Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 16/ /2016, 262/ /2013 MHS Tiivistelmä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitysinventoitu kokonaisuudessaan vuosina Inventointi toteutettiin Uudellamaalla vuoden 2013 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Päivitysinventoinnissa Uudellemaalle ehdotetaan olemassa olevien 11 maisema-alueen lisäksi kahta uutta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemia sekä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemaa. Suomenlinnan maisema-aluetta laajennetaan ja nimeksi ehdotetaan Helsingin edustan merimaisema (maisemanähtävyys). Lisäksi ehdotetaan olemassa oleville maisema-alueille rajausmuutoksia. Lausunnon pääkohdat: On ollut tärkeää päivittää maaseudun maisema-alueet yli 20 vuotta vanhasta inventoinnista nykytilannetta vastaaviksi. Maisema-alueelle suunniteltujen hankkeiden mahdollisten maisemaan aiheuttavien muutosten tulkinta ei saa olla liian kapea-alaista. Hankkeet tulee aina käsitellä kunkin maisema-alueen osalta tapauskohtaisesti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee olla tärkeänä kriteerinä, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. Tulevaisuudessa valtakunnalliset inventoinnit: rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema-alueet tulee yhdistää yhdeksi inventoinniksi. Asian vireilletulo Asian taustat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitysinventoitu yhdenmukaisin kriteerein Suomessa vuosina Maakuntahallitus on saanut asian tiedoksi Inventoinnin virallinen kuuleminen järjestettiin valtakunnallisesti ympäristöministeriön ja ELY-keskusten toimesta. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu myös maisemanähtävyydet, jotka voivat käsittää osittain myös kaupunkiympäristöjä. Arvokkaat maisema-alueet eivät koostu pelkästään luonnonsuojelualueista tai pelkästään rakennetuista kulttuuriympäristöistä, mutta maisema-alueet sisältävät arvokasta rakennusperintöä ja luonnonympäristöä.

2 Tavoitteet Maisema-alueet ovat vakiintuneet 20 vuoden kuluessa osaksi suomalaista alueidenkäytön suunnittelua. Päivitysinventoinnin tuloksista laadittu selvitys tulee korvaamaan valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman viranomaisinventoinnin. Maisema-alueiden tavoitteena on ylläpitää ja edistää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Maisema-alueet voivat säilyä vain maaseudun elinkeinojen harjoittamisen ansiosta. Maisema-alueiden suhde maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) koskevat mm. asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön. MRL:n 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä VAT:tien toteutumista. Tavoitteiden mukaiset valtakunnalliset inventoinnit ovat alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota muun muassa maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Se edellyttää, että maisema-alueet osoitetaan ominaisuusmerkinnällä maakuntakaavakartalla ja niille annetaan merkintään liittyvä suunnittelumääräys. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uudellamaalla Päivitysinventointi toteutettiin Uudellamaalla vuoden 2013 aikana ELY-keskuksen ja iiton yhteistyönä. Päivitysinventoinnin perusteella on ehdotettu kahta uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema. Uudet ehdotetut alueet täydentävät a) merellisenä kohteena (Porkkala) ja b) II Salpausselän maisemana (Bromarv-Tenhola) sekä molemmat kohteet saaristomaisemillaan Uudenmaan aluevalikoimaa, joka on aikaisemmin painottunut pääosin jokilaaksojen viljelymaisemiin. Suomenlinnaa, joka on sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY 2009) että Unescon maailmanperintökohde, ehdotetaan Helsingin edustan merimaisema maisemanähtävyydeksi. Sen rajaus laajennetaan merialueelle, jolloin se paremmin vastaa maisema-alueen kriteereitä. Päivitysinventoinnissa tarkistettiin myös Uudenmaan olemassa olevat valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaisesti osoitetut 11 maisema-aluekokonaisuutta: Porvoonjokilaakso Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso Kymijoenlaakson Uudenmaan puoleiset osat Vantaanjokilaakso Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelymaisemat

3 Degerbyn ja Siuntionjoen kulttuurimaisemat Snappertunan ja Fagervikin ruukinalueen kulttuurimaisemat Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat Fiskarsin ja Antskogin ruukkialueet ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat Skärlandetin saaristokulttuurimaisema Suomenlinna. Päivitysinventoinnissa tarkistettiin aluerajauksia. Maisema-aluerajauksia on muutettu nykytilannetta paremmin vastaavaksi. Lisäksi maisema-alueiden nimiä on muutettu siten, että ne kuvaavat paremmin alueen luonnetta. Lausunto Maisema-alueet Maisema-alueiden merkitys alueidenkäytössä Uudenmaan liitto katsoo, että on ollut tärkeää päivittää maaseudun maisema-alueet yli 20 vuotta vanhasta inventoinnista nykytilannetta vastaaviksi. Maaseudun maisemat muuttuvat jatkuvasti sekä luonnossa tapahtuvien muutosten että kulttuurivaikutusten johdosta. Alueidenkäytössä on keskeistä tunnistaa arvokkaat maisema-alueet ja vaalia niitä. Maisemansuojelun ja -hoidon edistämistä velvoittavat kansainväliset ja kansalliset sopimukset sekä kulttuuriympäristöjä koskevat eri lait. Suomi on ratifioinut maisemaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, joka on tullut Suomessa voimaan vuonna Sopimuksessa todetaan, että maisema on tärkeä osa ihmisen elämänlaatua kaikkialla ja että maisema on osa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa. Väestön kasvu, yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja kaupungistuminen antavat arvokkaille maisema-alueille yhä tärkeämpiä merkityksiä. Maisema-alueita voidaan hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä. Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä kehitys, puhtaan ja ekologisen lähiruuan tuottaminen ovat yhteiskunnan haasteita tulevaisuudessa. Maaseudun maisema-alueiden säilyminen ja niiden elinvoimaisuus auttavat näissä haasteissa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tukevat paitsi maaseudun perinteisiä elinkeinoja myös muita elinkeinoja, joita ovat tulevaisuudessa muun muassa biotalous sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Päivitysinventointi Päivitysinventoinnin perusteella Uudellemaalle on ehdotettu kahta uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat sekä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema. Uudenmaan liitto katsoo, että uudet ehdotetut alueet täydentävät hyvin Uudenmaan aluevalikoimaa, joka on aikaisemmin painottunut pääosin jokilaaksojen viljelymaisemiin.

4 Päivitysinventoinnin tuottama aineisto auttaa tunnistamaan alueen arvot ja ominaispiirteet, jotka tulee olla lähtökohtana alueelle kohdistuvissa hankkeissa. Elinvoimainen maaseutu ja sen maisemat muuttuvat jatkuvasti. Maisema -aluerajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne käsittävät laajoja alueita. Rajaukset eivät yleensä perustu yksityiskohtaiseen, yksittäisen alueen ominaispiirteiden ja arvojen inventointiin, vaan maisema-alueet ymmärretään laajempina kokonaisuuksina. Luontevan rajan maisema-alueelle voi muodostaa luonnontekijät kuten maaston muodot tai vesistö tai kulttuuritekijät, metsän ja pellon tai tien raja. Siksi maisema-alueita, niiden aluerajauksia sekä niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitaisia maankäyttöpaineita tulee aina käsitellä ja arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Helsingin rannikon ja kantakaupungin kehittämisedellytykset kaupunkimaisina tulee turvata myös silloin, jos Suomenlinnan alueen maisemanähtävyyden rajaus muutetaan laajemmaksi Helsingin edustan merimaisemaksi. Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Maisema-alueiden oikeusvaikutukset maankäyttöön ja muuhun toimintaan ovat asioita, jotka ovat aiheuttaneet huolta ja epäluuloa maisema-alueiden maanomistajissa. Maatalouden harjoittaminen on vahvasti maatalouspolitiikan ja lainsäädännön säätelemää. Maisemiin liittyy lisäksi monia subjektiivisia merkityksiä. Maisema-alue status ei tuo suoraan oikeusvaikutuksia, vaan vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen tulevat kaavoituksen ja lupakäytäntöjen kautta. On hyvä, että ympäristöministeriö on laatinut kuulemisaineistoon muun aineiston lisäksi selkeän koosteen käytännön kysymyksistä ja vastauksista niihin. Ympäristöministeriö on antanut Pro Agria Etelä ry:lle tehtäväksi laatia maisemaoppaan maisema-alueiden maankäytöstä sekä ohjeita ja suosituksia sittä, miten maisema tulee ottaa huomioon alueenkäytössä ja maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan liitto on nähnyt tärkeänä selvittää maisema-alueen vaikutuksia ja mahdollisuuksia maanomistajille. Siksi liitto on omalta osaltaan osallistunut maisemaoppaan laadintaan rahoittamalla erillisen maisemaoppaan pilotin Uudenmaan Porkkalaan, joka on ehdolla valtakunnalliseksi maisema-alueeksi. Pro Agrian laatima maisemaopas on tehty vuorovaikutuksessa Porkkalan alueen maanomistajien ja Kirkkonummen kunnan viranhaltijoiden kanssa. Maisema-alueiden mahdollisuudet Valtakunnallisesti arvokas maisema-aluestatus on tunnustus alueen maanomistajille ja maaseudun ammatinharjoittajille. He ovat vaalineet maisemia kunnioittamalla aikaisempien sukupolvien työtä ja perinteitä

5 sekä omalla työllään pitäneet maaseudun elinvoimaisena. Uudenmaan liitto katsoo, että valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee olla painoarvoltaan tärkeä kriteeri, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. Lisäksi liitto katsoo, että valtakunnallisesti maisema-alueet ovat maaseudun vetovoimatekijöitä. Maisema-alueiden potentiaalia tulisi paremmin hyödyntää elinkeinojen kehittämisessä kuten matkailussa tai lähiruuan markkinoinnissa. Maisema-alueet maakuntakaavassa Uudenmaan liitto näkee, että tulevaisuudessa valtakunnalliset inventoinnit: rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema-alueet tulisi yhdistää seuraavalla kierroksella yhdeksi inventoinniksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt käsittävät jo sekä maisema-alueet että rakennusperinnön maakunnallisen inventoinnin (2012). On valitettavaa, etteivät päivitysinventoinnin mukaiset uudet maisemarajaukset ja niiden tarkistukset ehtineet Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan, jossa kulttuuriympäristöteemaa on käsitelty kokonaisuudessaan. Päivitysinventoinnissa ehdotetut muutokset on esitetty kuitenkin 4. vaihemaakuntakaavan liiteaineistossa. Tulevalla valtioneuvoston uudella päätöksellä päivitysinventoinnin mukaiset aluerajaukset ja muutokset astuvat heti voimaan. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi täyttää SOVA -lain vaatimukset. Vaikutusten arvioinnissa on pohdittu maisema-alueiden päivitysinventoinnin ympäristövaikutuksia usealta näkökannalta. Vaikutusten arviointi jää kuitenkin hieman yleispiirteiselle tasolle, mikä toisaalta on ymmärrettävää aihepiiri huomioiden. Ainakin maanomistajan kannalta voisi kuitenkin olla tarpeen saada vielä enemmän konkreettista tietoa siitä, miten inventoinnin vaikutukset ilmenevät käytännössä. Erityisesti tämä koskee alueita, joilla vaikutukset ovat uusia tai ulottuvat selvästi aiempaa laajemmalle alueelle. Lopuksi Uudenmaan liitto kiittää ympäristöministeriötä siitä, että liitto on saanut olla mukana maisema-alueiden päivitysinventointityössä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmän (MAPIO) jäsenenä. On hyvä tunnistaa elinvoimaisen maaseudun merkitys yhä nopeammin kaupungistuvassa yhteiskuntakehityksessä ja tukea maaseudun elinkeinoja muun muassa vaalimalla arvokkaita maisema-alueita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa selostusosan mukaisen lausunnon ympäristöministeriölle

6 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Käsittely: Merkittiin että, maakuntahallituksen jäsen Thomas Blomqvist esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa selostusosan mukaisen lausunnon ympäristöministeriölle. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Ympäristöministeriö/Kirjaamo Pöytäkirjaote tiedoksi Uudenmaan Ely-keskus/Henrik Wager ja Kirsi Hellas Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ )