Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
|
|
- Eija Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata biologisten Rhizocell- ja GlioMix- valmisteiden vaikutusta ruukkuyrttien ja purjon kasvuun ja juuriston kuntoon kasvihuoneviljelyssä. 2. Kokeen toteutus Koe toteutettiin Keski-Uudenmaan ammattiopiston (KEUDA) kasvihuoneessa. Testikasvien viljelystä ja käsittelyiden toteutuksesta vastasivat Keudan kouluttajat ja opiskelijat. Siemenet kylvettiin kennoihin ja myöhemmin taimet ruukutettiin 8 cm:n ruukkuihin. Kasvualustana käytettiin Novarbon luomuviljelyyn tarkoitettua turve-hiekkaseosta. Havainnot koekasveista tehtiin Verdera Oy:n toimesta. 3. Koejäsenet Käsittelemätön kontrolli (vesi) GlioMix-hyötymikrobivalmiste (Gliocladium sp.). Käsittely tehtiin kasteluna kylvön ja ruukutuksen yhteydessä 0,2 % vesiseoksella. Ruukutusvaiheessa vesiseosta annettiin 2 dl/ruukku (0,4 g /ruukku) Rhizocell-hyötymikrobivalmiste (Bacillus amyloliquefaciens IT45 ja hiivauute). Käsittelyt annettiin kasteluna kylvön yhteydessä 0,04 g/kenno ja ruukutuksen yhteydessä 0,1 g/ruukku. 4. Kokeen aikataulu: Kylvö kennoihin ja ensimmäinen käsittely kasvunedistäjillä Havainnot taimettumisesta Ensimmäinen havaintokerta (juurten ja versojen kasvu) Vko 20 ruukutus ja toinen käsittely kasvunedistäjillä (n. 3 viikkoa kylvön jälkeen) Toinen havaintokerta (juurten ja versojen kasvu) Kolmas havaintokerta (juurten ja versojen kasvu)
2 5. Tulokset 5.1. Taimettuminen 2 viikkoa kylvön jälkeen 2 viikkoa kylvön jälkeen otetut kuvat osoittavat, että Rhizocell-kastelukäsittely edisti purjon, tillin ja basilikan kasvua pikkutaimivaiheessa. GlioMix nopeutti basilikan pikkutaimien kasvua. Kuva 1. Käsittelemätön (vasemmalta: purjo, tilli, basilika ja oregano) Kuva 2. Rhizocell-käsittely (yksi rivi basilikaa kylvetty 1 viikko myöhemmin). Kuva 3. GlioMix-käsittely
3 5.2 Tulokset tillillä Ensimmäinen havaintokerta Sekä Rhizocell että GlioMix edistivät tillin versojen pituuskasvua. GlioMix-käsittelyssä juuret olivat selvästi runsaammat kuin käsittelemättömässä. Taulukko 1. Tillin pituus ja juuriston kehittyminen Koejäsen Pituus (cm) Valokuvahavainnot juuristosta Käsittelemätön 9,6 Heikoimmat juuret Rhizocell 11,2 Ei suurta eroa kontrolliin GlioMix 10,9 Valkoisimmat ja runsaimmat juuret Kuva 1. Tilli Vasemmalla GlioMix, oikealla käsittelemätön. Toinen havaintokerta 21.5 Kumpikin hyötymikrobikäsittely nopeutti juuriston kehittymistä tillillä. GlioMixin vaikutus oli suurempi kuin Rhizocellin. Käsittelemättömissä tilleissä näkyi jonkin verran taimipolteoireita (kuva 7.), ja niiden kasvusto oli lamoavampi ja pienempi kuin käsitellyissä koejäsenissä. Taulukko 2. Juuriston kehittyminen tillillä Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 2,1 GlioMix 2,8 Rhizocell 2,3
4 Kuva 2. Taimipolteoireita käsittelemättömällä tillillä Kolmas havaintokerta 3.6. GlioMix- ja Rhizocell-käsittelyt edistivät tillin kasvua. Sekä juuristo että maanpäällinen osa olivat kuitenkin parhaimmat GlioMix-käsittelyssä. Käsittelemättömässä koejäsenessä esiintyi runsaasti taimipoltteen oireita ja versojen kasvu oli jäänyt heikommaksi ja lamoavammaksi kuin käsitellyissä koejäsenissä. Hyötymikrobikäsittelyt, erityisesti GlioMix, olivat vähentäneet tautioireiden esiintymistä. Taulukko 3. Versojen keskimääräinen pituus (cm) ja tautioireiden esiintyminen tillillä. Koejäsen Versojen keskimääräinen % sairaita kasveja pituus (cm) Käsittelemätön 23,6 58 GlioMix 27,3 8 Rhizocell 24,4 25 Kuva 3. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix. Kuva 4. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
5 5.3 Tulokset purjolla: Ensimmäinen havaintokerta Kehityksessä ei ollut suuria eroja koejäsenten välillä. Rhizocell-käsittely oli hieman edistänyt juurten esiintuloa potin pohjasta. Taulukko 4. Purjon pituus ja juuriston kehittyminen Koejäsen Potin pisimmän taimen pituus (cm) Juurten esiintulo potin pohjasta (0-3) Käsittelemätön 8,0 1,4 Rhizocell 8,0 1,6 GlioMix 8,0 1,4 Toinen havaintokerta (koulimisen jälkeen) Käsittelyt biologisilla kasvuedistäjillä olivat nopeuttaneet juuriston ja versojen kehittymistä purjolla. Taulukko 5. Juuriston kehittyminen purjolla Koejäsen Juurten esiintulo potin pohjasta (0-3) Käsittelemätön 0,8 Rhizocell 1,4 GlioMix 1,5 Koejäsen Kuva 5. Purjo Vasemmalla GlioMix, keskellä Rhizocell ja oikealla käsittelemätön koejäsen
6 Kolmas havaintokerta 3.6. GlioMix- ja Rhizocell-käsittelyt vahvistivat selvästi purjon taimien kehitystä. Sekä juuristo että versot olivat vahvemmat käsittelemättömään verrattuna. Mikrobikäsittelyn saaneiden taimien juuristo oli runsaampi ja juuripaakku pysyi paremmin koossa. Taulukko 6. Purjon versojen keskimääräinen pituus 3.6. Koejäsen Versojen keskimääräinen pituus (cm) Käsittelemätön 18,5 GlioMix 24,4 Rhizocell 24,4 Kuva 6. Vasemmalla käsittelemättömät, oikealla GlioMix-käsittelyn saaneet purjon taimet. Kuva 7. Vasemmalla käsittelemättömät, oikealla Rhizocell-käsittelyn saaneet purjon taimet.
7 5.4. Tulokset oreganolla: Ensimmäinen havaintokerta Biologisen kasvunedistäjäkäsittelyt edistivät oreganon juurten kehitystä, mutta kasvuston halkaisija oli suurin käsittelemättömässä kontrollissa. Taulukko 7. Oreganon kasvuston halkaisija ja juuriston kehittyminen Koejäsen Kasvuston suurin Juurten esiintulo Valokuvat lehvästöstä halkaisija (cm) potin pohjasta 0-3 Käsittelemätön 3,6 0,9 Kontrolli näytti parhaimmalta, Rhizocell 3,3 1,6 mutta voi johtua erilaisesta GlioMix 3,4 1,8 siemenmäärästä Toinen havaintokerta 21.5.: GlioMix-käsittely lisäsi juuriston kasvua ja myös versojen kasvu oli voimakkaampaa käsittelemättömiin taimiin verrattuna. Taulukko 8. Juuriston kehittyminen oreganolla Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 1 GlioMix 1,9 Rhizocell 0,7 Kuva 8. Vasemmalla GlioMix, oikealla käsittelemätön koejäsen 21.5.
8 Kolmas havaintokerta 3.6. Käsittelemättömien ja mikrobi-käsittelyjä saaneiden oreganon taimien välillä ei ollut suuria eroja maanpäällisen osan kasvussa. GlioMixilla käsitellyillä taimilla juuristo oli kuitenkin hieman valkoisempi ja tuuheampi kuin käsittelemättömillä taimilla. Kuva 9. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix Kuva 10. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
9 5.5 Tulokset basilikalla: Ensimmäinen havaintokerta Rhizocell- ja GlioMix-käsittelyt lisäsivät basilikan kasvua ja edistivät juuriston kehitystä. GlioMixkäsittelyssä juuret olivat hieman runsaammat kuin Rhizocell-käsittelyssä. Taulukko 9. Basilikan korkeus ja havainnot juuristosta Koejäsen Korkeus (cm) Valokuvahavainnot juuristosta ja lehvästöstä Käsittelemätön 3,0 Ei niin rehevä ja korkea lehvästö kuin muilla. Heikoin juuristo (tosin sekin varsin hyvä). Rhizocell 3,5 Lehvästö lähes GlioMixin tasoa Juuret vähän kontrollia paremmat. GlioMix 3,2 Lehvästö selvästi runsaampi ja korkeampi kuin käsittelemättömässä.paras juuristo. Kuva 11. Basilika Vasemmalla GlioMix, keskellä käsittelemätön ja oikealla Rhizocell.
10 Toinen havaintokerta 21.5 GlioMix-käsittely edisti selvästi basilikalla sekä juuriston kehittymistä että versojen kasvua. Rhizocellkäsittely lisäsi versojen kasvua, mutta vaikutus ei näkynyt juuriston kehittymisessä. Taulukko 10. Juuriston kehittyminen basilikalla Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 1,2 GlioMix 1,6 Rhizocell 0,9 Kuva 12. Vasemmalla GlioMix-käsittely, oikealla käsittelemätön Kuva 13. Vasemmalla Rhizocell-käsittely, oikealla käsittelemätön 21.5.
11 Kolmas havaintokerta 3.6. Kumpikin mikrobikäsittely edisti sekä lehvästön että juuriston kasvua basilikalla. GlioMixilla käsitellyissä taimissa juuristo oli kuitenkin runsaampi. Kuva 14. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix Kuva 15. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
12 6. Yhteenveto tuloksista: Tässä kokeessa kummallakin hyötymikrobivalmisteella oli positiivisia vaikutuksia ruukkuyrttien ja purjon kasvuun. Selkeimmin vaikutukset tulivat esille tillillä, purjolla ja basilikalla. Alkuvaiheessa Rhizocell edisti taimien versojen kasvua enemmän kuin GlioMix. Sen sijaan ruukutuksen jälkeen GlioMixin juuristoa vahvistava vaikutus tuli voimakkaammin esille. Viimeisissä havainnoissa GlioMix-käsittelyn saaneet taimet olivat yhtä suuria tai hieman suurempia kuin Rhizocell-käsittelyn saaneet taimet. Tillillä havaittiin selviä taimipoltteen oireita, joiden esiintymistä kummatkin mikrobikäsittelyt hidastivat ja vähensivät. GlioMix-käsittelyllä oli suurempi tautioireilta suojaava vaikutus kuin Rhizocellillä. Kokeen lopussa GlioMixilla käsitellyt tillit olivat suurimpia ja juuristoltaan parhaimpia. Kummastakin mikrobivalmisteesta on selvästi hyötyä taimikasvatus- ja ruukutusvaiheessa. Erityisesti taudinherkillä lajeilla, kuten tässä kokeessa tillillä, GlioMix näyttäisi vähentävän sienitautiriskiä paremmin kuin Rhizocell. Tässä kokeessa käsittelyt tehtiin kastelemalla, mutta vaihtoehtoisesti valmisteet voidaan lisätä kasvualustaan myös sekoittamalla.
