Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena

Transkriptio

1 Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 57 Valmistelu:Toimitusjohtaja, talousjohtaja Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaa ensisijassa kun ta yh ty män hyväksytty strategia. Voimassaoleva strategia on laadit tu tavoitevuotenaan vuosi STRATEGIA: Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa Asiakkaisiin ja potilaisiin Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä Sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa riskien hyvää hallintaa turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat so pusoin nus sa tässä esitettyjen arvojen kanssa Missio

2 Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Toimintaympäristön näkymiä Suomen kansantalouden ja julkisen talouden tilanne on edelleen vaikea ja BKT:n kasvu hidasta eikä nopeaa muutosta parempaan ole lähiaikoi na nähtävissä. Muodostettava maan hallitus on va rau tu mas sa mittaviin kustannusten karsimiseein. Merkittävä osa näistä koh dis tunee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Paineet tuot ta vuu den parantamiseen on voimakkaita. Päättyneella eduskuntakaudelle kariutuneen sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämislain toteuttaminen on hallitusneuvotteluissa asetet tu yhdeksi keskeisistä tavoitteista. Tulevan järjestämislain olo suhteis sa strategisesti keskeinen ja samalla haasteellinen tavoite on riittä vän suuren palvelualueen aikaan saaminen päivystävän sairaalan to iin ta edel ly tys ten turvaamiseksi. Tähän varautuminen kil pai lu olosuh teis sa lisää osaltaan tarvetta tuouttavuuden ja samalla pal ve lu jen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Palvelukysyntä jä sen kun tien ulkopuolelta on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Myös ha lukkuus kasvattaa kysyntää edelleen on olemassa, mutta ha luk kuu den reaalisoituminen käytännön toimiksi edellyttää valmiutta hank kia vastavuoroisesti palveluja naapurialueilta. Ihmisten vaatimukset palvelujen suhteen näyttävät edelleen li sään tyvän ja kansainvälistyminen tuo tähän oman lisänsä. Väestön ikään tymi nen jatkuu vääjäämättä ja haasteena on pälvelukysynnän kas vuakin enemmän kasvava kilpailu osaavasta työ voi mas ta.toimialan teknologinen kehitys on edelleen nopeaa ja haastaa toi mi joi ta sekä osaamisen kehittämiseen että kustannusten hal lin taan. Kuntayhtymän strategia muuttuvassa toimintaympäristössä on osoittau tu nut toimivaksi. Strategia on kuitenkin tarpeen uusia suun ni telma kau del la. Kuntayhtymän toiminta- ja talousnäkymät: Budjettivalmistelun käynnistyessä valtakunnallinen sote-ratkaisu on mo nil ta osin avoin. Uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus kun ta yh ty män tulevaisuuteen, hallinnolliseen ratkaisuun sekä mah-

3 dol li ses ti myös kuntien rahoitusjärjestelyihin. Budjettivuoden 2016 tilan tee seen muutokset eivät kuitenkaan vielä yllä. Suun ni tel ma kaudel la toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön saattaa kuitenkin jo kohdis tua muutoksia, jotka edellyttävät reagointia kuntayhtymässä. Toimin nal li ses sa suunnittelussa lähtökohtana Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen in teg raatio, joka vaikuttaa myös perinteisen keskussairaalan toimintojen ja hoitoketjujen suunnitteluun. Keskussairaalan toimintojen suun nit telua tehdään tiiviissä yhteistyössä muun sote-toimintakentän kans sa. Keskussairaalan toiminta- ja ta lous suun nit te lun perustana edelleen on, että toimintaa suun ni tel laan päivystävän sai raa lan läh tö koh dista. Samalla varaudutaan alu eel li siin toi min ta muu tok siin ja pal ve lu kysyn nän muutoksiin. Tässä vai hees sa oleel lis ta on, että kes kus sairaa lan toiminta ja talous ovat se kä laadultaan, ima gol taan että kustan nuk sil taan kilpailukykyisiä. Kes kus sai raa laa kehitetään edelleen si ten, että se vastaa pientä maa kun taa laajemman väestön eri koissai raan hoi don päi vys tys pal ve lu jen tarpeeseen ja kysyntään. Jä senkun tien lisäksi kes kus sai raa la panostaa vahvasti myös mui den lä hialu een kuntien potilaiden hoi don tuottamiseen yhteistyössä kuntien kans sa. Toimiva integraatio alueen sote-toimijoiden kesken on keskeinen tavoi te. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiot, Pe rus pal ve lu liike lai tos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä keskus sai raa la, muodostavat yhtenäisen palvelujen tuot ta ja ko ko nai suuden. Ta voit tee na on maakunnan jäsenkuntien sosiaali- ja ter vey denhuol lon ko ko nais kus tan nus ten suhteellinen lasku, tavoitetasona maan tarvevakioitua keskiarvotasoa alhaisemman kustannukset. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Kun ta yh ty män tase on vah vas ti, noin 10 M, ylijäämäinen eikä painetta kuntahintojen ko rotuk sel le ole ali jää män kattamisvelvoitteen perusteella. Myös pe ruskor jauk sen in ves toin ti oh jel ma tulee pääosin valmiiksi suun ni tel makau den aikana. Ra ken ta mi sen kustannukset ovat jo pitkälti si säl ly tetty nykyiseen pal ve lu hin nas toon. Alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet myön teiseen suuntaan, sillä vuosien aikana jäsenkuntien erikois sai raan hoi don kustannukset ovat kasvaneet selvästi maan kes kiar voa vähemmän. Myös Jyta-alueen peruspalveluiden kus tan nus kehi tyk ses sä on saavutettu kahden viimeisen vuoden aikana suoria kus tan nus leik kauk sia. Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat pysyneet mal til li sella noin + 1 %:n kustannuskasvun tasolla vuosien ajan. Kus tan nus ke hi tys tä on hillinnyt myös piirin ulkopuolisen hoidon tarpeen vähentyminen, mikä on mahdollistanut omien toimintojen ke hittä mi sen. Tuo tan to kus tan nus ten kasvun maltillisuus, ostetun hoi don

4 tarpeen vä hen ty mi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu nä kyi vät myös jäsenkuntalaskutuksessa niin, että jä sen kun tien eri kois sai ran hoi don (sis ensihoito) kustannuskasvu on py säh ty nyt 1-3 pro sen tin tasolle, mikä vallinneeseen kehityshistoriaan se kä maan kes ki ar voon nähden on hyvin mal til li nen. Myös Pe rus pal ve lu lii ke laitos Jy tan kustannuskehitys kään tyi reippaasta kasvusta kus tan nusten ale ne mi sek si vuoden 2013 aikana ja lasku jatkui vuonna Maakunnan kuntien terveydenhuollon kokonaiskustannukset asu kasta kohti laskettuna ovat kuitenkin edelleen maan kattavissa ver tai lulas kel mis sa korkeahkot. Kehityksen suunta on viime vuosina kui tenkin ollut myön tei nen. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa Keski-Poh jan maa asemoituu jo keskiarvon selvästi edullisempaan puolis kaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten alen tami nen tai ainakin me no kas vun hillintä on edelleen tarpeen. Tä mä edel lyt tää sotekentän integroitua ko ko nais toi min ta suun nit te lua sekä ko ko nais kus tan nus ten hallintaa ja seurantaa. Tuotantokustannusten kasvua on erikoissairaanhoidossa hillinnyt paran tu nut erikoislääkäritilanne, asiantuntijapalveluiden ostojen vä hentä mi nen, piirin ulkopuolisen hoidon os to jen vähentyminen, hen ki löstön sairauspoissaolojen vähentyminen, remonttiprosessin ete ne minen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu vahvistaen tu lopoh jaa erityisesti päivystysluonteisissa toiminnoissa. Luottamus Keski-Poh jan maan sairaalan toimintaan on kasvanut. Oleellisinta on, että erikoissairaanhoitoa tarvitseva terveydenhuoltolain mukaista valin ta oi keut taa käyttävä potilas haluaa hakeutua hoitoon ni men omaises ti Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Myönteinen ta lou den kehitys alkoi jo vuonna Myös vuoden 2015 en sim mäi nen vuosi nel jän nes on toteutunut myönteisesti. Toimintaympäristö on muuttumassa. Lainsäädännön uudistuksia pyri tään ennakoimaan. Talous kehittyy vain toiminnan kehittämisen myö tä. Nyt lähtökohdaksi jäsenkuntien sisällä ja Keski-Pohjanmaalla on nousemassa toiminnallisen integraation tie. Maakunnan ko konais kus tan nus ten hallinnan kannalta tämä on oleellinen näkökulma. Kes kus sai raa lan toiminnan suunnittelussa toinen painopiste on jäsen kun tien ulkopuolisen palvelumyynnin turvaaminen riittävän laajan po ti las vir ran saavuttamiseksi. Taloussuunnitelmalle asetettavat tavoitteet: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokonaiskustannusten kasvu tu lee pitää mahdollisimman alhaisena. Jäsenkuntien taloudellinen kan to ky ky ei salli sosiaali- ja ter vey den huol lon kokonaisuudessa kustan nus kas vua. Jä sen kun nis sa on myös huomioitu myön tei ses ti erikois sai raan hoi don rau hoit tu nut kustannuskasvu kolmen viime vuoden aikana. Jyta-alueella on tehty peruspalvelurakenteen osalta iso-

5 ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla kipeidenkin päätösten jälkeen on saa vu tet tu taloudellista säästöä. - Jäsenkuntien odotukset kus tannus ke hi tyk sen nykyisestä suunnasta ovat edelleen saman suun taiset. Suunnitelman valmisteluaineistossa talousarvion realistisena läh tökoh tana on, että perustuotannon kustannuskasvu on pys tyt tä vä pi tämään erikoissairaanhoidossa vuosien tavoin ta voit tee na ti lin pää tös ten välinen max noin +1 %:n kasvu. Erikoissairaanhoidon kuntahinnasto on pääosin tasolla. Vuo del le 2015 tullaan esittämään eräitä hinnan tar kis tuk sia, joissa hin nas to on jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen. Ko ko nai suu te na hin nas ton korotuspaine on kuitenkin maltillinen ja sen ko ko nais vai kutus pyritään säilyttämään noin + 1 %:n luokassa. Tavoitteena tulee olla realistinen budjetti. Toi min ta suun ni tel man ja ta lous suun ni tel man tulee vastata toisiaan. Kuntataloudessa on totuttu tekemään talousarvion raamipäätös useim mi ten muotoa edellinen tp + x %, kuluvan vuoden tp-ennuste + x % tai kuluvan vuoden ta + x %. Tuotantobudjetoinnin nä kö kul masta menojen minimointi onkin useimmiten perusteltua tehokkaan ja talou del li sen tuotannon varmistamiseksi. Kuntayhtymässä, joka saa lähes 20 % palvelumaksutuloistaan jäsenkuntien ulkopuolelta, jou dutaan budjettiraamia arvioimaan myös nettonäkökulmasta. Pienellä lisä re sur soin nil la saatetaan mahdollistaa merkittäviäkin tulovirtoja piirin ulkopuolelta. Myös laajojen projektien aiheuttama brut to me no jen mer kit tä vä kin kasvu voi johtaa nettotasolla pieniin kun ta koh tai siin kus tan nus kas vui hin. Erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien nä kö kulmas ta raa mi ajat te lus sa ensisijainen intressi lieneekin jä sen kun tien palvelumaksujen kasvuna määriteltävä raamitus, ei kun ta yh ty män tuo tan to bud je tin bruttomenokasvu. - Tältä osin peruskunnan ja kunta yh ty mäs sä erikoissairaanhoidon budjetointiajattelu poikkeaa pai notuk sil taan toisistaan. Taloussuunnittelussa on huomioitavana useita eri bud jet ti nä kö kul mia ja tavoitteita: - Lähtökohtana tuotannon bruttomenobudjetti joka ei erittele erilaisia tu lo vir to ja; tavoitteena matala kasvuprosentti ja korkea tuottavuus; kei no na myös Lean-ajattelu - Tuotannon bruttotulobudjetti, jonka sisällä tavoitteena jäsenkuntien mak su osuuk sien pieni kasvu ja muun rahoituksen suhteellinen kas vu - Nettobudjetoinnin mahdollistamisen arviointi, kun käyt tö ta lous brutto me no jen kasvattamisella voidaan lisätä jäsenkuntien ulkopuolisia tu lo ja

