Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena

Transkriptio

1 Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOVUODELLE 2015 JA SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 56 Talousjohtaja Minna Korkiakoski Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaa ensisijassa kun ta yh ty män hyväksytty strategia. STRATEGIA: Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa Asiakkaisiin ja potilaisiin Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä Sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa riskien hyvää hallintaa turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat so pusoin nus sa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio

2 Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Yleiset talousnäkymät: Valtiovarainministeriön kevään 2014 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen BKT laski 1,4 %vuonna %. En nus ten mukaan kan sain vä li ses tä taloudesta on saatu rohkaisevia signaaleja. En nusteen mukaan Venäjän kasvunäkymät ovat heikot ja ennusteen jälkeen on Ukrainan kriisi edelleen heikentänyt näitä näkymiä ja hei jastuu myös Suomen talouteen. Tänä vuonna BKT:n ennustetaan kasva van 0,5 %, vuonna ,4 % ja vuonna ,8 Korkokehityksessä arvioidaan tapahtuvan maltillista nousua tänä ja en si vuonna. Vuonna 2016 kolmen kuukauden euriborin vuo si kes kiar vok si ennustetaan 1,3 %. Raaka-aineiden hintojen arvioidaan hieman alenevan. Työttömyysasteen, viime vuonna 8,2 % ja tänä vuonna 8,4 %, ar vioidaan hitaasti alenevan, vuonna ,3 % ja ,1 %. Vas taavas ti työllisyysaste, joka viime vuonna oli 68,5 % ja tänä vuonna arvioi daan samaksi, kasva vain vähän, vuonna ,9 % ja vuonna ,5 %. Ansiotason kehitys arvioidaan maltilliseksi, indeksin muu tos viime vuonna 2,0 %, tänä vuonna 1,3 % ensi vuonna 1,2 % ja vuonna ,5 %. Julkisen talouden velkamäärä pysyy kor keana. Paikallishallinnon, kuntatalouden, arvioidaan pysyvän selvästi ali jäämäi se nä vuosina Kuntien verotulot kasvavat näinä vuo si na keskimäärin runsaat 3 %. Kuntien yhteisöveron ja ko-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön määrä aikainen korotus poistuu vuonna 2016, mikä alentaa kuntien verotulokertymää kyseisenä vuon na. Valtionosuudet supistuvat vielä 2015 ja kasvavat sen jälkeen maltillisesti, keskimäärin runsas1,5 % vuodessa. Val tion ta louden sopeutustoimet leikkaavat valtionosuuksia 1,4 mrd eurolla vuoden 2017 tasolla. Yhteensä kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kas vu jää siten keskimäärin 2,3 prosenttiin.kuntien ko ko nais me no jen arvioidaan kasvavan hieman kokonaistuloja nopeammin. Erityisen vaikeaksi on muodostumassa kun ta ta lou den tila Kes ki-pohjan maal la. Alueemme verotulotaso jää sel väs ti maan kes ki ar von alapuolelle. Valtionosuudet kattavat kuitenkin ainakin tois tai sek si merkittävän osan tulovajeesta, joka muodostuu alhaisesta ve ro tu lota sos ta. Maakunnan kuntien velkaantuneisuus on selvästi kor keampaa kuin muussa maassa. Osin tämä se lit tyy viime vuosien kor keal la investointiasteella. Kuntatalouden kan to ky ky ei ole kes tä nyt

3 palveluiden järjestämistarpeen aiheuttamia kus tan nuk sia. Kun nat ovat velkaantuneet. Kuntien väliset erot ovat kas va mas sa. Ylei seen taloustilanteeseen liittyvä epävarmuustekijät ja valtiontalouden sopeu tus toi met pakottavat kunnat jatkamaan varovaista me no po li tiikkaa. Kuntayhtymän toiminta- ja talousnäkymät: Budjettivalmistelu käynnistyessä on monilta osin auki. Ei vielä tar koin tiedetä, mitä tuleva so te-uu dis tus tulee merkitsemään sai raan hoi topii rin toiminnalle ja kun tien rahoitusjärjestelyille. Toiminta- ja ta loussuun nit te lun läh tö koh ta kuitenkin on, että toimintaa suun ni tel laan päivystävän sai raa lan lähtökohdista. Samalla varaudutaan alu eel lisiin toi min ta muu tok siin ja palvelukysynnän muutoksiin. Tässä vaihees sa oleel lis ta on, että keskussairaalan toiminta ja talous ovat sekä laadultaan, ima gol taan että kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Keskus sai raa laa kehitetään edelleen siten, että se vastaa pientä maakun taa laajemman väestön erikoissairaanhoidon päi vys tys pal ve lu jen tarpeeseen ja kysyntään. Jäsenkuntien lisäksi kes kus sai raa la panostaa vahvasti myös mui den lähialueen kuntien potilaiden hoi don tuottamiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Toimiva integraatio alueen sote-toimijoiden kesken on keskeinen tavoi te. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatioista, Pe rus pal velu lii ke lai tos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä kes kus sai raa la, muodostuu yhtenäinen palvelujen tuottaja. Ta voittee na on maakunnan jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon koko nais kus tan nus ten suhteellinen lasku, tavoitetasona tavoitteena maan tarvevakioitua keskiarvotasoa alhaisemman kustannukset. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Kun ta yh ty män tase on vah vas ti ylijäämäinen eikä painetta kuntahintojen ko ro tuk sel le ole alijää män kattamisvelvoitteen perusteella. Myös peruskorjauksen inves toin ti oh jel ma tulee pääosin valmiiksi suun ni tel ma kau den aikana. Ra ken ta mi sen kustannukset ovat jo pitkälti sisällytetty nykyiseen palve lu hin nas toon. Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat pysyneet mallisella noin + 1 %:n kustannuskasvun tasolla vuosien ajan. Myös jäsenkuntalaskutuksessa on samaan aikaan päästy runsaan + 2 %:n tasolle, mikä vallinneeseen kehityshistoriaan nähden on hyvin mal til li nen. Myös Peruspalveluliikelaitos Jytan kustannuskehitys kään tyi reippaasta kasvusta kustannusten alenemiseksi vuoden 2013 aikana. Maakunnan kuntien terveydenhuollon kokonaiskustannukset asu kasta kohti laskettuna ovat kuitenkin edelleen maan kattavissa ver tai lulas kel mis sa korkeahkot. Kehityksen suunta on viime vuosina kui ten-

4 kin ollut myön tei nen. Kustannusten alentaminen tai ainakin me nokas vun hillintä on kuitenkin tarpeen. Tuotantokustannusten kasvua on erikoissairaanhoidossa hillinnyt paran tu nut erikoislääkäritilanne, asiantuntijapalveluiden ostojen vä hentä mi nen, piirin ulkopuolisen hoidon os to jen vähentyminen sekä henki lös tön sairauspoissaolojen vähentyminen. Myönteinen kehitys täl tä osin alkoi vuonna Näiden osal ta myös vuoden 2014 en sim mäinen vuosineljännes on toteutunut myönteisesti. Taloussuunnitelmalle asetettavat tavoitteet: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokonaiskustannusten kasvu tu lee pitää mahdollisimman alhaisena. Jäsenkuntien taloudellinen kan to ky ky ei salli sosiaali- ja ter vey den huol lon kokonaisuudessa kustan nus kas vua. Tosin jä sen kun nis sa on myös huomioitu myön tei ses ti erikoissairaanhoidon rau hoit tu nut kustannuskasvu parin viime vuoden aikana. Edelleen kunnista on kuitenkin esitetty vaatimuksia jo pa 0-kasvulle. Suunnitelman valmisteluaineistossa talousarvion realistisena läh tökoh ta on arvioitu, että perustuotannon kustannuskasvu on pys tyt tä vä pitämään erikoissairaanhoidossa vuosien 2012 ja 2013 tavoin ta voittee na tilinpäätösten välinen noin +1 %:n kasvu. Kustannushaasteita on tällä hetkellä ensihoidossa sekä päi vys tys toimin nan edellyttämissä mahdollisissa re surs si li sä tar peis sa. Myös toimin nan muutokset ja osin laajentuminen esim syn ny tys toi min nas sa ja mahdollisesti psykiatrisessa hoidossa tuovat brut to me noi hin merkit tä vän lisäpaineen. Brut to me no jen mahdollinen kasvu tulisi kui tenkin voida kattaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevalla pal ve lu ky syn näl lä ja myyntituotoilla Talousennusteiden perusteella voidaan ennakoida, että palk ka kustan nus ten nousu vuonna 2015 tulee olemaan prosentin luokkaa. Tavoitteena tulee olla realistinen budjetti. Toi min ta suun ni tel man ja ta lous suun ni tel man tulee vastata toisiaan. Kuntataloudessa on totuttu tekemään talousarvion raamipäätös useim mi ten muotoa edellinen tp + x %, kuluvan vuoden tp-ennuste + x % tai kuluvan vuoden ta + x %. Tuotantobudjetoinnin nä kö kul masta menojen minimointi onkin useimmiten perusteltua tehokkaan ja talou del li sen tuotannon varmistamiseksi. Kuntayhtymässä, joka saa run saat 15 % palvelumaksutuloistaan jäsenkuntien ulkopuolelta, joudu taan budjettiraamia arvioimaan myös nettonäkökulmasta. Pienellä li sä re sur soin nil la saatetaan mahdollistaa merkittäviäkin tulovirtoja piirin ulkopuolelta. Myös laajojen projektien aiheuttama brut to me no jen mer kit tä vä kin kasvu voi johtaa nettotasolla pieniin kun ta koh tai siin kus tan nus kas vui hin. Erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien nä kö kulmas ta raa mi ajat te lus sa ensisijainen intressi lieneekin jä sen kun tien

5 palvelumaksujen kasvuna määriteltävä raamitus, ei kun ta yh ty män tuo tan to bud je tin bruttomenokasvu. - Tältä osin peruskunnan ja kunta yh ty mäs sä erikoissairaanhoidon budjetointiajattelu poikkeaa pai notuk sil taan toisistaan. Taloussuunnittelussa on huomioitavana useita eri bud jet ti nä kö kul mia ja tavoitteita: - Lähtökohtana tuotannon bruttomenobudjetti joka ei erittele erilaisia tu lo vir to ja; tavoitteena matala kasvuprosentti ja korkea tuottavuus; kei no na myös Lean-ajattelu - Tuotannon bruttotulobudjetti, jonka sisällä tavoitteena jäsenkuntien mak su osuuk sien pieni kasvu ja muun rahoituksen suhteellinen kas vu - Nettobudjetoinnin mahdollistamisen arviointi, kun käyt tö ta lous brutto me no jen kasvattamisella voidaan lisätä jäsenkuntien ulkopuolisia tu lo ja - Kuntayhtymän budjetin raamin vaihtoehdot: 1) bruttomenojen kasvu raa mi tai 2) jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuraami Strategiset kehittämistavoitteet: Suunnitelmakauden toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu hy väk syttyyn strategiaan, sen arvoihin, missioon ja visioon sekä ase tet tui hin strategisiin päämääriin. Kuntayhtymän johtoryhmässä on valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä toi min ta- ja laadunhallintaan perustuvia ja hyväksyttyyn strategiaan poh jau tu via toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet, toimen pi teet ja mittarit on koottu luonnokseksi kuntayhtymän yh tei ses tä bsc-kortista, jonka pohjalta tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitekorttinsa. Lähtökohtana on - vähemmän on enemmän - ideolo gia, jossa pyritään asettamaan strategisten linjausten rinnalle myös konkreettisia tavoitteita ja määrällisesti hallitusti, jotta nämä voi daan myös talousarvio- ja suunnitelmakauden aikana mää rä tie toi sel la ja valikoiden suunnatulla työllä täyttämään. Toiminnallisia kehittämiskohteita suunnitelmakauden aikana: Koko kuntayhtymässä ja kuntayhtymän toiminta-alueella te hos te taan ennaltaehkäisevää toimintaa, parannetaan hoitoketjujen toi mi vuut ta, tehostetaan henkilökunnan rekrytointia, hillitään piirin ul ko puo li sen hoidon ostamisen tarvetta, tuetaan työssä jaksamista ja osaa mis ta, organisoidaan ja kehitetään kuntoutustoimintaa sekä te hos te taan informaatioteknologian palvelujen toimivuutta ja ra por toin tia. Tukipalvelutoimintojen toimintakäytäntöjä vakioidaan. Kes kus sai raalas sa kehitetään avohoitoista toimintatapaa poliklinikkatoimintoja orga ni soi mal la, päiväaikaista hoitotoimintaa ja lyhytkestoista eri kois sairaan hoi toa edelleen kehittämällä. Sairaalassa varaudutaan päi vys-

6 tys ase tuk sen asettamiin haasteisiin ja tuetaan riittävää päi vys tys valmiut ta. Toiminta-alueen laajentuessa tai muuttuessa huomioidaan re surssoin nin nettomuutostarpeet. Suunnitelmakaudella harkittavana on eri tyi ses ti psykiatrian mahdolliset muutokset. Toimitilasaneerauksia jat ke taan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakaudelle kohdistuu mer kit tä vät tarpeet erityisesti radiologian laiteinvestointeihin. Kol me na peräkkäisenä vuonna radiologian tarve on vuosittain runsaat 1 M. Mikäli esitys toteutetaan, tämä tulee yli kaksinkertaistamaan vuo tui sen laiteinvestointibudjetitarpeen. Keskussairaalan toiminnan lähtökohtana on päivystävän sairaalan roo lin vahvistaminen. Tähän tarvitaan myös ulospäinsuuntautunutta toi min ta- ja johtamisotetta. Tiedottamista vahvistetaan ja siinä huomioi daan myös potilaiden vapaasta hoitopaikan valintaoikeudesta syn ty vä tiedon tarve ja markkinointiperusteet. Keskussairaala myy suun ni tel lus ti palveluja myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa toimii tällä het kel lä esh:n ja alueen peruspalveluiden jaetuilla resursseilla, oto-työ nä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee ratkaistavaksi, edel lyt tää kö toiminta erillistä vakanssiresurssointia. Organisaation johtamisjärjestelmää kehitetään suunnitelmakaudella. Läh tö koh ta na tulee olla selkeät valta- ja vastuusuhteet, strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien kirkastaminen sekä operatiivisen toi min nan johtamisen tukeminen. Toiminnan johtamisessa yksikköja organisaatiorakennetta arvioidaan ja muutetaan toiminnallisen ja ta lou del li sen vai kut ta vuu den parantamiseksi. Peruspalveluliikelaitoksessa vakiinnutetaan ja kehitetään toi min takäy tän tö jä, arvioidaan palveluverkoston riittävyyttä ja kattavuutta, ke hi te tään kotihoidon ja asumispalvelujen palvelurakennetta ja paran ne taan asiakkaiden palvelutasa-arvoa sekä arvioidaan ym pä rivuo ro kau tis ten hoitopaikkojen tarve suhteessa valtakunnallisiin suosi tuk siin ja kehitetään yksiköiden välistä työnjakoa. Valtakunnassa vireillä oleva sote -uudistus koskettaa merkittävästi ko ko kuntayhtymää. Kuntayhtymä on aktiivisena osapuolena ke hit tämäs sä vaihtoehtoisia toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja, jotka tu ke vat sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellista ja laadukasta tuotta mis ta koko maakunnassa. Sote -uudistus on merkittävä osa tu levan suunnittelukauden strategista työtä. Taloudelliset kehittämistavoitteet:

7 Kehittämistoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ko konais työ pa nos tar ve ei lisäänny. Kalliiden ostopalveluiden muut ta minen omaksi toiminnaksi ja omiksi vakansseiksi taloudellisesti pe rustel lus ta syystä tulee kuitenkin arvioida. Tällöin vakanssilisäykset tehdään kustannusvaikutusten arvioimiseksi aluksi ensisijassa mää rä aikai si na. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mahdollinen muutos sekä osin siihen liittyvä kilpailutus saattaa aiheuttaa lisäkustannuspainetta. Lisäksi tulee arvioitavaksi, edellyttääkö päivystysasetuksen to teut tami nen lisäresurssointia erityisesti kirurgiassa. Myös psykiatrian laajempaa yhteistoimintasuunnitelmaa Visalan sairaa lan ja Keski-Pohjamaan keskussairaalan kesken selvitetään toimin ta- ja taloussuunnitelman osana. Suunnitelma saattaa sisältää myös resursointitarpeita. Määräävä lähtökohta suunnittelussa on, että toiminnan mahdollisesti laajentuessa brut to me no jen kasvu tulee mah dol lis taa vain, mikäli resurssointi voidaan kattaa vähintäänkin net to kus tan nus neut raa lis ti. Muilta osin ei vakanssilisäyksiin liene mahdollisuutta. Vuoden 2015 palkkatason muutokseksi arvioidaan + 1 %. Toi minnan suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita yksikkökohtaisten tuo tan to kus tan nus ten kasvun hallitsemiseen. Vuoden 2015 aikana jatketaan tarkennettua kustannuslaskentaa, jolla mahdollistetaan myös drg-hinnoiteltu kustannusten vertailu. Erikois sai raan hoi don suoriteperusteista hinnastoa uudistetaan. Laaja-alai seen drg-laskutukseen ei kuitenkaan siirrytä vielä suun ni tel makau den aikana. Kustannuslaskentaprojektilla lisätään yksiköiden kus tan nus tie toi suut ta ja vahvistetaan tuotannon joh ta mis mah dol lisuuk sia. Taloudellisen toiminnan tukena vahvistetaan ns. Lean-ajattelua. Kustan nus tie toi suut ta ja kustannusvastuuta lisätään. Koko kuntayhtymässä tavoitteena on toiminnan ja talouden yh teenso vit ta va realistinen budjetointi. Toiminnan ja talouden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yksi köi den suunniteltuja sulkuja työvoiman riittävyyden var mis ta mi seksi. Tulostavoitteena erikoissairaanhoidossa on lainan ly hen nys oh jel maa vastaava summa lisättynä Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle mak set ta val la osuudella. Näin laskettuna tulostavoite on noin 1,9 M. Budjetoinnin raamitus:

8 Budjetoinnin raamitus mahdollistaa vaihtoehtoisia toimintamalleja: Toiminnan budjetoinnin lähtökohta on, että nykyisen toiminnan ko konais kus tan nus (brutto) voi kasvaa korkeintaan + 1 % tp-en nus teeseen verrattuna. Tarkastelu tehdään kokonaisbudjettitasolla, joten eräis sä tilanteissa välttämättömät yleistasoa korkeammat mää rä raha kas vut edellyttävät säästötoimia toisaalla. Raamin toteuttaminen edel lyt tää ehdottomasti toiminnallisia muutoksia. Erikseen päätetään mah dol lis ten lisävakanssien resurssoinnista, jotka ensisijassa ka tetaan muusta toiminnasta säästyvillä resursseilla. Toinen raamituksen lähtökohta voi olla jäsenkuntien pal ve lu mak sujen kasvun raamitus. Budjettiraamitus vuodelle 2014 toteutettiin tämän periaatteen mukaisesti. Oletuksena on jäsenkuntien ul ko puo lisen myynnin kasvun jatkuminen erikoissairaanhoidossa, mikä eräissä tapauksissa saattaa edellyttää myös lisävoimavaroja. Tällöin lähtö koh ta na voi olla jäsenkuntien palvelumaksujen keskimääräisen kas vun rajoittuminen esim < 2,3 % tasolle (vrt toteumaennuste 2014). Suunnitteluohjeita: Kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua ja suun nit telu työ tä ohjaavaa ensisijassa kuntayhtymän hyväksytty strategia. Kun ta yh ty män strategista johtamista konkretisoi kuntayhtymälle hyväk syt tä vä hyväksyttävä Bsc-kortti. Tässä määritellään tavoitteet ja toi men pi teet neljän näkökulman kautta: henkilöstö, prosessit, asi akkaat/po ti laat ja talous. Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat tämän pohjal ta edelleen omat suunnitelmat bsc-näkökulmien mukaisesti. Yk siköis sä toiminta- ja taloussuunnitelmakausi kestää kesän yli elo kuun puoliväliin saakka. Tulosalueet ja edelleen tulosyksiköt laativat bsc-kor tit kuntayhtymän yhteisten hyväksyttyjen tavoitteiden mu kai sina siten, että kunkin yksikön tavoitteissa kohdennetaan ja konk re tisoi daan kuntayhtymän strategian mukaisia ja yhteisiä tavoitteita oman yksikön toimintaan soveltuviksi. Bsc-korttien lisäksi tulos- ja vas tuu yk si köt laativat em määräaikaan mennessä määrärahojen perus tei na ja toiminnallista suunnittelua kuvaavat suun nit te lu lo makkeen (excel-liite). Tavoite on, että lomakkeita ei täytetä vain hal lin non budjettitarvetta varten, vaan lomakkeita hyödynnetään en si si jas sa perusteena määrärahan rakenteellisille muutoksille sekä yksikön oman toiminnan kehittämistyölle. Koulutussuunnittelun osalta eri koissai raan hoi dos sa laaditaan erillinen suunnitelma, joka ei sisälly tä hän toiminta- ja taloussuunnittelukonseptiin. Tavoitekorttien sekä toiminta- ja taloussuunnittelun perusteena olevien taulukoiden lisäksi tulos- ja vastuuyksiköt tekevät omat mää rära ha esi tyk set yhteistä budjettia varten yhteisten toimintamallien mukai ses ti. Määrärahaesitykset tallennetaan ta lous suun nit te lu oh jel-

9 maan, joka avataan vastuuyksikköjohtajien käyttöön. Mää rä ra ha esitys ten tekemistä varten esimiehille järjestetään koulutusta. Talousjohtaja antaa suunnittelutyöstä yksiköille tarkennetun ohjeen. Peruspalvelulautakunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet Jytan bud je toin nin valmistelusta. Liite A56, Luonnos kuntayhtymän tavoitekortiksi (bsc-kortti) Toimitusjohtajan esitys: Hallitus hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen kuntayhtymän toi minta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaiseksi tavoitekortiksi vuosille sekä käynnistää tämän pohjalta tulosalue- ja tu los yk sikkö koh tai sen toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelun. Hallitus keskustelee budjetoinnin perusteista ja ohjeistaa valmistelua se kä budjettiraamitusta. Budjetoinnin aikataulutuksen mah dol lis ta misek si talousjohtaja antaa käydyn keskustelun pohjalta tulosalueille ta lous ar vion valmistelua koskevan alustavan toimintaohjeen. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.