********************************************************************************

Transkriptio

1 LÄÄEIEEEN LN VLINE EHÄVÄMNISE ämä on valntakokeen tehtävämonte. Monte ältää johdantoja tehtävn (krvot tekt), valntakoetehtävät ekä lttenä valntakokeen teemaan lttyvän artkkeln, kaavakokoelman ja talkkotetoja. ehtäven ratkaemnen edellyttää valntakoekrjaa oleven tetojen, tehtävämonteea oleven johdantotekten ekä lttenä olevan artkkeln, kaavojen ja talkkotetojen hallntaa ja oveltamta. Johdantotektä olevat tedot vovat lttyä mdenkn kn tä eraavan tehtävän ta tehtäväarjan ratkaemeen. tt holellet tehtävämonteeeen ltteneen. ehtävämonteen läk olet aant erllen vatamonteen, joa on oma vatatlana jokata tehtävää varten. rjota vatake elvällä käalalla vatamonteea kllekn tehtävälle varattn tlaan. Eäelvät krjotetta, vvotetn tlan ylttävää (van yk krjotrv ktakn vvaa koht!) ta vatatlan renavvotken ylttävää tektä e oteta arvonna homoon. Laktehtäven ratkaemea vakoarvona käytetään ltteeä oleva arvoja. Vatakk tlee ettää tlokeen johtavat laktomtket. Pelkkä nmeernen tlo e rtä vatakek. Nmeernen lotlo tlee ettää tehtävänannon eätarkmman nmeeren arvon erteella elle tehtävää ton manta. Vataten arvont ert valntakoekrjaan ja valntatladea jaettn tehtävämonteeeen ltteneen. Myö vataten johdonmka ja elkey otetaan teytykeä homoon. Vataten yhteenlaketta kokonatemmaa kttaan raakatek. Nden mttameta valntakoetek, oatehtäven mahdolleta karmeta ekä mta arvoteln lttyvtä tomentetä äättävät er ylotojen valntatomknnat tenäet ääntöjenä ttea. ******************************************************************************** Lääketeteen alan valntakoe alkaa klo 9 ja äättyy klo 4 ja ketää taan 5 tnta. oealehn ääee klo 9:40 at ja kokeeta aa ota akantaan klo 0:00. arkta, että aamaa tehtävämonteea on kanlehden läk vt -7 okeaa järjetykeä, 8 lteva ja vatamonteea kanlehden läk vt -. Merkte henklöteto jokaelle vatamonteen vlle het, kn koetla on alkant. Van ne vt tarkatetaan, john yrkjä on merknnyt henklötetona ennen kokeen äättymtä. akk krjottamnen koetladen äättymen ja vatamonteen alattamen välenä akana on kelletty. Vatamonteen alat taaht valvojan ohjeden mkaet.

2 Vanhenemen haateet Vanhenemnen ahettaa elntomnnoa mtoka, jotka hekentävät tomntakykyä ja alttavat araklle. Nätä vodaan hdataa terveyttä edtävllä elämäntavolla ekä läämällä mahdollka aktveen oalltmeen ja hmhteden yllätämeen. Lknta, m fyynen aktv ekä älylltä ortkykyä yllätävät haateet arantavat tomntakykyä, vähentävät aratmaltttta ja enentävät araken vakeatetta. Vanhteen lttyy en näön ja klon hekkenemnen, vähänen lkkmnen, honontnt taaano ja kaatl ekä vakea alravtem. Vanhket vovat kärä myö lkadota (oteooroo), mthärötä, ekavdeta, vrtan dätykyvyn hekkenemetä, kroonta kvta ja monlääktyken mahdollet ahettamta hatota. Varhanen ongelmn ttmnen arantaa vanhten elämänlaata. ämä on mtattava tomntakyvyn aranemena, kotona elvytymajan dentymenä ja araalahotojakojen vähenemenä. ehtävä tettä Pertele valntakoekrjan ja ltteenä olevan artkkeln ohjalta, mk vanhotladen käynnn yyn elvttämeen ja analleen ttkmkeen ol tareen varata tavanomata enemmän akaa lääkärn vataanotolla. (rtkkela käytetty ana anamnee tarkottaa otlaalta aatava etetoja.) ehtävä 7 tettä a) Selota, mllaa vanhenemmtoka taaht lmää ja näkökyvyä. (6 ) b) Mten vanhenemeen lttyvät aneenvahdntamtoket vakttavat rmnanoon? Pertele vatake. ( ) aatmet modotavat ren oan vanhten vakavta taatrmta. avallet kaatmen ynä ovat hekkoknto ja än mkanaan tomat mtoket motorkaa, näkö-, klo-, taaano- ja tntoata. aatmnen joht en myö hmaketa ja yörtymetä, jotka ovat merkkejä verenaneen alenemeta ja avoverenkerron vähenemetä emerkk äkllet maklta ytyyn notaea (ortotaattnen hyotona l. hyoteno). Levä ortotaattnen hyotona ja lmä mtenemen tnne het ylö noemen jälkeen klvat normaaln fyologaan myö norlla hmllä. rtotaatten hyotonan komenaato hekkenee än karttea, joten vanhklla oreet ovat yleä. rtotaattnen hyotona korot, jo atonomnen hermoto e reago rttävät ja kylln noeat komenomaan verenaneen laka. rtotaatten hyotona vo korota myö lman atonomen hermoton tomntahärötä. ällön yynä vo olla er tekjötä johtva elmtön neteja/ta vertlavden enenemnen l. hyovolema, verenvrtaken ete ta ydänara. Myö vanhten mhn arakn käyttämät lääkkeet, emerkk neteenoto- ja verenanelääkkeet vakttavat hatallet nähn äätelymekanmehn.

3 ehtävä 3 8 tettä a) Selota, mten er tekjät äätelevät avoveronten tmta ja laajenemta. (7 ) b) Mante, mtkä tekjät vovat ahettaa hyovolemaa. (8 ) ) Mk hyovolema korotaa ortotaatten reakton ahettamaa hmata? (3 ) ehtävä 4 Pertele, onko eraavlla rakentella/lmöllä merktytä aennon atmea. 8 tettä a) kortkonaalrata ( ) b) nvelreetort ( ) ) generaattorotentaal ( ) d) anovomakenttä ( ) Jo eällään avoverenkerron härötä, vodaan orttaa kva PE-menetelmällä (otronemotomografa) käyttäen merkkaneena ha-5 -otoolla lematta vettä (H 5 ). 5 on otroneja emttova otoo, jonka olntmaka on 3 eknta. ehtävä 5 0 tettä Hmaketa kärvä vanhotla anaa 75 kg. Potlaalle tehtävä PE-kva totetaan v kertaa. nkn kvaken ala hänen lakmoona rktetaan H 5 -merkkanetta 5 megabeqerelä (MBq) anokloa koht. vaten totoväl on 5 mntta (tarkka arvo). Potlaalle annetn H 5 :n ahettama efektvnen anno on,6 Sv megabeqerelä koht. a) Lake PE-kvaten otlaalle ahettama efektvnen kokonaätelyanno. (3 ) b) Lake otlaan H 5 -aktv 5 mntn kltta enmmäetä H 5 -merkkaneen rktketa. (7 ) Pään aleen verenkerto vodaan ettää kvaa olevalla yknkertatetlla teoreettella malllla. Malla on kvatt verenvrtarett nollla vartetlla vvolla. Vrtavatket (R (rett) ) kyellä retellä on merktty orakateen motolla laatkolla. ortata lähtevät ään aleelle ntatvat rett on yknkertatken vok kvatt kahtena rnnakkaena denttenä vrtarettnä. Lakmoverenane vodaan malla olettaa nollak. edetään, että normaaltlanteea ään verenvrta on 5 % koko kehon verenvrtaketa. Pään aleen kmmankn vrtahaaran vrtavat R ää on veronten valtmokovettmatadn l. aterokleroon vok kavant 3 % normaaltlanteeeen nähden, mtta malla vrtavatket ovat älyneet ennallaan. Edellä mantlla vanhotlaalla ydämen maama vermäärä on kekmäärn 75 ml/. Hänen kekmääränen verenaneena aortaa on 95 mmhg. ehtävät 6 ja 7 lttyvät tähän vanhotlaaeen ja tehtävä oletetaan, että vrta on lamnaarta (Poellen laka vodaan oveltaa).

4 3 va ehtävä 6 9 tettä Lake kvan malln erteella, knka monta roentta ään aleen verenkerto on enentynyt normaaltlanteeeen nähden. alan aleella vrtahaaran vrtavat R kala = 0,89 PRU. ehtävä 7 3 tettä a) Potlaan aortan lmenn halkaja on,0 m. Mkä on veren kekmääränen vrtanoe (m/) aortaa? ( ) b) ehon kallaaren lkmäärä on 5,0 0 9 ja nden lmenn halkaja 8,0 m ja nden oletetaan olevan yhtä tkä. Mkä on veren vrtanoe kallaarea, olettaen että kakk ver kertää kallaaren katta? (3 ) ) aa ydämen eelvaltmohaaraa lmenn okknta-ala on enentynyt aterokleroon vok. Valtmon lmenn äde on normaalt r ja kaventneea kohdaa r. Jo r = 0,80 r ja ane-ero kaventman äden välllä on ama kn ennen ahtaman yntyä, knka monta roentta kokonatlavvrta q v ahtaman kohdalla (kva.) on alkeräetä tlavvrrata (kva.)? (5 )

5 4 va d) Sydänlhaken verenkerron arantamek kaventneeeen kohtaan ltetään rrännänen (kva.3), jonka lmenn äde on r 3 ja t oletetaan amak kn kaventman t. Läk r = r 3 = 0,80 r ja ane-ero kaventman äden välllä on ama kn ennen rrännäen aentamta. Lake ertellen knka r on kokonatlavvrta q v rrännäen aettamen jälkeen (kva.3) verrattna alkeräeen tlavvrtaan (kva.). Ilmota vatake roenttena. (3 ) Vahdevoen akana mnaarjojen tomnta hekkenee, jollon nden etrogeenhormonen totanto vähenee vomakkaat. omnnan loea kkatet jäävät o. Etrogeenen vähenemnen khdyttää myö elmtön yleä vanhenemroeeja. ärkemmät etrogeenhormont ovat etradol, etrol ja etron. Ennen vahdevoa elmtön ääaallnen etrogeenhormon on etradol ja nden jälkeen etron, jota yntyy mm. ravakdokea. Vahdevooreta vodaan helottaa hormonkorvahodolla. Hormon annotellaan yleenä joko n katta ta hon lä laatarta ta geelnä. Ylemmn hormonkorvahodoa käytetty etrogeenhormon on etradol, joka lääkevalmteea on joko ellaenaan ta johdokena. Hyvn yleet käytetty johdo on etradolvaleraatt, joa etradoln D-renkaan hydrokyylryhmä on eteröty n-entaanhaolla (valeraanahaolla). avanomanen korvahodoa käytettävä etradolvaleraattanno on,0 mllgrammaa vorokadea. Etradolvaleraatt hydrolyot elmtöä etradolk, jota rn oa mtt olen lmakalvoa ja makaa etronk. Etronta modot edelleen makaa rkk- ja glkronhaon konjgaatteja. Velkona onena nämä erttyvät vrtaan. Lonnollten terodhormonen vahtoehtona hormonkorvahodoa vodaan käyttää ynteettä terodeja, kten tbolona. Elmtöä tbolon metabolot noeat yhdtek, jolla on etrogeen- ja rogetnvakt. va 3 ettää tbolonn metabolan enmmätä vahetta, jonka yhteydeä fyologet aktvet yhdteet yntyvät.

6 5 H C CH H C CH H tbolon entyym entyym H C CH va 3 Etrogeenen, kten mdenkn hormonen, ahettama vakt edellyttää määrättyyn reetorn totmta. Stotmea hormonn kolmlotteella rakenteella on tärkeä merkty. Yleenä reetorn vo tota van yk yhdteen mahdollta tereoomeeretä (avaromeeretä). Stereoomeraa entyy mm. molekyylellä, joa on yk ta eam kraalnen (aymmetrnen) hlatom. raalnen hlatom on 3 -hybrdotnt hlatom, johon totneet atomt ta atomryhmät ovat erlaa. ehtävä 8 8 tettä a) Uema hormoneja ja lääkeaneta e voda annotella laatarn ta geeln avlla hon lä. Mtkä kemallet ja/ta fyologet yyt mahdolltavat edellä manttjen menetelmen käytön etradoln annotelemek? (3 ) b) Merkte erkeen ymyrällä jokanen kdeta kraaleta hlatomta vatamonteea olevaan tbolonn rakennekaavaan. Vatata, johon on merktty enemmän kn k vahtoehtoa, e arvotella. (3 ) ) Mhn orgaanten reaktoden äätyyn tbolonn metabolan enmmäen vaheen reakto (kva 3) kl? ( ) ehtävä 9 6 tettä a) nka aljon korvahodoa käytettävätä tavanomaeta ävttäetä etradolvaleraattannoketa vo enntään modota etradola (mkrogrammona)? (8 ) b) Etradolvaleraatn vrtata löytyvän kekeen aneenvahdntatotteen molekyylmaa okkeaa etradolvaleraatn molekyylmaata vähemmän kn 5 %. Etä vatamonteea olevaan tlaan kyeen aneenvahdntatotteen rakennekaava. (8 ) Ln eäorgaannen mneraalane on ääon hydrokaattta, jota jatkvat ekä aot (kalfkaato) että lkenee (dekalfkaato). Jo dekalfkaato on temmän akaa noeamaa kn kalfkaato, erakena on oteooroo.

7 6 Lta lenneet mneraal-ont klkevat vaaat ln kallaren enämän lä. Vereä ja olvältlaa ykarvoet katont (emerkk Na + ja + ) entyvät erllnä hydratotnena onena. akarvoet katont tä vaton ovat relta on totneet albmnn ja mhn verlaman negatvet varatnen rotenehn. Emerkk verlaman yhteenlaketta kalmta ( kokonakalm ) van olet on hydratotneea onmodoa ( vaaa kalm ). Eäorgaannen fofor on yhtenm verlaman foforhaolle ja en er onmodolle, jotka ovat kekenään kemallea taaanoa. Ln mneraalane e tä vaton ole kemallea taaanoa verlamaan lenneden mneraal-onen kana. ämä lmenee emerkk ten, että lättäeä koetkea olevaan verlamaan henok jahetta lta, laman vaaan kalmn ja fofaatn konentraatot alenevat vomakkaat onen aotmen myötä. Eätaaanota holmatta kalmoloja e aot terveen hmen vereen ta ehmytkdokn. ämä joht oaltaan tetytä kalfkaatota hdatavta nhbttoreta (emerkk fetn-). ehtävä 0 tettä a) Etä taaanotett ln ääaallen mneraalaneken aotmta ja lkenemta kvaavan reakton yhtälö. Ilmae yhtälöä reaktokomonentten faa (, g, l, aq). (4 ) b) Mk ln kalfkaatota ja dekalfkaatota ttkttaea laman vaaan kalmn to on laman kokonakalmtotta hyödyllem teto? (3 ) ) Mtkä ovat eäorgaanen foforn er onmotojen konentraatot lamaa (kahden merktevän nmeron tarkkdella)? (7 ) d) ota lkotloa hyväk käyttäen, että ln ääaallen mneraalaneken ja olvältlan (nterttmn) komonentten välllä e vallte kemallta taaanoa. (7 ) ehtävä Selota, mten tvn ln tmnen taaht. tettä Uea ttkmka on todett, että nkamamrtma on anakn joka vdennellä yl 50- votata nata. Nden lmaantv lääntyy än myötä, ertyet 65 kävoden jälkeen. Selkärangan nkamamrtma vo yntyä kmartamen, noton ta vakkaa ykmen yhteydeä. laelän kormttmeen kaaleta notettaea vakttaa oleellet notoaento. ormttavtta vodaan arvoda tarkatelemalla vomen momentteja kvan 4 mkaet momenttteen (avon ymyrä) hteen. arkateltavat vomat ovat kehon yläoaan vakttava anovoma F W, kaaleen anovoma F P ja elän ojentajalhaten voma F E. Vomen ntalnjojen kohtorat etäyydet momenttteetä ovat vataavat r W, r P ja r E. ehon yläoan ano on tää taakea 65 % kehon kokonaanota. Henklön ano on 7 kg ja notettavan kaaleen ano 5 kg. van 4 -kohdaa henklö eoo oraa kannatellen kaaletta, B-kohdaa hän notaa kaaleen altalta tavttamalla elkäänä, C-kohdaa koktaen olvaan ja tämällä elän orana ja D-kohdaa koktaen olvaan ja elkäänä. Nätä taaka vataavat etäyydet on etetty talkoa.

8 7 B C D va 4 alkko van 4 kohta r E (m) r W (m) r P (m) 5,0,0 30,0 B 5,0 6,0 40,0 C 5,0 8,0 35,0 D 5,0 4,0 50,0 ehtävä 0 tettä a) nka r on voma F W kvan 4 kohda -D? ( ) b) Mkä on voman F W momentt momenttteen hteen kvan 4 -kohdaa? ( ) ) Mä kvan 4 kohdta (B, C ta D) voman F W momentt on rmmllaan verrattna - kohdan momenttn? nka monnkertanen voman momentt tällön on verrattna -kohdan momenttn? (3 ) d) nka monta roentta kaaleen notamnen elkä ortettna (kvan 4 C-kohta) enentää elän ojentajalhaten vomaa verrattna notameen B-kohdaa etetyllä tavalla? (3 )

9 Rejo lvken ja kakakrja Dodemn lvalla Lte (4 va)

10 Rejo lvken ja kakakrja Dodemn lvalla Lte (4 va)

11 Rejo lvken ja kakakrja Dodemn lvalla Lte (4 va)

12 Rejo lvken ja kakakrja Dodemn lvalla Lte (4 va)

13 Lte (4 va) Maan anovoman ahettama toamkhtyvyy 9,8 m/ Äänen noe lmaa 334 m/ Veden they 000 kg/m 3 Veren they 050 kg/m 3 Elohoean they 3600 kg/m 3 Plankn vako 6, J Veden höyrytymlämö 48 kj/kg Veden omnalämökaateett 4,9 kj/kg Elektronn vara e = -, C vogadron lk = N = 6,0 0 3 mol - 0 C = 73,5 Ylenen kaavako R = 8,3 J mol - - Faradayn lk F = 96,5 0 3 C mol - Ideaalkaan mooltlav V m =,4 l/mol (NP) Ilman they,9 kg/m 3 Valon noe = 3,0 0 8 m/ Stefan-Bolzmannn vako = 5, W/m 4 k = mtalle kaaleelle ev =, J re = C = 3,7 0 0 Bq kwh = 3,6 MJ roton: m =, kg netron: m n =, kg atommaaykkkö: m =, kg m =,00785 m m n =, m HB H B a a H H 3 H H H a log H ( H ) H 0 a H ( H ) H 0 a V H 3 0 / V max H 0 d J d D dx 0 N D 3 6 a C S m tot S k M / 3 J d D P x P D / x R nr /V R J n R V R ln Z 0 N f 0 R ln d dx FV R d Z F N f dx N f Z FV R V ln ZF d F dv J D( Z ) dx R dx R PNa V V V ln F P ( Z ) 0 R R( de I Cm g dt n n a b f r k( / N) v h mv eu m,6 0 Na 0 Na 0 Na Na R ln P P dv dx P Z P ) FV ( E ENa ) g ( E E ) gl ( E El ) n n n U ( 0,9780 F q( v B) ; F qvbn, F m r V ( ) r v F / f V ( m n) r / f W ½J v QE 6 r U dq / t m n 6 U )

14 Lte (4 va) L U Vt I I / 0 0 d log0 ( I / I0) d E Zm Nm lg e N e t 0 0 lg 0 (lg ln ½ f b f b e, f b b n e m t e) t t t e e E I, E E m x I e 0 H w D; R H f Y f b e e ( o ) w R D E w w D ; w R R E hf h / ; E( ev ) 40/ ( nm) f /( LC ) v R / M v I E / 0 W / 0 m 0g( I / I0) R 0lg( P / P ) 0lg(/ )... v f f0 ; f f0 v F mv / r 4 ( r / a) 4 F m r mr mm F R d q d h k P P 4 ; k 4 h h lk 0,5,38ho lma h ( ) hh lma ho h ½gt v v gt 0 h v0t ½gt t 0 0 0t ½t / n /t a v / r F mv / r m r 4 / y x t y n t kx, max x t ot kx, max mr ( 0dB)lg( I / I0) I / tot / 4 E / L I / ; L d / m Nt ntt L I / o g n / a n / b n n / r f n n r nr / n n f r f / f n n / l I I 0 e V nr V V V V 0 ( V ) 0 ( ) Q m W W Fl W v t t 3 ½ v ½v t P P P ½v q v ½ v v qv qv P v v 3,5 v

15 Lte (4 va) P 3,5 3 q v V q v t l q t m qm t q v v v k 7 6 V qv t v q q v v v v ½v gh ½ ½v gh vako E k ½mv ½ v V V E mgh gh V V F F W V / V V / F ( E/ l)( l) R / qv 8L /( r 4 ) k v PRU ( mmhg) / q ( ml / ) PVR 80( P L ) / V SVR 80( R ) / V m m m m v gh R q v 8 L vr Re, ( 0) gr v 9 W F E mgh E k ½mv E r ½J P W / t W / a W o 4 W 0 / t/ W a / t Pa / P0 ( x. y, z) lk 000 v v R v v f fvo / M F r ve ve

16 Lte (4 va) Sätelyn anotkertoma almolojen lkotloja ätelyn tyy w R (tarkka arvo) fotont elektront netront 5-0 rotont 0 alfahkkaet 0 eln ta kdo w (tarkka arvo) kolrahaet 0,0 kehkot 0, nanen lydn 0, mahalakk 0, akol 0, klrahanen 0,05 maka 0,05 rokatorv 0,05 rntarahaet 0,05 vrtarakko 0,05 ho 0,0 ln nta 0,0 mt kdoket yht. 0,05 ola kalmhydrokd Ca(H) 0-5 mol 3 /l 3 kalmkarbonaatt CaC mol /l kalmvetyfofaatt CaHP mol /l kalmfofaatt Ca 3 (P 4 ) mol 5 /l 5 hydrokaattt Ca 5 (P 4 ) 3 H 0-58 mol 9 /l 9 Verlaman komonentten vtearvoja natrm 40 mmol/l kalm 3,5-5, mmol/l kloor 05 mmol/l kalm,5 mmol/l magnem, mmol/l eäorgaannen fofor,0 mmol/l vetykarbonaatt 6,0 mmol/l glkoo 3,5-5,5 mmol/l albmn 40 g/l rotent yhteenä 70 g/l H 7,4 Eräden haojen a-arvoja ja nden rakennekaavat täyn rotonotneea modoa: H H H S H hlhao rkkhao ( a = 3,8; a = 0,) ( a -3; a =,0) H H P H H H foforhao glkronhao ( a =,; a = 6,9; a3 =,8) ( a = 3,8) H H H ärkemmät terodhormont: C D H H H B terodrnko H H etradol etron etrol H H H H H H H rogeteron aldoteron tetoteron kortol