6 - Kuntayhtymän budjetin raamin vaihtoehdot: 1) bruttomenojen kasvu raa mi tai 2) jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuraami Strategiset kehittämistavoitteet: Suunnitelmakauden toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu hy väk syttyyn strategiaan, sen arvoihin, missioon ja visioon sekä ase tet tui hin strategisiin päämääriin. Kuntayhtymän johtoryhmässä on valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä toi min ta- ja laadunhallintaan perustuvia ja hyväksyttyyn strategiaan poh jau tu via toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet, toimen pi teet ja mittarit on koottu luonnokseksi kuntayhtymän yh tei ses tä bsc-kortista, jonka pohjalta tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitekorttinsa. Lähtökohtana on - vähemmän on enemmän - ideolo gia, jossa pyritään asettamaan strategisten linjausten rinnalle myös konkreettisia tavoitteita ja määrällisesti hallitusti, jotta nämä voi daan myös talousarvio- ja suunnitelmakauden aikana mää rä tie toi sel la ja valikoiden suunnatulla työllä täyttämään. Toiminnallisia kehittämiskohteita suunnitelmakauden aikana: Palvelutuotannon kehittämisessä tavoitteena on entistä selkeämmin koh den taa kehittämistoimenpiteitä keskeisen strategisen tavoitteen, päi vys tä vän sairaalan toimintaedellytysten turvaamiseen. Päi vys tävän sairaalan keskeiset kolme kehittämiskohdetta ovat yh teis päi vystys oheistoimintoineen, jotka vastaavat kiireellistä hoitoa vaativien aikuis- ja ikääntyneiden potilaiden kokonaisvaltaisesta ja tar peen mukasies ta hoidosta ensihoidosta tehohoitoon saakka, naisten ja las ten sairaala, joka vastaa synnytysten ja lasten sairauksien hoidosta se kä psykiatrinen sairaala, joka vastaa laajan alueen potilaiden psy kiat rises ta akuuttihoidosta. Päivystävän sairaalan toimintaa tukevina periaatteina ovat avo hoi toisuus ja kuntoutumisen tukeminen. Avohoitoisuusperiaatteen mu kaises ti potilasta hoidetaan ympärivuosokautisessa laitoshoidossa vain sil loin, kun se on potilaan tilan vuoksi välttämätöntä, muutoin käy tetään erilaisia avohoidon muotoja, ja potilas siirtyy omaan kotiinsa aina heti, kun se on hänen terveydentilansa perusteella mahdollista. Kun tou tu mi sen tuki tarkoittaa sitä, että tavoitteena on potilaan toimin ta ky vyn vahvistaminen ja palauttaminen mahdollisimman nopeas ti akuutin hoitotapahtuman tai toimintakyvyn alenemisen jälkeen. Koko kuntayhtymässä ja kuntayhtymän toiminta-alueella te hos te taan ennaltaehkäisevää toimintaa, parannetaan hoitoketjujen toi mi vuut ta sekä or ga ni soi daan ja kehitetään alueellisesti järjestettyä kun tou tustoi min taa. Organisaatiossa hillitään ostetun hoidon tarvetta oman asiantuntemuksen vahvistamisen kautta, te hos te taan hen ki lö kun nan

7 rekrytointia sekä tuetaan henkilöstön työssä jak sa mis ta, mo ti voi tumis ta toiminnan kehittämiseen ja osaa mis ta. Kes kus sai raa las sa kehitetään avo hoi tois ta toi min ta ta paa po li kli nik ka toi min to ja or ga nisoi mal la, päiväaikaista hoi to toi min taa ja ly hyt kes tois ta eri kois sairaan hoi toa edelleen ke hit tä mäl lä. Sai raa las sa tuetaan päi vys tys asetuk sen edellyttämää riit tä vää päi vys tys val miut ta.sairaalan toi min tojen kehittämisessä hyö dyn ne tään myös tilaratkaisuista saatavat hyödyt. Huomio on prosessien ke hit tä mi ses sä ja yhtenäistämisessä "liinaa mal la". Sairaalassa on vi reil lä usei ta prosessien ke hit tä mis hankkei ta, joiden toteuttaminen koh dis tuu suunnitelmakaudelle. Toiminta-alueen laajentuessa tai muuttuessa huomioidaan re surssoin nin nettomuutostarpeet. Suunnitelmakaudella esitetään va kiinnu tet ta vak si mm psykiatrian alueella 2015 käynnistetty yli maa kun nalli nen päivystystoiminta ja akuuttihoito sekä toteutetaan sen edel lyt tämät välttämättömät toimitilasaneeraukset. Alueellisen toi min ta-alueen laajennuttua turvataan edelleen myös synnytystoiminnan ke hittä mi nen alueellisen tarpeen edellyttämässä laajuudessa sekä mm lastensairauksien hoidon kehittäminen. Keskussairaalan toimintaa kehitetään yhteistyössä pe rus ter vey denhuol lon tarpeiden kanssa. Kiuru on mukana myös Kokkolan ter veyskes kus sai raa lan rakentamisinvestoinnin toiminnallisessa suun nit telus sa ja keskussairaalan omien tilaratkaisujen suunnittelussa huomioi daan uuden tk-sairaalan toiminnalliset ja tilasuunnitteluyhteydet. Pääsairaalan alueella remontit jatkuvat ja tarvitaan edelleen väis tö tilo ja ja toimintojen hajasijoituksia. Remontti etenee mm ap teek ki ti lojen sekä välinehuollon tilojen saneeraukseen sekä laboratorion ti loihin. Suunnitelmakaudelle kohdistuu mer kit tä vät tarpeet erityisesti ra dio logian laiteinvestointeihin. Kol me na peräkkäisenä vuonna ra dio lo gian tarve on vuosittain runsaat 1 M. Tämä tulee yli kak sin ker tais tamaan tavanomaisen vuo tui sen laiteinvestointibudjetitarpeen. Tukipalveluiden toimintakäytäntöjä va kioi daan. Samalla vah vis te taan maakunnallisten keskitettyjen sote-palveluihin erikoistuneiden tu kipal ve lui den järjestämistä. Johtamiseen kiinnitetään huomioita kaikilla sen portailla. Mark kinoin ti ti lan tees sa tarvitaan myös ulospäinsuuntautunutta toi min ta- ja joh ta mis otet ta. Tiedottamista vahvistetaan ja siinä huo mioi daan myös potilaiden vapaasta hoitopaikan valintaoikeudesta syn ty vä tiedon tarve ja markkinointiperusteet. Organisaation sisäisessä joh ta mises sa tuetaan lähiesimistyötä varmistamalla esimiestyön osaaminen.

8 Johtamisjärjestelmää kehitetään suunnitelmakaudella. Läh tö koh ta na tulee olla selkeät valta- ja vastuusuhteet, strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien kirkastaminen sekä operatiivisen toi min nan johtamisen tukeminen. Informaatioteknologian palvelujen toi mi vuut ta ja ra por toin tia kehitetään. Tämä edellyttää myös kirjaamisen ja tilastointoinnin kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa toimii tällä het kel lä esh:n ja alueen peruspalveluiden jaetuilla resursseilla, oto-työ nä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee ratkaistavaksi, edel lyt tää kö toiminta erillistä vakanssiresurssointia. Peruspalveluliikelaitoksessa vakiinnutetaan ja kehitetään toi min takäy tän tö jä, arvioidaan palveluverkoston riittävyyttä ja kattavuutta, ke hi te tään kotihoidon ja asumispalvelujen palvelurakennetta ja paran ne taan asiakkaiden palvelutasa-arvoa sekä arvioidaan ym pä rivuo ro kau tis ten hoitopaikkojen tarve suhteessa valtakunnallisiin suosi tuk siin ja kehitetään yksiköiden välistä työnjakoa. Valtakunnassa odotuksia herättävä sote -uudistus koskettaa mer kittä väs ti ko ko kuntayhtymää. Kuntayhtymä on aktiivisena osapuolena ke hit tä mäs sä vaihtoehtoisia toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja, jot ka tu ke vat sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellista ja laadukasta tuot ta mis ta koko maakunnassa. Sote -uudistus on merkittävä osa tule van suunnittelukauden strategista työtä. Taloudelliset kehittämistavoitteet: Kehittämistoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ko konais työ pa nos tar ve ei lisäänny. Kalliiden ostopalveluiden muut ta minen omaksi toiminnaksi ja omiksi vakansseiksi taloudellisesti pe rustel lus ta syystä tulee kuitenkin arvioida. Tällöin vakanssilisäykset tehdään kustannusvaikutusten arvioimiseksi aluksi ensisijassa mää rä aikai si na. Lisäksi tulee arvioitavaksi, edellyttääkö päivystysasetuksen vaa ti mus ten to teut ta mi nen lisäresurssointia erityisesti kirurgiassa. Myös mm sairaala-apteekin henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioidaan. Lähtökohta on, ettei budjettiin sisällytetä merkittäviä va kans si li säyksiä. Resurssitarpeet pyritään aina ensisijaisesti järjestämään olemas sa ole via resursseja siirtämällä. Vuoden 2016 palkkatason muutok sek si arvioidaan kokonaistasolla noin + 1 %. Toi min nan suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita yk sik kö kohtais ten tuo tan to kus tan nus ten kasvun hallitsemiseen.

9 Vuoden 2015 aikana jatketaan tarkennettua kustannuslaskentaa, jolla mahdollistetaan myös drg-hinnoiteltu kustannusten vertailu. Erikois sai raan hoi don suoriteperusteista hinnastoa uudistetaan. Laaja-alai seen drg-laskutukseen ei kuitenkaan siirrytä suun ni tel ma kauden aikana. Kustannuslaskentaprojektilla lisätään yksiköiden kus tannus tie toi suut ta ja vahvistetaan tuotannon joh ta mis mah dol li suuk sia. Taloudellisen toiminnan tukena vahvistetaan ns. Lean-ajattelua. Kustan nus tie toi suut ta ja kustannusvastuuta lisätään. Koko kuntayhtymässä tavoitteena on toiminnan ja talouden yh teenso vit ta va realistinen budjetointi. Toiminnan ja talouden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yksi köi den suunniteltuja sulkuja työvoiman riittävyyden var mis ta mi seksi. Budjetoinnin raamitus: Budjetoinnin raamitus mahdollistaa vaihtoehtoisia toimintamalleja: Toiminnan budjetoinnin lähtökohta on, että nykyisen toiminnan ko konais kus tan nus (brutto) voi kasvaa korkeintaan + 1 % tp-en nus teeseen verrattuna. Tarkastelu tehdään kokonaisbudjettitasolla, joten eräis sä tilanteissa välttämättömät yleistasoa korkeammat mää rä raha kas vut edellyttävät säästötoimia toisaalla. Raamin toteuttaminen edel lyt tää ehdottomasti toiminnallisia muutoksia. Erikseen päätetään mah dol lis ten lisävakanssien resurssoinnista, jotka ensisijassa ka tetaan muusta toiminnasta säästyvillä resursseilla. Toinen raamituksen lähtökohta voi olla jäsenkuntien pal ve lu mak sujen kasvun raamitus. Budjettiraamitus vuodelle 2014 ja 2015 to teutet tiin pääosinn tä män periaatteen mukaisesti. Oletuksena on jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun jatkuminen erikoissairaanhoidossa, mi kä eräis sä tapauksissa saattaa edellyttää myös lisävoimavaroja. Täl löin läh tö koh ta na voi olla jäsenkuntien palvelumaksujen kes ki mää räi sen kas vun rajoittuminen esim < 2,4 % tasolle (vrt to teu ma en nus te 2015) vertailupohjana tp-ennuste Vuoden 2015 budjetoinnissa hallituksen antama raami määriteltiin siten, että bruttomenojen yleinen kasvu voi olla korkeintaan + 1 % ja jä sen kun ta las ku tuk sen kasvu < 2,2 % vertailupohjana tp Tuloksen käsittely erikoissairaanhoidossa: Vuodesta 2014 lukien mahdollinen ylijäämäinen tulos on palautettu jä sen- ja sopimuskunnille. Kuntayhtymälle on voitu jättää tulokseen ai noas taan Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuutta vastaava erä

10 (noin 0,7 M ). Aiemmin voimassaolleen käytännön mukaan kun tayh ty mäl le voitiin lisäksi jättää tulokseen lainan lyhennysohjelmaa vas taa va summa, jolloin H-Seitsikon rahoitusosuuden lisäksi tulosta jäi kuntayhtymälle runsaat 1 M. Yhteenlaskettu tulostavoite vuo delle 2016 olisi tällöin noin 2 M. Menettelytapamuutoksesta so vit tiin tuolloin väliaikaisena ratkaisuna. Esille on nyt noussut kysymys siitä, tulisiko tuloksen käsittelyssä pala ta alkuperäiseen tai sen kaltaiseen menettelytapaan. On esitetty mah dol li suus, voitaisiinko H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävän tu loksen jaossa noudattaa jakoa esim siten, että tuloksesta 50 % jaet taisiin jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jäisi