Sivu 101 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Aika klo 09:00-11:50 Paikka Hallinnon kokoushuone SISÄLLYSLUETTELO Sivu 101 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TOIMINTATILANNE OIKAISUVAATIMUS ENSIHOIDON ASEMAPAIKKAA KOSKEVASSA ASIASSA / MAURI LAHTI 106 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE OSALLISTUMINEN KANTA HYÖTYKÄYTTÖÖN POHJOISESSA HANKKEESEEN AJALLE TOIMITUSJOHTAJA ILKKA LUOMAN VIRKAVAPAUS JA SIJAISJÄRJESTELY 109 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA KUNTAYHTYMÄN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN YHTEISÖIHIN JA YHTEISTOIMINTAELIMIIN VUOSIKSI VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET TIEDOKSI / MUUT ASIAT

2 PÖYTÄKIRJA 9/ Läsnä Nimi Klo Tehtävä Hietaniemi Antti 9:00-11:50 pj Nurmi Pekka 9:00-11:50 vpj Haapalehto Seija 9:00-11:50 jäsen Halonen Jyrki 9:00-11:50 jäsen Högnabba Stefan 9:00-11:50 jäsen Joensuu Olli 9:00-11:50 jäsen Kallio Jaana 9:00-11:50 jäsen Lahti Mauri 9:00-11:50 jäsen Lindskog Tina 9:00-11:50 jäsen Pensaari Paula 9:00-11:50 jäsen Varila Kaija 9:00-11:50 jäsen Innanen Sari 9:00-11:35 valtuuston pj Sabel Roy 9:00-11:50 valtuuston I vpj Brandt Mats 9:00-11:50 valtuuston II vpj Sillanpää Timo 9:00-11:50 valtuuston III pj Telimaa Sakari 9:00-11:50 johtajaylilääkäri Hautala-Jylhä Pirjo-Liisa 9:00-11:50 hallintoylihoitaja Korkiakoski Minna 9:00-11:50 pöytäkirjanpitäjä Poissa Pajunpää Hannu toimitusjohtaja Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Antti Hietaniemi Minna Korkiakoski Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä / 2015 / 2015 Pekka Nurmi Jaana Kallio

3 PÖYTÄKIRJA 9/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen ollut säädetyllä tavalla nähtävänä / 2015 Minna Korkiakoski Pöytäkirjanpitäjä

4 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 101 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallitus 101 Vs toimitusjohtajan esitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 102 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Hallitus 102 Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.tarkastusvuorossa ovat jäsenet Pekka Nurmi ja Jaana Kallio. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Pekka Nurmi ja Jaana Kallio.

6 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 103 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hallitus 103 Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 104 TOIMINTATILANNE Hallitus 104 Johtajaylilääkäri Osastohoito ja toimenpiteet Tammi-elokuun hoitopäivät lisääntyivät +5.4% (39635 hpv) ja hoi tojak sot +11.9% (9508). Keskimääräinen hoitoaika oli 4.2 vrk:tta (ed. vuon na 4.4 vrk:tta). Erikoissairaanhoidon palveluja saaneiden eri hen ki löi den määrä oli (+2.3%). Lähetteitä on ollut yhteensä (+6,1%), joista terveyskeskuksista (+6.7%) ja yk si tyislää kä reil tä 3159 (+0.3%). Käyttösuunnitelman mukainen hoi to päi väta voi te vuodelle 2015 (koko vuosi hpv) on toteutumassa 8 kuu kau den tarkastelun perusteella 97%:sti ja vastaavasti hoi to jak sojen osalta ( koko vuosi hj) 93%:sti. Somaattisen sairaanhoidon hoitopäivät nousivat +5.8% (29353hpv) ja hoitojaksot +9.6 % (8876 hj). Keskimääräinen hoitoaika oli 3.3 vuo ro kaut ta (ed.vuonna 3.4 vrk:tta). Lastensairaalassa hoitojaksot lisään tyi vät +12.5% (934 hj) ja hoitopäivät vähenivät -12.0% (1476hpv). Tämä johtuu lasten avosairaalan toiminnasta vuoden alus ta ja lasten sairauksien hoito tapahtuu yhä useammin kotona. Psykiatrian klinikassa hoitojaksot nousivat +58.8% (632 hj) ja hoi topäi vät +4.3% (10282 hpv). Keskimääräinen hoitoaika oli 16.3 vuo rokaut ta ( ed. vuonna 24.8 vuorokautta). Laajentunut päivystysalue Ka la- ja Pyhäjokilaaksoihin näkyy psykiatrian luvuissa (hoitojaksojen nou su). Leikkaustoimenpiteitä on tehty 3828 (+5.7%), joista päiväkirurgisesti Päiväkirurgian osuus suunnitelluista leikkauksista oli 65% (ed. vuon na 62%). Synnytyksiä on ollut 1007, missä lisäystä viime vuoteen +0.8%. Sydämen sepelvaltimoidenvarjoainetutkimuksia on tehty 495 (+10.0%), joiden yhteydessä on tehty 244 pallolaajennusta (+6.1%). Tietokonekerroskuvauksia on tehty 4182 (+19.6%) ja mag neet ti kuvauk sia 2275 (+33.8%). Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien hoitopäivät vähenivät -1.9% ja hoi tojak sot lisääntyivät +5.8%. Kokkolan hoitopäivät ovat vähentyneet -0.5% (19733 hpv) ja hoitojaksot lisääntyneet +7.1% (4471 hj). Muiden jäsenkuntien osalta hoitojaksot ovat lisääntyneet Halsuan (+6.7%), Kannuksen (+8.0%), Kaustisen (+11.7%), Kruunupyyn (+4.3%), Toholammin (+4.7%) ja Vetelin (+1.6%) kunnilla. Les ti järven (-13.8%), Perhon (-5.2%) ja Reisjärven (-1.1%) kunnilla hoi to jaksot ovat vähentyneet.

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 104 Kalajokilaakson kuntien hoitojaksot lisääntyivät +23.7% (1153 hj) ja hoi to päi vät +29.6% (4731). Pietarsaaren seudun kuntien hoitojaksot li sään tyi vät +73.6% (802 hj) ja hoitopäivät +45.9% (3432). Piirin jäsen kun tiin kuulumattomien kuntien hoitopäivien osuus on noussut mer kit tä väs ti +36,0% ja hoitojakso-osuus +40.2%. Peräti 24.3% (ed. vuonna 18.6%) hoitopäivistä ja 24.7% (ed. vuonna 20.3%) hoitojaksoista tulee muista kuin jäsenkunnista eli joka neljäs potilas sairaalan vuodenosastolla on muualta kuin jäsenkunnista. Avohoito Tammi-elokuun avohoitokäynnit lisääntyivät +14.4% ( kpl). En si käyn nit vähenivät -2.4% (12367 kpl) ja uusintakäynnit li sään tyivät +29.9% (66018 kpl). Lastensairauksien avohoitokäyntien suuri nousu selittyy avo sai raalan käynnistymisellä (10336 käyntiä, +124,6%). Myöskin neurologian avo hoi to käyn nit ovat nousseet paljon (+82.6%), mikä johtuu pa rantu nees ta osaajatilanteesta. Yhteispäivystyksessä on ollut käyntiä (+1.9%). Eri kois sairaan hoi don päivystyskäynnit ovat lisääntyneet +2.0% (8710 kpl) ja pe rus ter vey den päivystyskäynnit +1.9% (18399 kpl). Yh teis työ kuntien (Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutu) erikoissairaanhoidon päivys tys käyn nit ovat nousseet +17.9% ( yht kpl, 17.4% kaikista eri kois sai raan hoi don päivystyskäynneistä). Omien jäsenkuntien avohoitokäynnit lisääntyivät +6.4% ( kpl). Avohoitokäynnit lisääntyivät Halsuan (+29.1%), Kaustisen (+7.7%), Kok ko lan (+7.9%), Kruunupyyn (+2.7%), Reisjärven (+10.5%), Toho lam min (-2.1%) ja Vetelin (+8.5%) kunnilla. Vähennystä käyn neissä oli Kannuksen (-4.0%), Lestijärven (-1.3%) ja Perhon (-3.3%) kun nil la. Kalajokilaakson kuntien avohoitokäynnit lisääntyivät +8.2% (9935 kpl) ja Pietarsaaren seudun +41.3% (4846 kpl). Jäsenkuntiin kuulumattomien kuntien osuus avohoitokäynneistä oli 13.4% (ed. vuonna 12.5%). Toimintatilastot oheismateriaalina. Johtajaylilääkärin esitys: Hallitus merkitsee tiedoksi toimintatilanteen

9 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 104 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Toimintakatsauksen yhteydessä käsiteltiin lisäksi talousjohtajan esittelemä talouskatsaus. Keskustelultiin ylijäämäpalautuksen ajankohdasta. Keskustelun päätteeksi päätettiin yksimielisesti tehdä 2,5 M :n suuruinen palautusennakko vuoden 2015 tuloksesta jäsen- ja sopimuskunnille. Palautus suoritetaan kunnille syyskuun kuntalaskutuksen yhteydessä.

10 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 105 OIKAISUVAATIMUS ENSIHOIDON ASEMAPAIKKAA KOSKEVASSA ASIASSA / MAURI LAHTI Hallitus 105 Valmistelu: talousjohtaja Minna Korkiakoski Mauri Lahti on jättänyt hallitukselle muutoksenhaku -vaatimuksen (asia kir ja liitteenä). Muutoksenhaku -asiakirja on jätetty hallitukselle Asiakirja oli saapunut määräajassa. Asia käsitellään oikai su vaa ti muk se na. Hallitus on kokouksessaan päättänyt Ensihoidon ase ma paik kaa koskevasta asiasta. Kyseessä oli jatkovalmistelussa ol lut pykälä. Kyseessä on tällä hetkellä Loh ta jal la sijaitsevan en sihoi don asemapaikan uusi sijoituspaikka. Muutoksenhakua kos kevas sa asiassa hallitus päätti ää nes tys pää tök sel lä, että ensihoidon ase ma paik ka sijoitetaan ns Kasikulman alu eel le määräaikaisesti vuok rat ta viin tiloihin. Samalla hallitus valtuutti virkamiehet sopimaan Ka si kul ma Oy:n kanssa kolmen vuo den määräaikaisen vuok ra so pimuk sen tarkemmista ehdoista se kä toi mi tus joh ta jan al le kir joit tamaan vuokrasopimuksen. Hallituksen jäsen Mauri Lahti ilmoitti kokouksessa käsittelyn yh teydes sä jättävänsä asiaan kirjallisen eriävän mielipiteen, mikä liitettiin pöy tä kir jaan. Nyt hallitukselle toimitettu oikaisuvaatimus on sisällöltään pääosin sa man si säl töi nen kuin pöy tä kir jaan liitetty eriävä mielipide. Tältä osin oikaisuvaatimuksen sisältö koskee pääosin tar koi tuk sen mukaisuushar kin taa sekä asian valmisteluun liittyneitä epäkohtia ja valmis te lun riittämättömyyttä. Lahden mukaan ensihoidon ase ma paikak si oli si tullut valita Marinkainen, Lepolan alue. Perusteluna vaa timuk sel le on mm Lohtajan alueen pitkä etäisyys lähimpään en si hoito yk sik köön. Va lit tua tilaa Lahti pitää kalliina, vuokranantajan ta loudel lis ta tilaa epä va kaa na ja valittu kohde sijaitsee lähellä muita toimi via en si hoi to yk si köi tä. Hänen mukaansa vuokratasosta ei ole esitet ty riittäviä ver tai lu hin to ja eikä kirjallisia tarjouksia muilta mah dol lisil ta vuok raa jil ta ole esi tet ty. Lahti pitää riittämättöminä neuvotteluja, joi ta on käy ty Kok ko lan kaupungin tai Pohjois-Pohjanmaan sai raanhoi to pii rin kans sa. Oikaisuvaatimuksessa to de taan lisäksi, että ensihoitopäällikkö Hagström ja ensihoidon vastuulääkäri Kos ke la olisivat olleet ko kouk sessa läsnä myös asian käsittelyn ja pää tök sen teon aikana. Oi kai suvaa ti muk ses sa ei kuitenkaan tarkenneta sitä, esitetäänkö tältä osin väi te mahdollisesta muotovirheestä.

11 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 105 Oikaisuvaatimuksen osalta todetaan seuraavaa: Ensihoidon asemapaikkaa koskeva päätös perustuu pitkään ja moni vai hei seen valmisteluun. Asiaa on käsitelty myös hallituksessa usei ta kertoja. Hallituksen edellyttämällä tavalla on valmistelussa edet ty laajentamalla valmisteluaineistoa, laadittu taloudellista ja toimin nal lis ta vertailuaineistoa sekä käyty omistajaohjaukseen liittyviä neu vot te lu ja. Valmistelun kulku ja tulokset ilmenevät pääosin asian esit te ly teks tis sä (kts hallituksen pöytäkirjaote , 88). Ensihoidon vastuullisina viranhaltijoina ensihoitopäällikkö Hagström ja ensihoidon vastuulääkäri Koskela olivat hallituksen kokouk ses sa esittelemässä asiaa ja vastaamassa hallituksen jäsenten esit tä miin kysymyksiin. Kokouksessa esiteltiin esittelytekstiä laa jemmin toiminnallisia perusteita, joiden perusteella ensihoidon ase mapaik ka esitettiin uudelleensijoitettavaksi Kasikulman alueelle. Esitys pe rus tui ensihoidon raportoituun tilastoaineistoon sekä pal ve lu ta sopää tök sen toteutumiseen. Tulokset tukevat asemapaikan siirtämistä ja Kasikulman alue on tilastollisesti tälle hyvin soveltuva alue. Samalla esiteltiin valmistelun kuluessa tehdyn tilakartoituksen tu lokset, joiden perusteella ei vaihtoehtoisia toimintaan soveltuvia tiloja ol tu voitu osoittaa. Tavoitteena oli löytää sijoituspaikaksi toiminnan edel lyt tä mät, mahdollisimman edulliset ja lyhyen määräaikaisen vuok ra so pi muk sen mahdollistamat tilat. Kukaan toinen yrittäjä alueel la ei ole jättänyt tarjousta vuokrattavasta tilasta ensihoitopäällikön te ke män alueen tila -ja yrityskierroksen aikana tai sen jälkeen. Esitte lys sä korostettiin tarvittavan tilan vaatimuksia. Kokouksessa jä senil le esiteltiin vaihtoehtoisia kustannuslaskelmia mahdollisen "kontti-rat kai sun" järjestelyistä. Esitetty vuokrasopimus oli kuitenkin osoittau tu mas sa vaihtoehtoisia ratkaisuja edullisemmaksi. Kyseessä on lyhyt, määräaikainen vuokrasopimus, jonka tar kem mista ehdoista tullaan sopimaan sopimuksen allekirjoituksen yh tey dessä hallituksen päättämän valtuutuksen mukaisesti. Kuntayhtymä sitou tuu vuokrauksesta aiheutuviin kustannuksiin vasta siinä vai heessa, kun tila on valmistunut ja toiminta uusissa vuokratiloissa on mahdol lis ta. Rakentaja ja vuokranantaja kantaa asiassa rakentamiseen liit ty vän taloudellisen riskin. Esittelyssä todettiin, että sairaanhoitopiirillä on ensisijainen vastuu oman sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen sisällöstä ja sen toteutumisesta. Sairaanhoitopiirien välillä tehdään yhteistyötä. Sa mal la esiteltiin Kokkolan kaupungin edustajien kanssa käydyn neu vot te lun tuloksia, jotka tukevat osaltaan tehtyä esitystä. Tavoite ly hyes tä, määräaikaisesta vuokrasopimuksesta toteutuu tässä esityk ses sä ja päätöksessä. Käydyssä neuvottelussa oli mukana Kok-

12 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 105 ko lan kaupungin edustajina sekä viranhaltija- että luot ta mus hen ki löedus tus ta kaupungin päättämässä ja kokoonkutsumassa laa juudessa. Toiminnallisen ja taloudellisen tarkastelun ja vertailun perusteella vir ka mies joh to ja ensihoidon asiantuntijajohto olivat päätyneet esit tämään ensihoidon asemapaikaksi Kasikulman aluetta Ka si kul ma Oy:n te ke män tarjouksen mukaisin ratkaisuin. Edellä todetun valmistelu- ja esittelyprosessin perusteella hallitus teki päätöksensä asemapaikan siirtämisestä ja vuokrasopimuksen peri aat tei den hyväksymisestä. Hallitus oli päätöstä tehdessään tie toinen jäsenten erilaisista näkemyksistä, mikä näkyy myös ää nes tys tulok se na sekä eriävän mielipiteen muodossa. Hallituksen enemmistö pää tyi kuitenkaan hyväksymään viranhaltijaesityksen. Hallitus käytti pää tös tä tehdessään sille kuuluvaa tar koi tuk sen mu kai suus har kintaa. Hallituksen päätös ei ole ristiriidassa valtuuston hyväksymän En si hoi don palvelutasopäätöksen kanssa, joten hallitus ei myöskään täl tä osin ylittänyt sille kuuluvaa toimivaltaansa. Oikaisuvaatimuksessa to de taan lisäksi, että ensihoitopäällikkö Hagström ja ensihoidon vastuulääkäri Kos ke la olisivat olleet ko kouk sessa läsnä myös pää tök sen teon aikana. Tosin niin, että oi kai su vaa timuk sen kirjauksenkin mukaan ao viranhaltijat olivat poistuneet ennen äänestystä. Oikaisuvaatimuksessa ei tarkemmin määritellä, tu lisi ko toteamusta arvioida mahdollisena päätöksenteon muo to vir heenä tai tulisiko ao viranhaltijoita pitää asiassa esteellisinä. Ko kouk sen tar kas te tun pöytäkirjan merkinnän mukaisesti "Ensihoitopäällikkö Os kar Hag ström ja ensihoidon vas tuu lää kä ri Juk ka-pek ka Koskela esit te li vät asiaa kokouksessa. Vi ran hal ti jat poistuivat kokouksesta asian kä sit te lyn ja päätöksenteon ajaksi." Ensihoitopäällikkö ja en sihoi don vas tuu lää kä ri esittelivät asiaa kokouksessa sekä vastasivat hal li tuk sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Käydyn kysymyksiin perus tu van vastaus-keskustelun kuluessa on mahdollista, että jä senten mie li pi de asiaan tuli esille ja myös ao viranhaltijoiden tietoon. Pää tök sen teon aikana viranhaltijat olivat poissa kokoustilasta. Vi ranhal ti jat poistuivat puheenjohtajan todettua keskustelun päättyneeksi. Liite A105, Mauri Lahden oikaisuvaatimus Vs Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hylätä perusteettomana oikaisuvaatimuksen sekä pi tää voimassa hallituksen ensihoidon asemapaikkaa kos ke van päätöksen 88. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellai sia tarkoituksenmukaisuuteen tai oikeudellisiin seikkoihin pe rus tu-

13 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus 105 via tekijöitä, joiden perusteella päätöstä voitaisiin pitää lain vas tai sena tai hallitus olisi käyttänyt tarkoituksenmukaisuusharkintaansa vää rin tai ylittänyt toimivaltansa. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merk. Mauri Lahti poistui kokouksesta asian käsittelyn, keskustelun ja päätöksenteon ajaksi. Liitteet Mauri Lahden Oikaisuvaatimus_hallituksen päätös Ensihoitopalvelun asemapaikka

14 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 SEKÄ SUUNNITELMAKAUDELLE Hallitus 57 Valmistelu:Toimitusjohtaja, talousjohtaja Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaa ensisijassa kun ta yh ty män hyväksytty strategia. Voimassaoleva strategia on laadit tu tavoitevuotenaan vuosi STRATEGIA: Arvot Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme tuottamalla korkealaatuisia palveluja kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa Asiakkaisiin ja potilaisiin Omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä Sidosryhmiimme Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät Aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä Uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa riskien hyvää hallintaa turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista Vaikuttavuus, mikä näkyy palvelujen vaikuttavuutena voimavarojen tehokkaana käyttönä kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat so pusoin nus sa tässä esitettyjen arvojen kanssa

15 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Missio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Visio Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi Toimintaympäristön näkymiä Suomen kansantalouden ja julkisen talouden tilanne on edelleen vai kea ja BKT:n kasvu hidasta eikä nopeaa muutosta parempaan ole lä hiaikoi na nähtävissä. Muodostettava maan hallitus on va rau tumas sa mittaviin kustannusten karsimiseein. Merkittävä osa näistä koh dis tu nee sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Paineet tuot tavuu den parantamiseen on voimakkaita. Päättyneella eduskuntakaudelle kariutuneen sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämislain toteuttaminen on hallitusneuvotteluissa asetet tu yhdeksi keskeisistä tavoitteista. Tulevan järjestämislain olo suhteis sa strategisesti keskeinen ja samalla haasteellinen tavoite on riittä vän suuren palvelualueen aikaan saaminen päivystävän sairaalan to iin ta edel ly tys ten turvaamiseksi. Tähän varautuminen kil pai lu olosuh teis sa lisää osaltaan tarvetta tuouttavuuden ja samalla pal ve lujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Palvelukysyntä jä senkun tien ulkopuolelta on viime aikoina kehittynyt myönteisesti. Myös ha luk kuus kasvattaa kysyntää edelleen on olemassa, mutta ha lukkuu den reaalisoituminen käytännön toimiksi edellyttää valmiutta hank kia vastavuoroisesti palveluja naapurialueilta. Ihmisten vaatimukset palvelujen suhteen näyttävät edelleen li säänty vän ja kansainvälistyminen tuo tähän oman lisänsä. Väestön ikään ty mi nen jatkuu vääjäämättä ja haasteena on pälvelukysynnän kas vua kin enemmän kasvava kilpailu osaavasta työ voi masta.toimialan teknologinen kehitys on edelleen nopeaa ja haastaa toi mi joi ta sekä osaamisen kehittämiseen että kustannusten hal lintaan. Kuntayhtymän strategia muuttuvassa toimintaympäristössä on osoittau tu nut toimivaksi. Strategia on kuitenkin tarpeen uusia suun ni telma kau del la.

16 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Kuntayhtymän toiminta- ja talousnäkymät: Budjettivalmistelun käynnistyessä valtakunnallinen sote-ratkaisu on mo nil ta osin avoin. Uudistuksella tulee olemaan merkittävä vaikutus kun ta yh ty män tulevaisuuteen, hallinnolliseen ratkaisuun sekä mahdol li ses ti myös kuntien rahoitusjärjestelyihin. Budjettivuoden 2016 tilan tee seen muutokset eivät kuitenkaan vielä yllä. Suun ni tel ma kaudel la toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön saattaa kuitenkin jo koh dis tua muutoksia, jotka edellyttävät reagointia kuntayhtymässä. Toi min nal li ses sa suunnittelussa lähtökohtana Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen in tegraa tio, joka vaikuttaa myös perinteisen keskussairaalan toimintojen ja hoitoketjujen suunnitteluun. Keskussairaalan toimintojen suun nitte lua tehdään tiiviissä yhteistyössä muun sote-toimintakentän kanssa. Keskussairaalan toiminta- ja ta lous suun nit te lun perustana edelleen on, että toimintaa suun ni tel laan päivystävän sai raa lan läh tö koh dista. Samalla varaudutaan alu eel li siin toi min ta muu tok siin ja pal ve lu kysyn nän muutoksiin. Tässä vai hees sa oleel lis ta on, että kes kus sairaa lan toiminta ja talous ovat se kä laadultaan, ima gol taan että kustan nuk sil taan kilpailukykyisiä. Kes kus sai raa laa kehitetään edelleen si ten, että se vastaa pientä maa kun taa laajemman väestön eri koissai raan hoi don päi vys tys pal ve lu jen tarpeeseen ja kysyntään. Jä senkun tien lisäksi kes kus sai raa la panostaa vahvasti myös mui den lä hialu een kuntien potilaiden hoi don tuottamiseen yhteistyössä kuntien kans sa. Toimiva integraatio alueen sote-toimijoiden kesken on keskeinen tavoi te. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiot, Pe rus pal ve lulii ke lai tos Jyta, Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä kes kus sai raa la, muodostavat yhtenäisen palvelujen tuot ta ja ko ko naisuu den. Ta voit tee na on maakunnan jäsenkuntien sosiaali- ja ter veyden huol lon ko ko nais kus tan nus ten suhteellinen lasku, tavoitetasona maan tarvevakioitua keskiarvotasoa alhaisemman kustannukset. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on vakaa. Kun ta yh ty män tase on vah vas ti, noin 10 M, ylijäämäinen eikä painetta kuntahintojen ko rotuk sel le ole ali jää män kattamisvelvoitteen perusteella. Myös pe ruskor jauk sen in ves toin ti oh jel ma tulee pääosin valmiiksi suun ni tel makau den aikana. Ra ken ta mi sen kustannukset ovat jo pitkälti si säl lytet ty nykyiseen pal ve lu hin nas toon. Alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kehittyneet myön teiseen suuntaan, sillä vuosien aikana jäsenkuntien erikois sai raan hoi don kustannukset ovat kasvaneet selvästi maan kes-

17 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 ki ar voa vähemmän. Myös Jyta-alueen peruspalveluiden kus tan nuske hi tyk ses sä on saavutettu kahden viimeisen vuoden aikana suoria kus tan nus leik kauk sia. Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset ovat pysyneet mal til li sella noin + 1 %:n kustannuskasvun tasolla vuosien ajan. Kus tan nus ke hi tys tä on hillinnyt myös piirin ulkopuolisen hoidon tarpeen vähentyminen, mikä on mahdollistanut omien toimintojen kehit tä mi sen. Tuo tan to kus tan nus ten kasvun maltillisuus, ostetun hoidon tarpeen vä hen ty mi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kas vu nä kyi vät myös jäsenkuntalaskutuksessa niin, että jä sen kuntien eri kois sai ran hoi don (sis ensihoito) kustannuskasvu on py säh tynyt 1-3 pro sen tin tasolle, mikä vallinneeseen kehityshistoriaan sekä maan kes ki ar voon nähden on hyvin mal til li nen. Myös Pe rus pal velu lii ke lai tos Jy tan kustannuskehitys kään tyi reippaasta kasvusta kustan nus ten ale ne mi sek si vuoden 2013 aikana ja lasku jatkui vuonna Maakunnan kuntien terveydenhuollon kokonaiskustannukset asukas ta kohti laskettuna ovat kuitenkin edelleen maan kattavissa vertai lu las kel mis sa korkeahkot. Kehityksen suunta on viime vuosina kui ten kin ollut myön tei nen. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa Kes ki-poh jan maa asemoituu jo keskiarvon selvästi edullisempaan puo lis kaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten alen ta mi nen tai ainakin me no kas vun hillintä on edelleen tarpeen. Tä mä edel lyt tää sotekentän integroitua ko ko nais toi min ta suun nit telua sekä ko ko nais kus tan nus ten hallintaa ja seurantaa. Tuotantokustannusten kasvua on erikoissairaanhoidossa hillinnyt pa ran tu nut erikoislääkäritilanne, asiantuntijapalveluiden ostojen vähen tä mi nen, piirin ulkopuolisen hoidon os to jen vähentyminen, hen kilös tön sairauspoissaolojen vähentyminen, remonttiprosessin ete nemi nen sekä jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kasvu vahvistaen tulo poh jaa erityisesti päivystysluonteisissa toiminnoissa. Luottamus Kes ki-poh jan maan sairaalan toimintaan on kasvanut. Oleellisinta on, että erikoissairaanhoitoa tarvitseva terveydenhuoltolain mukaista va lin ta oi keut taa käyttävä potilas haluaa hakeutua hoitoon ni menomai ses ti Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Myönteinen ta louden kehitys alkoi jo vuonna Myös vuoden 2015 en sim mäi nen vuo si nel jän nes on toteutunut myönteisesti. Toimintaympäristö on muuttumassa. Lainsäädännön uudistuksia pyri tään ennakoimaan. Talous kehittyy vain toiminnan kehittämisen myö tä. Nyt lähtökohdaksi jäsenkuntien sisällä ja Keski-Pohjanmaalla on nousemassa toiminnallisen integraation tie. Maakunnan ko konais kus tan nus ten hallinnan kannalta tämä on oleellinen näkökulma.

18 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Kes kus sai raa lan toiminnan suunnittelussa toinen painopiste on jäsen kun tien ulkopuolisen palvelumyynnin turvaaminen riittävän laajan po ti las vir ran saavuttamiseksi. Taloussuunnitelmalle asetettavat tavoitteet: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kokonaiskustannusten kasvu tu lee pitää mahdollisimman alhaisena. Jäsenkuntien taloudellinen kan to ky ky ei salli sosiaali- ja ter vey den huol lon kokonaisuudessa kus tan nus kas vua. Jä sen kun nis sa on myös huomioitu myön tei ses ti eri kois sai raan hoi don rau hoit tu nut kustannuskasvu kolmen viime vuo den aikana. Jyta-alueella on tehty peruspalvelurakenteen osalta iso ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla kipeidenkin päätösten jälkeen on saa vu tet tu taloudellista säästöä. - Jäsenkuntien odotukset kus tannus ke hi tyk sen nykyisestä suunnasta ovat edelleen saman suun taiset. Suunnitelman valmisteluaineistossa talousarvion realistisena läh tökoh tana on, että perustuotannon kustannuskasvu on pys tyt tä vä pi tämään erikoissairaanhoidossa vuosien tavoin ta voit tee na ti lin pää tös ten välinen max noin +1 %:n kasvu. Erikoissairaanhoidon kuntahinnasto on pääosin tasolla. Vuo del le 2015 tullaan esittämään eräitä hinnan tar kis tuk sia, joissa hin nas to on jäänyt kustannuskehityksestä jälkeen. Ko ko nai suu te na hin nas ton korotuspaine on kuitenkin maltillinen ja sen ko ko nais vaiku tus pyritään säilyttämään noin + 1 %:n luokassa. Tavoitteena tulee olla realistinen budjetti. Toi min ta suun ni tel man ja ta lous suun ni tel man tulee vastata toisiaan. Kuntataloudessa on totuttu tekemään talousarvion raamipäätös useim mi ten muotoa edellinen tp + x %, kuluvan vuoden tp-ennuste + x % tai kuluvan vuoden ta + x %. Tuotantobudjetoinnin nä kö kul masta menojen minimointi onkin useimmiten perusteltua tehokkaan ja ta lou del li sen tuotannon varmistamiseksi. Kuntayhtymässä, joka saa lä hes 20 % palvelumaksutuloistaan jäsenkuntien ulkopuolelta, joudu taan budjettiraamia arvioimaan myös nettonäkökulmasta. Pienellä li sä re sur soin nil la saatetaan mahdollistaa merkittäviäkin tulovirtoja pii rin ulkopuolelta. Myös laajojen projektien aiheuttama brut to me nojen mer kit tä vä kin kasvu voi johtaa nettotasolla pieniin kun ta koh taisiin kus tan nus kas vui hin. Erikoissairaanhoidossa jäsenkuntien nä kökul mas ta raa mi ajat te lus sa ensisijainen intressi lieneekin jä sen kuntien palvelumaksujen kasvuna määriteltävä raamitus, ei kun ta yh tymän tuo tan to bud je tin bruttomenokasvu. - Tältä osin peruskunnan ja

19 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 kun ta yh ty mäs sä erikoissairaanhoidon budjetointiajattelu poikkeaa pai no tuk sil taan toisistaan. Taloussuunnittelussa on huomioitavana useita eri bud jet ti nä kö kulmia ja tavoitteita: - Lähtökohtana tuotannon bruttomenobudjetti joka ei erittele erilaisia tu lo vir to ja; tavoitteena matala kasvuprosentti ja korkea tuottavuus; kei no na myös Lean-ajattelu - Tuotannon bruttotulobudjetti, jonka sisällä tavoitteena jäsenkuntien mak su osuuk sien pieni kasvu ja muun rahoituksen suhteellinen kasvu - Nettobudjetoinnin mahdollistamisen arviointi, kun käyt tö ta lous brutto me no jen kasvattamisella voidaan lisätä jäsenkuntien ulkopuolisia tu lo ja - Kuntayhtymän budjetin raamin vaihtoehdot: 1) bruttomenojen kasvu raa mi tai 2) jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuraami Strategiset kehittämistavoitteet: Suunnitelmakauden toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu hy väksyt tyyn strategiaan, sen arvoihin, missioon ja visioon sekä ase tet tuihin strategisiin päämääriin. Kuntayhtymän johtoryhmässä on valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä toi min ta- ja laadunhallintaan perustuvia ja hyväksyttyyn strategiaan poh jau tu via toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tavoitteet, toimen pi teet ja mittarit on koottu luonnokseksi kuntayhtymän yh tei sestä bsc-kortista, jonka pohjalta tulosalueet ja tulosyksiköt laativat omat tavoitekorttinsa. Lähtökohtana on - vähemmän on enemmän - ideo lo gia, jossa pyritään asettamaan strategisten linjausten rinnalle myös konkreettisia tavoitteita ja määrällisesti hallitusti, jotta nämä voi daan myös talousarvio- ja suunnitelmakauden aikana mää rä tietoi sel la ja valikoiden suunnatulla työllä täyttämään. Toiminnallisia kehittämiskohteita suunnitelmakauden aikana: Palvelutuotannon kehittämisessä tavoitteena on entistä selkeämmin koh den taa kehittämistoimenpiteitä keskeisen strategisen tavoitteen, päi vys tä vän sairaalan toimintaedellytysten turvaamiseen. Päi vys tävän sairaalan keskeiset kolme kehittämiskohdetta ovat yh teis päi vystys oheistoimintoineen, jotka vastaavat kiireellistä hoitoa vaativien aikuis- ja ikääntyneiden potilaiden kokonaisvaltaisesta ja tar peen mu-

20 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 kasies ta hoidosta ensihoidosta tehohoitoon saakka, naisten ja lasten sairaala, joka vastaa synnytysten ja lasten sairauksien hoidosta se kä psykiatrinen sairaala, joka vastaa laajan alueen potilaiden psykiat ri ses ta akuuttihoidosta. Päivystävän sairaalan toimintaa tukevina periaatteina ovat avo hoi toisuus ja kuntoutumisen tukeminen. Avohoitoisuusperiaatteen mu kaises ti potilasta hoidetaan ympärivuosokautisessa laitoshoidossa vain sil loin, kun se on potilaan tilan vuoksi välttämätöntä, muutoin käy tetään erilaisia avohoidon muotoja, ja potilas siirtyy omaan kotiinsa aina heti, kun se on hänen terveydentilansa perusteella mahdollista. Kun tou tu mi sen tuki tarkoittaa sitä, että tavoitteena on potilaan toimin ta ky vyn vahvistaminen ja palauttaminen mahdollisimman nopeas ti akuutin hoitotapahtuman tai toimintakyvyn alenemisen jälkeen. Koko kuntayhtymässä ja kuntayhtymän toiminta-alueella te hos tetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, parannetaan hoitoketjujen toi mivuut ta sekä or ga ni soi daan ja kehitetään alueellisesti järjestettyä kun tou tus toi min taa. Organisaatiossa hillitään ostetun hoidon tarvetta oman asiantuntemuksen vahvistamisen kautta, te hos te taan hen ki lökun nan rekrytointia sekä tuetaan henkilöstön työssä jak sa mis ta, moti voi tu mis ta toiminnan kehittämiseen ja osaa mis ta. Kes kus sai raa lassa kehitetään avo hoi tois ta toi min ta ta paa po li kli nik ka toi min to ja or gani soi mal la, päiväaikaista hoi to toi min taa ja ly hyt kes tois ta eri kois sairaan hoi toa edelleen ke hit tä mäl lä. Sai raa las sa tuetaan päi vys tys asetuk sen edellyttämää riit tä vää päi vys tys val miut ta.sairaalan toi min tojen kehittämisessä hyö dyn ne tään myös tilaratkaisuista saatavat hyödyt. Huomio on prosessien ke hit tä mi ses sä ja yhtenäistämisessä "liinaa mal la". Sairaalassa on vi reil lä usei ta prosessien ke hit tä mis hankkei ta, joiden toteuttaminen koh dis tuu suunnitelmakaudelle. Toiminta-alueen laajentuessa tai muuttuessa huomioidaan re surssoin nin nettomuutostarpeet. Suunnitelmakaudella esitetään va kiinnu tet ta vak si mm psykiatrian alueella 2015 käynnistetty yli maa kunnal li nen päivystystoiminta ja akuuttihoito sekä toteutetaan sen edellyt tä mät välttämättömät toimitilasaneeraukset. Alueellisen toi minta-alu een laajennuttua turvataan edelleen myös synnytystoiminnan ke hit tä mi nen alueellisen tarpeen edellyttämässä laajuudessa sekä mm lastensairauksien hoidon kehittäminen. Keskussairaalan toimintaa kehitetään yhteistyössä pe rus ter vey denhuol lon tarpeiden kanssa. Kiuru on mukana myös Kokkolan ter veyskes kus sai raa lan rakentamisinvestoinnin toiminnallisessa suun nit te-

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 lus sa ja keskussairaalan omien tilaratkaisujen suunnittelussa huomioi daan uuden tk-sairaalan toiminnalliset ja tilasuunnitteluyhteydet. Pääsairaalan alueella remontit jatkuvat ja tarvitaan edelleen väis tö tilo ja ja toimintojen hajasijoituksia. Remontti etenee mm ap teek ki ti lojen sekä välinehuollon tilojen saneeraukseen sekä laboratorion ti loihin. Suunnitelmakaudelle kohdistuu mer kit tä vät tarpeet erityisesti ra diolo gian laiteinvestointeihin. Kol me na peräkkäisenä vuonna ra dio logian tarve on vuosittain runsaat 1 M. Tämä tulee yli kak sin ker taista maan tavanomaisen vuo tui sen laiteinvestointibudjetitarpeen. Tukipalveluiden toimintakäytäntöjä va kioi daan. Samalla vah vis tetaan maakunnallisten keskitettyjen sote-palveluihin erikoistuneiden tu ki pal ve lui den järjestämistä. Johtamiseen kiinnitetään huomioita kaikilla sen portailla. Mark kinoin ti ti lan tees sa tarvitaan myös ulospäinsuuntautunutta toi min ta- ja joh ta mis otet ta. Tiedottamista vahvistetaan ja siinä huo mioi daan myös potilaiden vapaasta hoitopaikan valintaoikeudesta syn ty vä tiedon tarve ja markkinointiperusteet. Organisaation sisäisessä joh tami ses sa tuetaan lähiesimistyötä varmistamalla esimiestyön osaaminen. Johtamisjärjestelmää kehitetään suunnitelmakaudella. Läh tö koh ta na tulee olla selkeät valta- ja vastuusuhteet, strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien kirkastaminen sekä operatiivisen toi min nan johtamisen tukeminen. Informaatioteknologian palvelujen toi mi vuut ta ja ra por toin tia kehitetään. Tämä edellyttää myös kirjaamisen ja tilastointoinnin kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa toimii tällä het kel lä esh:n ja alueen peruspalveluiden jaetuilla resursseilla, oto-työ nä. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa tulee ratkaistavaksi, edel lyt tää kö toiminta erillistä vakanssiresurssointia. Peruspalveluliikelaitoksessa vakiinnutetaan ja kehitetään toi min takäy tän tö jä, arvioidaan palveluverkoston riittävyyttä ja kattavuutta, ke hi te tään kotihoidon ja asumispalvelujen palvelurakennetta ja paran ne taan asiakkaiden palvelutasa-arvoa sekä arvioidaan ym pä rivuo ro kau tis ten hoitopaikkojen tarve suhteessa valtakunnallisiin suosi tuk siin ja kehitetään yksiköiden välistä työnjakoa.

22 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Valtakunnassa odotuksia herättävä sote -uudistus koskettaa mer kittä väs ti ko ko kuntayhtymää. Kuntayhtymä on aktiivisena osapuolena ke hit tä mäs sä vaihtoehtoisia toiminnallisia ja hallinnollisia ratkaisuja, jot ka tu ke vat sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellista ja laadukasta tuot ta mis ta koko maakunnassa. Sote -uudistus on merkittävä osa tu le van suunnittelukauden strategista työtä. Taloudelliset kehittämistavoitteet: Kehittämistoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ko konais työ pa nos tar ve ei lisäänny. Kalliiden ostopalveluiden muut ta minen omaksi toiminnaksi ja omiksi vakansseiksi taloudellisesti pe rustel lus ta syystä tulee kuitenkin arvioida. Tällöin vakanssilisäykset tehdään kustannusvaikutusten arvioimiseksi aluksi ensisijassa mää rä aikai si na. Lisäksi tulee arvioitavaksi, edellyttääkö päivystysasetuksen vaa ti mus ten to teut ta mi nen lisäresurssointia erityisesti kirurgiassa. Myös mm sairaala-apteekin henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioidaan. Lähtökohta on, ettei budjettiin sisällytetä merkittäviä va kans si li säyksiä. Resurssitarpeet pyritään aina ensisijaisesti järjestämään olemas sa ole via resursseja siirtämällä. Vuoden 2016 palkkatason muutok sek si arvioidaan kokonaistasolla noin + 1 %. Toi min nan suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita yk sik kökoh tais ten tuo tan to kus tan nus ten kasvun hallitsemiseen. Vuoden 2015 aikana jatketaan tarkennettua kustannuslaskentaa, jol la mahdollistetaan myös drg-hinnoiteltu kustannusten vertailu. Erikois sai raan hoi don suoriteperusteista hinnastoa uudistetaan. Laaja-alai seen drg-laskutukseen ei kuitenkaan siirrytä suun ni tel ma kauden aikana. Kustannuslaskentaprojektilla lisätään yksiköiden kus tannus tie toi suut ta ja vahvistetaan tuotannon joh ta mis mah dol li suuk sia. Taloudellisen toiminnan tukena vahvistetaan ns. Lean-ajattelua. Kus tan nus tie toi suut ta ja kustannusvastuuta lisätään. Koko kuntayhtymässä tavoitteena on toiminnan ja talouden yh teenso vit ta va realistinen budjetointi. Toiminnan ja talouden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yksi köi den suunniteltuja sulkuja työvoiman riittävyyden var mis ta mi seksi.

23 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Budjetoinnin raamitus: Budjetoinnin raamitus mahdollistaa vaihtoehtoisia toimintamalleja: Toiminnan budjetoinnin lähtökohta on, että nykyisen toiminnan koko nais kus tan nus (brutto) voi kasvaa korkeintaan + 1 % tp-en nus teeseen verrattuna. Tarkastelu tehdään kokonaisbudjettitasolla, joten eräis sä tilanteissa välttämättömät yleistasoa korkeammat mää rä raha kas vut edellyttävät säästötoimia toisaalla. Raamin toteuttaminen edel lyt tää ehdottomasti toiminnallisia muutoksia. Erikseen päätetään mah dol lis ten lisävakanssien resurssoinnista, jotka ensisijassa ka tetaan muusta toiminnasta säästyvillä resursseilla. Toinen raamituksen lähtökohta voi olla jäsenkuntien pal ve lu mak sujen kasvun raamitus. Budjettiraamitus vuodelle 2014 ja 2015 to teutet tiin pääosinn tä män periaatteen mukaisesti. Oletuksena on jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun jatkuminen erikoissairaanhoidossa, mi kä eräis sä tapauksissa saattaa edellyttää myös lisävoimavaroja. Täl löin läh tö koh ta na voi olla jäsenkuntien palvelumaksujen kes ki mää räi sen kas vun rajoittuminen esim < 2,4 % tasolle (vrt to teu ma en nus te 2015) vertailupohjana tp-ennuste Vuoden 2015 budjetoinnissa hallituksen antama raami määriteltiin si ten, että bruttomenojen yleinen kasvu voi olla korkeintaan + 1 % ja jä sen kun ta las ku tuk sen kasvu < 2,2 % vertailupohjana tp Tuloksen käsittely erikoissairaanhoidossa: Vuodesta 2014 lukien mahdollinen ylijäämäinen tulos on palautettu jä sen- ja sopimuskunnille. Kuntayhtymälle on voitu jättää tulokseen ai noas taan Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuutta vastaava erä (noin 0,7 M ). Aiemmin voimassaolleen käytännön mukaan kun tayh ty mäl le voitiin lisäksi jättää tulokseen lainan lyhennysohjelmaa vas taa va summa, jolloin H-Seitsikon rahoitusosuuden lisäksi tulosta jäi kuntayhtymälle runsaat 1 M. Yhteenlaskettu tulostavoite vuodel le 2016 olisi tällöin noin 2 M. Menettelytapamuutoksesta so vittiin tuolloin väliaikaisena ratkaisuna. Esille on nyt noussut kysymys siitä, tulisiko tuloksen käsittelyssä pala ta alkuperäiseen tai sen kaltaiseen menettelytapaan. On esitetty mah dol li suus, voitaisiinko H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävän tulok sen jaossa noudattaa jakoa esim siten, että tuloksesta 50 % jaettai siin jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jäisi kuntayhtymän käyttöön. Tämän ehtona voisi kuitenkin olla maltillinen, esim < 3 %:n jäsenkuntalaskutuksen kasvu.

24 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 Hallitus linjaa keskustelussa raamitusta myös tältä osin. Suunnitteluohjeita: Kuntayhtymän toiminnallista ja taloudellista suunnittelua ja suun nitte lu työ tä ohjaavaa ensisijassa kuntayhtymän hyväksytty strategia. Kun ta yh ty män strategista johtamista konkretisoi kuntayhtymälle hyväk syt tä vä hyväksyttävä Bsc-kortti. Tässä määritellään tavoitteet ja toi men pi teet neljän näkökulman kautta: henkilöstö, prosessit, asi akkaat/po ti laat ja talous. Tulosalueet ja tulosyksiköt laativat tämän poh jal ta edelleen omat suunnitelmat bsc-näkökulmien mukaisesti. Yk si köis sä toiminta- ja taloussuunnitelmakausi kestää kesän yli elokuun puoliväliin saakka. Tulosalueet ja edelleen tulosyksiköt laativat bsc-kor tit kuntayhtymän yhteisten hyväksyttyjen tavoitteiden mu kaisi na siten, että kunkin yksikön tavoitteissa kohdennetaan ja konk re tisoi daan kuntayhtymän strategian mukaisia ja yhteisiä tavoitteita oman yksikön toimintaan soveltuviksi. Bsc-korttien lisäksi tulos- ja vas tuu yk si köt laativat em määräaikaan mennessä määrärahojen perus tei na ja toiminnallista suunnittelua kuvaavat suun nit te lu lo makkeen (excel-liite). Tavoite on, että lomakkeita ei täytetä vain hal linnon budjettitarvetta varten, vaan lomakkeita hyödynnetään en si si jassa perusteena määrärahan rakenteellisille muutoksille sekä yksikön oman toiminnan kehittämistyölle. Koulutussuunnittelun osalta erikois sai raan hoi dos sa laaditaan erillinen suunnitelma, joka ei sisälly tä hän toiminta- ja taloussuunnittelukonseptiin. Tavoitekorttien sekä toiminta- ja taloussuunnittelun perusteena olevien taulukoiden lisäksi tulos- ja vastuuyksiköt tekevät omat mää rära ha esi tyk set yhteistä budjettia varten yhteisten toimintamallien mukai ses ti. Määrärahaesitykset tallennetaan ta lous suun nit te lu oh jelmaan, joka avataan vastuuyksikköjohtajien käyttöön. Mää rä ra ha esitys ten tekemistä varten esimiehille järjestetään koulutusta. Talousjohtaja antaa suunnittelutyöstä yksiköille tarkennetun ohjeen. Peruspalvelulautakunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet Jytan bud je toin nin valmistelusta. Oheismateriaalina luonnos kuntayhtymän tavoitekortiksi (bsc-kortti). Toimitusjohtajan esitys: Hallitus hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen kuntayhtymän toi minta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaiseksi tavoitekortiksi vuosille

25 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus sekä käynnistää tämän pohjalta tulosalue- ja tu los yk sikkö koh tai sen toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelun. Hallitus keskustelee budjetoinnin perusteista ja ohjeistaa valmistelua se kä budjettiraamitusta. Budjetoinnin aikataulutuksen mah dol lis ta misek si talousjohtaja antaa käydyn keskustelun pohjalta tulosalueille ta lous ar vion valmistelua koskevan alustavan toimintaohjeen. Päätös: Hallitus hyväksyi bsc-kortin perusteeksi toimintasuunnittelulle. Hallitus keskusteli budjettiraamituksesta sekä tuloksen käsittelystä. Tarkennettu raamitus tuodaan hallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Hallitus 72 Valmistelu: vs toimitusjohtaja Telimaa, talousjohtaja Korkiakoski Kuntayhtymän bsc-tavoitekortin hyväksymisen jälkeen yksiköissä on käyn nis tet ty toiminta- ja taloussuunnittelu. Yksiköiden esitykset tulee jät tää keskushallinnolle mennessä. Budjettieuroraamin osal ta yk si köi den ohjeistusta tarkennetaan tämän hallituspäätöksen jäl keen. Budjettiraamin osalta yleinen lähtökohta on se, että vuosina saavutettu maltillinen menokasvu voidaan säilyttää. Ulkoisen bud jet ti me non raami olisi tällöin noin + 1 %. Budjettiraamituksessa ensisijainen on kuitenkin jä sen kun ta las ku tuksen raa mi. Jä sen kun ta las ku tuk ses sa kasvu tulee säilyttää kor keintaan ny kyi sel lä kasvun tasolla. Täl löin jäsenkuntalaskutuksen kasvu voi si bud jet ti muu tos ten jälkeen ol la korkeintaan + 2,2 %. Ja eh dot tomas ti mie luum min alle tämä. Mi kä li ulkoisessa budjettiraamissa tehdään toi min nal li siin muutoksiin pe rus tu via muutoksia, tulee näiden vai ku tus koh dis tua jäsenkuntiin vain siten, että kaikissa tilanteissa jä sen kun ta ko ko nais las ku tus jää al le + 2,2 pro sen tin. Jäsenkuntien kus tan nus ke hi tys tä ra sit taa piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten en na koi tu yk sik kö kus tan nus ten nousu. Raamiehdotus on sama kuin vuo del le 2015 hyväksytty. Raami ei mahdollista henkilötyön resurssilisäyksiä. Uudet hen ki löstö re surs si tar peet tulee voida kattaa toimintoja ja teh tä vä ni mik kei tä muut ta mal la tai ostopalvelun muuttamisella omaksi toi min nak si. Jotta va ki nai nen vakanssi voidaan esittää perustettavaksi, tu lee olla

26 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 esim. mää rä ai kai sen täytön kautta näyttö siitä, että omalla toi min nalla saavutetaan se kä toiminnallinen että taloudellinen hyöty os to palve luun verrattuna. Kuntahinnat pyritään säilyttämään lähes nykyisellä tasolla. Vuonna 2015 on käytössä pääosin vielä vuoden 2012 kuntahinnat. Yk sit täisiä muu tos tar pei ta hin nas tos sa on lähinnä työtapojen muutosten myö tä, mut ta yleistä ko ro tus pai net ta ei budjettiesitykseen sisällytetä. Mer kit tä vät laiteinvestoinnit mm radiologiassa tulevat edellyttämään hin nan tar kis tuk sia. Kus tan nus las ken taa tar ken ne taan edelleen. Hin nas toa tar kis te taan vain pe rus tel lus ta syystä. Tulostavoite kuntayhtymässä on vuoteen 2013 saakka ollut lai nan lyhen nys oh jel man sekä myöhemmin myös H-Seitsikon ra hoi tus osuuden kat ta mi nen. Lainan lyhennysohjelma on noin 1,3 M. H-Seit sikon ra hoi tus osuus on arviolta vajaat 1 M. Vuosina tulok ses ta on pa lau tet tu jäsen- ja sopimuskunnille koko ylijäämä poislu ki en H-Seit si kon rahoitusosuus. Hallitus päätyi menettelyyn tuolloin poik keus rat kai su na. Vuodelle 2016 hallitus on keskustellut mah dol lisuu des ta siirtyä kun ta yh ty män toiminnan kehittämistä taloudellisesti ja toiminnallisesti kan nus ta vam paan tuloksen käsittelymenettelyyn. Vuodelle 2016 esi te tään raa mi tuk ses sa tulostavoitteeksi H-Seitsikon ra hoi tus osuu den kat ta mi sen jälkeen saavutetun mahdollisen yli jäämän jaet tua käsittelyä kuntayhtymän sekä jäsen- ja sopimuskuntien kes ken. Investointiohjelma tulevalla suun nit te lu kau del la on edelleen raskas. Kor jaus ra ken ta mi nen jatkuu hy väk sy tyn investointisuunnitelman mukai ses ti. Suunnitelmakauden päättyessä nyt tiedossa ole va oh jel ma on kuitenkin lähes val mis. Korjausrakentaminen jatkuu kuitenkin myös tämän jälkeen. Myös toimintojen uu del leen järjes te lyt edellyttävät ra ken ta mis hank kei ta. Monelta osin ra ken ta misin ves toin nit ovat yh tey des sä Kok ko lan tk-sairaalan ra ken ta mis suunni tel miin. Rakentamisen in ves toin ti tar ve vuodelle 2016 on noin 4 M, atk-in ves toin nit ar viol ta 1 M se kä laiteinvestoinnit "normaalin" 1 M :n sijaan lähes 2,8 M joh tuen ra dio lo gian lai te in ves toin ti tarpees ta. Lisäksi investointibudjetissa va rau du taan Kiinteistöyhtiö H-Seit si kon rahoitusosuuteen. Ko konai suutena investointiohjelma on 9-10 M. Investointitaso on sama kuin vuo del le Poistot ovat ar viol ta noin 5 M. Vs toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä edellä todetut budjettiraamituksen pe rus-

27 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 teet vuo del le 2015 ohjeeksi tulosalueille talousarvion laadintaa varten. 1. Ensisijainen budjettiraami on jäsenkuntalaskutuksen (eri kois sairaan hoi to sis ensihoito) kasvu max +2,2 % vertailuperusteena tp-ennus te Yksiköiden talousarvion valmisteluohje: ulkoisten menojen kasvu max + 1% vertailuperusteena tp-ennuste Tulostavoite: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävästä tuloksesta 50 % jae taan jäsen- ja sopimuskunnille ja loppuosa jää kun ta yh tymän käyt töön. Menettelyn ehtona on, että erikoissairaanhoidon (sis en si hoi to) jä sen kun ta las ku tuk sen keskimääräinen kasvu on kor keintaan +3 % vuo den 2015 tasoon verrattuna. Muussa tapauksessa H-Seit si kon ra hoi tus osuut ta ylittävä ylijäämä jaetaan jäsen- ja so pimuskunnille. Päätös: Stefan Högnabba Tina Lindskogin kannattamana esitti, että kohdan 3 osal ta tulostavoite on: H-Seitsikon rahoitusosuutta ylittävä osuus jae taan jäsen- ja sopimuskunnille. Koska oli tehty toimitusjohtajan esityksestä poikkeva kannatettu esitys, pää tet tiin suorittaa äänestys. Äänestystavaksi valittiin kä dennos to ää nes tys. Suoritetussa äänestyksessä toimitusjohtajan esitystä kannatti 8 jä sen tä ja Högnabban kannatettua esitystä kannatti 2 jäsentä. Äänestystuloksen mukaisesti hallitus hyväksyi toimitusjohtajan tekemän päätösesityksen. Merk. Tina Lindskog saapui kokoukseen klo asian käsittelyn alussa. Hallitus 106 Valmistelu: talousjohtaja Minna Korkiakoski Hallintokunnissa on valmisteltu hallituksen antaman ohjeistuksen poh jal ta talousarvioluonnos. Luonnos sisältää käyttötalouden sekä in ves toin tien esitykset. Talousarvion valmistelu on tehty Kuntayhtymän tällä hetkellä voimas sa olevan strategian linjauksin eikä siihen ole aikataulullisesti ollut mahdollista liittää päivitettyä strategiaa. Uuden toiminnallisen ja

28 PÖYTÄKIRJA 9/ Hallitus Hallitus Hallitus 106 alu eel li sen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmistelu tuot taa myös uuden strategian, mikä tullee vaikuttamaan suun ni telma kau den suunnitelmavuosien toiminta- ja ta lous suunnit te luun. Käyttötalousbudjetti on pyritty laatimaan kesäkuu - elokuu 2015 talous to teu ma tie don pohjalta mahdollisimman realistisena budjettina. Myös tu lo poh jaa on tarkistettu toteutumatietojen perusteella. Tämä on joh ta mas sa merkittävään jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin tuot to jen kas vu odo tuk seen. Käyttötaloudessa merkittävä haaste on henkilöstöbudjetointi. Vuoden 2015 aikana palkkabudjetti on osoittautunut päivystystoiminnan laa jen tu mi sen, vaativien hoitojen kotouttamisen sekä jäsenkuntien ul ko puo li sen myynnin kasvun myötä tarpeeseen nähden osin liian pie nek si. Vuoden 2015 budjettiin sisällytettiin noin 1 M :n si jais kustan nus ten säästöhaaste, jota ei ole pystytty toiminnallisesti muut tuneis sa olosuhteissa toteuttamaan. Tämä nostaa tarvetta kasvattaa palk ka bud jet tia vuoden 2015 tasosta. Oman toiminnan vah vis tu minen ja erityisesti päivystystoiminnan laajentuminen nostavat sekä eril lis kor vaus ten määrää että edellyttävät osin suurempaa hen ki löstö mää rää. Lisäksi budjettivuoteen sisältyy odotus, että lääkäritilanne ko he nee entisestään keskussairaalassa. Vuonna 2015 brut to mää rära ha tar ve on pystytty kattamaan somatiikan piirin ulkopuolisen hoidon säästöillä sekä tuloksen kannalta erityisesti sopimus- ja ul kokun tien kasvavilla myyntituotoilla. Yksikkökohtaisen toteumatietoihin perustuvan inhorealistisen bud jetoin ti kier rok sen jälkeen palkkabudjettiesitykseen sisältyi + 5,2 %:n eli + 2,7 M :n suuruinen kasvu (vrt ta15-ta16). Tässä vaiheessa palkka bud jet tiin on kuitenkin budjetin tasapainottamisen vuoksi jouduttu te ke mään vajaan 0,5 M :n palkkasäästö, joka budjettiteknisesti on koh dis tet tu kaikille yksiköille prosentuaalisessa suhteessa. Sääs törat kai sun jäl keen henkilöstökustannusten kokonaissumma on 69 M ja sii hen si säl tyy + 4,3 %:n eli 2,8 M :n suuruinen kasvu (vrt ta-ta). To teu tuak seen hen ki lös tö bud jet ti edellyttää hen ki lös tö kus tannus ten sääs töi hin pe rus tu via toimenpiteitä. Vuoden 2016 budjettiin voidaan edelleen sisällyttää odotus so ma tiikan piirin ulkopuolisen hoidon ostojen säästöistä. Psykiatriassa si tävas toin joudutaan kasvattamaan budjettisummaa Visalan ja Malmin kas va nei den ostojen vuoksi. Kokonaisuutena piirin ulkopuolisen hoidon ostoihin on luonnoksessa sisällytetty - 3,8 %:n eli noin - 0,6 M :n suuruinen säästötavoite budjetista budjettiin (kokonaissumma 16,3 M ).