ROVANIEMEN KESKUSTAN VETOVOIMAISUU- DEN LISÄÄMINEN. LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KESKUSTAN VETOVOIMAISUU- DEN LISÄÄMINEN. LOPPURAPORTTI Rovaniemen kaupunki

2 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet. Kaupunkikeskustojen monipuolinen parantaminen on keskeinen osa hyvää yhdyskuntapolitiikkaa. Rovaniemi oli mukana v ympäristöministeriön Parempi kaupunkikeskusta-projektissa missä haettiin keinoja ja kehittämiskohteita kuhunkin kohdekaupunkiin. Projektissa toteuttamiskelpoisten kehittämissuunnitelmien lisäksi syntyi myös merkittävää perustietoa keskustojen toimivuudesta ja asukkaiden asenteista. Rovaniemen kaupallinen ydinkeskusta on keskittynyt Rovakadun ja Koskikadun kulmaukseen. Kaupallisesti aktiivinen alue keskustassa on suhteellisen suppea, mutta kaupallista toimintaa esiintyy laajalla alueella kantakaupungissa. Toimintojen keskittäminen ydinkeskustaan parantaa keskustapalveluiden saavutettavuutta ja lisää vetovoimaa. Raportissa esitetäänkin eräänä tärkeimpänä kehittämisenä kävelykeskustan laajentamista sekä hallinto- ja liikekeskustan yhdistävän kadun, Rovakadun uudelleenrakentamista. Raportin valmistumisen jälkeen ovat sekä liike-elämä että kiinteistöjen omistajat osaltaan tehneet merkittäviä investointeja Rovaniemen kaupunkikeskustan alueella. Uusimpana valmistui vuonna 2001 merkittävä kiinteistö Santa Claus Center hotelleineen ja liiketiloineen palvelemaan sekä matkailijoita että maakuntakeskuksen asukkaita. Käynnistymäisillään on myös kauppakeskus Revontuli valtatie 4:n katteelle hotellien ja keskuksen väliin suunnitellun kävelykadun laajennuksen päätepisteelle. Rovakadun varren tyhjät tontit uusine liiketiloineen ovat myös valmistuneet. Yritysten toimintaympäristö on edelleen luvun muodossaan vaikkakin paineet ja vaateet ovat etenkin matkailun voimallisen lisääntymisen myötä muuttuneet ja kasvaneet. Rovakatu nykytila. Kaupunkikeskustassa on nykyisellään ympäri vuoden lukuisia tapahtumia joista mainittakoon mm. Rovakadun markkinat, Jutajaiset, Elonkorjuujuhlat, Arctic Lappland rally sekä Reindeer City Race. Näiden lisäksi on lukematon määrä pienimuotoisempia tempauksia ja teematapahtumia. Kaikille näille tapahtumille on luonteenomaista se, että oli tapahtuma mikä tahansa vetää se ostavaa yleisöä keskustaan ja tämä näkyy suoraan keskustassa toimivien yritysten liikevaihdossa. Lisääkin tapahtumia olisi keskustaan tuloillaan, mutta puitteet tapahtumien järjestämiseen ovat nykyisellään rajalliset. Kävelykadun laajentamisella ja Rovakadun saneerauksella saadaan myös tähän

3 tilanteeseen helpotusta ja samalla saadaan luotua myös kesäaikaista ulkomyyntitilaa katuvarsien liikkeille. Rovaniemen keskustan vetovoimaisuutta tulee kehittää myös korostamalla alueen luonnonympäristöä ja eräänä seudun vahvuutena on kaamosaika. Talviajan valaistusta on selvitetty Winter Highlights-projektissa ja tämä projekti toi osaltaan ajatuksia kävelykadun että Rovakadun valaistuksen kehittämiseen. Valaistus on katuvalaistuksen osalta tarkoituksena toteuttaa katusaneerausten yhteydessä. Osaava työvoima keskittyy sinne, missä ihmiset haluavat asua. Entistä enemmän asuinpaikkaa valittaessa kiinnitetään huomiota alueen viihtyisyyteen. Monipuolisesti asukkaiden tarpeista huolehtiva alue voi menestyä kilpailtaessa yritysten sijainnista. Esimerkiksi Ounasvaaran sekä sen rakenteiden ja toimintojen kehittäminen, Arktisen keskuksen näyttelyn uudistaminen, Rovaniemen keskustan kehittämishanke ja siirtolapuutarhahanke ovat konkreettisia esimerkkejä hankkeista, joilla alueen viihtyisyyttä voidaan lisätä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Rovaniemen keskustan matkailullista vetovoimaa sekä parantaa keskustan yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä. Hankkeen toimenpiteenä laaditaan suunnitelma Koskikadun kävelykadun laajentamiselle hyväksytyn keskustan liikennesuunnitelman mukaisesti Koskenrannasta Poromiehentielle. Suunnittelutyö käsittää myös Rovakadun saneeraamisen suunnittelun. Rovakatu uusitaan välillä Hallituskatu Ruokasenkatu yleissuunnitelman mukaisena keskustan katuna ja välillä Ruokasenkatu Toripuistikko torimaisena kauppakatujaksona. Samassa yhteydessä uusitaan sekä Rovakadun että Koskikadun valaistus ottaen huomioon matkailulliset ja kulttuurilliset vaateet. Esteettömään liikkumiseen ja asiointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lapin I-tavoiteohjelman eräänä strategisena osiona ovat elämys- ja hyvinvointiklusterit ja investointihanke tukee täysin asetettuja tavoitteita. Rovaniemen seudun kehittämisohjelmassa (eero) elinympäristön kehittämisen yhtenä osa-alueena on keskustan viihtyisyyden lisääminen, jota tavoitetta Rovaniemen keskustan vetovoimaisuuden lisääminen-hanke toteuttaa. Hanke sisältyy ohjelmassa alueen viihtyisyys-vetovoimaisuus-hankkeisiin. Hanke toteuttamisineen sisältyy myös maakuntaohjelmaluonnoksen rovaseudun kärkihankkeisiin. Keskeinen tavoite hankkeella toteutuessaan on myös ympärivuotinen yöpymisvuorokausien kasvattaminen, matkailutulon lisääminen sekä sitä kautta uusien työpaikkojen saaminen alueelle. Rovaniemen kävelykatu kesällä 2004

4 2. Hankeorganisaatio Hanke organisoitiin siten, että hankeen toteutumista valvoi ja koordinoi erillinen ohjausryhmä ja suunnitelmat laati Suunnittelukeskus Oy. Suunnittelutyön ohjaajana toimi erillinen kaupungin (tilaajan) virkamiehistä koostuva työryhmä. Ohjausryhmään kuuluivat: Lapin Liitto Voitto Tiensuu Lapin TE-keskus Pentti Tolvanen Lapin Ympäristökeskus Tarja Outila Rovaseutu kuntayhtymä Tuula Rintala-Gardin Hotellit Jari Simola Kiinteistöjen omistajat Jorma Siivola Yrittäjät Asko Alanen Rovaniemen kaupunki Olli Peuraniemi Rovaniemen kaupunki Jorma Korva Rovaniemen kaupunki Juhani Isopahkala Rovaniemen kaupunki Lauri Sääskilahti Rovaniemen kaupunki Mirja Vääräniemi Työryhmän muodostivat: Vt.viraston johtaja Kaavoituspäällikkö Kaupunginarkkitehti Suunnittelupäällikkö Kaupunginpuutarhuri Olli Peuraniemi Jorma Korva Juhani Isopahkala Lauri Sääskilahti Mirja Vääräniemi Konsultti Suunnittelukeskus Oy:n vastuuhenkilöt: -projektipäällikkö/katusuunnittelun- ja kokonaislaatuvastuu -arkkitehtuurin ja ymp.laatuvastuu Pirkka Hartikainen Arja Sippola Hankkeen valvojana on toiminut Ritva Kauhanen /Lapin Liitto 3. Hankkeen toiminta pääpiirteittäin Lapin Liitto myönsi päätöksellään nro hankkeelle Euroopan Aluekehitysrahaston rahoitusosuuden 50 % hyväksytyistä kustannuksista kuitenkin enintään euroa. Päätöksen mukaan avustusta voidaan käyttää aikavälillä syntyviin kustannuksiin. Lisäksi varauduttiin rahoittamaan hanketta euroa vuonna Tekninen virasto toimitti päivätyllä kirjeellä tarjouspyynnön suunnittelutyöstä viidelle eri suunnittelutoimistolle. Määräaikaan mennessä tarjoutumisen jättivät A-Tie Oy, LT-Konsultit Oy, Suunnittelukeskus Oy, SCC-Viatek Oy sekä Esisuunnittelijat Oy. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan valita suunnittelijaksi sekä kokonaistaloudellisesti että myös hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättäneen Suunnittelukeskus OY:n. Tarjoutumisen mukainen suunnittelutyön arvonlisäverollinen kokonaishinta on euroa, mistä kulujen ja korvausten arvioitu osuus on n euroa.

5 Sopimuksen allekirjoitustilaisuus Toimistopäällikkö Timo Harjuautti, toimitusjohtaja Seppo Mäki, kaupunginjohtaja Mauri Gardin ja vt.viraston johtaja Olli Peuraniemi Työ käynnistyi projektisuunnitelman ja aikataulun tarkentamisella. Lähtötietojen hankinta ja täydennysmittaukset suoritettiin syyskuun aikana ja lokakuussa tehtiin mm. haastattelukysely suunnittelualueen yrittäjille ja liikkeenharjoittajille. Kyselylomakkeita toimitettiin 137 kappaletta ja palautettiin 40 kpl (30 %). Samanaikaisesti eteni yleissuunnitelman tarkistus, poikkileikkausten suunnittelu, katutilan jäsentely ja luonnosten laadinta. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkipantuna kaupungin ilmoitustaululla Suunnitelmien luonnokset valmistuivat alkutalvesta 2004 ja luonnoksia esiteltiin yleisölle sekä pidettiin julkisesti nähtävillä Esittelytaulut olivat nähtävillä myös Sampokeskuksessa. Tekniselle lautakunnalle hanketta ja suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Suunnittelutyö jatkui kesän 2004 ja suunnitelmat valmistuivat marraskuun ohjausryhmän kokoukseen. Katupiirustusehdotukset pannaan julkisesti nähtäville vuoden 2005 alkupuolella ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katupiirustusten vahvistaminen on tarkoituksena suorittaa kevään 2005 aikana. Tuleva Rovakadun ilme.

6 Hanketta ohjaava työryhmä on kokoontunut , , , sekä Työryhmä teki myös tutustumismatkan pääkaupunkiseudun vastaaviin kohteisiin Matkalla käytiin läpi lähinnä kiveysten, katukalusteiden ja istutusten toteutusratkaisuja. Matkakulut eivät sisälly projektiin vaan ne suoritettiin kaupungin hankkeeseen varaamista määrärahoista. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran ja kokouksen jatkeeksi pidettiin ohjausryhmän tavoitekeskustelu hankkeen osalta. Ohjausryhmän toinen kokous pidettiin ja tämän kokouksen pääasioita olivat hankkeen etenemisen seuranta sekä vuoden 2003 maksuliikenteen hyväksyminen. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa päivätyllä kirjeellä ja Lapin Liitto myönsi jatkoaikaa saakka edellytyksellä, että kustannusarviota ei jatkoajan vuoksi ylitetä. Vuoden 2004 aikana ohjausryhmä on kokoontunut 25.2, 12.5, 29.9 ja Kokouksissa on seurattu hankkeen toteutumista suunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmän kokouksessa 12.5 hyväksyttiin lisäksi hankkeen työllisyysvaikutusten arvioinnin sisällyttäminen hankkeeseen sekä suunnittelualueen laajentaminen Maakuntakadulle. Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin ja kokouksessa hyväksyttiin maksuliikenne ja laskut, laadittiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän arvio hankkeen toteutumisesta (kappale 5) sekä loppuraportti. Tuleva kävelypainotteinen katuosuus. 4. Hankkeen talous Lapin Liitto myönsi hankkeelle Euroopan Aluekehitysrahaston rahoitusosuuden 50 % hyväksytyistä kustannuksista kuitenkin enintään euroa. Päätöksen mukaan avustusta voidaan käyttää aikavälillä syntyviin kustannuksiin. Lisäksi varauduttiin rahoittamaan hanketta euroa vuonna Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa saakka.

7 Hyväksytty rahoitussuunnitelma: EU/EAKR 50 % Kunta 50 % Hyväksytty kustannusarvio: Ostopalvelut Muut menot Yhteensä Hankkeen toteutuneet menot yhteensä: Suunnittelulaskut/SKOY ,70 (alv 0) Muut kulut 1 051,49 (alv 0) YHTEENSÄ ,19 (alv 0) Eli on todettava, että hankkeen kustannukset alittivat hakemuksen ja päätöksen mukaisen kustannusarvion. 5. Hankkeen tulokset ja ohjausryhmän arvio hankkeen toteutumisesta. Yhtenä ohjausryhmän tehtävänä on arvioida hankkeen saavuttamia tuloksia suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tässä luvussa käsitellään tuloksia lyhyesti. Rahoitushakemuksen tiivistetty hankekuvaus oli seuraava: Hankkeen tarkoituksena on kehittää Rovaniemen keskustan matkailullista vetovoimaa sekä parantaa keskustan yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä. Hankkeen toimenpiteenä laaditaan suunnitelma Koskikadun kävelykadun laajentamiselle hyväksytyn keskustan liikennesuunnitelman mukaisesti Koskenrannasta Poromiehentielle. Suunnittelutyö käsittää myös Rovakadun saneeraamisen suunnittelun. Rovakatu uusitaan välillä Hallituskatu Ruokasenkatu yleissuunnitelman mukaisena keskustan katuna ja välillä Ruokasenkatu Toripuistikko torimaisena kauppakatujaksona. Samassa yhteydessä uusitaan sekä Rovakadun että Koskikadun valaistus ottaen huomioon matkailulliset ja kulttuurilliset vaateet. Esteettömään liikkumiseen ja asiointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeen tuloksena saatiin valmiit maankäyttö ja rakennuslain mukaiset katusuunnitelmat Rovakadulle sekä Koskikadun välille Poromiehentie-Koskenranta. Valmistuneiden suunnitelmien ja työselitysten perusteella voidaan laatia urakkatarjousasiakirjat hankkeen toteuttamista varten ja toteuttaa hanke. Koskikadun pääty vesiaiheineen.

8 Yritysten toimintaympäristö ja toimintaedellytykset muuttuvat hankkeen tulevan toteuttamisen myötä. Kävelykadun laajeneminen aina Poromiehentieltä Valtakadulle ja Maakuntakadulle sekä kävelypainoitteisen kadun toteuttaminen Rovakadun välille Pekankatu-Toripuistikko lisäävät keskikaupungin ulkomyyntitilaa merkittävästi ja mahdollistavat erilaisten tapahtumien järjestämisen maakuntakeskuksen ydinkeskustassa. Alueelle esitetyt varsin korkeatasoiset materiaalit, kalusteet ja istutukset keventävät kesäistä katumaisemaa. Talvisin on varattu tilat lumirakennelmien ja jääveistosten toteuttamista varten. Jouluiset katumarkkinat voidaan pääosin toteuttaa esitettyjen katosten suojista. Koskikadun päähän Kemijoen rantaan on myös esitetty tila vesi-/jääaiheista taidetta varten. Katoksissa toistuu paikalliset talojen puumerkkiaiheet. Valaistus toteutetaan Rovakadun välillä Hallituskatu-Pekankatu tavanomaisilla laadukkailla valaisimilla, mutta kävelykadulle ja kävelypainotteiselle katuosuudelle on suunniteltu korkeatasoinen rakovalkea -valaisin. Jouluvalaistus on tässä suunnitelmassa ideoitu toteutettavaksi suurimmissa risteyksissä led-valaisintekniikkaa hyödyntäen. Hankkeen paikallinen kulttuurisuus (rovaniemeläisyys) korostuu lisäksi kiveyksissä, kalusteissa ja katoksissa toistuvissa paikallisten talojen puumerkeissä. Hankkeen lähtökohtana on ollut esteetön julkinen ympäristö ja tämä on otettu julkisten yleisten tilojen osalta huomioon korotetusti jo suunnittelutyön alkuvaiheesta alkaen. Ongelmakohdat on kartoitettu ja esteetön reitistö koko suunnittelualuella on esitetty suunnitelmissa toteutettavaksi. Esteettömyys on huomioitu mm. kalusteiden asettelussa, materiaalivalinnoissa, ajoradan ylityksissä sekä mainostilojen varaamisessa. On kuitenkin syytä todeta, että esteettömyys ei voi toteutua kaikkien kiinteistöjen osalta. Monissa kohteissa esteiden poistaminen vaatisi kohtuuttomia kustannuksia kiinteistön omistajien taholta. Suunnitelmaluonnokset on käsitelty kuntien yhteisessä vammaisneuvostossa eikä neuvostolla ollut suunnitelmien suhteen huomautettavaa. Hankkeen kautta on voitu arvioida keskustan asemakaavan ajantasaisuutta. Keskustassa on vireillä asemakaavan muutoksia, jotka koskevat matkailullista vetovoimaa, kulttuuriarvoja sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja ympäristöä. Nykyisin voimassa olevan asemakaavan voidaan todeta ole-

9 van mm. katutilan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen sekä kaupunkikuvallisen vaikutuksen suhteen osittain vanhentunut. Hankkeessa on voitu määritellä yksityiskohtaisesti ratkaisut katutilan ja kortteleiden rajapintojen rajausten sekä liikennejärjestelyjen suhteen, niin, että asemakaavan muutokset voidaan laatia tukemaan hankkeessa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kokonaisuudessaan ohjausryhmä arvioi hankkeen täyttäneen asetetut tavoitteet. Koko hankkeen ja matkailullisten tavoitteiden osalta ohjausryhmä haluaa korostaa, että kyseessä on keskustan vetovoimaisuutta lisäävä kehittämishanke joka vasta toteutuessaan mahdollistaa matkailullisten, kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten elementtien jatkokehittämisen. 6. Hankkeen julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin sanomalehti Lapin Kansassa pidettäväksi nähtävillä yhdyskuntatekniikan yksikössä ja kuulutus oli myös julkipantuna kaupungin ilmoitustaululla Hanketta varten perustettiin omat internetsivut osoitteeseen (kaavatori/katusuunnitelmat Hankkeen luonnoksien valmistuttua niitä esiteltiin yleisölle kaupungintalon valtuustosalissa. Tämän jälkeen luonnokset pidettiin nähtävillä Sampokeskuksessa Tekniselle lautakunnalle hanketta ja suunnitelmaluonnoksia esiteltiin Palautetta suunnitelmista on saatu sekä yleisötilaisuudessa että esillä olleista palautelaatikoista. Myös suoraa palautetta on saapunut sekä pääsuunnittelijalle että kaupungille. Suunnitelmat kuulutetaan ja asetetaan vielä julkisesti nähtäville kaupungin tiedotustaululle, nettisivuille sekä mahdollisesti keskustan tavarataloon vuoden 2005 alkupuolella. Projektisuunnitelman mukainen toinen esittelytilaisuus yleisölle jätettiin pitämättä, koska ensimmäisen yleisötilaisuuden osanotto oli niin vähäinen. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että hankkeesta tiedottaminen paikallisissa tiedotusvälineissä on ollut varsin tehokasta. Lehtileikkeitä liitteenä 1. Kaikissa tiedotteissa on käytetty Eurooppa-tunnuksia ja lehtihaastatteluissa on kerrottu hankkeen rahoitustahot. 7. Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen 1. Hankkeen keskeisin tavoite oli ja on edelleen ympärivuotinen yöpymisvuorokausien kasvattaminen, matkailutulon lisääminen sekä sitä kautta uusien työpaikkojen saaminen alueelle. Tämä tavoite toteutuu vasta kun tässä hankkeessa työstetyt suunnitelmat saadaan toteutettua. Hankkeesta laaditun työllisyysvaikutusten arviointiraportin mukaan hankkeen rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat n. 80 henkilötyövuotta. Toimintavaiheen vaikutukset ovat 45 henkilötyövuotta ja työpaikkamäärien lisäys (vähittäiskauppa-ala) noin 60 uutta työpaikkaa. Hankkeella on kasvusysäysvaikutus erityisesti vähittäiskaupan ja kaupallisten palveluiden yrityksiin sekä myös matkailuyritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiin Rovaniemeä laajemmalla alueella. Raportti työllisyysvaikutuksista on liitteenä 2.

10 Edellä mainitun perusteella Rovaniemen kaupungilla on tarkoituksena hakea Euroopan aluekehitysrahaston avustusta ja/tai kansallista työllisyysperusteista investointiavustusta hankkeen toteutukseen ja hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina Vastuuorganisaationa on toteutushankkeessa Rovaniemen kaupungin tekninen virasto. 2. Ennen hankeen toteutusta (tai samanaikaisesti toteutuksen kanssa) tämän hankkeen jatkotyönä on tarkoituksena suunnitella nyt esitettyihin katuvalaisimiin ja kalusteisiin sopiva joulu-/talvivalaistus. Led-tekniikka kehittyy ja tuotteiden hinnat madaltuvat siinä määrin, että jouluvalaistuksen lopullinen suunnittelu on syytä toteuttaa vuosina Vastuuorganisaationa joulu-/talvi-ilmeen kehittämisessä on kaupungin elinkeinotoimen kehittämisestä vastaava yksikkö. 3. Rovaniemen keskustan vetovoimaisuuden lisääminen-hanke jatkuu suunnittelutyön osalta siten, että nyt tämän suunnitelman valmistuttua on tarkoituksena laatia Kemijoen ranta-alueen moninaiskäytön ja matkailupalveluiden yleissuunnitelma. Myös tähän hankkeeseen tullaan hakemaan Euroopan aluekehitysrahaston avustusta ja suunnittelutyö on tarkoitus käynnistää 2006 tai Vastuuorganisaationa on Rovaniemen kaupungin tekninen virasto. 8. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Lehtileikkeitä Työllisyysvaikutukset Valmistuneet suunnitelmat