kuntayhtymän käyttöön. Tämän ehtona voisi kuitenkin olla maltillinen, esim < 3 %:n jäsenkuntalaskutuksen kasvu. Hallitus linjaa keskustelussa raamitusta myös tältä osin. Suunnitteluohjeita: Kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua ja suun nit telu työ tä ohjaavaa ensisijassa kuntayhtymän hyväksytty strategia. Kun ta yh ty män strategista johtamista konkretisoi kuntayhtymälle hyväk syt tä vä hyväksyttävä Bsc-kortti. Tässä määritellään tavoitteet ja toi men pi teet neljän näkökulman kautta: henkilöstö, prosessit, asi akkaat/po ti laat ja talous. Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat tämän pohjal ta edelleen omat suunnitelmat bsc-näkökulmien mukaisesti. Yk siköis sä toiminta- ja taloussuunnitelmakausi kestää kesän yli elo kuun puoliväliin saakka. Tulosalueet ja edelleen tulosyksiköt laativat bsc-kor tit kuntayhtymän yhteisten hyväksyttyjen tavoitteiden mu kai sina siten, että kunkin yksikön tavoitteissa kohdennetaan ja konk re tisoi daan kuntayhtymän strategian mukaisia ja yhteisiä tavoitteita oman yksikön toimintaan soveltuviksi. Bsc-korttien lisäksi tulos- ja vas tuu yk si köt laativat em määräaikaan mennessä määrärahojen perus tei na ja toiminnallista suunnittelua kuvaavat suun nit te lu lo makkeen (excel-liite). Tavoite on, että lomakkeita ei täytetä vain hal lin non budjettitarvetta varten, vaan lomakkeita hyödynnetään en si si jas sa perusteena määrärahan rakenteellisille muutoksille sekä yksikön oman toiminnan kehittämistyölle. Koulutussuunnittelun osalta eri koissai raan hoi dos sa laaditaan erillinen suunnitelma, joka ei sisälly tä hän toiminta- ja taloussuunnittelukonseptiin. Tavoitekorttien sekä toiminta- ja taloussuunnittelun perusteena olevien taulukoiden lisäksi tulos- ja vastuuyksiköt tekevät omat mää rära ha esi tyk set yhteistä budjettia varten yhteisten toimintamallien mukai ses ti. Määrärahaesitykset tallennetaan ta lous suun nit te lu oh jelmaan, joka avataan vastuuyksikköjohtajien käyttöön. Mää rä ra ha esitys ten tekemistä varten esimiehille järjestetään koulutusta.

11 Talousjohtaja antaa suunnittelutyöstä yksiköille tarkennetun ohjeen. Peruspalvelulautakunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet Jytan bud je toin nin valmistelusta. Oheismateriaalina luonnos kuntayhtymän tavoitekortiksi (bsc-kortti). Toimitusjohtajan esitys: Hallitus hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen kuntayhtymän toi minta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaiseksi tavoitekortiksi vuosille sekä käynnistää tämän pohjalta tulosalue- ja tu los yk sikkö koh tai sen toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelun. Hallitus keskustelee budjetoinnin perusteista ja ohjeistaa valmistelua se kä budjettiraamitusta. Budjetoinnin aikataulutuksen mah dol lis ta misek si talousjohtaja antaa käydyn keskustelun pohjalta tulosalueille ta lous ar vion valmistelua koskevan alustavan toimintaohjeen. Päätös: Hallitus hyväksyi bsc-kortin perusteeksi toimintasuunnittelulle. Hallitus keskusteli budjettiraamituksesta sekä tuloksen käsittelystä. Tarkennettu raamitus tuodaan hallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa.