Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

Transkriptio

1 Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos.

2 Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Urban Bergsten, Hans Winsa Kenttätyöt ja aineistojen muokkaus: Pekka Välikangas, Arto Hiltunen, Pasi Aatsinki, Jouni Unga ja Kuisma Ranta, Raimo Pikkupeura, Tarmo Aalto ja Pekka Närhi, Esko Jaskari

3 1. Johdanto Poronhoitoalueella kuivien ja kuivahkojen kankaiden uudistaminen olisi tehtävä mahdollisimman vähäisellä maanmuokkauksella. Maanmuokkauksen intensiivisyydestä tinkiminen voi myös merkittävästi vähentää uudistamiskustannuksia. Kesäaikaisen korjuun yhteydessä maanpinta rikkoutuu jonkin verran ajeltaessa metsäkoneilla, riittääkö tämä kelvollisen uudistamistuloksen saavuttamiseen? Myös muita kevyitä maanmuokkausmenetelmiä, kuten Huminmix on olemassa. On havaittu, että intensiivinen maanmuokkaus, jossa kivennäismaata paljastuu runsaasti (esim, yli 50 %), karkoittaa poroja. Porot voivat vaikeuttaa taimien alkukehitystä, mekaaninen tuho. Nyt seurattu 4 kasvukautta!

4 2. Tutkimuskysymykset 1. Kuinka hyvä männyntaimien itävyys ja taimettuminen saavutetaan, kun männyn kylvö tehdään maahan, jonka ainoana käsittelynä on metsäkoneen ajojälki verrattuna eräisiin vaihtoehtoisiin maankäsittelyihin ja käsittelemättömään maahan? 2. Millainen on poron laidunnuksen vaikutus taimettumiseen ja vaihteleeko se merkitsevästi maanmuokkauksesta riippuen? 3. Kuinka hyvä tulos saavutetaan kylvökiekolla verrattuna siemenkylvöön?

5 3. Koejärjestely ja aineiston analyysi Koe on satunnaistettujen lohkojen koe. Lohkoja on 6, 3 Suomen Lapissa ja 3 Norbottenissa. Jokaiseen lohkoon arvottiin kymmenen käsittelyä, joista 5 aidattua (laiduntamaton) ja 5 aitaamatonta (laidunnus). Jokaisessa käsittelyruudussa 20 linjoille sijoitettua (tasavälein) siemenkylvöpistettä (5 siementä gridissä) ja 20 kylvökiekkoa. Nämä vuorottelevat linjoilla. Lisäksi ruuduissa 5 ympyräkoealaa (10 m2), joilla selvitetään luontaista uudistumista. Analyysi myöhemmin. Kylvöpisteiltä määritetty kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus ja humuksen paksuus Mallinnus logistisella sekamallilla, jossa kokeen hierarkia huomioitu (taimettunut vai ei)

6 3. Koejärjestely jatkuu

7 3. Koejärjestely jatkuu Pahtakoski, aitaamaton, äestys Pahtakoski, aidattu, metsäkoneen jälki

8 4. Aineistosta: maankäsittelyn ja pintakasvillisuuden välinen yhteys Siemenet Jäkälät Hylocomium / Pleurozium Dicranum / Polytrichum Kivennäismaa Kontrolli Ajokone Huminmix Äestys Intensiivi Kylvökiekko Jäkälät Hylocomium / Pleurozium Dicranum / Polytrichum Kivennäismaa Kontrolli Ajokone Huminmix Äestys Intensiivi

9 5. Tulokset Taimettumiseen vaikuttivat siemenmallissa: 1) Laidunnus, 2) Maanmuokkaus, 3) Pohjakerroksen kasvillisuus kylvöpisteessä sekä 4) Humuksen paksuus Kylvökiekon mallissa taimettumiseen vaikuttivat muut edellä mainitut muuttujat paitsi Humuksen paksuus. Pohjakerroksen kasvillisuuden merkitsevyys oli vain 0.049, eli käytetyn riskirajan tuntumassa. Laidunnuksen ja mmanmuokkauksen välillä ei ollut merkitsevää yhdysvaikutusta! Eli laidunnus vaikutti suunnilleen samalla tavoin kaikissa maanmuokkauksissa Laidunnus heikensi taimettumistulosta, todennäköisyydet: 1) Siemenmalli: laidunnettu 0.63, laiduntamaton 0.77, 2) Kylvökiekkomalli: laidunnettu 0.56, laiduntamaton Humus heikentää tulosta: 1 cm humus, 0.75 ja 6 cm humus 0.65

10 5. Tulokset: Maanmuokkauksen vaikutus, mallin ennusteet kun muut tekijät keskiarvoissaan Siemenet (5 kpl) Kylvökiekko (1 siemen)

11 5. Tulokset: Kylvöpisteen kasvillisuuden vaikutus taimettumiseen kun maanmuokkaus on metsäkoneen jälki Siemenet (5 kpl) Kasvillisuus kylvöpisteessä Taimettumisen todennäköisyys Jäkälä 0.72 Hylocomium / Pleurozium 0.58 Dicranum / Polytrichum 0,68 Kivennäismaa 0.79 Kylvökiekko (1 siemen) Kasvillisuus kylvöpisteessä Taimettumisen todennäköisyys Jäkälä 0.66 Hylocomium / Pleurozium 0.51 Dicranum / Polytrichum 0,57 Kivennäismaa 0.62

12 6. Päätelmät Jonkinlainen maanmuokkaus on tarpeen riittävän kylvötuloksen aikaansaamiseksi. Maanmuokkauksen ei tarvitse olla kovin voimakas: jo Huminmix on riittävä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Metsäkoneen ajojälki parantaa selvästi taimettumistulosta, mutta pintakasvillisuuden laatu kylvöpisteessä vaikuttaa paljon, varsinkin siemenkylvössä, kiekossa hieman heikommin. Intensiivinen maanmuokkaus (paljastettu > 50 %) ei oleellisesti vähennä taimituhoja laidunnetuilla alueilla. Seuranta tarpeen.

13 13 Teppo Tutkija