ERIP020 Kommunikaation haasteet
|
|
- Eveliina Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIP020 Kommunikaation haasteet Kevät t 2010 Tiina Pilbacka-Rönk nkä tiina.pilbacka-ronka@edu.muurame.fi Helena Sume helena.sume@jyu.fi
2 Kurssin tavoite on tutustua kommunikaation haasteisiin eli puheen, kielen ja kuulon vaikeuksiin, niiden ilmenemiseen ja taustatekijöihin. ihin. Lisäksi perehdytää ään n alan keskeisimpiin käsitteisiin ja hiukan kuntoutukseenkin. Kurssi sisält ltää 20 t käytk ytännönläheistä luentoa ja 115 t itsenäist istä työskentely skentelyä.
3 Kurssin sisält ltö: Kielen normaali, viivästynyt ja poikkeava kehittyminen ja tuottaminen Kommunikaatiohäiri iriöt Puheen, kuulon ja kielen tuottamisen anatomiaa ja fysiologiaa Kommunikaation haasteisiin liittyvää käsitteistöä Äänih nihäiriöt Änkytys Kuulovammat Poikkeava kielen kehitys eli dysfasia Kielen osa-alueiden alueiden kuntouttaminen
4 Suoritus luentotentti: viimeisen luentokerran lopuksi kirjatentti viimeisen luentokerran lopuksi 2 h oppimistehtävä: : huhtikuun 2010 loppuun mennessä Helena Sumelle
5 Oppimistehtävä:Tee a tai b a) Mene seuraamaan 4 X 45 min - Puheopetusta, puheterapeutin työtä, kielivaikeuksisten lasten opetusta tai vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttk yttöä. Raportoi näkemn kemäsi ja kuulemasi ja peilaa sitä teoriaan. b) Valmista materiaali johonkin kielen kuntoutuksen osa- alueeseen ja perustele työsi teorialla. - Voit tehdä tehtävän n myös s pareittain tai pienissä ryhmissä.. Toimita/toimittakaa tehtävä Helena Sumelle huhtikuun -10 loppuun mennessä.
6 Kirjallisuus 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. A (toim.) Kommunikoinnin häirih iriöt: : syitä,, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.. (277 s.) 2) MÄÄM ÄÄTTÄ,, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) Lapsi kuulolla.. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiäss ssä. Jyväskyl skylä:ps-kustannus.. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) Ymmärsink rsinkö oikein? Kielelliset K vaikeudet nuoruusiäss ssä. Jyväskyl skylä: PS-kustannus kustannus.. (400 s.)
7 Kommunikaation häirih iriöt ASHA = American Speech and Hearing Association Puheen häirih iriöt artikulaatio ääni puheen sujuvuus Kielen häirih iriöt puhuttu kieli esim. dysfasia tai afasia kirjoitettu kieli esim. lukivaikeus Kuulon häirih iriöt
8 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset iset ilmaisut 3. Kaksijäseniset seniset ilmaisut 4. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät t nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v v valmis
9 5. Sanaston kehitys 6. Äännej nnejärjestelmän n kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 7. Pragmaattinen kehitys 8. Kouluikäisen isen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.
10 Kielen osa-alueet alueet Fonologia Semantiikka Morfologia Syntaksi Pragmatiikka
11 Aivojen toiminnalliset alueet
12 Kielen häirih iriö = kyvyttömyys tai vaikeus vastaanottaa ja/tai tuottaa puhuttua kieltä yhtä hyvin ikätoverit Kielen omaksumisen edellytykset Biologiset edellytykset Kognitiiviset edellytykset Muistin edellytykset Sosiaaliset edellytykset Myös s kielen käyttk yttötehtävät t opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
13 Kommunikoinnin häirih iriöt t : Tuula Pulli: viivästynyt/ poikkeava/traumaattinen Kuuleminen Ymmärt rtäminen Puhemotoriikka MUOTO Puhe artikulaatio puheen sujuvuus dyspraksia ääni Fonologiset häiriöt SISÄLT LTÖ Kieli dysfasia afasia lukivaikeus Pragmaattiset häiriöt KÄYTTÖ Dialogisuus Vuorovaikutus ekolalia semanttis-pragm pragm. dysfasia autismin kirjo
14 Tärkeä kieli itseilmaisun väline: v tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun välinev oppimisen ja opiskelun välinev toiminnan ohjauksen välinev väline, jonka avulla pidetää ään n yhteyttä toiseen ihmiseen
15 Kielen häirih iriöitä aiheuttavat Kuulovamma Kehitysvamma Lapsuuden afasia Spesifinen kielenhäiri iriö eli dysfasia Tarkkaavaisuushäiri iriö Emotionaaliset tekijät Autismi Funktionaaliset tekijät sairaus stimulaation puute eri kulttuuri, kieli
16 Dysfasia? Vkk? Dysleksia? