KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA MAISEMA-ALUEET

Transkriptio

1 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemojen ratkaisuehdotuksia ja vaikutusten arviointia KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA MAISEMA-ALUEET tark Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

2 Aineisto

3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY2009) - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009, (RKY2009) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen -Inventointi korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina -Aluerajauksia tarkistettiin, kohteita poistettiin tai uusia kohteita lisättiin -Satakunnassa kohteiden lukumäärä säilyi lähes ennallaan, pinta-ala supistui 653,7 km2 -> 146,9 km2

4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY1993 RKY2009

5 Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen -Satakunnan maakunnallinen rakennuskulttuuriselvityksen täydennys- ja päivitystyö Täydennys- ja päivitystyö perustui vuonna laadittuun inventointiin -Uusia kohteita lisättiin ja vanhoja poistettiin -Kohteiden määrä väheni aiempaan aineistoon nähden 800 kpl -> n. 750 kpl

6 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Ympäristöministeriön asettama Maisema-aluetyöryhmä selvitti Suomen arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisema-alueet vuosina (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1, 1993, Maisemaaluetyöryhmän mietintö 2, 1993) -Valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätös: Suomessa 156, Satakunnassa 5 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisemien arviointi perustuu alueiden ominais- ja erityispiirteiden tarkastelun ohella maisemamaakuntajakoon. -Ympäristöministeriö käynnisti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin ( ) -Inventointityötä ohjannut ympäristöministeriön asettama MAPIO-työryhmä on koonnut pääosin ELYkeskusten ja maakuntaliittojen tekemien maakunnittaisten inventointien pohjalta ehdotuksen koko Suomen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. -Inventoinnista on järjestetty hallintolain mukainen kuuleminen Lisäksi ympäristöministeriö on pyytänyt asianosaisia kuntia, viranomaisia, järjestöjä ja muita yhteistyötahoja antamaan lausunnot esityksestä mennessä. -Kuulemisen tulosten pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset ehdotukseen, ja valmistellaan ehdotus valtioneuvoston päätöksentekoa varten (2017?).

7 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke, - Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa -hanke toteutti Satakunnassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Samalla tehtiin myös maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, maisemaselvitys ja ehdotus maisemamaakuntajaon tarkistamiseksi. Hankkeeseen sisältyi myös Anne Savolan toteuttama maisema-alueiden äänimaisemaa koskeva tarkastelu. - Hanke oli Satakuntaliiton ja Euroopan aluekehitysrahaston/varsinais-suomen ELY-keskuksen osarahoittama hanke, projektisuunnittelijana Jenny Alatalo - Hanke alkoi elokuussa 2012 ja päättyi vuoden 2013 lopussa - Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajat -Turun yliopistosta -Satakunnan museosta -Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta -Satakuntaliitosta -MTK:sta -Pro Agria:sta - Hankkeen asiantuntija- ja seurantaryhmänä toimi Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä, jossa oli kulttuuriympäristön parissa työskenteleviä henkilöitä kunnista ja alueellisista organisaatioista.

8 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke - Nykyinen maisemamaakuntajako tehty koko Suomen mittakaavassa - Nykyinen maisemamaakuntajako on virallistettu vuonna 1993, (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) - Suomi on jaettu 10:een maisemamaakuntaan ja 40:een seutuun - Maisemamaakuntajaossa kukin maakunta on luonnonpiirteiltään, maankäytöntavoiltaan ja kulttuurihistorialtaan yhtenäinen ja muista maisemamaakunnista selvästi erottuva - Satakunta jakautuu Lounaismaan ja Suomenselän maisemamaakuntien alueille - Maisemaseutuja Satakunnassa on kolme; Satakunnan rannikkoseutu, Ala-Satakunnan viljelyseutu ja Pohjois-Satakunnan järviseutu (Kuva:

9 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke - Ehdotus maisemamaakuntien ja maisemaseutujen rajausten tarkistamiseksi -Ehdotuksessa Satakunnan maisemamaakuntien ja -seutujen rajoja on tarkistettu -Suurin muutos koskee maakunnan eteläosaa, missä Ala- Satakunnan viljelyseudun lounainen osa on erotettu omaksi Etelä-Satakunnan kankareseuduksi. -Toinen muutos koskee Suomenselän ja Lounaismaan maisemamaakuntien rajaa -Muut muutokset ovat lähinnä olemassa olevien rajojen tarkennuksia (SATAKUNNAN MAISEMASELVITYS, Selvitys Satakunnan maisemamaakunta- ja maisemaseutujaon tarkistamiseksi, Satakuntaliitto, projektisuunnittelija Jenny Alatalo ja harjoittelija Arja Sato-Ettala)

10

11 Tavoitteet

12 Suomi osana Eurooppaa kytkentä Euroopan aluesuunnitteluun ja aluekehityksen suuntaviivoihin -Alueiden käyttöä koskeva päätöksenteko on kansallista, mutta siihen vaikuttaa kansallinen tavoitteiden asettelu ja kansainväliset sopimukset -Kansainvälisten sopimusten velvoitteiden toteuttaminen edellyttää myös alueiden käytön keinojen käyttöä -Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskeva yleissopimus (SopS 19/1987) -Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus (SopS 10/1992) -Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta (SopS 26/1995) -Eurooppalainen maisemayleissopimus (14/2006) -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön ohella, turvaavat valtakunnallisten hankkeiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä ja edistävät myös kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa. Lähteet: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista,

13 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoite Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoite Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Ilman erityistä syytä ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Lähteet: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,

14 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 tavoitteet raportin sivu 27 Tavoitteet on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 28 ) maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisessa järjestyksessä. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

15 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen, raportin sivu 41 maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä, identiteetti ja monimuotoisuus arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset huomioitava maankäytön suunnittelussa ja toimintojen sijoittelussa kulttuuriympäristöjen vaalimisessa korostetaan Satakunnan historiallisten kaupunkien merkitystä aluerakenteessa sekä asutuksen ja kulttuurin historiallista jatkumoa ja ajallista kerroksellisuutta arvokkaat maisema-alueet edustavat maisemamaakuntien ja maisemaseutujen piirteitä erityispiirteitä ja laajoja yhtenäisiä kulttuurimaisemia vaalitaan osana ihmisten elinympäristöä ja elinkeinoelämää maaseudun elinkeinoelämä ja matkailuelinkeinot

16 Maisema-alueet ja maankäytön suunnittelu

17 Valtakunnalliset maisema-alueet suunnittelun tietolähde - Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on yksi tietolähde, jota tarvitaan alueita suunniteltaessa - Osoitetaan maakuntakaavassa, maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta - Tarkoituksena taata maisemalliset arvot suunnitelmien ja toimenpiteiden lähtökohtana ja edistää maisemat huomioon ottavia suunnittelukäytäntöjä - Tavoitteena on, että rakentaminen ja muut toimenpiteet soveltuvat sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan maisemaan siten, ettei muutos ole ristiriidassa tunnistettujen maisema-arvojen kanssa - Tarkoituksena on ohjata ja tukea alueiden kehittämistä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja sovittamalla esim. elinkeinotoiminnan muutokset historialliseen kehityskulkuun - Historiallisten piirteiden lisäksi tärkeää on ympäristön ja elinkeinon välinen kestävä suhde - Elinkeinotoiminta luo aineettomia hyödykkeitä kuten viihtyisyys, houkuttelevuus, ekologinen monimuotoisuus, ajallinen kerroksellisuus ja alueellinen ja paikallinen identiteetti Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

18 Maisema-alueiden oikeusvaikutukset

19 Maisema-alueiden oikeus- ja ohjausvaikutukset Inventoinnin tärkein toteuttamiskeino on MRL:n ja MRA:n mukainen maankäytön suunnittelu Kaavoituksen avulla ohjataan maisemallisesti arvokkaiden alueiden käyttöä ja yhteen sovitetaan muiden intressien kanssa Myös muut lait edistävät maiseman säilyttämistä ja hoitoa (luonnonsuojelulaki, metsälaki, maa-aineslaki ) Maa-aineslain (MAL) keskeinen tarkoitus on ohjata maa-ainesten ottamista niin, että maiseman ja luonnonarvojen suojelu turvataan lupaa haettaessa haitalliset vaikutukset tulee aina selvittää, vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla metsien käyttöä ohjaavat MRL ja metsälaki Tapion metsänhoitosuositusten mukainen metsätalous on pääsääntöisesti mahdollista Yleiskaavoissa voidaan maisema-alueille sisällyttää velvoite maisematyöluvan hakuun (MRL 128) Jos hakkuulla on merkitystä metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta, alueilla on mahdollista tehdä hakkuut erityishakkuina Rahoitusta voidaan suunnata metsätalouden määräaikaisen rahoituslain perusteella maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin alueellisesti merkittäviin metsäluonnon hoitohankkeisiin

20 Tuulivoimarakentamisen ohjaus MRL:n ja MRA:n puitteissa, ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä, merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnalliset ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat lähtökohtaisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita Inventointi ei suoraan aiheuta maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia Oikeusvaikutukset syntyvät maankäytön suunnittelun (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) ja lupamenettelyn (rakennuslupa, toimenpidelupa, maisematyölupa) kautta Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää harkintaa, rakentaminen tulee sopia maisemaan eikä saa vaikeuttaa luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä (MRL 137), harkinnan tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen rakennusluvan myöntämisen yhteydessä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

21 Maiseman hoito?

22 Maisemanhoidon mahdollisuudet Maisemanhoito tapahtuu yleensä elinkeinon harjoittamisen sivutuotteena Joskus on kuitenkin tarve erillisille toimenpiteille; umpeenkasvaneet näkymät, niittyjen raivaaminen, perinteisten rakennusten ja rakennelmien kunnostaminen Maisemanhoidon tavoitteet ja tavat voidaan määritellä yhdessä paikallisten, maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa Maisemahoidon tueksi on monenlaisia rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä Kyläyhdistykset voivat hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukea Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa (aktiiviviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset) myös ympäristökorvausjärjestelmän ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella investointituella sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ympäristösopimuksella Leader-hankkeet; asukkaat, yhteisöt, yritykset, paikallis- ja aluehallinnon edustajat Lisää tietoa maisemanhoidosta ja maisemanhoidon rahoituksista saa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksista ja maatalouden neuvontajärjestöistä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

23 Maisemanhoidon mahdollisuudet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet toimivat myös lähtökohtana suunniteltaessa luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eli maisemanhoitoalueita Maisemanhoitoalueita voidaan perustaa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämiseksi tai hoitamiseksi (LSL 32 ) Suomessa on neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta (Hyypänjokilaakson, Kairala- Luiron, Simon ja Skärlandetin maisemanhoitoalueet) ja kaksi maakunnallista aluetta Valtakunnallisesti merkittävien maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta vastaa ympäristöministeriö ja maakunnallisesti merkittävistä maisemanhoitoalueista päättää ELY-keskus maakunnan liiton esityksestä (LSL 34) Perustamispäätökseen liittyy hoito- ja käyttösuunnitelma Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö,

24 Luonnos

25 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) -Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet (2015) -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museoviraston vuonna 2009 laatiman inventoinnin (RKY 2009) mukaisesti. -Osa vuoden 1993 inventoinnin alueista voi olla edelleen ovat maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä, alueet tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti (MRL 28, 39 ja 54) -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen merkinnät (kh1) kumotaan.

26 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (kh1) Yhteensä: - 81 aluetta/kohdetta ha

27 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön merkintä ja määräys VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Suunnittelumääräys -1 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

28 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sisältyvät historiallisten teiden osat HISTORIALLINEN TIE Merkinnällä osoitetaan arvokas historiallinen tie. -1 Merkinnällä osoitetaan arvokkaan historiallisen tien valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sisältyvät osat. Suunnittelumääräys Kaikista niistä tien linjaukseen tai muuhun muuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tai toimenpiteistä, jotka koskevat asemakaavoittamattomia tien osia, tulee varata museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen.

29 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) -Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet (2015) -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, -Lauri Putkosen vuoden 2005 inventoinnin mukaisesti -RKY 1993 alueet -pois lukien alueet, -joilla on maisemallisia arvoja ja ovat siirtyneet maisema-alueeksi -jotka ovat uudessa RKY 2009 inventoinneissa -jotka ovat olleet mukana johtuen valtakunnallisen tason yleispiirteisyydestä? -joilla arvoja ei enää ole? -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkinnät (kh2) kumotaan.

30 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Satakunnan rakennusperinne 2005 RKY 1993 (noin 30 aluetta)

31 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Esimerkki 1: - RKY1993 -rajaus sisältyy inventoinnin mukaiseen maisema-alueen rajaukseen, alueen arvot ovat maisemallisia -> RKY 1993 alueesta voidaan luopua

32 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Esimerkki 1: - RKY rajaus RKY2009 aineistossa on sama tai supistunut vain vähän -> Alue on tarkentunut -> RKY 1993 alueesta voidaan luopua

33 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Esimerkki 3: - RKY1993 -RKY 2009 rajaus käsittää tiiviisti vain arvokkainta osaa ympäristöstä -> -> RKY 1993 merkitään maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä

34 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Esimerkki 4: - RKY1993 -alue ei kuulu RKY 2009 kohdevalikoimaan -> RKY 1993 merkitään maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä

35 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Esimerkki 5: - RKY1993 -alue ei kuulu RKY 2009 kohdevalikoimaan, voimassa uusi yleiskaava, laadittu kulttuuriympäristöselvitys ja maisemaselvitys -> RKY 1993 merkitään tapauskohtaisesti maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä

36 Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh2, kohteet) Yhteensä: kohdetta

37 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön merkintä ja määräys MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖ Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

38 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke Lähtökohdat valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden valinnalle - Olemassa olevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja maisemanähtävyydet - Maakuntien omat listaukset maakunnallisesti arvokkaista alueista - Satakunnan rakennusperintö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristön, RKY1993 inventointikokonaisuudet, joita ei ole sisällytetty Museoviraston RKY2009 päivitysinventoinnin kohdevalikoimaan -Maisemamaakuntajako sekä maakunnalliset maisemaselvitykset -Paikkatietoanalyysit uusien alueiden löytämiseksi - Paikallistuntemus

39 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arviointikriteerit - Luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus - Luonnonpiirteiden edustavuus, harvinaisuus, monipuolisuus ja alkuperäisyys - Maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja kehityksen jatkuvuus - Kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys ja alkuperä - Symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, hist. tapahtumat) - Maiseman elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus - Maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alueen erityispiirteiden kuvaajana) - Maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja uhkatekijät

40 Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Köyliönjärven kulttuurimaisema Yyterin rantamaisemat Ahlaisten kulttuurimaisema Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat (Leistilänaukean kulttuurimaisema ->) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kodisjoen kulttuurimaisema Karvian kulttuurimaisema Jämijärven kulttuurimaisema Leistilänjärven kulttuurimaisema Luvianlahden kulttuurimaisema Harjunpäänjoen kulttuurimaisema Lattomeren kulttuurimaisema Eurajoen kulttuurimaisema Vuojoki-Linnamaa kulttuurimaisema Panelian kulttuurimaisema Hiirijärven kulttuurimaisema Loimijoen kulttuurimaisema Karvianjokilaakson kulttuurimaisema

41 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan tulevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. -Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut valtioneuvoston vuoden 1995 päätöksen mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkinnät (vma) kumotaan. -Luonnosvaiheessa kaavassa osoitetaan voimassa olevan päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja indeksimerkinnällä ympäristöministeriön kuulemisvaiheen aineiston mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.

42 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (vma) Yhteensä: - 5 aluetta ha

43 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

44 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus (vma-e) Yhteensä: - 6 aluetta ha

45 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ehdotettujen merkintä ja suunnittelumääräys VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE, ehdotus Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

46 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Katson maalaismaisemaa hankkeen inventoinnin mukaisina. Selvitetään: -Katson maalaismaisemaa -hankkeen kommenttikierroksella saadut palautteet ja muutosesitykset -Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman lausunnoissa esitetyt palautteet ja muutosesitykset -Kaavan tavoitekyselyssä esiin nousseet asiat ja muutosesitykset -Muutosehdotukset tarkastellaan: -arviointikriteerit -tietopohja -karttatarkastelut -ilmakuvat -maastokäynnit -perustelut

47 Kodesjoen peltoaukea Honkajoella kuuluu Karvianjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun kulttuurimaisemaalueeseen (alla vaaleanvihreällä). Peltoaukean länsipuolella sijaitsevalla Kodesjoenkeitaan alueella on turvetuotantoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotannon alueita selvitettäessä on arvioitu, että suoalueet soveltuisivat myös laajempaan turvetuotantoon (ruskea rajaus). Kodesjoen peltoaukea rajataan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ulkopuolelle, jotta tavoitteet eivät olisi ristiriitaisia. Ratkaisu on myös Honkajoen kunnan tavoitteiden mukainen maisema-alueen osalta.

48 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) Yhteensä: - 14 aluetta ha

49 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkintä ja suunnittelumääräys MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Suunnittelumääräys Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

50 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Kaavakartta 1 :

51 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, suurennokset 1 :

52 Vaikutukset?

53 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön: alueiden ja kohteiden arvot säilyvät, tulevat huomioiduksi muussa maankäytössä, viihtyisyys, vetovoima, tuovat paikallisen identiteetin ja juuret näkyviksi, tukevat perinteisen kylärakenteen kehittämistä, tukevat peltoalueiden säilymistä viljelykäytössä, maisema-alueet huomioitava maaainesten otossa, tuovat maankäytön suunnitteluun erityisiä vaatimuksia -rakennusten ja rakennelmien sijoittaminen suhteessa rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan, tuulivoimatuotantoa (vesivoimaa, aurinkoenergian tuotantoa?) ei kulttuuriympäristöihin tai maisema-alueille -rakennusten ja rakennelmien suunnittelu siten, että ne muotokieleltään, massoittelultaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat kulttuuriympäristöön ja maisemaan Luontoon ja maisemaan: maiseman arvojen ja niiden vaihtelevan luonteen säilyminen, edistävät erityisten alueilla kehittyneiden ja niille erikoistuneiden eliöstölajien ja niiden elinympäristöjen säilymistä, perinteisten maankäyttötapojen luomia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita perinnebiotooppeja, kulttuurivaikutteisten luontotyyppien ja lajiston säilyminen

54 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen: matkailun lisääntyessä liikenne lisääntyy, teiden ja näköalapaikkojen kulutus, asettavat reunaehtoja liikenteen ja teknisen huollon suunnittelulle, edellyttävät erityisen huolellista liikenteellisten ratkaisujen ja teknisen huollon suunnittelua, jolloin ympäristö säilyy laadukkaana, asettavat hankkeiden suunnittelulle reunaehtoja ja voivat ohjata erilaisten hankkeiden toteuttamista,maisemien ja kulttuuriympäristöjen hoito ja ylläpito aiheuttavat kustannuksia, mutta tukevat myös työllisyyttä, matkailuelinkeinojen ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien elinkeinojen kehittyminen tuo työllisyyttä ja toimeentuloa, mahdollista hakea erilaisia rahoituksia ja avustuksia - Kyläyhdistykset voivat hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukea - Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa (aktiiviviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset) myös ympäristökorvausjärjestelmän ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella investointituella sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ympäristösopimuksella - Leader-hankkeet; asukkaat, yhteisöt, yritykset, paikallis- ja aluehallinnon edustajat - Museovirastosta, rakennusten entistämisavustukset, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttävään korjaamiseen - Lisää tietoa maisemanhoidosta ja maisemanhoidon rahoituksista saa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksista, maatalouden neuvontajärjestöistä, Museovirastosta, maakuntamuseosta

55 Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? Terveyteen, sosiaalisiin oloihin (ml. virkistys) ja kulttuuriin: arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta, työ- ja sosiaalihistorian korostaminen, ympäristön viihtyisyys, vetovoimaisuus ja identiteetti, kylätoiminnan vahvistuminen, sitoutuminen asuinpaikkaan, viihtyisällä ja laadukkaalla ympäristöllä on suoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ympäristötietoisuuden lisääntyminen Muita vaikutuksia: Maisema-alueet edistävät Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteuttamista ja tarjoavat kansainvälisesti edustavan esimerkin maisema-arvojen turvaamisesta, yhteiskunnallinen keskustelu, tiedon lisääntyminen, rakennusten hoito perinteisin menetelmin turvaa kädentaitojen säilymisen Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö, Satakunnan maakuntakaava

56 Tietolähteitä Kulttuuriympäristöt Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, 2009 Ympäristöministeriö / Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 1993 Putkonen, Lauri. Satakunnan rakennusperintö, 2005 Maisema-alueet Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Maisema-aluetyöryhmän työryhmän mietintö 66/1992, Osa II Arvokkaat maisema-alueet Ympäristöministeriö, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus (ympäristöministeriön kuulemisaineisto 2016) Alatalo, Jenny & Nyman, Marie, Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotus Satakunnan ja Varsinais-Suomen arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014

57

58 Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. -Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa opas, ympäristöministeriö Ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - Kuulemisen tausta-aineisto - SOVA -lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi FI/Ajankohtaista/Uutiset/Ymparistoministerio_kuulee_ehdotuksista_% %29

59 Kiitos!