Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke
|
|
- Ritva Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Kerääjäkasvien biokaasun tuotanto -osio Loppuseminaari Maritta Kymäläinen, Laura Kannisto HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö, Biojalostamoprosessit -tutkimusryhmä
2 Tavoitteet Hankkeessa selvitetään kerääjäkasvien potentiaalia biokaasutuotannossa sekä prosessoinnin että ravinnekierrätyksen näkökulmasta. Tähän liittyvää pilotointia tehdään Mustialassa olevalla pilotbiokaasureaktorilla, jossa testataan kerääjäkasvien käyttöä lannan kanssa biokaasun tuotannossa ja määritetään mädätysjäännöksen ravinnepitoisuuksia. Tulosten avulla selvitetään mädätysjäännöksen lannoitekäytön vaikutuksia ravinnetaseeseen sekä ravinteiden ja biokaasutuoton taloudellisia vaikutuksia tilan näkökulmasta. Kerääjäkasveja viljellään hankkeen aikana kahtena kasvukautena. Molempien kasvukausien aikana tehdään ravinnekiertoihin liittyviä mittauksia ja selvitetään kerääjäkasvien sadontuottopotentiaalia, rehuominaisuuksia ja biokaasupotentiaalia.
3 Toimenpiteet liittyen biokaasun tuotanto -tutkimusosioon kerääjäkasvien säilöntä, syksy 2015 ja 2016, ja säilönnän seuranta (n. 3 kk) - Syksy 2015: metaanituottotestausta varten - Syksy 2016: metaanituottotestausta ja biokaasureaktoriajoa varten kerääjäkasvien analysointi säilöttyjen näytteiden metaanituottotestit (panostesti, n. 1 kk) analysointeineen biokaasukoereaktorin rakentaminen/modifiointi ja käyttöönotto lannalla Mustialan vanhan navetan maitohuoneessa lanta + kerääjäkasvi seoksen yhteiskäsittely biokaasukoereaktorissa Reaktoriajo, prosessiseuranta, näytteenotot ja analysointi
4 Säilöntään ja biokaasututkimukseen valitut koeruudut Koodi Kerääjäkasvi Lannoitus Viljelypaikka A2 A3 A4 A6 A7 A8 B8 Italianraiheinä (7 kg/ha) Italianraiheinä (20 kg/ha) Monivuotinen heinäseos Puna-apila + italianraiheinä Puna-apila Puna-apila + italianraiheinä (ohra kokoviljana) Valkoapila Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Karjanlantaa max määrä, loput väkilannoitteena Lannoitus kokonaan väkilannoitteella karjatila karjatila karjatila karjatila karjatila karjatila viljatila
5 Tuloksia Tuloksia esitetty enemmän ja tarkemmin hankkeen nettisivuilla Kerääjäkasvien vaihteleva laatu: kasvien seassa oleva olki vaikuttaa moneen, mm: Mitä enemmän olkea, sitä Korkeampi kuiva-ainepitoisuus Alempi typpipitoisuus Korkeampi C/N suhde Alempi fosforipitoisuus Vähemmän säilörehumassaa per säilötty tilavuus Alempi metaanituotto ja hitaampi hajoaminen A4-kerääjäkasvi, heinäseos Oljen osuus 72 % 21 %
6 Kerääjäkasvien kuiva-aine- ja typpipitoisuuksien vaihtelu A2 Italianraiheinä (7 kg/ha) A3 Italianraiheinä (20 kg/ha) A4 Monivuotinen heinäseos A6 Puna-apila + italianraiheinä A7 Puna-apila + öljyretikka A8 Puna-apila + italianraiheinä, olki korjattu pois B8 Valkoapila
7 Kerääjäkasvien metaanituotto: Oljen vaikutus tuottonopeuteen
8 Kerääjäkasvien metaanituotto
9 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kerääjäkasvien metaanienergiatuotto hehtaarilta MWh/ha A2 A3 A4 A6 A7 A8 B8 A2 Italianraiheinä (7 kg/ha) A3 Italianraiheinä (20 kg/ha) A4 Monivuotinen heinäseos A6 Puna-apila + italianraiheinä A7 Puna-apila + öljyretikka A8 Puna-apila + italianraiheinä, olki korjattu pois B8 Valkoapila Kerääjäkasvisato kg ka/ha CH 4 -tuotto litraa/kg ka Energiatuotto MWh/ha A ,7 6,1 A ,6 7,4 A ,4 6,4 A ,9 9,4 A ,5 7,8 A ,4 8,4 B ,7 8,5 Taulukon sato- ja metaanituottoarvot pyöristetty; Energiatuotot laskettu tarkemmilla arvoilla. Kerääjäkasvien vaihteleva sato! Huom. Huomioitava myös vaikutus pääkasvin satoon!
