Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Transkriptio

1 1 Y6 Lakuharjoituket 3 alautu ma 3.. klo 16 menneä Harjoitu 1. Lue enin Vihmo, Jouni (006) Alkoholijuomien hintajoutot uomea vuoina , Yhteikuntaolitiikka 71, 006/1 ivut 9 ja vataa itten kyymykiin. Kato taulukko 1 ivulla : 1.1 Millainen hyöyke on alkoholin vähittäikulutu kyynnäntulojoutoa ajatellen? 1. Onko annikelukulutu vähittäikulutuken ubtituutti tai komlementti? Perutele taulukon atan avulla. 1. Kumaan annikelukulutukeen tai vähittäikulutukeen 1 % nouu hinnaa vaikuttaa eniten? 1 Kumaan annikelukulutukeen tai vähittäikulutukeen 1 % nouu tuloia vaikuttaa eniten? 1.1 Vatau Koka kyynnän tulojouto on 1,9 > 1 tieetään, että kye on normaalihyöykkeetä (tulojouto on oitiivinen) kye on ylelliyyhyöykkeetä (tulojouto on uuremi kuin 1) 1. Vatau Vähittäikulutuken ritijouto annikelukulutuken uhteen on 0,33. Tämä tarkoittaa, että kun vähittäikulutuken hinta nouee 1 %, itten annikelukulutu kavaa 0,33 roentilla. 1.3 Vatau Hinnan noutea vähittäikulutu lakee enemmän kuin annikelukulutu, koka 0.70 > Vatau Tulojen noutea vähittäikulutu kavaa vähemmän kuin annikelukulutu 1,9 < 1,97. Kato taulukko ja vataa kyymykeen 1. Mikä alkoholijuomien ryhmä (väkevät, viinit vai olut) reagoi herkemmin oman hinnan muutokiin? 1.6 Tulkite jouto 0,9 ja 0,0? Mitä kukin luku kertoo? 1. Viinien kyyntä, en kyynnän hintajouton iteiarvo on 1,1, mikä on uuremi kuin väkevien 0,83 ja oluen 0,0. Oluen kulutu on hinnan uhteen on kolmeta vähiten joutava ,9 kertoo kuinka aljon väkevien juomien vähittäikulutu muuttuu kun viinin

2 vähittäikulutuhinta nouee 1 %. Viinin hinnan noutea 1 % väkevien juomien kulutu kavaa 0,9 % eli kye on ii viinien/väkevien juomien ritijoutota. 0,0 kertoo kuinka aljon viinin vähittäikulutu kavaa kun väkevien juomien vähittäikulutuhinta nouee 1 %. Väkevien juomien hinnan noutea 1 %, viinin kulutu kavaa 0,0 %, kye on ii väkevien juomien/viinin ritijoutota. 1.7 Kato taulukko 3 ja vata kyymykeen: Miten viinin kyyntä reagoi, mikäli väkevien juomien annikeluhinta nouee 1 %? 1.7 Viinin annikelukulutu kavaa 0,30 % kun väkevien juomien annikeluhinta nouee 1 % Harjoitu. Tarua vai totta: Veron kohtaanto riiuu ainoataan kyynnän hintajoutota Tarua. ekä kyynnän hintajouto että tarjonnan hintajouto vaikuttavat veron kohtaantoon. Yleiääntö on e, että oauoli, joka on joutamattomami, kantaa rakaamman veroraituken. Taau 1 Taau : joutamattomami kyyntä * t D * t D Kuluttajat kantavat uuremman veroraituken taaukea eli kun kyyntä on joutamattomami

3 3 Taau 1 Taau : joutavami tarjonta * * Kuluttajat kantavat uuremman veroraituken taaukea eli kun tarjonta on joutavami Harjoitu 3. Tulon makimointi Olkoon oikelijoien tietokoneohjelmien kyyntä muotoa = 00. Lake käänteikyyntäfunktio. Millä hinnalla ja määrällä kokonaitulot makimoituvat? Kuinka uuri on makimiiteeä kyynnän hintajouto? Mikä on rajatulon yhtälö? 00 = 00 = 00 = = 100 Makimi tulo aaaan, kun max(100 ) FOC 100 = 0 = 00 = ε = = 1 00 joa MR 100 = = 00 = on rajatulon yhtälö

4 , MR 0 MR =100 = 100 Harjoitu. Markkinataaaino, jouto, veron kohtaanto Lannoitteien kyyntä on muotoa Q D = P ja tarjonta Q = P, joa Q on määrä eli tuhat tonnia/vuoi ja P on hinta euroa/tonni. a) Lake markkinataaaino. b) Lake kyynnän ja tarjonnan hintajouto taaainoa. c) Onko kyyntä taaainon iteeä joutava vai joutamaton? Oleta nyt, että lannoitteelle aetetaan ykikkövero, joka on muotoa = t, joa t =. ) Lake uui markkinataaaino. e) Lake itten kuluttajien kantama veroraitu, myyjien kantama veroraitu ja veron tehokkuutaio. Havainnollita ratkaiui kuvaajalla a) Markkinataaaino = = ( ) 000 = = 0 00 = (0) = = Kyynnän hintajouto on = = 10 = Tarjonnan hintajouto on ε = = 80 = ε.

5 b) Taaaino verolla = = + t ( t = t = 00 + t) = t = = 0 t = 0 = 17 3 = + t = 0 t + t = 0+ t = () = 360 tai = 0+ = = = (17) = 360 c) Kun ε > 1 kyyntä on joutava ja kun ε < kyyntä on joutamatonta. Taaainoiteeä kyyntä on joutamaton, kun ε = ) Veroraitu Laketaan käänteikyyntäkäyrät = = = + = = = 000 = = Kuluttajan kantama veroraitu on ( 0)(360) = 70 Myyjän kantama veroraitu on ( 0 17)(360) = Veron tehokkuutaio on ( 17)( ) = 600. Kuvaaja löytyy euraavalta ivulta.

6 6 17 t A Harjoitu 6. Minimialkka Lue Working at Cro Puroe Mankiw' Blog Tueay, December 6, 006 aatavillahtt://gregmankiw.blogot.com/006/1/working at cro uroe.html Mankiw väittää, että minimialkan aettaminen on teknieti ama kuin työllitämien tukeminen makamalla työntekijöille tukiaien W w, illoin kuin tuntialkka on w ja viranomaiten tavoitetuntialkka on W ja verottamalla t = W w työnantajia, jotka työllitävät työntekijät tuntialkalla w. Lue Mankiwin erutelu ja vinkki iitä, miten e voiaan toitaa ja toita en itten ekä graafieti että lakemalla markkinataaaino. Oleta toitukeai, että työn tarjontakäyrä on l = 10w ja kyyntäkäyrä on l = 80 10w, työmarkkinat ovat täyellieti kilailevia ja tavoitealkka W =. Vatau: Muitiinanoita luku 16 aktivoivata tehtävätä tieetään, että ilman viranomaiten uuttumita työmarkkinoihin, taaainoalkka on w = ja työlliyy on l =10 () = 0. Tieämme myö, että minimialkalla W = työn tarjonta ylittää työn kyynnän eli l = 10 () = 0 ja l = 80 10() = 30. Työttömyy on ii 0 30 = 0 Mankiwin kuvaama tukiaiveron yhitelmä muuttaii työkyyntää ja tarjontafunktiota euraavalla tavalla: l = 80 10( w + w) l = 10( w + w)

7 Toiin anoen, työntekijän alkka on w = w + = w+ w ja työantajan makama alkka huomioon ottaen vero on w= w + t= w + w. On helo nähä, että +w w ykinkertaitavat oi ja että ollaan vataavaa tilanteea kuin aktivoivaa tehtävää 16.1 minimialkan W = taaukea. 7