SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
|
|
- Teija Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 3. YLEISKUVAUS 4 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 5 1. Palapanniemi 5 2. Hangatlampi 6 3. Saarilampi 7 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 8 5. Kinkolampi 9 6. Aluslammit Valkealampi Niljakanlahti Hyypiönlahden eteläranta (Siltasenlahti-Niljakanlahti) Siltasenlahti Kangassaari Koskutjärvi Kaartolampi 16 SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT 17 Kansikuvassa kartta Kyrsyänjärven suunnittelualueesta.
3 3 1. JOHDANTO Sulkavan Iijärven suunnittelualueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi touko-heinäkuussa Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Varsinainen inventoikausi oli heinäkuu. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa oli touko-kesäkuun vaihteessa (toukokuun neljäs viikko ja kesäkuun toinen viikko) ja kaksi kesäheinäkuun vaihteessa (kesäkuun kolmas ja heinäkuun ensimmäinen viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osa-alueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaiset vuorokausiaktiivisuudet huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien yhteydessä tehtyjä havaintoja suunnittelualueelta, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä (UHEKS, Kettunen 2009) sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (Tiira, Hatikka). Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki kolopuut, kaikki halkaisijaltaan yli 30-senttiset lehtipuut, erityisesti kookkaat haavat, koivut ja
4 4 tervalepät sekä jos havaitiin lajille sopiva elinympäristö, jolloin alue käytiin systemaattisesti läpi mahdollisten jälkien ja jätösten löytämiseksi. Luonnonoloista johtuen kasveista erityisesti seurattiin mahdollista kangasvuokon (Pulsatilla vernalis) esiintymistä alueella. Lukuisilta lammilta seurattiin erityisesti mahdollista kaakkurin (Gavia stellata) esiintymistä alueella ja kuivilla ja karuilla kankailla kehrääjän (Caprimulgus europaeus) esiintymistä alueella. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin huomio myös paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin maankäytön riskitekijöihin luontoon nähden sekä niiden ehkäisyyn. Inventoinnin tulokset ja niiden perusteella tehdyt suositukset on esitetty raportissa osa-alueittain. Osa-alueet on rajattu ekologisin ja maankäytön perusteeella ja osa-alueet on merkitty kartoille (LIITTEET). Kartalle rajattujen osa-alueiden numerointi vastaa raportin otsikoiden numerointia. Osa-alueiden kuvauksien yhteydessä on myös annettu osa-aluekohtaiset suositukset alueen maankäyttöä ajatellen. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös laaja kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi mm. raportin laadinnassa. 3. YLEISKUVAUS Suunnittelualue on hietapitoisen moreenin peittämää graniittilaakioaluetta, jossa korkeuserot ovat varsin suuret. Suunnittelualueen itäosaa halkoo luoteis-kaakkos suunnassa matala harjujakso (Kirkkolampi-Saarilampi-Soikot alue). Alavilla alueilla on todettavissa glasifuviaalisia, hietapitoisia sedimenttejä. Graniitiinen, hietapitoinen moreeeni on niukkaravinteinen kasvualusta. Tästä johtuen kasvilajimäärät eivät suunnittelualueen metsissä kohoneet erityisen korkeiksi ja mm. vaativammat lehtolajit puuttuivat alueelta. Alavilla paikoilla kasvilajisto viittasi niukkaravinteisiin korpiin, joissa valtapuuna oli yleensä kuusi, rinne- ja lakialueilla metsät todettiin pääosin tuoreiksi tai kuiviksi kankaiksi (MT,VT), pääpuulajina mänty. Kallioalueilla todettiin lajistoltaan tavanomaisia ClTmänniköitä. Suunnittelualue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueella on laajoja aukkohakkuita myrskytuhojen vuoksi. Myrskytuhot koskettavat suurimmaksi osaksi lounais- ja etelärinteitä. Pienet vedet todettiin pääosin dystrofisiksi, suorantaisiksi lammiksi. Jos suoalue lammen tai järven ympärillä oli laaja, kyseessä oli yleensä varpuräme. Pienialaiset suot ja metsien painannesuot olivat useinmiten korpia. Kaikki alueen suot todettiin ojitetuiksi. Alueen suuremmat järvet ovat dysoligotrofisia, paikoin vesikasvillisuus indikoi lievää rehevöitymistä. Vesistöjen tila suunnittelualueella on heikentynyt jossain määrin soidenojitusten vuoksi, joka näyttää lisänneen ruskeavetisyyttä ja liettymistä. Suunnittelualueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja itäsuomalaisten dys- ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Lintulajisto suunnittelualuealueella todettiin tavanomaiseksi boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajistoksi eikä uhanalaisia lajeja todettu. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta suunnittelualueella ei todettu. Uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä ei myöskään todettu suunnittelualueella.
5 5 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 1. Palapanniemi Kyrsyänäjärven eteläpäässä oleva Palapanniemi on kallioniemi, jota peittää ohuehko, hietapitoinen ja kivinen moreenipatja (Kartta2.). Niemen itä- ja länsisivun rannat ovat hietapohjaisia, osin mutaisia ja laskevat 5-10m metrin levyisen rantaterassin jälkeen melko jyrkästi (Kuva 1.). Niemen puusto on keski-ikäistä mäntykangasta (MT) (Kuva 2.), niemen keskioisen kallioalueet karua kangasta (ClT) ja rannoilla todettiin merkkejä soisuudesta (mm. myrtti, suopursu ja juolukka tyyppilajeina). Niemeä ympäröivät vedet ovat dystrofisia. Lahdelmien perukoissa oli todettavissa mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja järvikortetta (Equisetum fluviatile). Lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajeiksi (mm. peippo, punarinta ja närhi), rantalajistossa todettiin kalalokki ja rantasipi.palapanniemen länsipuolella olevan lahdelman perukassa on pienialainen rantakaistale, joka kuuluu suunnittelualueeseen. Tämän osa-alueen maaperä todettiin hietapitoiseksi, kiviseksi moreeniksi, paikoin hietamaaksi. Ranta todettiin hietapohjaiseksi. Osa-alueen ylärinne todettiin keski-ikäistä mäntya kasvavaksi tuoreeksi kankaaksi (MT) ja alarinne rantaan asti n. 80-vuotiasta kuusta kasvavaksi lehtomaiseksi kankaaksi (MaT). Rantametsässä oli todettavissa korpimaisia piirteitä. Osa-alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu uhanlaaisia tai rauhoitettuja lajeja tai muita merkittäviä luontoarvoja. Suositus. Palapanniemen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja, elinympäristöjä tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.
6 6 Kuva 1. Palapanniemen itärantaa. Kuva 2. Palapanniemen MT-kangasta. 2. Hangatlampi Pitkä ja kapea Hangatlampi on muodostunut kallioperän repeämään (Kartta 2.). Sen itäranta on jyrkkärinteinen ja siinä on korkeahko kalliojyrkänne. Itärantaa pitkin kulkee metsäautotie. Länsiranta on loivasti kumpuileva ja hietapitoisen harjuaineksen peittämä. Lammen pohjois- ja eteläpäät ovat alavia rämesoita, jotka on ojitettu. Hangatlampi on mutapohjainen, ja erittäin ruskeavetinen ympäröivien soiden ojitusten vuoksi. Veden vaihtuvuus lammessa on hidasta ja laskuojassa vesi seisoi. Sekä lammen etelä- että pohjoisrannoilla oli todettavissa pienialaiset nevareunukset. Lammen molemmin puolin metsät todettiin korkeintaan keski-ikäisiksi MT-männiköiksi, joiden takana, m rantaviivasta, todettiin laajat hakkuaukeat. Rantaviivan läheisyydessä oli todettavissa sekapuuna koivua (Betula pubescens) ja leppää (Alnus glutinosa, A. incana). Rantavyöhykkeessä oli todettavissa soisuutta tavanomaisen lajeineen. Myös etelä- ja pohjoisrantojen nevareunusten lajisto todettiin tavanomaiseksi rantasoiden lajistoksi. Hangatlammen pohjoispäässä todettiin pienialainen maariankämmekkäkasvusto (Dactylorhiza maculata). Lammen kaakkoisrannalla on hietapitoinen, matala harju. Harjulla, paikallistien varrella todettiin teeren rypykuoppia sekä ruokaileva mehiläishaukka (Pernis apivorus). Harjulta ei todettu kangasvuokkoa (Pulsatilla vernalis). Hangatlammen alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi. Lammen pohjoispäässä todettiin pähkinähakkipoikue (Nucifraga caryocatactes). Suositus. Hangatlammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja, elinympäristöjä tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Hangatlampi ei soisuuden, mutaisuuden ja ruskeavetisyyden vuoksi sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen.
7 7 Kuva 3. Hangatlampi pohjoispäästä kuvattuna. 3. Saarilampi Dystrofisen Saarilammen itä- ja länsirannat ovat kallioisia ja jyrkkiä (Kartta 2.). Kalliomäkiä peittää ohuehko, hiteapitoinen ja kivinen harjuaines. Saarilammen etelä- ja pohjoispää rajautuvat harjuihin, joiden aines on kivistä hietaa ja hiekkaa. Rannat ovat hieta- ja hiekkarantoja ja laskevat melko jyrkästi lyhyen rantaterassin jälkeen. Pohjoisrannalla on laaja soranottoalue. Lammen pohjoispäässä on saari, jossa on kesämökki. Kasvilajisto Saarilammella ja lammen ympäristössä todettiin pääsoin tavanomaiseksi MTkankaiden lajistoksi. Rantavyöhykkeen lajisto indikoi soisuutta. Kalliomäkien lakialueilla oli todettavissa paikoin kuivaa tai karua kangasta (VT, CT, ClT), joiden puusto todettiin korkeintaan keski-ikäiseksi, valtapuuna mänty. Lammen eteläpään harjualue todettiin lähinnä kuivaksi kankaaksi (VT, CT), joka oli pääosin hakattu siemenpuuasentoon. Saarilammen eteläpäässä on Vihreän kullan retkeilyreitin leiripaikka opasteineen. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Vaikka biotooppi voisi sopia kehrääjälle (Caprimulgus europeus), lajia ei todettu alueella. Saarilammen ja Kinkolammen välinen soranotto- ja kallionlouhinta-alue (Kuva 6.) ulottuu miltei molempien vesien rantaviivaan. Soranoton jatkaminen tulee vaikuttamaan molempien vesien tilaan.
8 8 Kuva 4. Saarilammen eteläpään harjua. Kuva 5. Vihreän kullan retkeilyreitin leiripaikka Saarilammen eteläpäässä. Kuva 6. Saarilammen ja Kinkolammen välillä on soranotto- ja kallionlouhinta-alue Kuva 7. Iso-Soikon (vasemmalla) ja Pitkä- Soikon välinen kannas on harjuainesta. Suositus. Saarilammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen eteläpään harjualue on maisemallisesti merkittävä ja on osa harjujaksoa, joka jatkuu etelään Iso Soikon länsipuolelta. Harjujakso on maisemallisesti merkittävä ja se tulisi jättää nykytilaansa, jonka vuoksi myös Saarijärven eteläranta tulisi jättää nykytilaansa. Soranottoa ja kallionlouhintaa Saarilammen ja Kinkolammen välissä ei tulisi jatkaa lampien vedenlaadun turvaamiseksi ja rantamaiseman säilyttämiseksi. 4. Iso Soikko, Pieni Soikko ja Pitkä Soikko Soikot (Kartta 2.) ovat matalien harjujen väliin muodostuneita, pitkiänomaisia ja hyvin ruskeavetisiä lampia, joita paikoin erottaa vain alavat soistumat. Iso Soikon pohjoispäähän on nevaa, muutoin Soikot ovat rämerantaisia. Kaikki alueen suot on ojitettu ja Soikot on yhdistetty ojilla alavimmilta kohdiltaan. Sekä soikkojen länsi- että kaakkoispuolella on suoritettu laajoja avohakkuita. Rantametsät todettiin korkeintaan keski-ikäisiksi MT-kankaiksi. Soikkojen välisellä kannaksella mäntymetsä todettiin n vuotiaaksi VT- CT-kankaaksi (Kuva 7.). Pitkä Soikon
9 9 itärannalla on Vihreän kullan retkeilyreitin leiripaikka, jonka lähistöllä todettiin kasa erilaista hylättyä rojua. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Vaikka biotooppi voisi sopia kehrääjälle (Caprimulgus europeus), lajia ei takseerauksissa todettu alueella. Suositus. Soikkojen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen harjualue on maisemallisesti merkittävä ja on osa harjujaksoa, joka jatkuu pohjoiseen Saarilammelle sekä etelään. Harjujakso lampineen on maisemallisesti merkittävä ja se tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 2.). 5. Kinkolampi Kinkolampi on samassa harjumuodostumassa kuin Saarilampi ja Soikot (Kartta 3.). Kinkolammen itä- ja eteläranta rajautuvat pohjois-eteläsuuntaiseen harjuun, jonka vuoksi nämä rannat ovat hiekkaja hietapohjaisia. Aivan rantavyöhykkeessä on todettavissa lievää soisuutta. Etelä- ja itärannoilla kummallakin on pitkä ja kapea hiekkainen niemi, jotka ovat maisemallisesti merkittäviä (Kuva 8.). Etelärannan niemen tyveen laskee oja Saarilammesta lampien välisen soranottoalueen länsireunaa pitkin. Lähellä lammen itärantaa kiertää metsäautotie. Länsiranta on loivemmin nouseva, kivisempi ja moreenipeitteinen. Lisäksi länsirantaa kiertää 20-40m leveä vesijättöalue, joka on lähinnä mäntyä kasvavaa, kivikkoista varpurämettä. Rannnan läheisyydessä puusto on lehtipuuvaltaisempaa. Länsirannan vesijättö rajautuu n.1.5m korkeaan kiviseen rantavalliin. Rantaviiva on soistunut ja siinä on todettavissa rehevöitymistä (rahkamatolla todettiin maelko runsaasti järviruokoa). Rämeisen vesijätön ja soiden ojituksen vuoksi Kinkolampi on varsin ruskeavetinen. Pohjoisrannan alavimmasta kohdasta alkaa laskuoja Kyrsyänjärveen. Laskuojan varret paikoin tulvakorpea, jossa todettiin mm. hentosara (Carex disperma). Vesiuomassa todettiin mm. purovitaa (Potamogeton alpinus), pikkulummetta (Nymphea teragona) ja ulpukkaa (Nuphar lutea). Laskuoja on aikanaan Kuva 8. Kinkolammen itärannan kapea niemi. Kuva 9. Kinkolammen lounaisrantaa etelästä.
10 10 ruopattu Kinkolammen pinnan laskemiseksi, jonka vuoksi lammen alavaa länsirantaa reunustaa laajahko vesijättö. Ojan uoma on kuitenkin aikojen kuluessa alkanut palautua luonnontilaansa, vaikka ruoppauksen jäljet ovat yhä näkyvissä kivisessä maaperässä. Laskuoja tulvakorpineen käynee Metsälain määrittelemästä pienvedestä (Kuva 10.). Itärannan harjualue on laajalti hakattu kasvaen nuorehkoa männikköä (MT, VT). Paikoin metsä oli siemenpuuasennossa. itärantaan laskeva rinnealue on nuorta taimikkoa, joka on kuivaa, paikoin karua kangasta (VT, CT, ClT). Länsirannan metsät todettiin keski-ikäiseksi mäntymetsäksi ja kenttäkerroksen lajistoltaan tavanomaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT), jossa kallioiset kumparealueet ovat kuivaa (VT,CT) paikoin karua kangasta (ClT). Kinkolampi ympäristöineen todettin lajistoltaan tavanomaiseksi kangasmetsien ja dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Suositus. Kinkolammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kinkolammen itäranta on jyrkkää harjurantaa, jossa on kapea niemi. Alue tulisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä. Kinkolammen etelärannalla on maisemallisesti merkittävä niemi ja välittömästi sen länsipuolelle laskee oja Saarilammesta. Alue tulisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä. Soranottoa ei tule ulottaa rantavyöhykkeeseen asti. Kuva 10. Kinkolammen pohjoispään laskuoja kulkee tulvakorvessa. Kinkolammen pohjoisrannalta alkava, lähes luonnontilainen laskuoja täyttänee Metsälain tarkoittaman pienveden tuntomerkit, jonka vuoksi ojan varret 10m leveydeltä ja ojaan liittyvät tulvakorvet tulisi jättää nykytilaansa. Kinkolammen länsirannalta ei todettu sellaisia luontoon liittyviä tekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa (Kartta 3.).
11 11 6. Aluslammit Alusalammit muodostuvat kolmen dystrofisen lammen ketjun kallioperän murroslinjassa (Kartta 4.). Läntisin lammista on suurin ja sen länsisivulla on rinnepeltoja. Keskimmäinen lammista on rannoiltaan pääosin luonnontilainen, länsipää on hieman rehevöitynyt (järvikaislakasvustoa) länsipuolen lammesta tulevan ojan suulta. Lampi on mutapohjainen ja matala. Lampien välille on kaivettu yhdysojat ja itäisestä lammesta lähtevä laskuoja on myös aikanaan ruopattu, mutta palautunut osittain luonnontilaiseksi. Lampia ympäröi lajistoltaan tavanomaiset korpi- ja rämevyöhykkeet, jotka on ojitettu ja harvennushakattu. Korpea todettiin lähinnä yhdysojien varsilla ja itäisimmän lammen itäpuolella. Läntisimmän Aluslammin länsisivun rinnepellot ovat rehevöittäneet lampia. Vesi lammissa on tummanruskeaa, näkösyvyys jäi metriin. Itäisin lammista sijaitsee Mustikkamäen pohjoisreunalla olevan kalliojyrkänteen alla ja on lähes umpeen soistunut. Avovettä siinä on enää puolen aarin verran. Aluslampien veden vaihtuvuus on hidasta. Suurin osa itäisimmästä lammesta on soistunut umpeen. Tilalle on muodostunut pienialainen, kauniisti muodostunut rinnesuo (aapasuo) jänteineen ja rimpineen. Suon lajistossa todettiin mm. leväkkö (Scheuzeria palustris), pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia), pitkälehtikihokki (Drosera longifolia), mutasara (Carex limosa), riippasara (Carex magellanica), rahkasara (Carex pauciflora) ja maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata). Avovedessä todettiin runsaasti lummetta (Nymphea alba). Linnusto alueella todettiin tavanomaiseksi. Pienimmällä, miltei umpeensoistuneella lammella todettiin metsäviklopoikue (Tringa ochropus). Suositus. Aluslampien alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. itäisain, lähes umpeenkasvanut Aluslampi kauniine rinnesoineen korkean kalliojyrkänteen alla muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka tulisi jättää nykytilaansa. Keskimmäinen Aluslammista on pienialainen ja rannoiltaan pitkälle luonnontilainen, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 4.).
12 12 Kuva 11. Itäisin Aluslammista on umpeensoistuva, maisemallisesti merkittävä Kuva 12. Keskimmäinen Aluslammista on lähes luonnontilainen. 7. Valkealampi Valkealampi on kahden kalliomäen välissä sijaitseva erittäin ruskeavetinen lampi (Kartta4.). Ympäröivät metsät ovat keski-ikäistä mäntymetsää (MT), joka alarinteessä muuttu kuusivaltaiseksi. Rantavyöhykkeessä ilmenee soisuutta. Valkealammen länsipäässsä on yhtenäinen räme, joka on osittain ojitettu. Valkealmmen ja sen ympäristön lajistot odettiin tafanomaiseksi. Suositus. Valkealmmen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja, elinympäristöjä tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lammen länsipää ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen sen soisuuden vuoksi. 8. Niljakanlahti Niljakanlahti (Kartta 5.) on hiekkapohjainen poukama, joka itäpuolella rajautuu laakeaan silokallioniemeen. Kallioniemi ja hiekkapohjainen pukama ovat maisemallisesti merkittävä kokonaisuus muutoin varsin suoralla ja yksitoikkoisella Hyypiönlahden etelärannalla. Niljakanlahti on toiminut venerantana ja rannassa on pieni kalustovaja. Kalustovajan takana on pienialainen tervaleppäkorpi, jossa todettiin mm. kurjenmiekkaa (Iris pseudacorus). Tervaleppäkorpi on muodostunut matalaan rantavyöhykkeeseen, johon laskee yläpuolisesta rinteestä tulvimisherkkä puro. Rehevä kasvusto jatkuu tervaleppäkorvesta n. 50m ylärinteen puolella puronvarren molemmin puolin. Pienialaisuudestaan huolimatta kyseessä on Metsälain tarkoittama tervaleppäkorpi. Ylempänä rinteessä puro kulkee muutamien maastopainaumien läpi. Näissä painaumissa todettiin runsaasti hiirenporrasta (Athyrium filix-femina) ja kasvilllisuus oli varsin rehevää. Lajisto kuitenkin todettiin tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden lajistoksi (OMaT, AthT). Toinen pieni puro Niljakanlahteen virtaa Kalliomäeltä purkaen vedet aivan silokallioniemen vierestä. Tämä puro on perattu aivan rantavyöhykettä lukuunottamatta. Puro saa alkunsa Kalliomäen märästä pohjoisrinteestä. Rinnealue on ojitettu ja sen lajisto todettiin melko vaativaksi, mutta tavanomaiseksi korpimaisten metsien lajistoksi.
13 13 Suositus. Niljakanlahdessa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Niljakanlahti on maisemallisesti merkittävä hiekkapohajisen pukaman ja silokallioniemen muodostama kokonaisuus (Kuvat 13. ja 14.). Poukama rajautuu länsiosastaa pienialaiseen tervaleppäkorpeen (tulvakorpi), jossa on monipuolinen kasvilajisto. Alue tulisi jättää nykytilaansa ja sen voi pitää nykykäytössä venerantana edellyttäen, että alueen luontoa ei muuteta esim. rakentamalla tai laajentamalla nykyistä toimintaa (Kartta 4.). Kuva 13. Niljakanlahden rantakallioita hiekkarannalta itään kuvattuna. Kuva 14. Niljakanlahden hiekkaista rantaa länteen rannan tervaleppäkorven edustalta. 9. Hyypiönlahden eteläranta (Siltasenlahti-Niljakanlahti) Hyypiönlahden eteläranta Niljakanlahdelta aina Siltasenlahden itäosaan rajautuu Kärkiharjunmäkeen, joka on jyrkkärinteistä, kivistä moreenia (Kartta 5.). Itse ranta on kapeaterassinen, hietapitoisesta sorasta muodostunut ja niukkakasvinen ranta, johon jää ja aallokko ovat muodostaneet metrin korkuisen kivisen rantatöyrään (Kuva 15.). Hyypiönlahden tämä osa on hyvin niukkakkasvista dys-oligotrofista vettä. Kärkiharjunmäen rinteessä on kolme kalliojyrkännettä kallionaluslouhikkoineen. Kalliot ovat maisemallisesti merkittäviä ja kallioiden kohdalla mäenrinne on erittäin jyrkkä. Rinnemetsät todettiin tavanomaisiksi MT-kankaiksi, ylärinteessä vallitsevana puulajina mänty ja alarinteessä kuusi. Kuusimetsä todettiin selvästi järeämmäksi ja vanhemmaksi (n v.) kuin mäntymetsät (n v.). Alueen kenttäkerroksen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Yhdeltä kohtaa rinnettä todettiin hieman rehevämpi lehtomaisuuteen viittava laikku (OMaT), jolla todettiin lehdokkia (Platanthera bifolia). Tällä kohtaa myös heinäkasveja todettiin rinteen muita osia runsaammin. Alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Alueella todettiin korppipoikue (Corvus corax).
14 14 Suositus. Hyypiönlahden etelärannalla tai Kärkiharjunmäen rinteessä ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kärkiharjunmäen rinteessä todettiin kolme maisemallisesti merkittävää kalliojyrkännettä kallionaluskivikkoineen, jotka tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 5.). Kalliojyrkänteiden kohdalla mäki on niin jyrkkärinteinen, etteivät ne sovellu erityisen hyvin rakentamiseen (Kuva 16.). 10. Siltasenlahti Siltasenlahti (Kartta 5.) on loivarantaista Hyypiönlahden perukkaa. suunnittelualue ulottuu Siltasenlahden perukan etelärannalle Siltasenahoon asti. Lahden alue on hietapitoista soraa ja kasvillisuudeltaan hieman rehevämpää kuin rannat Kärkiharjunmäen edustalla. Siltasensuolta tulee oja, joka on paikallistien rannan puolella luonnontilainen. Ojan purkupaikalla todettiin veneranta ja pieni tervaleppää kasvava, lajistoltaan monipuolinen delta. Muutoin ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi. Rantaveden mataluuden vuoksi niukahko vesikasvillisuus oli levinneenä kymmeniä metrejä rantaviivasta järvelle päin. Rantavyöhykkeesä oli todettavissa n. 10m leveä vesijättö. Alueen metsät todettiin lajistoltaan tavanomaisiksi kangasmetsiksi (MT, MaT), Lähellä rantaa kasvillisuus monipuolistui ja lehtipuiden osuus puustossa kasvoi. Kaikki alueen metsät todettiin joko hakatuiksi tai voimakkaasti harvennetuiksi.
15 15 Alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Jokisuulla todettiin poikasiaan varoitteleva rantasipi (Actitis hypoleucos) sekä lehtokurppa (Scolopax rusticola) pesimäbiotoopillaan. Siltasenahon hakkuuaukean harvassa puustossa todettiin käen (Cuculus canorus) laulureviiri. Suositus. Siltasenlahden etelärannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Sillanmäensuolta tulevan ojan delta ja sen vieressä oleva hiekkapohjainen veneranta tulisi jättää nykytilaansa monimuotoisen lajistonsa vuoksi (Kartta 5.). Kuva 15. Kärkiharjunmäen rantaviivaa itään päin kuvattuna. Kuva 16. Kkärkiharjunmäellä kallioiden alapuoliset rinteet todettiin varsin jyrkiksi. 11. Kangassaari Kangassaari on kivisen moreenin peittämä kalliosaari. Saaren kaakkoispuoli (Kartta 5.), joka kuuluu suunnittelualueeseen, laskee loivasti kohti Kyrsyänjärveä. Ranta on hietapitoista kivistä soraa. Saaren kaakoiskärki on melko matala ja hietapohjainen, muutoin rantaterassi todettiin melko kapeaksi (n. 2m) ennenkuin se alkoi syvetä. Vesikasvillisuus saaren rannoilla indikoi dys-oligotrofista vettä. Saaren matalarantaisessa kaakkoispäässä oli todettavissa Kyrsyänjärvelle epätyypillinen, laajahko järviruokokasvusto. Vesija rantaksvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Saaren metsät todettiin lajistoltaan tavanomaisiksi kangasmetsiksi (MT). Merkittävä osa saaren metsistä on hakattu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Järvilajistosta tavanomaisten rantasipin ja kalalokin lisäksi todettakoon 15 yksilön pesimättömien kuikkien (Gavia arctica) parvi, joka kalasteli saaren edustalla. Suositus. Kangassaaren kaakkoisosassa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.
16 Koskutjärvi Koskutjärvi sijaitsee laajojen, moreenipeitteisten kalliomäkien välissä (Kartta 6.). Suunnittelualue ulottuu Koskutjärven kaakkoisrantaan, joka on rannan vesijättöalueella kivistä hietaa ja rantaviivasta laken hietapitoista soraa. Koskutjärvi on dysoligotrofinen vesi, jonka vesikasvilajisto todettiin varsin niukaksi ja tyypilliseksi oligotrofisten järvien lajistoksi (mm. nuottaruoho, järvikorte ja ärviä). Rantametsä suunnittelualueella todettiin reheväksi, keskiikäiseksi kuusikoksi (OMaT, MaT), ylärinteet on hakattu aukoksi 5-10 v. sitten. Kaakkoisrannan keskikohdalla on kallioniemi, jonka ympäristö on niukkalajista korpea, joka rantavyöhykkeessä vaihtuu korpirämeeksi. Kalliniemi on muutoin suoran rantaviivan maisemallinen kiintopiste. Suositus. Koskutjärven kaakkoisrannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Rantaviivasta esiinpistävä kallioniemi on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 6.). 13. Kaartolampi Kaartolampi (Kartta 6.) on kallioperän murroslinjaan muodostunut, jyrkkärinteinen ja melko jyrkkärantainen dystrofinen lampi. Sen itäosan molemmilla rannoilla on kalliojyrkänteet, jotka antavat lammelle jylhän yleisilmeen. Rannat ovat saraturvetta ja pohja mutainen. Suunnittelualueen puolella (pohjoisrannalla) kalliojyrkänteen laki on hioutunut sileäksi kasvaen harvassa kitukasvuista mäntyä (ClT). Kalliorinteen alla oli todettavissa lehtomaisia piirteitä, mutta rinteen alta oli metsät hakattu pois tai ne olivat nuorta taimikkoa. Rinteen alla kasvoi mm. muutamia yksilöitä näsiää (Daphne mezzereum), koiranheisi (Viburnum opulus) ja lehdokkia (Platanthera bifolia). Vastarannan korkeat kallio (ClT) eivät kuuluneet suunnittelualueeseen. Molempien rantojen kalliot lähellä kapeaa vettä muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen linnusto todettiin ljistoltaan tavanomaiseksi (mm. peippo, metsäkirvinen, mustarastas, punakylkirastas, pajulintu, Suositus. Kaartolammen pohjoisrannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Pohjoisrannan itäpäässä on korkea kalliojyrkänne aivan lammen rannassa. Kallioalueen ranta tulisi
17 17 jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä (Kartta 6.). Rannan jyrkkyyden vuoksi ranta ei sovellu erityisen hyvin rakentamiseen. SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT Suunnittelualueen metsät todettiin järjestään olevan intensiivisen metsätalouden piirissä. Alueella todettiin pääasiassa nuoria taimikoita, keski-ikäistä ensiharvennettua metsää sekä avohakkuita. Lajistoltaan nämä alueet todettiin tavanomaisiksi. Mäkien väliset notkelmat todettiin lajistoltaan tavanomaisksi kuusivaltaisiksi kangasmetsiksi (MaT), jotka kosteimmilla paikoilla muuttuivat vähitelleen niukkalajisiksi korviksi. Kaikki notkelmat todettiin ojitetuiksi, joka on lisännyt alueen järvien ruskeavetisyyttä. korkeimmat kallilaueet todettiin lajistoltaan tavanomaisksi karuiksi kankaiksi (ClT), pääpuulajina mänty. Myös nämä kalliomäkien lakialueet ovat intensiivisen metsätalouden piirissä. Suunnittelualueen linnusto inventoitiin toukokuun lopulla, kesäkuun puolivälissä sekä heinäkuun alussa. Sekä järvien että metsämaiden linnusto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia lajeja ei todettu. Erityisesti karuimilta alueilta pyrittiin etsimään kehrääjää (Caprimulgus europaeus), mutta lajia ei todettu suunnittelualueella. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatru 1 F Tampere p jouko.sipari@saunalahti.fi
SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotPUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotSULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotPUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...
LisätiedotPUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI
PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotLEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari
LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotPUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN
LisätiedotSAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA
SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI
SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,
LisätiedotSAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari
1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.
LisätiedotPETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI
PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotSULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. YLEISKUVAUS... 5 4. OSA-ALUEET... 6 4.1. Lohnajärvi... 6 4.1.1.
LisätiedotMÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI 2 1. JOHDANTO... 6 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI... 9 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI... 9 4.2. LAIHALAMPI...
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotSULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotKANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
KANGASNIEMI Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS... 6 4.
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotPERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 4 INVENTOITAVA ALUE.... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Vähä Palojärven itäranta 5 2. Iso Palojärven länsiranta. 7 3.
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotSAVITAIPALE KUOLIMO OSAYLEISKAAVAN TAYDENNYS LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
SAVTAPALE KUOLMO OSAYLESKAAVAN TAYDENNYS LUONTONVENTONT Jouko Sipari OHDANTO Savitaipaleen Kuolimolla tehtiin rantaosayleiskaavan tiiydennyst avartenmaankiiytci- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotLuontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
LisätiedotKESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS
SAVITAIPALE KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS Jouko Sipari SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TUTKITUT ALUEET... 4 1. Paimensaari.. 4 2. Haikkavuori.. 4 3. Marttila. 5 4. Parosilta.
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotKortesjärvi Saarijärven ranta-asemakaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Kortesjärvi Saarijärven ranta-asemakaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Sigma Konsultit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartta 1:15 000... 6 Muinaisjäännös
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
Lisätiedot