10 Koereaktorin käyttöönotto ja lanta-ajo Mustialassa Reaktorin rakentaminen/modifiointi ja ylösajo lannalla onnistuivat hyvin, ks. Toni Haavisto, opinnäytetyö: Pilot-biokaasureaktori maitotilalle Lanta-ajossa (syksy 2016): Reaktorin metaanituotto litraa/kgvs (12-16 litraa/kg) kuormitus 2,5 3,5 kgvs/m 3 vrk, viipymä vrk vrt. metaanipotentiaalitestituotto 230 litraa/kgvs (30 vrk) Prosessi hyvin tasoittunut ja valmis vihermassasyötölle
11 Reaktoriajo lantavihermassaseoksella 1. vihermassasyöttö ; monivuotinen heinäseos (A4) -syöttö aloitettu Puolijatkuvatoiminen, poisteen otto ja syöttö arkipäivisin Jatkuvatoiminen kaasun määrä- ja pitoisuusmittaus (CH 4, CO 2, H 2 S, H 2 ) ja mittaustulosten etäseuranta Prosessitilan seuranta näytteenottojen kautta viikoittaisilla analyyseillä TS, VS ammonium-n ph, alkaliteetti, VFA liukoinen COD
12 Biokaasureaktorin syöttö Märkäprosessin maksimi-tspitoisuus (12-15 %) -> RAJOITE viherbiomassan osuudelle lietelantaseoksessa Prosessin viipymäaikavaatimus (20-40 vrk) -> RAJOITE kuormitukselle; mitä kuivempi syöte sitä korkeampi kuormitus mahdollista ( pienempi reaktori) Laskennan lähtötiedot TS, % VS, % Lanta 8 6,6 Viherbiomassa 24 21,8 Olki 60
13 Syöte ja kuormitus Syksyllä 2016 säilöttyä kerääjäkasvia (A4, monivuotinen heinäseos) Säilötty tiiviisti ämpäreihin (tiivistetty hiekkasäkkipainolla), n. 3 kk Murskattu ja seostettu lietelantaan tuorepainosuhteessa n. 10 : 90 (VS suhde 15 : 85), jotta seoksen kuiva-ainepitoisuus n % Valmistettu noin 2 vko:n syöttömäärä kerralla Syöttökuormitus 2,5 2,8 kgvs/m 3 vrk, viipymä 36 vrk
14 Koereaktorin biokaasutuotto litraa/kgvs vrk Biokaasutuotto (viikkokeskiarvo): Lanta: litraa/kgvs Lanta + kerääjäkasvi: litraa/kgvs lanta+a4 lanta+b4 Metaanipitoisuus vaihteli välillä % Reaktorin CH 4 -tuotto: Lanta: litraa/kgvs (vrt. potentiaali 230 l/kgvs) Lanta + kerääjäkasvi: litraa/kgvs (vrt. potentiaali l/kgvs) Biokaasun H 2 S pitoisuus: Lanta: n ppm Lanta + kerääjäkasvi: n. 600 ppm
15 Poisteanalyysituloksia - Reaktorin/poisteen ph 8 8,2; hyvä alkaliteetti (n mgcaco 3 /litra) ja VFA-pitoisuustilanne - Poisteen kuiva-aine (TS) 7,3 7,8 % (syöte 10,7 11,1 %) - Kuiva-aineen (TS) ja org. kuiva-aineen (VS) vähenemät hyvällä tasolla Reaktorin VFA-pitoisuus TS- ja VS- vähenemät Prosessi hyvin hallinnassa, hajoaminen tasaista ja hyvällä tasolla hyvälaatuinen mädätysjäännös
16 Typpi konsentroituu mädätysjäännökseen Kokonais-N-pitoisuus nousee n. 45 % Ammonium-N:n osuus kokonais-n:stä nousee: syötteessä n. 50 % poisteessa n. 68 %
17 Mustiala -tarkastelu - Käytetään kaikki lietelanta (2 800 m 3 /v, TS 8 %) biokaasutuotantoon MÄRKÄPROSESSISSA - Seostetaan tp-% vihermassaa (TS 24 %) - Huom. märkäprosessin rajoitus: syöteseoksen ka-pitoisuus (TS) max % Vihermassan osuus syöteseoksessa, p-% Vihermassan tarve t/a Tarvittava peltoala ha Syöteseoksen määrä t/a Syöteseoksen määrä t/d 8,7 9,7 11,1 Syöteseoksen kuiva-aine % 9,6 11,2 12,8 Reaktorin koko m Reaktorin kuormitus kgvs/m 3 d 2,7 3,2 3,7 Metaanituotto 10 3 m 3 /a Energiatuotto (biokaasuna) MWh/a Mädätysjäännöksen typpi t/a 8,2 9,8 11,8 Mädätysjäännöksen fosfori t/a 1,3 1,5 1,8 Laskennan lähtötietoja: Lannan määrä m 3 /a Lanta TS 8,0 % Lanta VS 6,6 % Lanta N 30,7 g/kg ka Lanta P 5,3 g/kg ka Vihermassa TS 24,0 % Vihermassa VS 21,8 % Vihermassa N 16,9 g/kg ka Vihermassa P 2,1 g/kg ka Viipymäaika 30 vrk Vihermassan sato kgts/ha Lannan CH 4 tuotto 19 litraa/kg Rehun CH 4 tuotto 92 litraa/kg
18 Johtopäätökset Kerääjäkasvien metaanituottopotentiaali on hyvä Ominaistuotto korkeimmillaan n. 400 litraa/kgka, vrt. olki n. 200 litraa/kgka ja lietelanta n. 220 litraa/kgka Hehtaarituotot vaihtelevia, mutta potentiaalisia, välillä 2,5 9 MWh/ha Kerääjäkasvien seassa olevan oljen vaikutus on hyvä tunnistaa ja huomioida (ks. dia 5) Kerääjäkasvien vaihteleva laatu ja sato huomioitava biokaasuhyödyntämisessä Kerääjäkasvin määräosuuden vaihtelut märkäprosessin syöteseoksessa ( TS-vaihtelu, satovaihtelu) Onko tavoitteena tasainen energiatuotto tai/ja tasalaatuinen mädätysjäännös miten vaihtelut kompensoidaan biokaasureaktorisyötteessä ( CH 4 -tuotto- ja ravinnepitoisuusvaihtelut) Prosessointi: Märkäprosessissa hyvä lisäsyöte (max. n. 30 p-%-osuudella) lietelannan joukkoon; hienonnus ja hyvä seostus eduksi Kuivaprosessiin liian kosteaa yksinään, oljen osuus hyväksi Ravinteet talteen ja kiertoon
19 KIITOS KAIKILLE biokaasuttajille! HAMK: Laura Kannisto, projekti-insinööri laboratoriokoetoiminta ja analysointi; biokaasukoereaktoriajot, tulostarkastelu, raportointi Jarkko Nummela, projektitutkija olkibiosuotimen kehitys; biokaasukoereaktorin tekninen kehitys Toni Haavisto, projektityöntekijä biokaasukoereaktorin käyttöönotto Satu Suoranta, projektityöntekijä biokaasukoereaktorin hoito Piritta Lohela, projektityöntekijä olkibiosuodinajot; biokaasukoereaktorin hoito Maritta Kymäläinen, projektiasiantuntija toteutusosion suunnittelu, ohjaus, tulostarkastelu, raportointi ja julkaiseminen Luke: Erika Winquist, projektiasiantuntija taloudelliset ja hyötytarkastelut, raportointi ja julkaiseminen KIITOS kaikille projektilaisille ja rahoittajalle!
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotKERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa
KERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (Ravinneresurssi) hanke Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Hämeenlinna, 10.5.2017
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotKerääjäkasvit biokaasutuotannossa
Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa Maaseudun energiapäivä 29.11.2016, Lahti Maritta Kymäläinen Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden tutkimusyksikkö, HAMK Kuvaa ei voi näyttää. Ravinteet
LisätiedotKerääjäkasvit talouden näkökulmasta
Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotTaloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe
Sanna Kykkänen Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe Pellot tuottamaan hanke Kesä 2010 Sanna
LisätiedotPERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA
PERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA Kokeellinen tutkimus ja laskennallinen tarkastelu HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden mahdollisuudet -moduuli 7.9.2017
LisätiedotLIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN
LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotMetli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)
Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT
LisätiedotAlueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti
Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti 14.6.2018 BROILERINLANTA (ex storage) Kangasalla kaikki turvepohjaista kuiviketta Broileripaikkoja
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotKerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön (lyhytnimi Ravinneresurssi)
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (lyhytnimi Ravinneresurssi) Hankeaika: 1.6.2015 Loppuraportti Tekijät: Hämeen ammattikorkeakoulu: Katariina Manni, Maritta Kymäläinen, Jarkko Nummela, Laura Kannisto,
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotTEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?
Siipiseminaari, Tampere TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille? TEHOLANTA-hanke Toteuttajat: TTS, Luke, SYKE, Siipikarjaliitto Yhteyshenkilöt: Reetta Palva,
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotTEHOLANTA-hankkeen kuulumiset
Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä 30.3.2017, Tampere TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset TEHOLANTA-hanke Toteuttajat: TTS, Luke, SYKE, Siipikarjaliitto Yhteyshenkilöt: Reetta Palva, TTS
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotBiokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti
Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Yhteenveto Biokaasusta energiaa ja lannoitetta-hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen yhtenä
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotUudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotJärkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät
Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotPeltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto
Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotNurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta
Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta Oiva Niemeläinen, Luke Nurmesta ja kuminasta vaihtoehtoja viljalle, 16.2.2017 Livia, Tuorla Nurmikasvien siemenviljelyn
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotRUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009
RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä) Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi,
LisätiedotVIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA
MZYMES Oy on vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan yritys, joka kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotYmpäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja
LisätiedotArja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva
Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut
Lisätiedot