Korkein hallinto oikeus. Muu päätös 1440/2014. Muita päätöksiä

Transkriptio

1 Korkein hallinto oikeus Muita päätöksiä Etusivu» Päätöksiä» Muita päätöksiä» Muupaatos» Muu päätös 1440/2014 Muu päätös 1440/2014 Moottorikelkkailureitin reittisuunnitelman hyväksymistä Nilsiässä koskeva valitusasia Antopäivä: Taltionumero: 1440 Diaarinumero: 402/1/12, 448/1/12, 568/1/12 ja 569/1/12 Asia Moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man hy väk sy mis tä kos ke vat va li tuk set Va lit ta jat 1. A 2. B, C, D ja E 3. F 4. F ja G Pää tös, jota va li tuk set kos ke vat Kuo pion hal lin to oi keus nro 11/0472/3 Asian ai kai sem pi kä sit te ly Nil siän ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos to Nil siän kau pun gin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai se na on asia kir jois ta lä hem min il me ne vän me net te lyn jäl keen Nil siän kau pun gin hal li tuk sen ha ke muk ses ta , 36, te ke mäl lään pää tök sel lä hy väk sy nyt moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man Nil siän kau pun gin alu eel le vä lil le An na ma rin tie Ra has jo ki. Pää tök sen pe rus te luis sa on muun ohel la to det tu reit ti suun ni tel man täyt tä vän maas to lii ken ne lain mu kai set pe rus ta mi se del ly tyk set. Suun ni tel lus ta moot to ri kelk kai lu rei tis tä tai sen käy tös tä ei en nal ta ar vioi den ai heu du luon nol le tai muul le ym pä ris töl le, luon tai se lin kei nol le, maa ja met sä ta lou del le, ylei sel le vir kis tys käy töl le tai muul le ylei sel le tai yk si tyi sel le edul le huo mat ta vaa hait taa. An ne tut lausun not eivät ole ris ti rii das sa reit ti suun ni tel man kans sa. Lausun nois sa esi te tyt kan na no tot tu le vat riit tä väs sä laa juu des sa huo mioon ote tuik si, kun nou da te taan hy väk syt tyä reit ti suun ni tel maa. Nil siän ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos to on , 67, an ta mal laan pää tök sel lä hy län nyt mui den ohel la A:n, B:n asia kump pa nei neen sekä F:n erik seen ja yh des sä G:n kans sa val von ta jaos ton pää tök ses tä te ke mät oi kai su vaa ti muk set. Hal lin to oi keu den rat kai su Kuo pion hal lin to oi keus, si kä li kuin kor keim mas sa hal lin to oi keu des sa on enää ky sy mys, on hy län nyt ko ko naan B:n ja hänen asia kump pa nien sa, A:n ja F:n yksin te ke mät va li tuk set sekä hänen ja G:n yh des sä te ke män va li tuk sen ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton an ta mas ta pää tök ses tä siltä osal ta kuin vii mek si mai nit tu va li tus on kos ke nut reit ti suun ni tel man hy väk sy mis tä ti lal le Val kia la RN:o 9:11 (kiin teis tö tun nus ), mutta ku mon nut val von ta jaos ton pää tök set ja Jaak ko lan tilaa RN:o 10:68 (kiin teis tö tun nus ) kos ke van

2 reit ti lin jauk sen osal ta sekä li säk si eräi den mui den pää tök ses sä lä hem min yk si löi ty jen ti lo jen kaut ta kul ke val ta hal lin to oi keu den pää tök sen liit tee nä ole vaan kart taan mer ki tyl tä reit ti lin jauk sen osuu del ta. Asia on sa mal la pa lau tet tu tältä osal ta val von ta jaos tol le uu del leen kä si tel tä väk si. Hal lin to oi keus on pe rus tel lut pää tös tään seu raa vas ti: So vel le tut oi keus sään nök set Maas to lii ken ne lain 15 :n 1 mo men tin mu kaan moot to ri kelk ka rei tin pe rus ta mi sek si on laa dit ta va reit ti suun ni tel ma, jonka hy väk sy mi ses tä päät tää kun nan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen. Maas to lii ken ne lain 15 :n 2 mo men tin mu kaan reit ti suun ni tel mas sa on osoi tet ta va rei tin kulku ja reit tiin kuu lu vat le väh dys ja huol toa lu eet niin, että ne voi daan suun ni tel man pe rus teel la tar vit taes sa mer ki tä maas toon. Suun ni tel mas sa on myös mai nit ta va ne kiin teis töt, joi den kaut ta reit ti tu li si kul ke maan. Maas to lii ken ne lain 16 :n 2 mo men tin mu kaan moot to ri kelk kai lu reit tiä ei saa pe rus taa, jos sen käyt tä mi ses tä ai heu tui si luon nol le tai muul le ym pä ris töl le, luon tai se lin kei nol le, maa ja met sä ta lou del le, ylei sel le vir kis tys käy töl le tai muul le ylei sel le tai yk si tyi sel le edul le huo mat ta vaa hait taa. Maas to lii ken ne lain 16 :n 3 mo men tin mu kaan moot to ri kelk kai lu reit ti voi daan pe rus taa riip pu mat ta maa alu een tai ve sia lu een omis ta jan tai hal ti jan suos tu muk ses ta, jos rei tin pe rus ta mi nen on tar peen ylei sen kul ku yh tey den luo mi sek si tai ylei sen vir kis tys käy tön kan nal ta eikä rei tis tä ai heu du maa alu een omis ta jal le tai hal ti jal le eikä po ron hoi dol le huo mat ta vaa hait taa. Maas to lii ken nea se tuk sen 8 :n mu kaan reit ti suun ni tel mas ta on ennen sen hy väk sy mis tä pyy det tä vä tar peel li set lausun not ja va rat ta va niil le, joita asia kos kee, ti lai suus tulla kuul luk si. Täl löin on so vel tu vin osin nou da tet ta va, mitä 2 ja 3 :ssä sää de tään. Maas to lii ken nea se tuk sen 2 :n mu kaan esi tyk ses tä on pyy det tä vä asian omai sen kun nan lausun to, jol lei ky sy myk ses sä ole kun nan oma esi tys. Asian omai sel le maan omis ta jal le tai hal ti jal le, asian omai sel le pa lis kun nal le ja val von ta vi ran omai sil le sekä muil le, joita asia kos kee, on va rat ta va ti lai suus antaa lausun to esi tyk ses tä. Maas to lii ken nea se tuk sen 3 :n 1 mo men tin mu kaan esi tyk ses tä on tie do tet ta va kuu lut ta mal la vä hin tään 14 päi vän ajan kun nan il moi tus tau lul la siten kuin jul ki sis ta kuu lu tuk sis ta an ne tus sa lais sa (34/25) sää de tään. Kuu lu tuk sen jul kai se mi ses ta on li säk si il moi tet ta va riit tä vän ajois sa vä hin tään yh des sä paik ka kun nal la ylei ses ti le viä väs sä sa no ma leh des sä. Py kä län 2 mo men tin mu kaan esi tys tä kos ke vien tie to jen tulee olla saa ta vil la asian omai ses sa kun nas sa kuu lu tusa jan. Eu roo pan par la men tin ja Eu roo pan Unio nin neu vos ton luon non va rais ten lin tu jen suo je lus ta an ta mas sa di rek tii vis sä (lin tu di rek tii vi) mai ni taan suo jel ta vat lajit. Metso kuu luu näi hin la jei hin. Di rek tii vin tar koit ta ma met son suo je lu on pantu Suo mes sa täy tän töön met säs tys lail la. Metso on met säs tys lain 5 :n 1 mo men tin mu kai ses ti riis tae läin, jonka rau hoi tuk ses ta on 37 :n mu kai ses ti sää det ty met säs tys a se tuk ses sa. Py kä län mu kaan rau hoi tusai ka na riis tae läin tä ei saa met säs tää tai va hin goit taa eikä soi din ta, pe sin tää tai poi ka sia saa häi ri tä. Met säs tys a se tuk sen 24 :n mu kaan metso on rau hoi tet tu Hal lin to lain 31 :n 1 mo men tin mu kaan vi ran omai sen on huo leh dit ta va asian riit tä väs tä ja asian mu kai ses ta sel vit tä mi ses tä hank ki mal la asian rat kai se mi sek si tar peel li set tie dot sekä sel vi tyk set. Py kä län 2 mo men tin mu kaan asian osai sen on esi tet tä vä sel vi tys tä vaa ti muk sen sa pe rus teis ta. Asian osai sen on muu toin kin myö tä vai ku tet ta va vi reil le pa ne man sa asian sel vit tä mi seen. Kun ta lain 90 :n 1 mo men tin mu kaan val tuus ton pää tök seen sekä kun nan hal li tuk sen ja lau ta kun nan oi kai su vaa ti muk sen joh dos ta an ta maan pää tök seen hae taan muu tos ta kun nal lis va li tuk sel la hal lin to oi keu del ta. Saman lain koh dan 2 mo men tin mu kaan va li tuk sen saa tehdä sillä pe rus teel la, että: 1) pää tös on syn ty nyt vir heel li ses sä jär jes tyk ses sä; 2) pää tök sen teh nyt vi ran omai nen on ylit tä nyt toi mi val tan sa; tai

3 3) pää tös on muu ten lain vas tai nen. Ha ke mus moot to ri kelk kai lu rei tin hy väk sy mi sek si Nil siän kau pun gin hal li tus on , 158, päät tä nyt Nil siän kau pun gin osal lis tu mi ses ta Koil lis Savon ul koi lu reit tien täy den nys hank kee seen. Hank keen ta voit tee na on ollut moot to ri kelk kai lu reit tien vi ral lis ta mi nen. Poh jois Savon ym pä ris tö kes kus (ny kyi nen elin kei no, lii ken ne ja ym pä ris tö kes kus, jäl jem pä nä ELY kes kus) on laa ti nut moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man Nil siän kau pun gin alu eel le vä lil le An na ma rin tie Ra has jo ki. Rei tin pi tuus on 35,5 ki lo met riä. Moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel mas ta il me nee, että rei tin suun nit te luun ovat osal lis tu neet myös maa no mis ta jat. Heil le on lä he tet ty tie do te sekä kart ta suun ni tel lus ta lin jauk ses ta, jol loin he ovat voi neet kom men toi da suun ni tel maa tai esit tää sii hen omia nä ke myk si ään. Li säk si maa no mis ta jil le on jär jes tet ty viisi suun nit te luil taa, jois sa on voi nut osal lis tua rei tin suun nit te luun. Reit ti suun ni tel mas sa koh das sa "Rei tin pe rus tie dot" on to det tu, että kelk kai lun ai heut ta mat häi riöt on py rit ty mi ni moi maan en na koi mal la suun nit te lus sa myös tu le vat asui na lu eet ja muut maan käyt tö tar peet. Rei tin lin jauk ses sa on otet tu huo mioon eri lai set suo je lua lu eet, suo je luoh jel miin ja Na tu ra eh do tuk seen si säl ty vät koh teet, poh ja ve de not ta mot, tär keät poh ja ve den muo dos tu mi sa lu eet sekä muut eri tyi ses sä käy tös sä ole vat alu eet. En ti nen ura so vel tuu uuden rei tin lin jauk sek si ai noas taan vä häi sil tä osin. Rei tin suun nit te lus sa on käy tet ty mah dol li sim man pal jon hy väk si maas tos sa val mii na ole via uria kuten ra ja lin jo ja ja säh kö lin jo ja. Reit ti suun ni tel mas sa koh das sa "Luon toar vot ja ym pä ris tö nä kö koh dat" on to det tu, että kelk kai lu on py rit ty oh jaa maan alueil le, jois sa se ei vaa ran na ole mas sa ole via luon toar vo ja. Suun nit te lua lu eel la tai sen lä hei syy des sä ei ole mer kit tä viä poh ja ve sia luei ta. Reit ti si vu aa Lout tei sen Kuik ka suon Tar pi sen suo je lua luei ta siten, että Val keis mäen poh jois pääs sä reit ti si joit tuu aivan suo je lua lu een vie reen. Rei tin lä hei syy teen jää myös usei ta Met sä kes kus Poh jois Savon kar toit ta mia met sä lain tär kei tä eli nym pä ris tö jä tai la ki koh tei ta. Rei tin lä hei syy des sä on kolme läh det tä, jois ta ote taan vettä ta lous käyt töön. Kaksi läh det tä si jait see noin 50 met rin pääs sä rei tis tä ja yksi noin 80 met rin pääs sä. Riis tan hoi to pii rin kans sa on sel vi tet ty met son soi din pai kat, eikä niitä si joi tu rei tin vai ku tusa lu eel le. Reit ti suun ni tel man mu kaan rei tis tön vai ku tuk set maa pe rään ja kas vil li suu teen koh dis tu vat yk si no maan rei tin ja sen lii tän näi sa lu een maa poh jaan, eikä kapea ke vyt ra ken tei nen reit ti kat kai se eko lo gis ta vyö hy ket tä tai estä kas vien le viä mis tä. Tut ki mus ten mu kaan lu mi peit teen ai ka na ta pah tu va moot to ri kelk ka lii ken ne ei juuri vai ku ta alu een maa poh jaan, mutta ym pä ris töään sy vem mäl tä jää ty vä reit ti voi ai heut taa kas veil le kyl mä vau rioi ta. Epä ta sai nen reit ti poh ja jou du taan käyt tö ajan pi den tä mi sek si ta soit ta maan ko neel li ses ti, mikä muut taa maa pe rän ra ken net ta ja kas vis toa reit tia lu eel la. Ym pä ris tö kes kuk sen mu kaan rei tin vä lit tö mään lä hei syy teen on ra jat tu uha na lai sen kas vin kas vu paik ka. Edel leen reit ti suun ni tel mas sa to de taan, että reit tien lä hi tun tu mas sa voi esiin tyä epä ter veel li siä hiuk kas ja hä kä pääs tö jä. Reit tien lii ken ne mää rät huo mioon ot taen pääs töt ovat niin vä häi siä, ettei niis tä ai heu du var si nai sia ter veys hait to ja. Mer kit tä vin vai ku tus on pa ko kaa suis ta syn ty vä epä miel lyt tä vä katku, joka voi pai kal li ses ti häi ri tä alu eel la liik ku jia. Moot to ri kelk kai lun ym pä ris tö vai ku tuk sis ta mer kit tä vim piä ovat me lu hai tat. Me lu hai tan mer ki tys tä ko ros taa moot to ri kelk ko jen käyt tö muu toin hil jai ses sa ym pä ris tös sä. Moot to ri kelk ka reit tien ai heut ta maa me lu hait taa vä hen ne tään oi keal la si joit te lul la maas toon. Ot taen huo mioon rei tin ar vioi dut lii ken ne mää rät, me lu hai tat ovat vä häi siä ei vät kä ylitä val tio neu vos ton pää tös tä me lu ta son oh jear vois ta. Rei til lä on py rit ty sii hen, että vä li mat ka asu tuk seen olisi vä hin tään 150 met riä. Vä him mil lään etäi syys asu tuk seen on noin 60 met riä. Rei tin lä hei syy des sä met rin etäi syy del le si joit tuu myös kolme lo ma kiin teis töä. Reit ti ei si joi tu Poh jois Savon lii ton kar toit ta mil le hil jai sil le alueil le. Kau pun gin hal li tus on , 187, päät tä nyt jät tää ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos tol le moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man sen vi ral lis ta mi sek si. Asian kä sit te ly ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos tos sa Ha ke mus on saa pu nut ym pä ris tö lau ta kun nal le Ympäris tö lau ta kun nan val von ta jaos to on , 35, päät tä nyt siir tää asian kä sit te lyä uuden neu vot te lu kier rok sen suo rit ta mis ta var ten. Val von ta jaos to on aset ta nut moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man näh tä vil le vä li sek si ajak si. Kuu lu tus näh tä vil lä olos ta on jul kais tu Nil siän kau pun gin il moi tus tau lul la. Kuu lu tuk sen jul kai se mi ses ta on il moi tet tu Pi tä jä läi nen leh des sä. Kuu lu tuk sel la on va rat tu niil le, joi den oi keut ta tai etua asia saat taa kos kea, ti lai suus tehdä kir jal li nen muis tu tus asias ta. Ha ke muk sen vi reil lä olos ta on lä he tet ty tieto myös alu eel la ole vil le maa no mis ta jil le ja heil le on va rat tu ti lai suus antaa muis tu tuk sen sa asias ta.

4 Val von ta jaos to on , 26, pa laut ta nut suun ni tel man ha ki jal le eli kau pun gin hal li tuk sel le maa no mis ta jien kans sa käy tä viä neu vot te lu ja var ten. Kau pun gin hal li tus on pää tök sel lään , 118, pa laut ta nut asian val von ta jaos tol le jat ko kä sit te lyä var ten. Kau pun gin hal li tus on Poh jois Savon elin kei no, lii ken ne ja ym pä ris tö kes kuk sen päi vät tyyn lausun toon vii ta ten kat so nut reit ti suun ni tel man val mis te lun ol leen riit tä vää ja asian mu kais ta. Val von ta jaos to on pää tök sel lään , 36, hy väk sy nyt reit ti suun ni tel man muut taen rei tin lin jaus ta ti lo jen ja puo lel le. Val von ta jaos ton pää tök ses tä on jä tet ty run saas ti oi kai su vaa ti muk sia. Nil siän riis tan hoi to yh dis tys on jät tä nyt val von ta jaos tol le päi vä tyn lausun non met so jen soi di na lueis ta. Tämän mu kaan riis tan hoi to yh dis tyk sen suo rit ta mas sa kat sel muk ses sa on Iso ja Pieni Lout tei sen alu eel la ha vait tu met son soi din paik ka. Li säk si rin teen ylä osas sa oli ha vait tu metso. Lausun non mu kaan moot to ri kelk kai lu rei tin pe rus ta mi nen alu eel le häi rit see met son soi din ta ja päi vä le poa ja siten vai keut taa met so jen li sään ty mis tä alu eel la. Ky sees sä on alu een ainoa toi mi va met son soi din paik ka. Riis tan hoi to yh dis tys on esit tä nyt rei tin lin jauk sen siir tä mis tä siten, että se ei häi rit se Val keis mäen alu eel la ole vaa met son soi din paik kaa ja päi vä le poa luet ta. Lausun non liit tee nä on kart ta soi din ja le poa lueis ta. Val von ta jaos to on oi kai su vaa ti muk siin , 67, an ta mal laan pää tök sel lä hy väk sy nyt reit ti suun ni tel maan muu tok set ti lo jen , ja alueil la. Muil ta osin oi kai su vaa ti muk set on hy lät ty. Met son soi di na luei den osal ta val von ta jaos to on pää tök ses sään to den nut, että reit ti säi lyy en ti sel lä pai kal laan. Uudet maa no mis ta jat eivät suos tu rei tin siir toon. Oi keu del li nen ar vioin ti C:n, B:n, D:n ja E:n yh des sä esit tä mät vaa ti muk set Muu tok sen ha ki joi den mu kaan maa no mis ta jien kuu le mi nen on ollut ala ar vois ta, mistä syys tä hei dän val von ta jaos tol le esit tä män sä reit ti muu tok set olisi tul lut hy väk syä. Va li tuk ses ta on pää tel tä vis sä, että muu tok sen ha ki joi den mie les tä kau pun gin hal li tuk sen olisi käy tä vä uusi neu vot te lu kier ros maa no mis ta jien kans sa kuten val von ta jaos to on päät tä nyt. Hal lin to oi keus on to den nut, että val von ta jaos to on tie dot ta nut moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man vi reil lä olos ta kun nan il moi tus tau lul la, Pi tä jä läi nen leh des sä ja maa no mis ta jil le lä he te tyil lä kir jeil lä ja va ran nut maa no mis ta jil le ti lai suu den esit tää muis tu tuk sen sa suun ni tel mas ta. Maa no mis ta jia on kuul tu asiaa kä si tel täes sä ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos tos sa maas to lii ken nea se tuk sen 8 :n, 2 :n ja 3 :n edel lyt tä mäl lä ta val la. Maas to lii ken ne lais sa ei ole sään nös tä, joka olisi vel voit ta nut kau pun gin hal li tus ta asian vi reil lä ol les sa val von ta jaos tos sa neu vot te le maan vielä maa no mis ta jien kans sa reit ti vaih toeh dois ta. Muu tok sen ha ki jat eivät ole esit tä neet vaa ti muk sel leen rei tin muut ta mi ses ta muuta pe rus tet ta kuin asian osais ten puut teel li sen kuu le mi sen. Val von ta jaos ton pää tös ei ole syn ty nyt vir heel li ses sä jär jes tyk ses sä va li tuk ses sa esi te tyl lä pe rus teel la. A:n vaa ti muk set A on vaa ti nut moot to ri kelk kai lu rei tin pois ta mis ta ti lal ta Rei tin pe rus ta mi nen ja käyt tä mi nen ai heut taa hait taa A:n ter vey del le ja asuin viih tyi syy del le, kai von juo ma ve den saas tu mis vaa raa sekä tu ho aa teer ten, jä nis ten ja mui den eläin ten luon nol li sen eli nym pä ris tön. Moot to ri kelk kai lu reit ti on noin 90 met rin pääs sä A:n ti lal la ole vas ta läh tees tä ja noin 300 met rin pääs sä ra ken nuk sis ta. Moot to ri kelk kai lu rei tis tä ja sen käy tös tä ei ole asia kir ja ai neis ton pe rus teel la osoi tet ta vis sa läh de ve den pi laan tu mi sen vaa raa eikä koh tuu ton ta hait taa asu mis viih tyi syy del le. A:n sel vi tys ter veys hai tas ta pe rus tuu hänen omaan il moi tuk seen sa ja hänen omiin kä si tyk siin sä moot to ri kelk ko jen polt toai neen, kelk ko jen pääs tö jen ja hänen ter vey den ti lan sa vä li ses tä yh tey des tä. A ei ole tar kem min esit tä nyt ter veys hai tan osal ta sel lais ta luo tet ta vaa, esi mer kik si lää ke tie teen asian tun ti jan sel vi tys tä, jonka pe rus teel la moot to ri kelk kai lu rei tis tä voi tai siin ar vioi da ai heu tu van hä nel le yk si tyi sen edun huo mat ta va na hait ta na pi det tä vää ter veys hait taa. ELY kes kuk sen muis tu tuk seen an ta man vas ti neen mu kaan ELY kes kuk sen tie dos sa ei ole, että ky sees sä ole val la ti lal la olisi sel lai sia luon no nar vo ja, jotka es täi si vät rei tin pe rus ta mi sen.

5 Edel lä esi te tyn pe rus teel la val von ta jaos ton pää tös ei ole lain vas tai nen mil lään A:n va li tuk ses sa esi te tyl lä pe rus teel la. F:n vaa ti muk set F on vaa ti nut hal lin to oi keut ta sel vit tä mään, onko moot to ri kelk kai lu reit tiin liit ty vä pää tök sen te ko ta pah tu nut joh to sään tö jen ja lain sään nös ten mu kai ses ti. Hal lin to lain käyt tö lain 23 :n 1 mo men tin 3 koh dan mu kaan muu tok sen ha ki jan on va li tus kir jel mäs sään il moi tet ta va pe rus teet, joil la muu tos ta vaa di taan. F ei ole va li tuk ses saan tuo nut esiin seik ko ja, jotka osoit tai si vat, että pää tök sen te ko me net te ly val von ta jaos tos sa olisi ollut lain vas tai nen. F on vaa ti nut myös moot to ri kelk kai lu rei tin pois ta mis ta tilan Uu dis pi ha RN:o 9:22 alu eel ta, koska sen to teut ta mi nen vaa ran taa ra si teoi keu te na ole van tien käyt tä mis tä, uhkaa ja vaa ran taa met sä ta lou den har joit ta mis ta, ra joit taa met säs tys tä ja riis tan hoi dol lis ten ta voit tei den ja luon no nar vo jen, muun muas sa met so jen soi di na lu een säi lyt tä mis tä, rik koo luon non rau haa Na tu ra alu een lä hei syy des sä sekä ai heut taa me lu hait taa Val keis mäes sä lä hel lä ole val le asu tuk sel le. Moot to ri kelk ka reit ti kul kee ra si teoi keu te na ole van tien vie res sä, joten moot to ri kelk ka rei tin ei voida kat soa ai heut ta van maas to lii ken ne lain 16 :n 2 mo men tis sa tar koi tet tua huo mat ta vaa hait taa tien käyt tä mi sel le. Moot to ri kelk kai lu rei tin ei voida ar vioi da vai keut ta van myös kään met sä ta lou den tai met säs tyk sen har joit ta mis ta siinä mää rin, että rei tis tä voi tai siin kat soa ai heu tu van huo mat ta vaa hait taa. Ti heäm pi asu tus si jait see Val keis mäen ta ka na Val kei nen jär ven ran nal la. Asu tus ei si jait se rei tin lä hei syy des sä. F ei ole osoit ta nut, että rei tin käy tös tä Uu dis pi han alu eel la olisi huo mat ta vaa me lu hait taa asu tuk sel le. F:n va li tuk ses sa ei ole ky sy mys siitä, että moot to ri kelk kai lu reit ti hei ken täi si mer kit tä väs ti ky sees sä ole van tilan Uu dis pi ha alu eel la ole van Na tu ra 2000 ver kos toon si säl ly te tyn luon non suo je lua lu een niitä luon no nar vo ja, joi den suo je le mi sek si alue on si säl ly tet ty Na tu ra 2000 ver kos toon. F ei ole tar kem min yk si löi nyt, mitä hait taa tai vaa raa moot to ri kelk ka rei tis tä olisi luon non suo je lua lu een lä hei syy des sä. F ei ole osoit ta nut, että met so jen soi din paik ka olisi tilan Uu dis pi ha alu eel la. Nil siän riis tan hoi to yh dis tyk sen an ta man lausun non mu kaan met so jen soi din paik ka ja le po paik ka si jait se vat Iso ja Pieni Lout tei sen alu eel la yli ki lo met rin pääs sä ti lal le Uu dis pi ha suun ni tel lus ta rei tin osas ta. Edel lä ole van pe rus teel la val von ta jaos ton pää tös ei ole lain vas tai nen mil lään va li tuk ses sa esi te tyl lä pe rus teel la. F:n ja G:n yh des sä esit tä mät vaa ti muk set F ja G ovat vaa ti neet hal lin to oi keut ta sel vit tä mään, onko moot to ri kelk kai lu reit tiin liit ty vä pää tök sen te ko ta pah tu nut joh to sään tö jen ja lain sään nös ten mu kai ses ti. Hal lin to oi keus on pe rus te lui naan vii tan nut asias ta edel lä F:n va li tuk seen an ta miin sa pe rus te lui hin. F ja G eivät ole va li tuk ses saan tuo neet esiin seik ko ja, jotka osoit tai si vat, että pää tök sen te ko me net te ly val von ta jaos tos sa olisi ollut lain vas tai nen. Va li tuk sen mu kaan moot to ri kelk kai lu reit ti on pois tet ta va ti lo jen Val kia la RN:o 9:11 ja Jaak ko la RN:o 10:68 alueil ta. Reit ti vaa ran taa ra si teoi keu te na ole van tien käyt tä mi sen, uhkaa ja vaa ran taa met sä ta lou den har joit ta mis ta sekä ra joit taa met säs tys tä ja riis tan hoi dol lis ten ta voit tei den ja luon no nar vo jen, muun muas sa met so jen soi di na lu een säi lyt tä mis tä, rik koo luon non rau haa Na tu ra alu een lä hei syy des sä sekä ai heut taa me lu hait taa Val keis mäes sä lä hel lä ole val le asu tuk sel le. Moot to ri kelk kai lu reit ti kul kee ra si teoi keu te na ole van tien vie res sä, joten moot to ri kelk ka reit ti ei ai heu ta maas to lii ken ne lain 16 :n 2 mo men tis sa tar koi tet tua huo mat ta vaa hait taa tien käyt tä mi sel le. Moot to ri kelk ka rei tin ei voida ar vioi da vai keut ta van myös kään met sä ta lou den tai met säs tyk sen har joit ta mis ta siinä mää rin, että rei tis tä voi tai siin kat soa ai heu tu van huo mat ta vaa hait taa. Ti heäm pi asu tus si jait see Val keis mäen ta ka na Val kei nen jär ven ran nal la. Asu tus ei si jait se rei tin lä hei syy des sä. F ja G eivät ole osoit ta neet, että rei tin käy tös tä Val kia la tilan alu eel la ky sees sä ole vas sa pai kas sa olisi huo mat ta vaa me lu hait taa asu tuk sel le. F:n ja G:n va li tuk ses sa ei ole ky sy mys siitä, että moot to ri kelk kai lu reit ti hei ken täi si mer kit tä väs ti ky sees sä ole van tilan Val kia la alu eel la ole van Na tu ra 2000 ver kos toon si säl ly te tyn luon non suo je lua lu een niitä luon no nar vo ja, joi den suo je le mi sek si alue on si säl ly tet ty Na tu ra 2000 ver kos toon. F ja G eivät ole tar kem min yk si löi neet, mitä hait taa tai vaa raa moot to ri kelk ka rei tis tä olisi luon non

6 suo je lua lu een lä hei syy des sä. Nil siän riis tan hoi to yh dis tyk sen an ta man lausun non mu kaan met so jen soi din ja le po paik ka si jait se vat Iso ja Pieni Lout tei sen alu eel la. F ja G eivät ole esit tä neet sel vi tys tä siitä, että ti lal la Val kia la RN:o 9:11 olisi met son soi din ja le po paik ka. Tilan alu eel le suun ni tel tu reit ti si jait see yli ki lo met rin pääs sä Iso ja Pieni Lout tei sen alu eel la ole vas ta met son soi din ja le poa lu ees ta. F ja G eivät ole osoit ta neet, että tilan Val kia la alu eel la ole vas ta rei tis tä olisi vai ku tuk sia Iso ja Pieni Lout tei sen alu een soi din ja le po pai kal le ja reit ti tällä pe rus teel la tu li si pois taa ky sei sen tilan alu eel ta. Val von ta jaos ton pää tös ei ole lain vas tai nen siltä osin kuin reit ti on hy väk syt ty tilan Val kia la alu eel le. val von ta jaos ton pää tös on lain vas tai nen siltä osin kuin reit ti on si joi tet tu tilan Jaak ko la alu eel le va li tuk ses sa tar koi te tul le pai kal le. Tämän jäl keen hal lin to oi keu des sa ei ole tar vet ta kä si tel lä va li tuk ses sa mai nit tu ja muita ti lal le Jaak ko la suun ni tel lun rei tin vai ku tuk sia ja lausua niis tä enem pää. Lop pu tu los Ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton pää tök set , 36, ja , 67, moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel man hy väk sy mi ses tä Iso ja Pieni Lout tei sen alu eel la ole val le met so jen soi din ja le poa lu eel le ovat lain vas tai sia ja val von ta jaos ton pää tök set reit ti suun ni tel man hy väk sy mi ses tä F:n ja G:n omis ta man tilan Jaak ko la alu eel le on F:n ja G:n te ke män va li tuk sen joh dos ta ku mot ta va ja asia pa lau tet ta va uu del leen kä si tel tä väk si. Rei tin pe rus ta mi sen edel ly tyk siä ei voida tässä ti lan tees sa ar vioi da pel käs tään tilan Jaak ko la alu eel la muus ta reit ti suun nit te lus ta eril lään. Näis tä syis tä ja kun ote taan vielä huo mioon, että reit ti suun ni tel man ku moa mi nen pel käs tään tilan Jaak ko la alu eel ta vai keut tai si uu del leen ta pah tu vas sa kä sit te lys sä maas to lii ken ne lain 16 :n edel ly tyk set täyt tä vien mui den vaih toeh tois ten lin ja rat kai su jen sel vit tä mis tä, val von ta jaos ton pää tök set , 36, ja , 67, on ku mot ta va laa jem mal ta alu eel ta. Tämän vuok si hal lin to oi keus on ku mon nut val von ta jaos ton pää tök set rei tin hy väk sy mi ses tä siltä osin kuin reit ti kul kee ti lo jen , Ku mot tu reit tio suus alkaa ti lo jen ja ra jal ta ja päät tyy tilan ja tie a lu een ra jal le. Asia on pa lau tet tu tältä osin val von ta jaos tol le uu del leen kä si tel tä väk si. Edel lä ole van sa nal li sen ku vauk sen li säk si ku mot tu reit tio suus on esi tet ty myös hal lin to oi keu den pää tök sen liit tee nä ole val la lii te kar tal la 2/3 siten, että kart taan on mer kit ty pu nai sil la nuo lil la ku mo tun reit tio suu den pää te pis teet sekä pu nai sil la poik ki vii voil la nii den vä li nen ku mo tuk si tul lut rei tin osa. Muut tut ki tut va li tuk set on hy lät ty. Hal lin to oi keu den so vel ta mat oi keus oh jeet Pe rus te luis sa mai ni tut Maas to lii ken ne la ki 1 1 mo ment ti Maas to lii ken nea se tus 7 Luon non suo je lu la ki 37 1 mo ment ti, 64 ja 65 Kun ta la ki 95 Hal lin to lain käyt tö la ki 5 ja 52 2 mo ment ti Kä sit te ly kor keim mas sa hal lin to oi keu des sa 1. A on va li tuk ses saan vaa ti nut hal lin to oi keu den ja Nil siän ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton pää tös ten ku moa mis ta ja moot to ri kelk kai lu rei tin pois ta mis ta ti lal taan Hän on oheis ta nut va li tuk seen sa lää kä rin to dis tuk sen, uu dis ta nut hal lin to oi keu des sa esit tä män sä ja lausu nut vaa ti mus ten sa tuek si muun ohel la vielä seu raa vaa: Moot to ri kelk ko jen hii li ve ty ja MTBE pääs töt si tou tu vat lu meen ja ve si liu koi si na tun keu tu vat poh ja ve teen pi la ten ne. Noin 90 met rin pääs sä suun ni tel lul ta rei til tä si jait se van, A:n juo ma ve te nään käyt tä män läh teen veden saas tu mis vaa ra on huo mat ta va. Ke mi kaa leil le al tis tu neet al ler gi kot rea goi vat voi mak kaas ti moot to ri kelk ko jen pääs töi hin.

7 A:n asu mis viih ty vyys vaa ran tuu kelk ko jen melun ko ros tues sa muu toin hil jai ses sa ym pä ris tös sä. Ti lal la RN:o 15:3 suun ni tel lun rei tin lä hei syy des sä on liito ora via ja tilan pi ha pii ris sä on ollut il vek sen jäl kiä. Luon to di rek tii vi ja luon non suo je lu lain 49 suo jaa vat nii den li sään ty mis ja le väh dys paik ko ja ja kul ku yh teyk siä laa jas ti. 2. B ja hänen asia kump pa nin sa ovat va li tuk ses saan vaa ti neet hal lin to oi keu den ja ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton pää tös ten ku moa mis ta. Kelk kai lu rei tin ra ken ta mi seen ei mil tään osal ta saa ryh tyä ennen kuin koko rei tin osal ta on tehty käyt tö oi keus so pi muk set. Muu tok sen ha ki jat ovat vielä vaa ti neet hei dän va paut ta mis taan kor keim man hal lin to oi keu den pää tök ses tä suo ri tet ta vas ta oi keu den käyn ti mak sus ta. Muu tok sen ha ki jat ovat uu dis ta neet hal lin to oi keu des sa esit tä män sä ja lausu neet vaa ti mus ten sa tuek si muun ohel la seu raa vaa: Hal lin to oi keu den olisi tul lut ar vioi da myös val von ta jaos ton pää tös ten val mis te lun ja pää tök sen te ko me net te lyn lain mu kai suut ta. Lii ken ne tur val li suus nä kö koh dat oli si vat edel lyt tä neet vaih toeh tois ten reit ti lin jaus ten, myös muu tok sen ha ki joi den eh dot ta man lin jauk sen tar kas te lua, tie lai tok sen lausun non hank ki mis ta ja maa no mis ta jien li sä kuu le mi sen jär jes tä mis tä. Nyt hy väk syt ty reit ti ylit tää vil kas lii ken tei sen, Tah kon mat kai lu kes kuk seen joh ta van tien viisi ker taa ly hyel lä mat kal la. Pää tös ten pe rus te lut ovat puut teel li sia, lain vas tai sia ja kes ke nään ris ti rii tai sia. Nil siän kau pun gin hal li tus ei ollut hank ki nut tar peel li sia sel vi tyk siä, kuten kelk kai lu rei tin tar peel li suu den har kit se mi sek si vält tä mä tön tä sel vi tys tä lii ken ne mää ris tä ja nii den ke hi tyk ses tä. Kau pun gin hal li tus oli myös toi mi val tan sa ylit täen ja vas toin ai em paa pää tös tään pa laut ta nut asian val von ta jaos tol le mää rää mäl lä jaos ton aloit ta maan rei tin vi ral lis ta mis me net te lyn ai em min sitä ai noas taan eh do tet tu aan. 3. F on va li tuk ses saan ja sen täy den nyk ses sä vaa ti nut hal lin to oi keu den ja ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton pää tös ten ku moa mis ta, moot to ri kelk kai lu rei tin lin jauk sen pois ta mis ta ti lal ta Uu dis pi ha RN:o 9:22 ja sel vit tä mään, oliko pää tök sen te ko asias sa ta pah tu nut lain ja joh to sään tö jen mu kai ses ti. F on vielä vii ta ten Suo men pe rus tus lain 15 :ään vaa ti nut hal lin to oi keu den ja val von ta jaos ton pää tös ten ku moa mis ta, koska yk si tyi set maa no mis ta jat, joi den mai den kaut ta reit ti on lin jat tu, ovat lin jaus ta vas tus ta neet. F on uu dis ta nut hal lin to oi keu des sa esit tä män sä ja lausu nut vaa ti mus ten sa tuek si muun ohel la seu raa vaa: Rei tin lin jaus Uu dis pi han tilan RN:o 9:22 kaut ta on ylei sen edun vas tais ta, koska reit ti ei ole vält tä mä tön ylei ses sä käy tös sä ole van pal ve lun, esi mer kik si ma joi tus ja ra vit se mis liik keen kan nal ta. Maas to lii ken ne lain 1 :n tar koi tuk se na on eh käis tä hait to ja, joita ai heu tuu reit ti suun ni tel man hy väk sy mi ses tä yk si tyi sel le edul le. Rei tis tä ai heu tuu huo mat ta vaa hait taa met sä ta lou del le, joka tal vi sin on rei tin käy tön takia käy tän nös sä mah do ton ta. Reit ti kul kee Val keis ky län asu tuk sen vä lit tö mäs sä tun tu mas sa, pirs toi si alu een ja ra joit tai si maa no mis ta jan omaa liik ku mis ta ti lal laan. Nil siän ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos to ei ole pe rus tel lut an ta maan sa lausun toa, jossa se oli to den nut, ettei kelk kai lu reit ti estä met sä ta lou den har joit ta mis ta ja että luon to olot on otet tu huo mioon reit tiä lin jat taes sa. Vaik ka hal lin to oi keu den pää tök sen pe rus te lu jen mu kaan rei tin käy tös tä ei ole osoi tet tu ai heu tu van Uu dis pi han ti lal la huo mat ta vaa me lu hait taa, niin me lu hait taa niil lä kiin teis töil lä, joi den osal ta val von ta jaos ton pää tös on py sy tet ty, ei kui ten kaan ole sel vi tet ty esi mer kik si me lu mit tauk sin. Moot to ri kelk ko jen ääni kan tau tuu leh det tö mä nä vuo den ai ka na pit käl le. Moot to ri kelk kai lu reit ti ai heut taa si joit tues saan ra si te tien var teen huo mat ta vaa hait taa ra si teoi keu den hal ti joil le ja on siten yk si tyi sen edun vas tai nen. Aluet ta hal lit see vuo kral la met säs tys seu ra, jonka jäsen muu tok sen ha ki ja on. Kelk ka rei tin lin jaus ky sei sen alu een halki estää tal viai kai sen met säs tyk sen ja riis tan hoi don tai ai na kin han ka loit taa niitä. Reit ti vai kut tai si kiel tei ses ti myös alu een luon to oloi hin. Kelk kau ra olisi to teu tues saan le veäm pi kuin ra si te tie. Se kul kee myös luon non suo je lua lu een vä lit tö mäs sä lä hei syy des sä sitä vie res tä kier täen. Kelk kai lu reit ti lisää myös lu va ton ta liik ku mis ta moot to ria jo neu voil la, esi mer kik si mön ki jöil lä, Uu dis pi han ti lal la ke sä ai kaan. 4. F ja G yh des sä ovat va li tuk ses saan ja sen täy den nyk ses sä vaa ti neet hal lin to oi keu den pää tök sen ku moa mis ta siltä osal ta kuin val von ta jaos ton pää tös moot to ri kelk kai lu rei tin si joit ta mi ses ta F:n ja G:n omis ta mal le ti lal le Val kia la RN:o 9:11 on py sy tet ty, jaos ton pää tök sen ku moa mis ta vas taa val ta osal ta ja reit ti lin jauk sen pois ta mis ta Val kia lan ti lal ta ja lausu maan myös niis tä va li tus pe rus

8 teis ta, joi hin hal lin to oi keus ei ollut ot ta nut kan taa rat kais tes saan hei dän yh des sä te ke mää va li tus taan ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton pää tök ses tä. F ja G ovat edel leen vaa ti neet sel vit tä mään, onko pää tök sen te ko asias sa ta pah tu nut lain ja joh to sään tö jen mu kai ses ti. F ja G ovat vielä vii ta ten Suo men pe rus tus lain 15 :ään vaa ti neet hal lin to oi keu den ja val von ta jaos ton pää tös ten ku moa mis ta, koska yk si tyi set maa no mis ta jat, joi den mai den kaut ta reit ti on lin jat tu, ovat lin jaus ta vas tus ta neet. F ja G ovat vaa ti mus ten sa tuek si uu dis ta neet hal lin to oi keu des sa esit tä män sä, vas tus ta neet reit ti lin jaus ta sa moil la pe rus teil la kuin F omas sa va li tuk ses saan sekä muun ohel la huo maut ta neet, että he oli vat eh dot ta neet kelk kai lu rei tin siir tä mis tä Val keis en mäes sä Hoi kan lam min suun taan poh joi sem mak si ja lä hel lä si jait se vil le kau pun gin tai muun jul ki syh tei sön omis ta mil le maa alueil le, mutta näin ei ollut kui ten kaan tehty. Nil siän ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos to on lausun nos saan esit tä nyt va li tus ten hyl kää mis tä ja lausu nut seu raa vaa: Rei tin suun nit te lu vai hees sa on poh dit tu eri reit ti vaih toeh to ja ja va li tuk si on tul lut nyt esi tet ty lin jaus. Rei tin ym pä ris tö vai ku tuk set on ar vioi tu hank keen ete ne mi sen myötä. Ta voit tee na on ollut mi ni moi da rei tin ra ken ta mi ses ta ja sen myö hem mäs tä käy tös tä ai heu tu vat ym pä ris tö hai tat. Läh tei den si jain ti, asuin ra ken nus ten etäi syys rei tis tä, rei tin ai heut ta mat mah dol li set ter veys hai tat, eläin ten eli nym pä ris tö, poh ja ve sio lot, luon non suo je lua lu eet, melu ja ilman laatu on otet tu suun nit te lus sa huo mioon sa moin kuin lii ken ne tur val li suus. Tei den yli tys koh dat on käyty läpi tei den tur val li suu des ta vas taa vien vi ran omais ten ja rei tin suun nit te li joi den kans sa. Jaos to on kuul lut kir jal li ses ti maa no mis ta jia rei tin vi ral lis ta mis vai hees sa. Li säk si suun nit te li ja on käy nyt reit te jä läpi maa no mis ta jien kans sa suun nit te lu vai hees sa. Ai hees ta on pi det ty ylei sö ti lai suuk sia. Nil siän kau pun gin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen on teh nyt pää tök sen sä toi mi val tan sa puit teis sa. Jaos ton alai set vi ran hal ti jat ovat toi mi neet vir ka vas tuul la. Nil siän kau pun gin hal li tus on vas ti nees saan il moit ta nut yh ty vän sä ym pä ris tö lau ta kun nan val von ta jaos ton lausun toon. A on vas ta se li tyk ses sään uu dis ta nut ai em min esit tä män sä. B ja hänen asia kump pa nin sa ovat vas ta se li tyk ses sään uu dis ta neet ai em min esit tä män sä ja to den neet, ettei val von ta jaos ton lausun to si säl lä uutta tie toa asias sa. F on vas ta se li tyk ses sään uu dis ta nut ai em min esit tä män sä ja kiin nit tä nyt huo mio ta sii hen, että Val keis en mäen alu eel la kun kin met sä no mis ta jan met sä pals tat si jait se vat usein pit ki nä suo ra kul mioi na. Täl löin reit ti to teu tues saan hal kai si si usean met sä no mis ta jan pals tan es täen eten kin tal viai kaan maan tiel tä kat sot tu na kelk ka rei tin taak se jää vien met sä aluei den käy tön. F ja G ovat vas ta se li tyk ses sään uu dis ta neet ai em min esit tä män sä ja vii tan neet F:n vas ta se li tyk ses sä esi tet tyi hin nä kö koh tiin. Mer ki tään, että Nil siän ja Kuo pion kau pun git ovat yh dis ty neet Mer ki tään, että kor kein hal lin to oi keus on an ta nut tä nään pää tök sen myös va li tuk seen (di aa ri nu me ro 438/1/12), jonka H ja I ja hänen asia kump pa nin sa ovat teh neet Kuo pion hal lin to oi keu den an ta mas ta pää tök ses tä nro 11/0471/3. Hal lin to oi keu den pää tös on kos ke nut Kaa vin ym pä ris tö lau ta kun nan pää tök sel lään , 53, hy väk sy män moot to ri kelk kai lu rei tin reit ti suun ni tel maa Juan kos ken kau pun gin alu eel la vä lil lä Juan kos ki Pou ti lan mä ki. Kor keim man hal lin to oi keu den rat kai su Kor kein hal lin to oi keus on tut ki nut asian. Va li tuk set hy lä tään. Kuo pion hal lin to oi keu den pää tök sen lop pu tu los ta ei muu te ta. Pe rus te lut Moot to ri kelk kai lu rei tin pe rus ta mi nen edel lyt tää maas to lii ken ne lain 15 :n 1 mo men tin mu kaan reit ti suun ni