Asemakaavan muutos koskee: Kaavan nimi: Kontulan omakotialueen pohjoisosa

Transkriptio

1

2

3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO PÄIVÄTTY Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) korttelin tontteja 2 ja 3, korttelin tontteja 1, 3, 4, 8, 10 ja 13 21, korttelin tontteja 2, 3, 5 ja 6, korttelin tontteja 3, 4, 6 9 ja 11 16, korttelin tontteja 2, 3, 5, 7 10, 13 27, 29, 30 ja 33 40, kortteleita 47174, ja 47179, korttelin tontteja 2 ja 3 sekä katu- ja lähivirkistysalueita Kaavan nimi: Kontulan omakotialueen pohjoisosa Hankenumero: 0749 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnitteluvirasto: muutettu Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alue sijaitsee Kontulan pientaloalueella ja sitä rajaa eteläpuolelta Humikkalantie ja Mustapuronpuisto, idässä Linnanpelto, pohjoisessa Mustikkamäki ja lännessä Rintinpolku ja Kypäräpolku. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma /06 Seurantalomake Sijaintikartta Asemakaavan muutoksen pienennös Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaava 2002:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Luettelo suojeltavista rakennuksista Suojeltujen rakennusten korjausohjeet Kuvaliite suojelukohteista

4 1 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksessa Kontulan pientaloalueen pohjoisosa säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tonttitehokkuus nostetaan luvusta 0,2 lukuun 0,25. Asemakaavan muutoksessa rajoitetaan asuntojen lukumäärä ja tontin minimikoko. Jotta uudet rakennukset soveltuvat nykyiseen omakotimaiseen ympäristöön, kaavassa on rakennusten kokoa, korkeutta ja kattomuotoa koskevia määräyksiä. Myös pihojen pinnoitusta, aitaamista ja kadunvarsien istuttamista ohjataan määräyksin. Tonttien omistajille on lähetetty suositusluonteinen suojeltujen rakennusten korjausohje, jonka on ohjeena suojeltuja rakennuksia korjattaessa ja laajennettaessa. Kaksitoista pääasiassa jälleenrakennuskautena vuosina rakennettua ympäristön kannalta arvokasta asuinrakennusta esitetään suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Yksi paikallishistoriallisesti arvokas vuonna 1915 rakennettu asuinrakennus esitetään suojeltavaksi sr-2- merkinnällä. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Alueelta on saapunut kolme tonttikohtaista hakemusta tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0,25. Kahden tontin omistajat ovat esittäneet Humikkalantie 49 ja 53 välisen puistokaistan muuttamista raitiksi tai liittämistä tonttiin. Tontin 47178/9 omistaja on hakenut tarpeettoman katualueen osan liittämistä tonttiinsa. Asemakaavan muutos on laadittu koko alueelle kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Alueella on kolme tonttia, joilla on jo tehokkuuslukuna e = 0,25, joten nämä tontit eivät ole mukana muutoksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin kaksi mielipidettä, joissa kannatettiin tehokkuusluvun nostamista. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä muuta valmisteluaineistoa on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja esillä Kontulan kirjastossa

5 2 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutosluonnoksesta on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 16 mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat pääasiassa rakennusten merkitsemiseen sr-3-merkinnällä ja tonttien tehokkuusluvun nostamiseen. Lisäksi kysymyksiä esitettiin rakennusten korjausohjeista, jotka ovat suosituksena selostuksen liitteenä. Osa mielipiteistä on huomioitu kaavoitustyössä. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Kontulan kirjastossa Tilaisuudessa oli noin 30 osallistujaa ja tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat rakennussuojelu, tehokkuusluvun nosto ja Mustikkasuontien liikennejärjestelyt. Vuorovaikutusprosessin yhteydessä osa maanomistajista vastusti rakennusten suojelua ja tehokkuusluvun nostamista. Asemakaavan muutoksen toteutus Alueen lisärakentaminen tulee tapahtumaan hitaasti yksityisten maanomistajien haluamassa tahdissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa voimaantulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

6 3 Asemakaava Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Pohjakartta Maanomistus Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Alueella on voimassa asemakaava nro 9025 (vahvistettu ). Kaavan mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku on 0,20, ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m 2 /asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Muutos koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu Tontit ovat yksityisomistuksessa, lukuun ottamatta korttelin tonttia10, joka on kaupungin omistuksessa, mutta pysyvästi vuokrattuna. Kaupunki omistaa katu- ja viheralueet. Alue on omakotialuetta, jota rajaa eteläpuolelta Humikkalantie ja Mustapuronpuisto, idässä Linnanpelto, pohjoisessa Mustikkamäki ja lännessä Rintinpolku ja Kypäräpolku. Alue on ilmeeltään kirjavaa ja ajallisesti useissa eri vaiheissa toteutunutta omakotialuetta. Rakennusten massoittelu, käytetyt kattomuodot ja julkisivumateriaalit vaihtelevat tonteittain. Asuntojen lukumäärä tonteilla on yleensä yksi.

7 4 Luonnonympäristö Suojelukohteet Mustikkamäen puoleisilla tonteilla on paikoin suuriakin korkeuseroja. Osa Humikkalantien varren tonteista on kuopassa Humikkalantien korkeustasoon nähden. Suurin osa tonteista sijaitsee lähes tasaisella maalla. Alueelle on ominaista runsas kasvillisuus ja vaihtelevat maastonmuodot. Katujen ilme on vehreä, sillä katuja reunustavat puut, pensaat ja erilaiset aidat. Alueella on 25 asuinrakennusta, jotka on rakennettu jälleenrakennuskaudella. Alueella on paikoitellen säilynyt pieniä jälleenrakentamiskaudella toteutettuja asuintalojen ryhmiä, joissa talot kuitenkin ovat ulkomuodoltaan erilaisia. Peruskorjauksen yhteydessä monia rakennuksia on laajennettu tai muutettu. Alueella on ollut ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoja ja tulipesäkkeitä. Linnoituslaitteet ovat kuitenkin hävinneet lähes kokonaan lukuun ottamatta Mustikkamäen aluetta, jossa sijaitseva taisteluhauta ulottuu korttelin tontin 3 pohjoisnurkkaan. Taisteluhaudat ulottuvat myös korttelin tonttien 2, 5 ja 12 rajoille. Yhdyskuntatekninen huolto Maaperä Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Olemassa olevien tietojen mukaan maaperä Humikkalantien pohjoispuolella on suurimmaksi osaksi moreenia, jossa maakerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Mustikkasuontien alueella kallion pinta on monin paikoin näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa. Korttelin eteläosassa ja sekä Humikkalantien eteläpuolella esiintyy savialueita, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1 7 metriä. Korttelissa sekä korttelin pohjoisosassa maaperä on pääosin saven lievealuetta, jossa 1 9 metriä paksun savikerroksen päällä olevan hiekkakerroksen paksuus on 1 3 metriä. Korttelin eteläosassa sekä korttelissa maaperä on savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 7 9 metriä.

8 5 Ympäristöhäiriöt Humikkalantien henkilö- ja linja-autoliikenne aiheuttavat jonkin verran melua lähialueelle. Humikkalantien nykyinen liikennemäärä on noin 850 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennuste vuodelle 2020 on ajoneuvoa. Nimistö Linnanherrantien ruotsinkielinen nimi on muutettu muotoon "Borgherrevägen". 3 TAVOITTEET 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehokkuusluvun nostaminen luvusta 0,2 lukuun 0,25 ja ympäristön kannalta arvokkaan rakennuskannan ja muinaismuistojen suojelu. Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksessa kaikkien tonttien käyttötarkoitus on edelleen AO eli erillispientalojen korttelialue. Tonttitehokkuus koko alueella on e = 0,25. Kaksitoista jälleenrakennuskautena vuosina rakennettua ympäristön kannalta arvokasta asuinrakennusta suojellaan sr-3-merkinnällä. Yksi paikallishistoriallisesti arvokas vuonna 1915 rakennuttu asuinrakennus suojellaan sr-2-merkinnällä. Humikkalantie 49 ja 53 välisen puistokaistaleen liittämistä tontteihin ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, mutta tonteille on merkitty ajoyhteys. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 10,4 ha. Alueella on 92 tonttia, joiden pintaalat vaihtelevat suuresti. Keskimääräinen tonttikoko on noin m 2. Nykyinen yhteenlaskettu rakennusoikeus on kerrosalaneliömetriä, josta on käytetty 77 %. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeuden lisäys on kerrosalaneliömetriä. Erillispientalojen korttelialue (AO) Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,25. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m 2 kohti. Kuitenkin, jos tontti on m 2, saa rakentaa kaksi asun-

9 6 Suojelukohteet toa. Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 480 m 2. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei sovelleta laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen Rakennuksen kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto. Samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta. Tonttia ei kadun puolelta saa aidata muutoin kuin pensasaidoin tai pensasaidoilla peitetyin matalin verkkoaidoin. Pihateitä ei saa päällystää kovin pintamateriaalein kuten asfaltilla tai betonikivin. Tonttien kadunpuoleiseen reunaan on merkitty 4 m leveä istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia, joille ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita, on merkitty kuudelletoista tontille. Alueen omakotitaloista 12 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojellaan sr-3-merkinnällä. sr-3-merkintä ja -määräys kuuluu: "Ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen tai sen osan saa purkaa vain, jos siihen on pakottava syy. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen ominaispiirteisiin sopivalla tavalla." Yksi paikallishistoriallisesti arvokas vuonna 1915 rakennettu asuinrakennus on suojeltu sr-2-merkinnällä. sr-2-merkintä ja -määräys kuuluu: Ympäristön kannalta ja paikallishistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaustoimenpiteiden tulee tapahtua rakennuksen ominaispiirteitä ja historiallista arvoa kunnioittavalla tavalla. Kaavaselostuksen liitteenä on suojeltujen rakennusten korjausohje, jonka periaatteita tulee noudattaa, kun asemakaavassa sr-3-merkittyjä rakennuksia korjataan, muutetaan tai laajennetaan. Ohje on suositusluonteinen.

10 7 Lähivirkistysalueet (VL) Katualueet Liikenne ja melu 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Korttelin tontin 3 pohjoisnurkassa olevat ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet ja korttelin tonttien 2, 5 ja 12 rajoilla olevien taisteluhautojen suoja-alueet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Tonttien 47179/1 ja 47189/3 (Humikkalantie 49 ja 53) väliselle puistokaistaleelle on merkitty alueella oleva nykyinen ajoyhteys (ajo) viereisille tonteille. Muutoin virkistysalueet säilyvät ennallaan. Katualueet säilyvät nykyisellään lukuun ottamatta 70 m 2 :n osaa Mustikkasuontien katualueesta, joka on liitetty tonttiin 47178/9. 20 m lähempänä Humikkalantien katualuetta on liikennemelulle alttiina olevien asuin- tai työhuoneiden ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan kaavamääräyksen mukaan oltava vähintään 30 db. Alueen ilme muuttuu vähitellen tiiviimmäksi, mutta alue säilyy omakotialueena. Asemakaavan muutoksen ansiosta tontteja jaettaneen, joten omakotitalojen määrä alueella kasvaa. Ympäristön kannalta arvokkaimmat rakennukset säilyvät alueella, ja niitä peruskorjataan. Vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Alueelta on saapunut kolme tonttikohtaista hakemusta tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun e = 0,25. Kahden tontin omistajat ovat esittäneet Humikkalantie 49 ja 53 välisen puistokaistan muuttamista raitiksi tai liittämistä tonttiin. Tontin 47178/9 omistaja on hakenut tarpeettoman katualueen osan liittämistä tonttiinsa. Asemakaavan muutos on laadittu

11 8 Viranomaisyhteistyö koko alueelle kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Alueella on kolme tonttia, joilla on jo tehokkuuslukuna e = 0,25, joten nämä tontit eivät ole mukana muutoksessa. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa ja sen jälkeen vuosittain kaavoituskatsauksissa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos ja luonnos sr-3- rakennusten korjausohjeesta (kirje päivätty ). Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä muuta valmisteluaineistoa on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja esillä Kontulan kirjastossa Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Kontulan kirjastossa Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Sosiaaliviraston erityisasiantuntijalla ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston aluesuunnittelijalla ei ollut huomautettavaa. Kaupunginmuseon edustaja esitti kaavassa suojeltavaksi esitettyjen rakennusten lisäksi suojeltavaksi myös Humikkalantie 40:ssä ja Humikkalantie 49:ssä sijaitsevat asuintalot. Kaavan valmistelija on kaupunginmuseon edustajan mielipiteen jälkeen pyytänyt tontin omistajalta tietoja Humikkalantie 49:ssä (tontti 47180/3) olevan asuinrakennuksen kunnosta. Rakennukseen on 1950-luvulla tehty paha virhe rakentamalla talon alle huonosti tehty kellari, tällöin koko talo on kallistunut alarinteen suuntaan. Talossa on peruskorjauksen yhteydessä löytynyt myös muita virheitä, joten talon perusrakenteet ovat hyvin huonossa kunnossa luvulla on talon viereistä Humikkalantietä oikaistu ja nostettu, jolloin tie on tullut vain kolmen metrin päähän rakennuksesta. Tien korkeustaso on noussut siten, että talo on jäänyt kuoppaan (jalkakäytävä on talon ikkunoiden tasalla). Rakennuksen sijainti ja kunto huomioon ottaen rakennuksen suojelu ei ole perusteltua.

12 9 Esitetyt mielipiteet Humikkalantie 40:ssä (tontti 47178/20) oleva vuonna 1960 rakennettu asuinrakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, vaan se on uusien asuinrakennusten ympäröimä. Rakennus ei ole ympäristön kannalta niin arvokas, että se tulisi yksittäisenä rakennuksena suojella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin kaksi mielipidettä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 16 mielipidettä asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat pääasiassa rakennusten merkitsemiseen sr-3-merkinnällä ja tonttien tehokkuusluvun nostamiseen. Seitsemän rakennuksen omistajat vastustivat rakennuksensa suojelua. Seitsemässä mielipiteessä vastustettiin tehokkuusluvun nostoa kiinteistöveron nousun takia. Neljässä mielipiteessä katsottiin, ettei Mustikkasuontielle tarvitse rakentaa jalkakäytävää. Yleisötilaisuudessa oli noin 30 osallistujaa ja tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat seuraavat: miksi rakennuksia halutaan suojella ja mitä suojelu käytännössä tarkoittaa. Useissa puheenvuoroissa vastustettiin suojelua ja todettiin, että hyväkuntoiset rakennukset säilyvät joka tapauksessa. Asukkaille lähetetty suojeltavien rakennusten korjausohje herätti runsaasti kysymyksiä. Kysymyksiä esitettiin myös Mustikkasuontien liikennejärjestelyistä ja katualueeseen 1960-luvulla tehdystä haltuunottopäätöksistä. Keskusteltiin myös jalkakäytävän tarpeellisuudesta Mustikkasuontiellä. Enemmistö osallistujista vastusti tehokkuusluvun nostoa kiinteistöveron nousun takia. Toivottiin, että maanomistaja voisi hakea tonttikohtaista tehokkuuden nostoa tarvittaessa. Yhteenveto asemakaavan muutosluonnokseen tehdyistä muutoksista. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että kolmesta rakennuksesta on poistettu suojelumerkintä sr-3. Yhden rakennuksen suojelumerkinnän rajausta on muutettu.

13 10 Rakennusten julkisivumateriaalia ja väriä koskeva määräys on poistettu kaavasta. Kattomuotoa koskeva määräys on muutettu muotoon: "Rakennuksen kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto." Muinaismuistoalueita koskeva määräys (sm) on muutettu kaupunginmuseon esittämään muotoon: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Juoksuhautojen suoja-alueet on merkitty korttelin tonteille 2, 5 ja 12 ja korttelin tontille 3. Tontin omistajan hakemuksesta 70 m 2 :n suuruinen Mustikkasuontien katualueen osa on liitetty tonttiin 47178/9. Kirje ja lausunnot sekä nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy, kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, kaupunginmuseon johtokunta, Helsingin ympäristökeskus ja HSY Vesi. Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia. XXXX ja XXXXXXXXXXX ovat ( ) ennen asemakaavan julkista nähtävillä oloaikaa jälkeen lähettäneet kaupunkisuunnitteluvirastolle omistamallaan tontilla 471XXX olevaa sr-3-merkinnällä suojeltavaa rakennusta koskevan kirjeen. He katsovat, että tontilla oleva vuonna 1948 rakennettu asuinrakennus ei ole suojelun arvoinen kohde. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, rakennuksessa suojeltavaksi merkityssä osassa tehdyt muutokset eivät ole niin suuria, että ne heikentäisivät olennaisesti rakennuksen historiallista arvoa. Rakennuksen ulkoisessa katselmuksessa ei voitu todeta sellaisia rakenteellisia virheitä, joiden perusteella rakennuksen suojelu olisi kohtuutonta. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei katso olevan perusteita muuttaa tehtyä ehdotusta. Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä, yleisten töiden lautakunnalla ja Helsingin ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista ehdotuksesta.

14 11 Pelastuslautakunta toteaa ( ), että alueen täydennysrakentamisessa tulee huomioida lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen. Kiinteistölautakunta toteaa ( ), että kaupungin omistaman tontin 47178/10 vuokrasopimusta tullaan tarkistamaan uuden kaavan mukaiseksi. Asemakaavan muutoksessa kaupungin omistamasta katualueen osasta (47 K) sekä kaavatontista 47178/9 muodostuu uusi AOtontti nro 41. Kaupunki myy omistamansa tontinosan kaavamuutoksen saatua lainvoiman. HSY Vesi esittää ( ), että tontille 47175/14 tulee vesihuollon johtoja varten merkitä johtokuja Mustikkasuontien puoleiseen reunaan. Kaupunginmuseon johtokunta arvioi ( ), että kaupunginmuseon suojelutavoitteet on rakennussuojelun osalta otettu riittävällä tavalla huomioon. Johtokunta pitää asemakaavan muutosehdotuksessa muinaisjäännösten suojelumerkintöjä asianmukaisina. Asemakaavan muutosehdotukseen on lausunnon johdosta tehty seuraava tarkistus: Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty tontille 47175/14 maanalaista johtoa varten varattu alueen osa Mustikkasuontien reunaan. Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. 7 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja se päätti puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on muuttanut asemakaavan muutosehdotusta. Helsingissä Anneli Lahti

15 Hankenro 755 Kslk , , Oas /06 1 (2) KONTULAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualuetta rajaa eteläpuolelta Humikkalantie ja Mustapuronpuisto, idässä Linnanpelto, pohjoisessa Mustikkamäki ja lännessä Rintinpolku ja Kypäräpolku. Asemakaavan muutos koskee Kontulan pientaloalueen omakotitontteja kortteleissa , , ja korttelin tontteja 2 ja 3 sekä katualueita. Nykytilanne Alue on pientaloaluetta. Alueen omakotitontit ovat varsin suuria, yleensä yli m 2. Yli 30 asuinrakennusta on rakennettu ennen 1960-lukua. Mitä alueelle suunnitellaan Asemakaavan muutostyössä: tutkitaan mahdollisuuksia nostaa alueella tonttitehokkuutta (sallitun enimmäiskerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan) e = 0,2:sta enintään e = 0,25:een. selvitetään rakennussuojelutarve ja -mahdollisuudet. Aloite Alueelta on saapunut kolme tonttikohtaista hakemusta tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun 0,25. Asemakaavan muutos tehdään koko alueelle kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Tontti 47178/10 ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1987 tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,2. Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön kaavan valmistelun yhteydessä. Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan kevään 2006 aikana. Luonnoksesta järjestetään avoin keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuudesta ja luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeillä, (lehtiilmoituksella Helsingin Uutisissa) sekä viraston Internet-sivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin.

16 Hankenro 755 Kslk , , Oas /06 2 (2) Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: Alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet on lähetetty isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys ry, Kontula-seura ry, Itä-Helsingin Yrittäjät ry Kaupunginmuseo, kiinteistöviraston tonttiosasto, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, Helsingin Vesi. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä (Helsingin Sanomat, HBL, Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset ja Alueuutiset) sekä viraston Internet-sivuilla ( Mielipiteet Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Kaavaa valmistelee teknikko Arja Asikainen puhelin sähköposti arja.asikainen(a)ksv.hel.fi Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) keskustelutilaisuudesta ilmoitetaan Helsingin Uutisissa (kohdassa "Nähtävänä nyt") Helsingin kaavoituskatsauksessa.

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 091 Helsinki Täyttämispvm Kaavan nimi Kontulan pientaloalueen pohjoisosa Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 10,4017 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10, ,25 0, A yhteensä 10, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0232 0,2 R yhteensä L yhteensä 0,1412 1,4-0,0070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 10, ,25 0, A yhteensä 10, , ,25 0, AO 10, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0232 0,2 VL 0, ,0 R yhteensä L yhteensä 0,1412 1,4-0,0070 Kadut 0, ,0-0,0070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

19 sa

20 9

21

22

23 Ote maakunta-kaavasta 47. kaupunginosa Mellunkylä, Kontula Kontulan pientaloalueen pohjoisosa

24 Ote yleiskaava 2002:sta 47 Kaupunginosa Mellunkylä, Kontula Kontulan pientaloalueen pohjoisosa

25 Ote ajantasa-asemakaavasta 47 kaupunginosa Mellunkylä, Kontula Kontulan pientaloalueen pohjoisosa

26 H:\Tiedot\Wordtxt\kontula pohjoinen rak.suojelu3.xls KONTULAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA SUOJELTAVAT RAKENNUKSET OSOITE NRO KORTT TONTTI RAKENNUSVUOSI sr-3 suojelu LINNANPELLONKUJA XX LINNANPELLONKUJA X LINNANPELLONKUJA X LINNANPELLONKUJA X HUMIKKALANTIE X HUMIKKALANTIE X MUSTIKKASUONTIE X MUSTIKKASUONTIE XX RINTINPOLKU X KYPÄRÄPOLKU X KYPÄRÄPOLKU X KYPÄRÄPOLKU X sr-2 suojelu HUMIKKALANTIE X

27 Asemakaavaselostuksen liite 1 KONTULAN OMAKOTIALUEEN POHJOISOSAN SUOJELTUJEN RAKENNUSTEN KORJAUSOHJEET Tässä ohjeessa ilmeneviä periaatteita noudatetaan, kun asemakaavassa nro sr-3- merkittyjä rakennuksia korjataan, muutetaan tai laajennetaan. JOHDANNOKSI Jälleenrakennuskauden alueiksi luetaan sodan päättymisen jälkeen rakennetut pientaloalueet, joita rakennettiin sodassa tuhoutuneen rakennuskannan korvaamiseksi sekä suurten ikäluokkien ja siirtolaisväestön asuttamiseksi. Jälleenrakentaminen alkoi ensimmäisen kerran talvisodan tauottua maaliskuussa 1940, vaikka varsinainen jälleenrakentamiskausi alkoi vasta 1940-luvun puolivälistä. Kiivainta jälleenrakentaminen oli 1940-luvun loppupuolella. Talotyypin osalta taitekohtana voidaan pitää 1960-luvun vaihdetta, jolloin pientalorakentamisessa yleistyi tasakatto ja siirryttiin laajassa mitassa rivitalorakentamiseen. Jälleenrakennuskaudella rakennettujen asuntoalueiden kulttuurihistoriallista arvoa ja niiden viihtyisyyttä on alettu pitää arvossa muutama vuosikymmen sitten vallinneiden purkamis- ja uudisrakentamistavoitteiden jälkeen. Myös yksittäisten jälleenrakennuskauden talojen arvostus on noussut. Helsingissä oli vuonna 2004 kaikkiaan pientaloa. Näistä jälleenrakennuskaudella eli vuosina rakennettuja oli 4 560, joka oli 21 % koko pientalokannasta. Kaikki tällä kaudella rakennetut pientalot eivät kuitenkaan edusta puolitoistakerroksista, harjakattoista ns. rintamamiestalotyyppiä. Yhtenäisten jälleenrakentamiskauden aluekokonaisuuksien lisäksi eri puolilla kaupunkia on lukuisia alueita, joilla jälleenrakennuskauden talot ovat miljöölle ominaisleimaa antavana rakennuskannan osana. Vaikka alueet olisivat osittain jo uusiutuneet eivätkä siten muodosta laajempia jälleenrakennuskauden yhtenäisiä kokonaisuuksia, näilläkin alueilla pienempien ryhmien säilyminen on tärkeää paikallisen identiteetin sekä kaupunkikuvan kannalta. Suojelu asemakaavalla on tarkoituksenmukaista niillä alueilla, missä jälleenrakennuskauden rakennuskantaa on jäljellä siinä määrin, että se antaa alueelle ominaisluonteen. Uudistuneillakin alueilla on tärkeää, että alkuperäistä rakennuskantaa säilyy muuttuvassa ympäristössä kertomassa alueen syntyhistoriasta ja sodan jälkeisestä aikakaudesta. Yksittäisten rakennusten tai pienempien ryhmien säilyttäminen saattaa olla tärkeää myös kaupunkikuvallisista syistä alueelle tyypillisten katunäkymien takia. Yhtenä tärkeänä tekijänä on yksittäisten rakennusten kunto ja säilyneisyys. Jo yli viidenkymmenen vuoden ikäistä rakennuskantaa on täytynyt korjata ja kunnostaa, joskus ehkä useammankin kerran. Usein korjaukset on tehty hyvin periaattein ja rakennuksen alkuperäisiä ominaispiirteitä kunnioittaen, mutta joskus myös vähemmän onnistuneesti, jolloin talon luonne on kokonaan muuttunut. Suojelukohteiden valinnassa korostuu luonnollisesti alkuperäisessä asussa säilyneisyys. Rakennus katsotaan hyvin säilyneeksi jos se on korjattu alkuperäiseen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla alkuperäisiä rakennusosia korjaten ja vaalien. Ylikorjattu, luonteeltaan muuttunut talo saatetaan jättää suojelun ulkopuolelle. Suojelu ei ulotu sisätiloihin. H:\Tiedot\Wordtxt\kontulapohjkorjausohjeKSLK.doc

28 2 Suojelukaavoja laadittaessa on mahdollisuus perehtyä yksittäisten rakennusten kuntoon vain silmämääräisesti. Jälleenrakennuskauden alueiden asemakaavoissa nykyisin yleisesti käytössä oleva sr-3-määräys sisältää mahdollisuuden purkaa rakennus pakottavasta syystä, mikäli kuntokartoituksessa tai -tutkimuksessa rakennuksen korjaaminen osoittautuu kohtuuttomaksi. Sr-3-RAKENNUSTEN KORJAUS- JA LAAJENNUSPERIAATTEET Alkuperäinen jälleenrakennuskauden pientalo on luonteeltaan eleetön ja tarkoituksenmukainen. Osa tämän kauden alueiden viehätyksestä on rakennuksen ja sitä ympäröivän tontin suhteessa. Suojeltaessa näitä rakennuksia ja ympäristöjä on tavoitteena vaalia ja säilyttää niiden alkuperäisiä erityispiirteitä. Kun rakennuksia korjataan, lähtökohtana tulee aina olla alkuperäinen rakennus ja sen omaleimaisuus, alkuperäinen tontti ja sen istutukset. Jälleenrakennuskauden pientaloista puuttuu osa niistä mukavuuksista, joita on tullut myöhemmin rakennettuihin omakotitaloihin. Itsestään selvät mukavuudet, kuten sauna, saniteettitilat ja käytännöllinen keittiö sekä riittävät säilytystilat voidaan aina korjattaessa lisätä rakennukseen. Mutta mittavia ja näkyviä ulkoisia muutoksia, kuten rakennuksen tyylistä poikkeavia rakenteita, materiaaleja ja piharakenteita, tulisi välttää. Kun rakennuksen ulkopuolisia muutoksia tehdään, niiden tulisi sopeutua alkuperäiseen arkkitehtuuriin. Mikäli myöhemmin muutettu rakennus materiaaleiltaan, väriltään tai yksityiskohdiltaan poikkeaa alla mainituista ohjeista, pidetään lähtökohtana alkuperäistä rakennusta, tai jos siitä ei ole tietoa, pätevät nämä ohjeet. SOKKELI Jälleenrakennuskauden taloissa sokkelit ovat yleensä betonia ja maalaamattomat. Ne korjataan paikkaamalla ja tarvittaessa maalataan sopivalla vaaleanharmaalla sävyllä. ULKOSEINÄT Julkisivumateriaalina käytetään peittomaalattua puuta tai rappausta. Puu on joko sahapintainen peiterimoilla varustettu pystylauta tai hienosahattu vaakalauta luvun minerit-julkisivun voi säilyttää, mutta jos julkisivumateriaali vaihdetaan, niin valitaan peittomaalattu puujulkisivu. KATTO Jos katemateriaali uusitaan, niin sopivat materiaalit ovat maalattu sileä pelti, kattohuopa tai tiili. Väreistä sopivia ovat musta, harmaa, vihreä tai punainen. Jos kattoon tehdään ikkuna, sen on oltava pystysuora, ei upotettu, eikä kattolyhdyn katossa saa olla poikkiharjaa. Ikkunan tulee olla pieni ja luonteeltaan apuikkuna. Savupiippu pellitetään. RÄYSTÄÄT Rakennuksissa on oltava avoräystäät. Jälleenrakennuskauden periaatteiden mukaisen avoräystään alusrakenne jätetään mahdollisimman avoimeksi ja reunalaudoitus mahdollisimman kapeaksi. Sadevesikourut ja syöksytorvet tehdään pellistä. IKKUNAT Mikäli ikkunoita korjataan tai uusitaan, tulee tehdä puuikkunat. Puitteet ja listat peittomaalataan, ja koristelistoja ei tule käyttää. Ikkunapuite tulee maalata valkoiseksi tai kitinvalkoiseksi, listojen tulee olla vaaleat. Minerit-julkisivuissa listat voivat olla tummemmat. H:\Tiedot\Wordtxt\kontulapohjkorjausohjeKSLK.doc

29 3 Ikkunajako tulee tehdä alkuperäisen tyylin mukaisesti, ts. suurehko lasipinta, jossa on pystyjako. Ikkunaprofiileiden tulee olla sellaiset, että ikkunan puite- ja karmirakenteen mittasuhteet vastaavat alkuperäistä. Mahdolliset uudet ikkuna-aukot tehdään niin, että ne muodoltaan, jaoltaan ja yksityiskohdiltaan vastaavat talon alkuperäisiä vastaavankokoisia ikkunoita. OVET Mikäli ulko-ovi joudutaan uusimaan, valitaan paneeliovi, jossa saa olla jakamaton ikkuna. Ovi maalataan peittomaalilla tai lakataan. KUISTIT JA ULKOPORTAAT Kuistin yksityiskohdat korjataan tai uusitaan julkisivun tapaan. Portaat valetaan betonista tai rakennetaan puusta. Ulkoportaissa tulee olla yksinkertainen puu- tai metallikaide, portaan ja kaiteen yksityiskohdat tehdään talon alkuperäisen tyylin mukaisesti. PARVEKKEET JA TERASSIT Alkuperäiseen jälleenrakennuskauden pientaloon eivät kuulu parveke- tai terassirakenteet. Sellaista pientä parveketta, joka ei muuta rakennuksen olemusta, voidaan harkita. Sen sijaan terassirakenteet eivät alueelle sovi. AITAAMINEN Aidaksi sopii pensasaita, jonka kadun puolella tulee olla leikattu, tai verkkoaita ja pensaat yhdessä. Portin tulee olla yksinkertaisin detaljein varustettu puu- tai metalliportti. PIHAMAA Pihamaan pinnoitteet ja niiden värit tulee valita siten, etteivät ne poikkea vanhasta ympäristöstä. Vaalea betonikiveyspinta ja valkoinen sora ovat esimerkkejä pinnoitteesta, jotka eivät alueelle sovi. Nurmipinta ja betonilaatat polkujen kohdalla ja sorapinta ajotien kohdalla ovat luontevia ratkaisuja. Autopaikalle voidaan valita esimerkiksi betonikiviä, joiden läpi kasvaa nurmi. LAAJENNUSOHJEET Rakennusta laajennetaan joko pidentämällä harjan suuntaan täysikorkuisena tai yksikerroksisella siipirakennusosalla. Lisätilaa saadaan myös ottamalla ullakko asuinkäyttöön. Muutoin materiaalit, kattomuoto, detaljit ja väritys suunnitellaan siten, että lähtökohtana käytetään laajennettavaa rakennusta ja sovelletaan yllämainittuja korjausohjeita. Sokkeli laajennusosassa voidaan toki tehdä harkoista, jotka pinnoitetaan. H:\Tiedot\Wordtxt\kontulapohjkorjausohjeKSLK.doc

30 Sr-2 suojelu Kortteli tontti 11 XXXXXXXXXXXXXXXX KONTULAN OMAKOTITALOALUEEN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11918)

31 Kortteli tontti 21 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Kortteli tontti 5 XXXXXXXXXXXXXXXXXX Sr-3 suojelu Kortteli tontti 17 XXXXXXXXXXXXXXXXXXX

32 Kortteli tontti 10 XXXXXXXXXXXXXXXXXX Kortteli tontti 13 XXXXXXXXXXXXXXXX Sr-3 suojelu Kortteli tontti 4 XXXXXXXXXXXXXXXX

33 Kortteli tontti 2 XXXXXXXXXXXXXXXXX Kortteli tontti 15 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX Sr-3 suojelu Kortteli tontti 12 XXXXXXXXXXXXX

34 Kortteli tontti 3 XXXXXXXXXXXXX Kortteli tontti 5 XXXXXXXXXXXXX Sr-3 suojelu Kortteli tontti 33 XXXXXXXXXXXXX

35 Kortteli tontti 3 Kortteli tontti 20 XXXXXXXXXXXXXXXX XXXXXXXXXXXXXXXX *Ei suojella

36 Kortteli tontti 3 XXXXXXXXXXXXXXXXXX Kortteli tontti 14 XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX *Ei suojella Kortteli tontti 7 XXXXXXXXXXXXXXXXXX