PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto. Aika klo 12:00-14:14. Keskussairaalan auditorio SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto Aika klo 12:00-14:14 Paikka Keskussairaalan auditorio SISÄLLYSLUETTELO Sivu 12 KOKOUKSEN AVAUS 4 13 NIMENHUUTO JA ÄÄNIVALLAN TOTEAMINEN 5 14 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN 7 16 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE JÄSENKUNNILTA VUONNA 2016 PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERINNÄN PERUSTEET SEKÄ KANTOAIKOJEN JA VIIVÄSTYSKORON HYVÄKSYMINEN 18 TILAPÄISLUOTON YLÄRAJAN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE KOKOUSPALKKIOT VUONNA LISÄMÄÄRÄRAHOJEN VARAAMINEN TYÖLLISYYSASIOIDEN HOITOON 21 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN PÄIVITYS 22 TIEDOKSI / MUUT ASIAT PÖYTÄKIRJAN KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING AV PROTOKOLL

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Läsnä Kujala Antti 12:00-14:14 jäsen, Halsua Perttula Lauri 12:00-14:14 jäsen, Kannus Ylikangas Eija 12:00-14:14 jäsen, Kannus Känsälä Kai-Eerik 12:00-14:14 jäsen, Kaustinen Lindskog Tina 12:00-14:00 jäsen, Kaustinen ( myös hallituksen jäsen) Innanen Sari 12:00-14:14 pj, Kokkola Hankaniemi Tapani 12:00-13:08 jäsen, Kokkola Peltokorpi Eeva 12:00-14:14 jäsen, Kokkola Nokso-Koivisto Pekka 12:00-14:14 jäsen, Kokkola Sabel Roy 12:00-13:39 I vpj, Kokkola Brandt Mats 12:00-14:14 II vpj, Kokkola Sillanpää Timo 12:00-14:14 III vpj, Kokkola Björkqvist Bertil 12:00-14:14 jäsen, Kruunupyy Haga Berit 12:00-14:14 jäsen, Kruunupyy Tuikka Jukka-Pekka 12:00-14:14 jäsen, Lestijärvi Kalliokoski Esa 12:00-14:14 jäsen, Perho Nyman Teuvo 12:00-14:14 jäsen, Reisjärvi Paalavuo Tapio 12:00-14:14 jäsen, Reisjärvi Koivuranta Ila 12:00-14:14 jäsen, Toholampi Välimäki Antti 12:00-14:14 jäsen, Toholampi Huusko Riitta 12:00-14:14 jäsen, Veteli Saari Leo 12:00-14:14 jäsen, Veteli Hietaniemi Antti 12:00-14:14 hallituksen pj Nurmi Pekka 12:00-14:14 hallituksen vpj Haapalehto Seija 12:00-14:14 hallituksen jäsen Halonen Jyrki 12:00-14:14 hallituksen jäsen Högnabba Stefan 12:00-14:14 hallituksen jäsen Joensuu Olli 12:00-13:08 hallituksen jäsen Kallio Jaana 12:00-13:08 hallituksen jäsen Lahti Mauri 12:00-14:14 hallituksen jäsen Pensaari Paula 12:00-14:14 hallituksen jäsen Luoma Ilkka 12:00-14:14 toimitusjohtaja Telimaa Sakari 12:00-14:14 johtajaylilääkäri Hautala-Jylhä Pirjo-Liisa 12:00-14:14 hallintoylihoitaja Korkiakoski Minna 12:00-14:14 talousjohtaja Rahnasto Raimo 12:00-14:14 varajäsen, Kokkola Syrjälä Väinö 12:00-14:14 varajäsen, Kokkola Heikkilä Eija-Liisa 12:00-14:14 pöytäkirjanpitäjä Poissa Eerikäinen Anneli jäsen, Kokkola Lindqvist Erik jäsen, Kokkola Sahipakka Markku jäsen, Perho Varila Kaija hallituksen jäsen

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Pikkarainen Hannu pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Sari Innanen Kai-Eerik Känsälä Eija-Liisa Heikkilä Puheenjohtaja Pj:na 20 :n aikana Pöytäkirjanpitäjä Pvm / 2015 Pvm / 2015 Ila Koivuranta Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Riitta Huusko Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen ollut säädetyllä tavalla nähtävänä / 2015 Eija-Liisa Heikkilä Pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto 12 KOKOUKSEN AVAUS Kvalt 12 Kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja Sari Innanen avasi kokouksen.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto 13 NIMENHUUTO JA ÄÄNIVALLAN TOTEAMINEN Kvalt 13 Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston kokous aloitetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Keski-Pohjanmaan erikoisairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän pe rus sään nön 8 ja 9 py kä lässä on säädetty kuntayh ty män val tuuston jä senten lu ku mää rästä ja jä sen ten äänimääristä. Valtuuston jäsenten äänimäärä valtuustossa määräytyy kuntien viimeksi valmistuneen henkikirjoituksen mukaan siten, että kunnalla on yksi ääni kutakin alkavaa tuhatta asukasta kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 2/5 kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan ääni määrä jaetaan tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Valtuuston jäsenet ja heidän varajäsenensä sekä äänimäärät ilmenevät liitteestä, joka samalla toimii äänestysluettelona. Liite A 13, Luettelo jäsenistä Päätös: Suoritetun nimenhuudon perusteella kokouksessa oli läsnä 22 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Yhteenlaskettu äänimäärä on 68,2. Läsnä olevat valtuutetut ilmenevät liitteestä. Kokouksen alussa toimitusjohtaja Ilkka Luoma piti katsauksen alueellisen sote-organisaatiouudistuksen valmistelutilanteesta, esityslistan Tiedoksi / Muut asiat 1. kohta. Liitteet VALTUUSTON JÄSEN- JA ÄÄNIMÄÄRÄLUETTELO

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto 14 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kvalt 14 Kuntayhtymän perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolman nesta jäsenistä on saapuvilla ja he edusta vat vähintään puolta kaikkien jäsenten ääni määrästä. Valtuuston jäsenistä 2/3 on 17 jäsentä ja puolet ääni määrästä 34,10 ääntä. Perussopimuksen 11 :n mukaan kutsu valtuuston ko koukseen lähetetään vähintään 14 päivää ennen kokousta kuntayh tymän valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkun tien kunnanhallituksille. Päätös: Valtuuston puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Valtuusto 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN Kvalt 15 Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkistetaan muulla tavalla. Päätös: Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Ila Koivuranta Toholammilta ja Riitta Huusko Vetelistä. Tämän kokouksen pöytäkirjanpitäjäksi hyväksyttiin henkilöstöjohtaja Eija-Liisa Heikkilä.

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 57 Valmistelu:Toimitusjohtaja, talousjohtaja Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaa ensisijassa kun ta yh ty män hyväksytty strategia. Voimassaoleva strategia on laadit tu tavoitevuotenaan vuosi STRATEGIA: Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa Asiakkaisiin ja potilaisiin Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä Sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa riskien hyvää hallintaa turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat so pu-

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 soin nus sa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Toimintaympäristön näkymiä Suomen kansantalouden ja julkisen talouden tilanne on edelleen vai kea ja BKT:n kasvu hidasta eikä nopeaa muutosta parempaan ole lä hiaikoi na nähtävissä. Muodostettava maan hallitus on va rau tumas sa mittaviin kustannusten karsimiseein. Merkittävä osa näistä koh dis tu nee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Paineet tuot tavuu den parantamiseen on voimakkaita. Päättyneella eduskuntakaudelle kariutuneen sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämislain toteuttaminen on hallitusneuvotteluissa asetet tu yhdeksi keskeisistä tavoitteista. Tulevan järjestämislain olo suhteis sa strategisesti keskeinen ja samalla haasteellinen tavoite on riittä vän suuren palvelualueen aikaan saaminen päivystävän sairaalan to iin ta edel ly tys ten turvaamiseksi. Tähän varautuminen kil pai lu olosuh teis sa lisää osaltaan tarvetta tuouttavuuden ja samalla pal ve lujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Palvelukysyntä jä senkun tien ulkopuolelta on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Myös ha luk kuus kasvattaa kysyntää edelleen on olemassa, mutta ha lukkuu den reaalisoituminen käytännön toimiksi edellyttää valmiutta hank kia vastavuoroisesti palveluja naapurialueilta. Ihmisten vaatimukset palvelujen suhteen näyttävät edelleen li säänty vän ja kansainvälistyminen tuo tähän oman lisänsä. Väestön ikään ty mi nen jatkuu vääjäämättä ja haasteena on pälvelukysynnän kas vua kin enemmän kasvava kilpailu osaavasta työ voi masta.toimialan teknologinen kehitys on edelleen nopeaa ja haastaa toi mi joi ta sekä osaamisen kehittämiseen että kustannusten hal lintaan. Kuntayhtymän strategia muuttuvassa toimintaympäristössä on osoit-

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 tau tu nut toimivaksi. Strategia on kuitenkin tarpeen uusia suun ni telma kau del la. Kuntayhtymän toiminta- ja talousnäkymät: Budjettivalmistelun käynnistyessä valtakunnallinen sote-ratkaisu on mo nil ta osin avoin. Uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus kun ta yh ty män tulevaisuuteen, hallinnolliseen ratkaisuun sekä mahdol li ses ti myös kuntien rahoitusjärjestelyihin. Budjettivuoden 2016 tilan tee seen muutokset eivät kuitenkaan vielä yllä. Suun ni tel ma kaudel la toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön saattaa kuitenkin jo koh dis tua muutoksia, jotka edellyttävät reagointia kuntayhtymässä. Toi min nal li ses sa suunnittelussa lähtökohtana Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen in tegraa tio, joka vaikuttaa myös perinteisen keskussairaalan toimintojen ja hoitoketjujen suunnitteluun. Keskussairaalan toimintojen suun nitte lua tehdään tiiviissä yhteistyössä muun sote-toimintakentän kanssa. Keskussairaalan toiminta- ja ta lous suun nit te lun perustana edelleen on, että toimintaa suun ni tel laan päivystävän sai raa lan läh tö koh dista. Samalla varaudutaan alu eel li siin toi min ta muu tok siin ja pal ve lu kysyn nän muutoksiin. Tässä vai hees sa oleel lis ta on, että kes kus sairaa lan toiminta ja talous ovat se kä laadultaan, ima gol taan että kustan nuk sil taan kilpailukykyisiä. Kes kus sai raa laa kehitetään edelleen si ten, että se vastaa pientä maa kun taa laajemman väestön eri koissai raan hoi don päi vys tys pal ve lu jen tarpeeseen ja kysyntään. Jä senkun tien lisäksi kes kus sai raa la panostaa vahvasti myös mui den lä hialu een kuntien potilaiden hoi don tuottamiseen yhteistyössä kuntien kans sa. Toimiva integraatio alueen sote-toimijoiden kesken on keskeinen tavoi te. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiot, Pe rus pal ve lulii ke lai tos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä kes kus sai raa la, muodostavat yhtenäisen palvelujen tuot ta ja ko ko naisuu den. Ta voit tee na on maakunnan jäsenkuntien sosiaali- ja ter veyden huol lon ko ko nais kus tan nus ten suhteellinen lasku, tavoitetasona maan tarvevakioitua keskiarvotasoa alhaisemman kustannukset. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Kun ta yh ty män tase on vah vas ti, noin 10 M, ylijäämäinen eikä painetta kuntahintojen ko rotuk sel le ole ali jää män kattamisvelvoitteen perusteella. Myös pe ruskor jauk sen in ves toin ti oh jel ma tulee pääosin valmiiksi suun ni tel ma-

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 kau den aikana. Ra ken ta mi sen kustannukset ovat jo pitkälti si säl lytet ty nykyiseen pal ve lu hin nas toon. Alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet myön teiseen suuntaan, sillä vuosien aikana jäsenkuntien erikois sai raan hoi don kustannukset ovat kasvaneet selvästi maan keski ar voa vähemmän. Myös Jyta-alueen peruspalveluiden kus tan nuske hi tyk ses sä on saavutettu kahden viimeisen vuoden aikana suoria kus tan nus leik kauk sia. Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat pysyneet mal til li sella noin + 1 %:n kustannuskasvun tasolla vuosien ajan. Kus tan nus ke hi tys tä on hillinnyt myös piirin ulkopuolisen hoidon tarpeen vähentyminen, mikä on mahdollistanut omien toimintojen kehit tä mi sen. Tuo tan to kus tan nus ten kasvun maltillisuus, ostetun hoidon tarpeen vä hen ty mi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kas vu nä kyi vät myös jäsenkuntalaskutuksessa niin, että jä sen kuntien eri kois sai ran hoi don (sis ensihoito) kustannuskasvu on py säh tynyt 1-3 pro sen tin tasolle, mikä vallinneeseen kehityshistoriaan sekä maan kes ki ar voon nähden on hyvin mal til li nen. Myös Pe rus pal velu lii ke lai tos Jy tan kustannuskehitys kään tyi reippaasta kasvusta kustan nus ten ale ne mi sek si vuoden 2013 aikana ja lasku jatkui vuonna Maakunnan kuntien terveydenhuollon kokonaiskustannukset asukas ta kohti laskettuna ovat kuitenkin edelleen maan kattavissa vertai lu las kel mis sa korkeahkot. Kehityksen suunta on viime vuosina kui ten kin ollut myön tei nen. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa Kes ki-poh jan maa asemoituu jo keskiarvon selvästi edullisempaan puo lis kaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten alen ta mi nen tai ainakin me no kas vun hillintä on edelleen tarpeen. Tä mä edel lyt tää sotekentän integroitua ko ko nais toi min ta suun nit telua sekä ko ko nais kus tan nus ten hallintaa ja seurantaa. Tuotantokustannusten kasvua on erikoissairaanhoidossa hillinnyt pa ran tu nut erikoislääkäritilanne, asiantuntijapalveluiden ostojen vähen tä mi nen, piirin ulkopuolisen hoidon os to jen vähentyminen, hen kilös tön sairauspoissaolojen vähentyminen, remonttiprosessin ete nemi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu vahvistaen tulo poh jaa erityisesti päivystysluonteisissa toiminnoissa. Luottamus Kes ki-poh jan maan sairaalan toimintaan on kasvanut. Oleellisinta on, että erikoissairaanhoitoa tarvitseva terveydenhuoltolain mukaista va lin ta oi keut taa käyttävä potilas haluaa hakeutua hoitoon ni menomai ses ti Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Myönteinen ta lou-

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 den kehitys alkoi jo vuonna Myös vuoden 2015 en sim mäi nen vuo si nel jän nes on toteutunut myönteisesti. Toimintaympäristö on muuttumassa. Lainsäädännön uudistuksia pyri tään ennakoimaan. Talous kehittyy vain toiminnan kehittämisen myö tä. Nyt lähtökohdaksi jäsenkuntien sisällä ja Keski-Pohjanmaalla on nousemassa toiminnallisen integraation tie. Maakunnan ko konais kus tan nus ten hallinnan kannalta tämä on oleellinen näkökulma. Kes kus sai raa lan toiminnan suunnittelussa toinen painopiste on jäsen kun tien ulkopuolisen palvelumyynnin turvaaminen riittävän laajan po ti las vir ran saavuttamiseksi. Taloussuunnitelmalle asetettavat tavoitteet: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokonaiskustannusten kasvu tu lee pitää mahdollisimman alhaisena. Jäsenkuntien taloudellinen kan to ky ky ei salli sosiaali- ja ter vey den huol lon kokonaisuudessa kus tan nus kas vua. Jä sen kun nis sa on myös huomioitu myön tei ses ti eri kois sai raan hoi don rau hoit tu nut kustannuskasvu kolmen viime vuo den aikana. Jyta-alueella on tehty peruspalvelurakenteen osalta iso ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla kipeidenkin päätösten jälkeen on saa vu tet tu taloudellista säästöä. - Jäsenkuntien odotukset kus tannus ke hi tyk sen nykyisestä suunnasta ovat edelleen saman suun taiset. Suunnitelman valmisteluaineistossa talousarvion realistisena läh tökoh tana on, että perustuotannon kustannuskasvu on pys tyt tä vä pi tämään erikoissairaanhoidossa vuosien tavoin ta voit tee na ti lin pää tös ten välinen max noin +1 %:n kasvu. Erikoissairaanhoidon kuntahinnasto on pääosin tasolla. Vuo del le 2015 tullaan esittämään eräitä hinnan tar kis tuk sia, joissa hin nas to on jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen. Ko ko nai suu te na hin nas ton korotuspaine on kuitenkin maltillinen ja sen ko ko nais vaiku tus pyritään säilyttämään noin + 1 %:n luokassa. Tavoitteena tulee olla realistinen budjetti. Toi min ta suun ni tel man ja ta lous suun ni tel man tulee vastata toisiaan. Kuntataloudessa on totuttu tekemään talousarvion raamipäätös useim mi ten muotoa edellinen tp + x %, kuluvan vuoden tp-ennuste + x % tai kuluvan vuoden ta + x %. Tuotantobudjetoinnin nä kö kul masta menojen minimointi onkin useimmiten perusteltua tehokkaan ja

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 ta lou del li sen tuotannon varmistamiseksi. Kuntayhtymässä, joka saa lä hes 20 % palvelumaksutuloistaan jäsenkuntien ulkopuolelta, joudu taan budjettiraamia arvioimaan myös nettonäkökulmasta. Pienellä li sä re sur soin nil la saatetaan mahdollistaa merkittäviäkin tulovirtoja pii rin ulkopuolelta. Myös laajojen projektien aiheuttama brut to me nojen mer kit tä vä kin kasvu voi johtaa nettotasolla pieniin kun ta koh taisiin kus tan nus kas vui hin. Erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien nä kökul mas ta raa mi ajat te lus sa ensisijainen intressi lieneekin jä sen kuntien palvelumaksujen kasvuna määriteltävä raamitus, ei kun ta yh tymän tuo tan to bud je tin bruttomenokasvu. - Tältä osin peruskunnan ja kun ta yh ty mäs sä erikoissairaanhoidon budjetointiajattelu poikkeaa pai no tuk sil taan toisistaan. Taloussuunnittelussa on huomioitavana useita eri bud jet ti nä kö kulmia ja tavoitteita: - Lähtökohtana tuotannon bruttomenobudjetti joka ei erittele erilaisia tu lo vir to ja; tavoitteena matala kasvuprosentti ja korkea tuottavuus; kei no na myös Lean-ajattelu - Tuotannon bruttotulobudjetti, jonka sisällä tavoitteena jäsenkuntien mak su osuuk sien pieni kasvu ja muun rahoituksen suhteellinen kasvu - Nettobudjetoinnin mahdollistamisen arviointi, kun käyt tö ta lous brutto me no jen kasvattamisella voidaan lisätä jäsenkuntien ulkopuolisia tu lo ja - Kuntayhtymän budjetin raamin vaihtoehdot: 1) bruttomenojen kasvu raa mi tai 2) jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuraami Strategiset kehittämistavoitteet: Suunnitelmakauden toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu hy väksyt tyyn strategiaan, sen arvoihin, missioon ja visioon sekä ase tet tuihin strategisiin päämääriin. Kuntayhtymän johtoryhmässä on valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä toi min ta- ja laadunhallintaan perustuvia ja hyväksyttyyn strategiaan poh jau tu via toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet, toimen pi teet ja mittarit on koottu luonnokseksi kuntayhtymän yh tei sestä bsc-kortista, jonka pohjalta tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitekorttinsa. Lähtökohtana on - vähemmän on enemmän - ideo lo gia, jossa pyritään asettamaan strategisten linjausten rinnalle myös konkreettisia tavoitteita ja määrällisesti hallitusti, jotta nämä

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 voi daan myös talousarvio- ja suunnitelmakauden aikana mää rä tietoi sel la ja valikoiden suunnatulla työllä täyttämään. Toiminnallisia kehittämiskohteita suunnitelmakauden aikana: Palvelutuotannon kehittämisessä tavoitteena on entistä selkeämmin koh den taa kehittämistoimenpiteitä keskeisen strategisen tavoitteen, päi vys tä vän sairaalan toimintaedellytysten turvaamiseen. Päi vys tävän sairaalan keskeiset kolme kehittämiskohdetta ovat yh teis päi vystys oheistoimintoineen, jotka vastaavat kiireellistä hoitoa vaativien aikuis- ja ikääntyneiden potilaiden kokonaisvaltaisesta ja tar peen mukasies ta hoidosta ensihoidosta tehohoitoon saakka, naisten ja lasten sairaala, joka vastaa synnytysten ja lasten sairauksien hoidosta se kä psykiatrinen sairaala, joka vastaa laajan alueen potilaiden psykiat ri ses ta akuuttihoidosta. Päivystävän sairaalan toimintaa tukevina periaatteina ovat avo hoi toisuus ja kuntoutumisen tukeminen. Avohoitoisuusperiaatteen mu kaises ti potilasta hoidetaan ympärivuosokautisessa laitoshoidossa vain sil loin, kun se on potilaan tilan vuoksi välttämätöntä, muutoin käy tetään erilaisia avohoidon muotoja, ja potilas siirtyy omaan kotiinsa aina heti, kun se on hänen terveydentilansa perusteella mahdollista. Kun tou tu mi sen tuki tarkoittaa sitä, että tavoitteena on potilaan toimin ta ky vyn vahvistaminen ja palauttaminen mahdollisimman nopeas ti akuutin hoitotapahtuman tai toimintakyvyn alenemisen jälkeen. Koko kuntayhtymässä ja kuntayhtymän toiminta-alueella te hos tetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, parannetaan hoitoketjujen toi mivuut ta sekä or ga ni soi daan ja kehitetään alueellisesti järjestettyä kun tou tus toi min taa. Organisaatiossa hillitään ostetun hoidon tarvetta oman asiantuntemuksen vahvistamisen kautta, te hos te taan hen ki lökun nan rekrytointia sekä tuetaan henkilöstön työssä jak sa mis ta, moti voi tu mis ta toiminnan kehittämiseen ja osaa mis ta. Kes kus sai raa lassa kehitetään avo hoi tois ta toi min ta ta paa po li kli nik ka toi min to ja or gani soi mal la, päiväaikaista hoi to toi min taa ja ly hyt kes tois ta eri kois sairaan hoi toa edelleen ke hit tä mäl lä. Sai raa las sa tuetaan päi vys tys asetuk sen edellyttämää riit tä vää päi vys tys val miut ta.sairaalan toi min tojen kehittämisessä hyö dyn ne tään myös tilaratkaisuista saatavat hyödyt. Huomio on prosessien ke hit tä mi ses sä ja yhtenäistämisessä "liinaa mal la". Sairaalassa on vi reil lä usei ta prosessien ke hit tä mis hankkei ta, joiden toteuttaminen koh dis tuu suunnitelmakaudelle.

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Toiminta-alueen laajentuessa tai muuttuessa huomioidaan re surssoin nin nettomuutostarpeet. Suunnitelmakaudella esitetään va kiinnu tet ta vak si mm psykiatrian alueella 2015 käynnistetty yli maa kunnal li nen päivystystoiminta ja akuuttihoito sekä toteutetaan sen edellyt tä mät välttämättömät toimitilasaneeraukset. Alueellisen toi minta-alu een laajennuttua turvataan edelleen myös synnytystoiminnan ke hit tä mi nen alueellisen tarpeen edellyttämässä laajuudessa sekä mm lastensairauksien hoidon kehittäminen. Keskussairaalan toimintaa kehitetään yhteistyössä pe rus ter vey denhuol lon tarpeiden kanssa. Kiuru on mukana myös Kokkolan ter veyskes kus sai raa lan rakentamisinvestoinnin toiminnallisessa suun nit telus sa ja keskussairaalan omien tilaratkaisujen suunnittelussa huomioi daan uuden tk-sairaalan toiminnalliset ja tilasuunnitteluyhteydet. Pääsairaalan alueella remontit jatkuvat ja tarvitaan edelleen väis tö tilo ja ja toimintojen hajasijoituksia. Remontti etenee mm ap teek ki ti lojen sekä välinehuollon tilojen saneeraukseen sekä laboratorion ti loihin. Suunnitelmakaudelle kohdistuu mer kit tä vät tarpeet erityisesti ra diolo gian laiteinvestointeihin. Kol me na peräkkäisenä vuonna ra dio logian tarve on vuosittain runsaat 1 M. Tämä tulee yli kak sin ker taista maan tavanomaisen vuo tui sen laiteinvestointibudjetitarpeen. Tukipalveluiden toimintakäytäntöjä va kioi daan. Samalla vah vis tetaan maakunnallisten keskitettyjen sote-palveluihin erikoistuneiden tu ki pal ve lui den järjestämistä. Johtamiseen kiinnitetään huomioita kaikilla sen portailla. Mark kinoin ti ti lan tees sa tarvitaan myös ulospäinsuuntautunutta toi min ta- ja joh ta mis otet ta. Tiedottamista vahvistetaan ja siinä huo mioi daan myös potilaiden vapaasta hoitopaikan valintaoikeudesta syn ty vä tiedon tarve ja markkinointiperusteet. Organisaation sisäisessä joh tami ses sa tuetaan lähiesimistyötä varmistamalla esimiestyön osaaminen. Johtamisjärjestelmää kehitetään suunnitelmakaudella. Läh tö koh ta na tulee olla selkeät valta- ja vastuusuhteet, strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien kirkastaminen sekä operatiivisen toi min nan johtamisen tukeminen.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Informaatioteknologian palvelujen toi mi vuut ta ja ra por toin tia kehitetään. Tämä edellyttää myös kirjaamisen ja tilastointoinnin kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa toimii tällä het kel lä esh:n ja alueen peruspalveluiden jaetuilla resursseilla, oto-työ nä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee ratkaistavaksi, edel lyt tää kö toiminta erillistä vakanssiresurssointia. Peruspalveluliikelaitoksessa vakiinnutetaan ja kehitetään toi min takäy tän tö jä, arvioidaan palveluverkoston riittävyyttä ja kattavuutta, ke hi te tään kotihoidon ja asumispalvelujen palvelurakennetta ja paran ne taan asiakkaiden palvelutasa-arvoa sekä arvioidaan ym pä rivuo ro kau tis ten hoitopaikkojen tarve suhteessa valtakunnallisiin suosi tuk siin ja kehitetään yksiköiden välistä työnjakoa. Valtakunnassa odotuksia herättävä sote -uudistus koskettaa mer kittä väs ti ko ko kuntayhtymää. Kuntayhtymä on aktiivisena osapuolena ke hit tä mäs sä vaihtoehtoisia toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja, jot ka tu ke vat sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellista ja laadukasta tuot ta mis ta koko maakunnassa. Sote -uudistus on merkittävä osa tu le van suunnittelukauden strategista työtä. Taloudelliset kehittämistavoitteet: Kehittämistoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ko konais työ pa nos tar ve ei lisäänny. Kalliiden ostopalveluiden muut ta minen omaksi toiminnaksi ja omiksi vakansseiksi taloudellisesti pe rustel lus ta syystä tulee kuitenkin arvioida. Tällöin vakanssilisäykset tehdään kustannusvaikutusten arvioimiseksi aluksi ensisijassa mää rä aikai si na. Lisäksi tulee arvioitavaksi, edellyttääkö päivystysasetuksen vaa ti mus ten to teut ta mi nen lisäresurssointia erityisesti kirurgiassa. Myös mm sairaala-apteekin henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioidaan. Lähtökohta on, ettei budjettiin sisällytetä merkittäviä va kans si li säyksiä. Resurssitarpeet pyritään aina ensisijaisesti järjestämään olemas sa ole via resursseja siirtämällä. Vuoden 2016 palkkatason muutok sek si arvioidaan kokonaistasolla noin + 1 %. Toi min nan suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita yk sik kökoh tais ten tuo tan to kus tan nus ten kasvun hallitsemiseen.