tel man hy väk sy mi sen li säk si 16 :n 1 mo men tis sa tar koi te tul la ta val la reit ti toi mi tuk sen, jossa mää rä tään lain 16 :n 4 mo men tis sa tar koi te tuis ta kor vauk sis ta. Reit ti toi mi tuk ses sa pe rus tet tu oi keus kiin teis töön kor vaa mai ni tun sään nök sen no jal la maa no mis ta jan ja rei tin pi tä jän vä li sen käyt tö oi keus so pi muk sen eikä eril lis tä käyt tö oi keus so pi mus ta tar vi ta. Tähän näh den ja kun ote taan huo mioon maas to lii ken ne lain 16 :n 2 ja 3 mo men tin sään nök set rei tin hy väk sy mi sen edel ly tyk sis tä sekä 4 mo men tin sään nök set rei tis tä ai heu tu van hai tan ja va hin gon kor vaa mi ses ta, maas to lii ken ne lain mu kai nen reit ti suun ni tel man hy väk sy mis pää tös ei ole vas toin Suo men pe rus tus lain 15 :n 1 mo ment tia. Kun rei tin pi tä jäl le ei siir ry maa poh jan omis tusoi keut ta, vaan ai noas taan ra joi tet tu oi keus käyt tää reit tia luet ta moot to ri kel kal la ajoon, asias sa ei ole ky sy mys Suo men pe rus tus lain 15 :n 2 mo men tis sa tar koi te tus ta pak ko lu nas tuk ses ta, eikä reit ti suun ni tel man hy väk sy mis pää tös ole siten myös kään vas toin pe rus tus lain 15 :n 2 mo ment tia.

9 Reit ti suun ni tel maa laa dit taes sa Savo Kar ja lan tie pii rin edus ta ja oli toi mit ta nut kat sel muk sen niis sä koh dis sa, jois sa reit ti ylit tää ylei sen tien. Tie pii ri oli an ta nut oman lausun non tien yli tys ten tur val li ses ta jär jes tä mi ses tä. Nil siän kau pun gin hal li tus on voi nut rei tin pi tä jä nä edel lyt tää reit ti suun ni tel man hy väk sy mis tä kos ke van asian kä sit te lyä kun nan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai ses sa, kun ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen ei ollut teh nyt va li tus kel pois ta pää tös tä asias sa. Muu toin kaan pää tök sen val mis te lus sa ei ole va li tuk sis sa esi te tyil lä pe rus teil la il men nyt lain vas tai suut ta. Ar vioi taes sa kun nan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen har kin ta val taa maas to lii ken ne lain moot to ri kelk kai lu rei tin pe rus ta mi sek si on otet ta va huo mioon lain 15 :n 2 mo men tin ja 16 :n 2 mo men tin li säk si lain 1 :stä il me ne vä lain tar koi tus eh käis tä moot to ri käyt töis ten ajo neu vo jen käyt tä mi ses tä maas tos sa ja moot to ri kelk kai lu rei teil tä ai heu tu via, lain koh das sa tar koi tet tu ja hait to ja ja edis tää lii ken ne tur val li suut ta sekä kun nan vel vol li suus so vit taa reit ti mui hin lä hia lu een reit tei hin. Reit ti suun ni tel maa kos ke vil la rat kai suil la ja va lin noil la on lä hei nen yh teys kun nan maan käyt töä kos ke viin rat kai sui hin. Kun nan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen har kin ta val ta on siten suh teel li sen laaja reit tien tar peen osal ta, eikä reit ti suun ni tel man hy väk sy mi sen edel ly tyk se nä ole, että reit ti olisi vält tä mä tön ylei ses sä käy tös sä ole van pal ve lun kans sa. Ot taen huo mioon rei tin etäi syys kiin teis töl lä Alan ko RN:o 15:3 si jait se vas ta läh tees tä ja lo ma käy tös sä ole vis ta ra ken nuk sis ta, rei tis tä ja sen käyt tä mi ses tä ei voi ai heu tua läh teen veden pi laan tu mis ta tai muuta koh tuu ton ta hait taa kiin teis tön käy töl le. Läh teen veden laa tua voi daan myös tar vit taes sa tark kail la. Liito ora van tai il vek sen li sään ty mis ja le väh dys pai kois ta ei ole esi tet ty tar kem paa sel vi tys tä kiin teis töl lä. La jien suo je lus ta sää de tään luon non suo je lu lain 49 :ssä ja tar vit taes sa suo je lu voi daan var mis taa luon non suo je lu lain 57 :n mu kai sil la hal lin to pak ko kei noil la. Reit ti ei saa dun sel vi tyk sen pe rus teel la ole es tee nä met säs ty soi keu den käyt tä mi sel le tai met sän käy töl le. Tar vit taes sa rei tin käyt töä val voo po lii si. Va li tuk ses sa esi te tyil lä pe rus teil la reit ti suun ni tel man hy väk sy mi nen ei ole ollut muu toin kaan maas to lii ken ne lain 16 :n vas tai nen. Hal lin to oi keus on myös voi nut rat kais ta asian pää tök ses tään il me ne vin ta voin ilman, että sen on tar vin nut lausua enää sinne teh dyis sä va li tuk sis sa esi te tyis tä muis ta va li tus pe rus teis ta, jois ta lausu mi nen on siis rau en nut. Oi keu den käyn ti mak sus ta kor keim mas sa hal lin to oi keu des sa mää rää asian esit te li jä. Oi keu den käyn ti mak su käy ilmi pää tök sen ja ke lua kos ke vas ta koh das ta. Kun muu toin ote taan huo mioon edel lä il me ne vät hal lin to oi keu den pää tök sen pe rus te lut, pää tök ses sä so vel le tut oi keus oh jeet, kor keim mas sa hal lin to oi keu des sa esi te tyt vaa ti muk set ja asias sa saatu sel vi tys, hal lin to oi keu den pää tök sen lop pu tu lok sen muut ta mi seen va li tuk sis sa esi tet ty jen nä kö koh tien joh dos ta ei ole pe rus tei ta. Asian ovat rat kais seet hal lin to neu vok set Matti Pel lon pää, Sa ka ri Van ha la, Riit ta Mu ti kai nen, Hannu Ranta ja Mika Sep pä lä. Asian esit te li jä Ilpo Ha vu mä ki. Julkaistu