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017
Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017 Päivi Heino, Verdera Oy/Lallemand Plant Care Esimerkkejä mikrobivalmisteiden käytöstä
Kasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua
Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
Ryhmäkasvien energiankulutus 2011
Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli
KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu
CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa2 - Taimikasvatus yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus tarkastella
KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET Kasvuturve C1 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa3 Kasvukausitesti Loppuyhteenveto. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa3 Kasvukausitesti Loppuyhteenveto yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET 2 Kasvuturve C1 Kasvuturve B2 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten
Viherympäristöliiton hyväksymät
Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan
Biologinen kasvitautien torjunta kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla. Tomi Pousi, Verdera Oy
Biologinen kasvitautien torjunta kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla Tomi Pousi, Verdera Oy Mikä on Verdera? Sai alkunsa Kemiran tutkimusryhmästä (mikrobiologinen kasvitautien torjunta) Kemira GrowHow
CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe
Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa
Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa
Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan
Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa1 - Idätys ja taimettuminen yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo
Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä
Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä Marttaliitto ry Yrttiruukku parvekkeella ja pihalla Yksi- ja monivuotiset yrtit (monivuotiset kellariin tai maahan talveksi) Aurinkoinen, lämmin paikka. Suojataan
Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä
Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012 Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
Herkullista satoa. viljelylaatikosta
Herkullista satoa viljelylaatikosta NÄIN ONNISTUT! 1. kasvatuksen tasapaino 2. taimikasvatus 3. hyvä maa 4. kastelu 5. lannoitus 6. kutsumattomat vieraat 7. kumppanuuskasvit 8. LAATIKON HELPOT JA HERKULLISET
Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 6.2.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Satoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.
PERENNAT Taimien tulee olla voimakkaita, ja niiden juuristojen tulee olla hyvin kehittyneitä. Juuripaakun on oltava läpijuurtunut. Heikkojuuriset lajit on myytävä astia- tai paakkutaimina. Myytäessä myös
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
Herne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
Nokkosen viljely kasvihuoneessa
Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi
Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009
Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Keijo Juntunen Mona-Anitta Riihimäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lajike
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle
Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
OHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA
TAIMIEN ESIKASVATUS Suomen kesä on kovin lyhyt. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä lyhyempi. Moni kesäkukka ja vihannes kaipaa apua, jotta se ehtisi kukkia tai tuottaa satoa näissä oloissa. Moni pitää esikasvatusta
PUUTARHAMARTAN POP UP
PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT
LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon
Vadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
RaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN
KA POWDERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN 14.12.29 Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT
Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN
BIORAISERIN KASVUALUSTAAN LISÄYKSEN VAIKUTUS NURMIKON KASVUUN JA KASVUALUSTAN VEDENPIDÄTYKSEEN Loppuraportti Viherpinnoite -hankkeen ao. tutkimusosasta MMT Oiva Niemeläinen & MMT Tapio Salo, MTT Kasvintuotannon
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
KOTITARHURIN VIHREÄ OPAS
KOTITARHURIN VIHREÄ OPAS NAUTI IHANISTA YRTEISTÄ Perusta pieni yrttitarha käteviin kasvatuspusseihin ja amppeleihin, joissa maustekasvit ovat näppärästi käsien ulottuvilla. Polystonesta valmistetuissa
Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta
Astiataimikoe Saloy Oy Hämeenlinna 07.11.2014 Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT... 2 2.1 Koejärjestelyt... 2 2.2 Mittaukset...
Syyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Kekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.
Kekkilä Professional Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista. Kekkilän juuret ulottuvat pitkälle, vuoteen 1924 asti. Vuosikymmenten
Agrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013
Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko
Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
KOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa
Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Luonnonvarakeskus BIOARVOLANTA, Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Seminaari 1 Teppo Tutkija Tutkimuksen
Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN
KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage
Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.