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Vuoden 2015 aikana jatketaan tarkennettua kustannuslaskentaa, jol la mahdollistetaan myös drg-hinnoiteltu kustannusten vertailu. Erikois sai raan hoi don suoriteperusteista hinnastoa uudistetaan. Laaja-alai seen drg-laskutukseen ei kuitenkaan siirrytä suun ni tel ma kauden aikana. Kustannuslaskentaprojektilla lisätään yksiköiden kus tannus tie toi suut ta ja vahvistetaan tuotannon joh ta mis mah dol li suuk sia. Taloudellisen toiminnan tukena vahvistetaan ns. Lean-ajattelua. Kus tan nus tie toi suut ta ja kustannusvastuuta lisätään. Koko kuntayhtymässä tavoitteena on toiminnan ja talouden yh teenso vit ta va realistinen budjetointi. Toiminnan ja talouden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yksi köi den suunniteltuja sulkuja työvoiman riittävyyden var mis ta mi seksi. Budjetoinnin raamitus: Budjetoinnin raamitus mahdollistaa vaihtoehtoisia toimintamalleja: Toiminnan budjetoinnin lähtökohta on, että nykyisen toiminnan koko nais kus tan nus (brutto) voi kasvaa korkeintaan + 1 % tp-en nus teeseen verrattuna. Tarkastelu tehdään kokonaisbudjettitasolla, joten eräis sä tilanteissa välttämättömät yleistasoa korkeammat mää rä raha kas vut edellyttävät säästötoimia toisaalla. Raamin toteuttaminen edel lyt tää ehdottomasti toiminnallisia muutoksia. Erikseen päätetään mah dol lis ten lisävakanssien resurssoinnista, jotka ensisijassa ka tetaan muusta toiminnasta säästyvillä resursseilla. Toinen raamituksen lähtökohta voi olla jäsenkuntien pal ve lu mak sujen kasvun raamitus. Budjettiraamitus vuodelle 2014 ja 2015 to teutet tiin pääosinn tä män periaatteen mukaisesti. Oletuksena on jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun jatkuminen erikoissairaanhoidossa, mi kä eräis sä tapauksissa saattaa edellyttää myös lisävoimavaroja. Täl löin läh tö koh ta na voi olla jäsenkuntien palvelumaksujen kes ki mää räi sen kas vun rajoittuminen esim < 2,4 % tasolle (vrt to teu ma en nus te 2015) vertailupohjana tp-ennuste Vuoden 2015 budjetoinnissa hallituksen antama raami määriteltiin si ten, että bruttomenojen yleinen kasvu voi olla korkeintaan + 1 % ja jä sen kun ta las ku tuk sen kasvu < 2,2 % vertailupohjana tp 2014.

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Tuloksen käsittely erikoissairaanhoidossa: Vuodesta 2014 lukien mahdollinen ylijäämäinen tulos on palautettu jä sen- ja sopimuskunnille. Kuntayhtymälle on voitu jättää tulokseen ai noas taan Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuutta vastaava erä (noin 0,7 M ). Aiemmin voimassaolleen käytännön mukaan kun tayh ty mäl le voitiin lisäksi jättää tulokseen lainan lyhennysohjelmaa vas taa va summa, jolloin H-Seitsikon rahoitusosuuden lisäksi tulosta jäi kuntayhtymälle runsaat 1 M. Yhteenlaskettu tulostavoite vuodel le 2016 olisi tällöin noin 2 M. Menettelytapamuutoksesta so vittiin tuolloin väliaikaisena ratkaisuna. Esille on nyt noussut kysymys siitä, tulisiko tuloksen käsittelyssä pala ta alkuperäiseen tai sen kaltaiseen menettelytapaan. On esitetty mah dol li suus, voitaisiinko H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävän tulok sen jaossa noudattaa jakoa esim siten, että tuloksesta 50 % jaettai siin jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jäisi kuntayhtymän käyttöön. Tämän ehtona voisi kuitenkin olla maltillinen, esim < 3 %:n jäsenkuntalaskutuksen kasvu. Hallitus linjaa keskustelussa raamitusta myös tältä osin. Suunnitteluohjeita: Kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua ja suun nitte lu työ tä ohjaavaa ensisijassa kuntayhtymän hyväksytty strategia. Kun ta yh ty män strategista johtamista konkretisoi kuntayhtymälle hyväk syt tä vä hyväksyttävä Bsc-kortti. Tässä määritellään tavoitteet ja toi men pi teet neljän näkökulman kautta: henkilöstö, prosessit, asi akkaat/po ti laat ja talous. Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat tämän poh jal ta edelleen omat suunnitelmat bsc-näkökulmien mukaisesti. Yk si köis sä toiminta- ja taloussuunnitelmakausi kestää kesän yli elokuun puoliväliin saakka. Tulosalueet ja edelleen tulosyksiköt laativat bsc-kor tit kuntayhtymän yhteisten hyväksyttyjen tavoitteiden mu kaisi na siten, että kunkin yksikön tavoitteissa kohdennetaan ja konk re tisoi daan kuntayhtymän strategian mukaisia ja yhteisiä tavoitteita oman yksikön toimintaan soveltuviksi. Bsc-korttien lisäksi tulos- ja vas tuu yk si köt laativat em määräaikaan mennessä määrärahojen perus tei na ja toiminnallista suunnittelua kuvaavat suun nit te lu lo makkeen (excel-liite). Tavoite on, että lomakkeita ei täytetä vain hal linnon budjettitarvetta varten, vaan lomakkeita hyödynnetään en si si jas-

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 sa perusteena määrärahan rakenteellisille muutoksille sekä yksikön oman toiminnan kehittämistyölle. Koulutussuunnittelun osalta erikois sai raan hoi dos sa laaditaan erillinen suunnitelma, joka ei sisälly tä hän toiminta- ja taloussuunnittelukonseptiin. Tavoitekorttien sekä toiminta- ja taloussuunnittelun perusteena olevien taulukoiden lisäksi tulos- ja vastuuyksiköt tekevät omat mää rära ha esi tyk set yhteistä budjettia varten yhteisten toimintamallien mukai ses ti. Määrärahaesitykset tallennetaan ta lous suun nit te lu oh jelmaan, joka avataan vastuuyksikköjohtajien käyttöön. Mää rä ra ha esitys ten tekemistä varten esimiehille järjestetään koulutusta. Talousjohtaja antaa suunnittelutyöstä yksiköille tarkennetun ohjeen. Peruspalvelulautakunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet Jytan bud je toin nin valmistelusta. Oheismateriaalina luonnos kuntayhtymän tavoitekortiksi (bsc-kortti). Toimitusjohtajan esitys: Hallitus hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen kuntayhtymän toi minta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaiseksi tavoitekortiksi vuosille sekä käynnistää tämän pohjalta tulosalue- ja tu los yk sikkö koh tai sen toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelun. Hallitus keskustelee budjetoinnin perusteista ja ohjeistaa valmistelua se kä budjettiraamitusta. Budjetoinnin aikataulutuksen mah dol lis ta misek si talousjohtaja antaa käydyn keskustelun pohjalta tulosalueille ta lous ar vion valmistelua koskevan alustavan toimintaohjeen. Päätös: Hallitus hyväksyi bsc-kortin perusteeksi toimintasuunnittelulle. Hallitus keskusteli budjettiraamituksesta sekä tuloksen käsittelystä. Tarkennettu raamitus tuodaan hallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Hallitus 72 Valmistelu: vs toimitusjohtaja Telimaa, talousjohtaja Korkiakoski Kuntayhtymän bsc-tavoitekortin hyväksymisen jälkeen yksiköissä on käyn nis tet ty toiminta- ja taloussuunnittelu. Yksiköiden esitykset tulee jät tää keskushallinnolle mennessä. Budjettieuroraamin

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 osal ta yk si köi den ohjeistusta tarkennetaan tämän hallituspäätöksen jäl keen. Budjettiraamin osalta yleinen lähtökohta on se, että vuosina saavutettu maltillinen menokasvu voidaan säilyttää. Ulkoisen bud jet ti me non raami olisi tällöin noin + 1 %. Budjettiraamituksessa ensisijainen on kuitenkin jä sen kun ta las ku tuksen raa mi. Jä sen kun ta las ku tuk ses sa kasvu tulee säilyttää kor keintaan ny kyi sel lä kasvun tasolla. Täl löin jäsenkuntalaskutuksen kasvu voi si bud jet ti muu tos ten jälkeen ol la korkeintaan + 2,2 %. Ja eh dot tomas ti mie luum min alle tämä. Mi kä li ulkoisessa budjettiraamissa tehdään toi min nal li siin muutoksiin pe rus tu via muutoksia, tulee näiden vai ku tus koh dis tua jäsenkuntiin vain siten, että kaikissa tilanteissa jä sen kun ta ko ko nais las ku tus jää al le + 2,2 pro sen tin. Jäsenkuntien kus tan nus ke hi tys tä ra sit taa piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten en na koi tu yk sik kö kus tan nus ten nousu. Raamiehdotus on sama kuin vuo del le 2015 hyväksytty. Raami ei mahdollista henkilötyön resurssilisäyksiä. Uudet hen ki löstö re surs si tar peet tulee voida kattaa toimintoja ja teh tä vä ni mik kei tä muut ta mal la tai ostopalvelun muuttamisella omaksi toi min nak si. Jotta va ki nai nen vakanssi voidaan esittää perustettavaksi, tu lee olla esim. mää rä ai kai sen täytön kautta näyttö siitä, että omalla toi min nalla saavutetaan se kä toiminnallinen että taloudellinen hyöty os to palve luun verrattuna. Kuntahinnat pyritään säilyttämään lähes nykyisellä tasolla. Vuonna 2015 on käytössä pääosin vielä vuoden 2012 kuntahinnat. Yk sit täisiä muu tos tar pei ta hin nas tos sa on lähinnä työtapojen muutosten myö tä, mut ta yleistä ko ro tus pai net ta ei budjettiesitykseen sisällytetä. Mer kit tä vät laiteinvestoinnit mm radiologiassa tulevat edellyttämään hin nan tar kis tuk sia. Kus tan nus las ken taa tar ken ne taan edelleen. Hin nas toa tar kis te taan vain pe rus tel lus ta syystä. Tulostavoite kuntayhtymässä on vuoteen 2013 saakka ollut lai nan lyhen nys oh jel man sekä myöhemmin myös H-Seitsikon ra hoi tus osuuden kat ta mi nen. Lainan lyhennysohjelma on noin 1,3 M. H-Seit sikon ra hoi tus osuus on arviolta vajaat 1 M. Vuosina tulok ses ta on pa lau tet tu jäsen- ja sopimuskunnille koko ylijäämä poislu ki en H-Seit si kon rahoitusosuus. Hallitus päätyi menettelyyn tuolloin poik keus rat kai su na. Vuodelle 2016 hallitus on keskustellut mah dol lisuu des ta siirtyä kun ta yh ty män toiminnan kehittämistä taloudellisesti

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 ja toiminnallisesti kan nus ta vam paan tuloksen käsittelymenettelyyn. Vuodelle 2016 esi te tään raa mi tuk ses sa tulostavoitteeksi H-Seitsikon ra hoi tus osuu den kat ta mi sen jälkeen saavutetun mahdollisen yli jäämän jaet tua käsittelyä kuntayhtymän sekä jäsen- ja sopimuskuntien kes ken. Investointiohjelma tulevalla suun nit te lu kau del la on edelleen raskas. Kor jaus ra ken ta mi nen jatkuu hy väk sy tyn investointisuunnitelman mukai ses ti. Suunnitelmakauden päättyessä nyt tiedossa ole va oh jel ma on kuitenkin lähes val mis. Korjausrakentaminen jatkuu kuitenkin myös tämän jälkeen. Myös toimintojen uu del leen järjes te lyt edellyttävät ra ken ta mis hank kei ta. Monelta osin ra ken ta misin ves toin nit ovat yh tey des sä Kok ko lan tk-sairaalan ra ken ta mis suunni tel miin. Rakentamisen in ves toin ti tar ve vuodelle 2016 on noin 4 M, atk-in ves toin nit ar viol ta 1 M se kä laiteinvestoinnit "normaalin" 1 M :n sijaan lähes 2,8 M joh tuen ra dio lo gian lai te in ves toin ti tarpees ta. Lisäksi investointibudjetissa va rau du taan Kiinteistöyhtiö H-Seit si kon rahoitusosuuteen. Ko konai suutena investointiohjelma on 9-10 M. Investointitaso on sama kuin vuo del le Poistot ovat ar viol ta noin 5 M. Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä edellä todetut budjettiraamituksen pe rusteet vuo del le 2015 ohjeeksi tulosalueille talousarvion laadintaa varten. 1. Ensisijainen budjettiraami on jäsenkuntalaskutuksen (eri kois sairaan hoi to sis ensihoito) kasvu max +2,2 % vertailuperusteena tp-ennus te Yksiköiden talousarvion valmisteluohje: ulkoisten menojen kasvu max + 1% vertailuperusteena tp-ennuste Tulostavoite: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävästä tuloksesta 50 % jae taan jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jää kun ta yh tymän käyt töön. Menettelyn ehtona on, että erikoissairaanhoidon (sis en si hoi to) jä sen kun ta las ku tuk sen keskimääräinen kasvu on kor keintaan +3 % vuo den 2015 tasoon verrattuna. Muussa tapauksessa H-Seit si kon ra hoi tus osuut ta ylittävä ylijäämä jaetaan jäsen- ja so pimuskunnille.

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Päätös: Stefan Högnabba Tina Lindskogin kannattamana esitti, että kohdan 3 osal ta tulostavoite on: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävä osuus jae taan jäsen- ja sopimuskunnille. Koska oli tehty toimitusjohtajan esityksestä poikkeva kannatettu esitys, pää tet tiin suorittaa äänestys. Äänestystavaksi valittiin kä dennos to ää nes tys. Suoritetussa äänestyksessä toimitusjohtajan esitystä kannatti 8 jä sen tä ja Högnabban kannatettua esitystä kannatti 2 jäsentä. Äänestystuloksen mukaisesti hallitus hyväksyi toimitusjohtajan tekemän päätösesityksen. Merk. Tina Lindskog saapui kokoukseen klo asian käsittelyn alussa. Hallitus 106 Valmistelu: talousjohtaja Minna Korkiakoski Hallintokunnissa on valmisteltu hallituksen antaman ohjeistuksen poh jal ta talousarvioluonnos. Luonnos sisältää käyttötalouden sekä in ves toin tien esitykset. Talousarvion valmistelu on tehty Kuntayhtymän tällä hetkellä voimas sa olevan strategian linjauksin eikä siihen ole aikataulullisesti ollut mahdollista liittää päivitettyä strategiaa. Uuden toiminnallisen ja alu eel li sen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmistelu tuot taa myös uuden strategian, mikä tullee vaikuttamaan suun ni telma kau den suunnitelmavuosien toiminta- ja ta lous suunnit te luun. Käyttötalousbudjetti on pyritty laatimaan kesäkuu - elokuu 2015 talous to teu ma tie don pohjalta mahdollisimman realistisena budjettina. Myös tu lo poh jaa on tarkistettu toteutumatietojen perusteella. Tämä on joh ta mas sa merkittävään jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin tuot to jen kas vu odo tuk seen. Käyttötaloudessa merkittävä haaste on henkilöstöbudjetointi. Vuoden 2015 aikana palkkabudjetti on osoittautunut päivystystoiminnan laa jen tu mi sen, vaativien hoitojen kotouttamisen sekä jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun myötä tarpeeseen nähden osin liian

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 pie nek si. Vuoden 2015 budjettiin sisällytettiin noin 1 M :n si jais kustan nus ten säästöhaaste, jota ei ole pystytty toiminnallisesti muut tuneis sa olosuhteissa toteuttamaan. Tämä nostaa tarvetta kasvattaa palk ka bud jet tia vuoden 2015 tasosta. Oman toiminnan vah vis tu minen ja erityisesti päivystystoiminnan laajentuminen nostavat sekä eril lis kor vaus ten määrää että edellyttävät osin suurempaa hen ki löstö mää rää. Lisäksi budjettivuoteen sisältyy odotus, että lääkäritilanne ko he nee entisestään keskussairaalassa. Vuonna 2015 brut to mää rära ha tar ve on pystytty kattamaan somatiikan piirin ulkopuolisen hoidon säästöillä sekä tuloksen kannalta erityisesti sopimus- ja ul kokun tien kasvavilla myyntituotoilla. Yksikkökohtaisen toteumatietoihin perustuvan inhorealistisen bud jetoin ti kier rok sen jälkeen palkkabudjettiesitykseen sisältyi + 5,2 %:n eli + 2,7 M :n suuruinen kasvu (vrt ta15-ta16). Tässä vaiheessa palkka bud jet tiin on kuitenkin budjetin tasapainottamisen vuoksi jouduttu te ke mään vajaan 0,5 M :n palkkasäästö, joka budjettiteknisesti on koh dis tet tu kaikille yksiköille prosentuaalisessa suhteessa. Sääs törat kai sun jäl keen henkilöstökustannusten kokonaissumma on 69 M ja sii hen si säl tyy + 4,3 %:n eli 2,8 M :n suuruinen kasvu (vrt ta-ta). To teu tuak seen hen ki lös tö bud jet ti edellyttää hen ki lös tö kus tannus ten sääs töi hin pe rus tu via toimenpiteitä. Vuoden 2016 budjettiin voidaan edelleen sisällyttää odotus so ma tiikan piirin ulkopuolisen hoidon ostojen säästöistä. Psykiatriassa si tävas toin joudutaan kasvattamaan budjettisummaa Visalan ja Malmin kas va nei den ostojen vuoksi. Kokonaisuutena piirin ulkopuolisen hoidon ostoihin on luonnoksessa sisällytetty - 3,8 %:n eli noin - 0,6 M :n suuruinen säästötavoite budjetista budjettiin (kokonaissumma 16,3 M ). Palveluiden ostoissa (kokonaissumma 19,2 M ) esitetään saatavan - 1,6 %:n eli noin - 0,3 M säästö. Aineissa ja tarvikkeissa (kokonaissumma 16,2 M ) budjettiesitys on lä hes edellisvuoden tasolla. Muissa toimintakuluissa (2,6 M ) kasvu + 21,7 % eli + 0,5 M tulee pää osin vuokrien ja kiinteistöveron kasvun kautta. Kokonaisuutena budjettiluonnoksen bruttomenojen (123,3 M ) kasvu on + 2,0 % eli + 2,5 (vrt ta15 - ta16).

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Tulot on arvioitu menojen tavoin syyskesän 2015 tilanteen to teu maen nus teen mukaisesti. Tämä mahdollistaa merkittävän kasvun ul kokun tien sekä sopimuskuntien myyntituottoihin budjettiluonnoksessa. Ra hoi tus poh jan laajentumisen myötä voidaan tur va ta jäsenkuntien mal til li nen kustannuskasvu. Jäsenkuntien kustannuskehitys pe rustuu nollakasvuun ja jäsenkuntalaskutus säilyy budjettiluonnoksessa vuo den 2015 budjettitasossa. (1.000 ) TA 16luonnos TA 15 vrt % Jäsenkunnat ,0 Sopimuskunnat ,6 Ulkokunnat ,3 Jäsenkuntalaskutuksen arvioitu kustannuskasvu vuo den 2014 (sekä tp 2013) tilinpäätökseen näh den on noin + 4,3 %. Vuoden 2014 ti linpää tök sen yhteydessä kunnille kohdistettiin mer kit tä vä mak su pa lautus, joka alensi vertailuvuosien kustannustasoa (jä sen kun ta las ku tus 2014: 96,5 M ja vuonna 2013: 95,9 M ). Kokonaisuus on johtamassa ylijäämäiseen noin 1 M :n tulokseen. Tu los vastaa arvioitua H-Seitsikon rahoitusosuutta. Hallituksen linjauk sen mukaisesti tuloksen käsittelyssä noudatetaan mahdollisen bud je toi tua suuremman ylijäämän osalta 50 % / 50 % ja ko pe rus tetta. Investointisuunnitelma (10,7 M ) sisältää rakentamiseen 5,7 M :n suu rui sen varauksen, laiteinvestointeihin 1,5 M sekä tietohallinnon in ves toin tei hin 1 M. Investointimääräraha sisältää 1,5 M :n suurui sen investointikokonaisuuden, jolla katetaan uuden so te-or ga nisaa ti on ja kuntayhtymän perustamiseen liittyviä muutos- ja pe rus tamis kus tan nuk sia. Kyseinen summa esitetään katettavaksi vuoden 2015 ylijäämäisestä tuloksesta tehtävällä investointivarauksella. Lisäk si investointibudjettiin on esitetty H-Seit si kon rahoitusosuudeksi ar vioi tu 1 M, joka katetaan vuoden 2016 talousarvioon suunnitellulla ylijäämällä. Rakentaminen kohdistuu pää osin F-siipeen, jossa si jait see mm välinehuolto. Re mont ti suun ni tel ma tarkentuu käyt tösuunnitelman yhteydessä. Edellä esitetyt luvut on budjettivalmistelun mukaisia tie toja. Budjettiluonnos esitellään tarkemmin kokouksessa.

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Budjetti tulee hallituksen käsiteltäväksi Jytan pe rus pal ve lu lau ta kunnan sekä yhteistoimintaryhmän käsittelyjen jälkeen lokakuun kokouk ses sa. Vs Toimitusjohtajan esitys: Hallitus merkitsee tiedoksi budjettivalmistelun tilanteen, keskustelee sen sisällöstä sekä ohjeistaa virkamieskuntaa sen jat ko val mis te lussa. Päätös: Hallitus keskusteli budjettiluonnoksesta. Valmistelua jatketaan luonnoksen suuntaisesti. Valmistelun yhteydessä laaditaan selvitys esitetyn Uuden Sote-organisaation perustamishankkeen (investointi) sisällöstä sekä kustannuksista. Hallitus 117 Valmistelu: talousjohtaja Minna Korkiakoski Hallituksen käsittelyn jälkeen talousarvio-dokumentin valmistelua on jatkettu luonnoksen pohjalta ja sen linjauksin. Lisäksi on laadittu kustannusarvio Uuden Sote-organisaation perustamishankkeen kustannuksista sekä luonnos sen sisällöstä. Perustamishankkeen kustannusarvio on noin 3 M. Talousarvioluonnokseen on kuitenkin sisällytetty vain 1,5 M :n suuruinen määrärahavaraus ja sen rahoitusperusteena on investointivaraus vuoden 2015 tuloksesta. Talousarvioluonnos on käsitelty yhteistoimintaryhmässä Samana päivänä talousarvioluonnos sekä alustavat kuntakohtaiset maksuosuusennusteet on esitelty jäsenkuntien edustajille. Kuntakohtaiset kustannusarviot on esitetty talousarvio-dokumentin Informatiivisessa osiossa. Oheismateriaalina Toiminta- ja talousuunnitelma vuodelle 2016 ja suunnitelmakaudelle Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se 1. Hyväksyy erikoissairaanhoidon osalta sitovuustasoksi:

26 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 toiminnalliset ta voit teet ja nii hin liit ty vät suoritemäärätavoitteet ko ko kun ta yh ty mää kos ke val la ta sol la tuloslaskelma (ul koi set toimintatuotot, ulkoiset toimintakulut, tilikauden tulostavoite) investoinnit (kokonaismäärä, netto) rahoituslaskelma (talousarviolainan määrä) 2. Hyväksyy erikoissairaanhoidon talousarvion ja -suunnitelman vuosille liitteen mukaisena Toiminnalliset ta voit teet ja nii hin liit ty vät suoritemää - rätavoitteet ko ko kun ta yh ty mää kos ke val la ta sol la Tuloslaskelma ulkoiset toimintatuotot ulkoiset toimintakulut tilikauden tulos Investoinnit netto Rahoituslaskelma Pitkäaikaisten lainojen lisäys Hyväksyy kuntayhtymän Talousarvion ja -suunnitelman asiakirjan liitteen mukaisena erikoissairaanhoidon ja ke hi tysvam ma huol lon osalta. 4. Sisällyttää Kuntayhtymän Talousarvio ja -suunnitelma asiakirjaan peruspalvelulautakunnan hyväksymän Pe rus pal velu lii ke lai tos Jy tan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä hyväksyä samalla Jytan toi min nal li set ja ta lou del li set tavoit teet osa ksi kun ta yh ty män talousar viota. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt Hallituksen esitys valtuustolle:

27 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Valtuusto päättää 1. Hyväksyä erikoissairaanhoidon osalta sitovuustasoksi: toiminnalliset tavoitteet ja niihin liittyvät suoritemäärätavoitteet koko kuntayhtymää koskevalla tasolla tuloslaskelma (ulkoiset toimintatuotot, ulkoiset toimintakulut, tilikauden tulostavoite) investoinnit (kokonaismäärä, netto) rahoituslaskelma (talousarviolainan määrä) 2. Hyväksyä erikoissairaanhoidon talousarvion ja -suunnitelman vuosille liitteen mukaisena Toiminnalliset tavoitteet ja niihin liittyvät suoritemäärätavoitteet koko kuntayhtymää koskevalla tasolla Tuloslaskelma ulkoiset toimintatuotot ulkoiset toimintakulut tilikauden tulos Investoinnit netto Rahoituslaskelma Pitkäaikaisten lainojen lisäys Hyväksyä kuntayhtymän Talousarvio ja -suunnitelma asiakirjan liitteen mukaisena erikoissairaanhoidon ja ke hi tys vam mahuol lon osalta. 4. Sisällyttää Kuntayhtymän Talousarvio ja -suunnitelma asiakirjaan peruspalvelulautakunnan hyväksymän Pe rus palve lu lii ke lai tos Jytan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä hyväksyä samalla Jytan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet osaksi kuntayhtymän talousarviota. Liite A 16, Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 ja suunnitelmakaudelle

28 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Hallitus Hallitus Hallitus Valtuusto 16 Päätös: Talousjohtaja selvitti valtuustolle toiminta- ja taloussuunnitelman pääkohdat ja painotukset. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen. Useissa puheenvuoroissa otettiin esille henkilöstön merkitys hyvän tuloksen tekemisessä ja haluttiin välittää kiitokset hyvästä työstä. Liitteet TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA

29 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Valtuusto 17 JÄSENKUNNILTA VUONNA 2016 PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERINNÄN PERUSTEET SEKÄ KANTOAIKOJEN JA VIIVÄSTYSKORON HYVÄKSYMINEN Hallitus 118 Valmistelu: Talousjohtaja Perussopimuksen 22 :n mukaan palvelun hinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kus tannuk set, yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväk sy mi sen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hal litus, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta kuitenkin pe ruspal ve lu lau ta kun ta, etukäteen mennessä. Yksikköhintoja voidaan alentaa toimintavuoden aikana. Korotus on mah dol li nen, jos se perustuu talousarvion muutokseen tai jos siitä on valtuusto tehnyt päätöksen. Erikoissairaanhoito Palvelumaksut Palvelumaksut määräytyvät erikoisala-/sairausryhmäkohtaisesti yk silöi dyin palveluhinnoin, joiden lisäksi peritään erikseen määritellyistä toi men pi teis tä, kalliista tutkimuksista, lääkkeistä, apuvälineistä ja hoi dos ta erilliset hinnat. Tehohoidon ja sydänvalvontayksikön pal velut laskutetaan erikseen, mikäli ne eivät kuulu palvelupakettiin. Palveluhinnaston hyväksymisen yhteydessä hallitus päättää siitä, käy te tään kö ko vuonna ns lisähintapäivä -hinnoittelua. Hinnaston valmistelun tueksi vahvistetaan kuntayhtymässä kus tannus las ken taa ja kustannustietoisuutta. Yksikköhintojen laskennassa py ri tään kohti välisuoritehinnoittelua. Valmistelu etenee yhteistyössä er va-alu een kesken. Valmiuden ylläpitomaksu Perussopimuksen 25 :n mukaan erityisvelvoitteista aiheutuvien kus tan nus ten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään valtuuston vah vista mien perusteiden mukaan määräytyvä maksu. Maksua ei esitetä perittäväksi. Kalliiden hoitojen tasausmaksut Perussopimuksen 23 :n mukaan kalliiden hoitojen sekä 24 :n mukaan kuntien osuuksien suurten vuosittaisnousujen ta saus me net te-