuussa kuviolle poistaa vanha puusto ja istuttaa tilalle uusi. Kuvio rajoittuu Rinnekodin jätetään vähintään 2 n. 5kpl:n koivu -tai mäntyryhmää jättöpuiksi urheilukenttään ja nykyinen kuusipuusto varjostaa ja heikentää kentän Kuvio uudistettaan laikkumätästyksellä ja rauduskoivun istutuksella. käyttöä. Vanhat lahovikaiset kuuset aiheuttavat myös turvallisuusriskin Muokkaustapana laikkumätästyksessä kaivetaan n. 20 cm kentän vieressä. Istutettavat rauduskoivut eivät kasvaessaan haittaa korkuisia mättäitä n. 2 m välein. kentän käyttöä ja parantavat alueen ulkoilu ja virkistyskäyttöä. Metsän- Alueelta kerätään myös hakkuutähteet. hoidollisesti rauduskoivun istutus on myös alueelle paras vaihtoehto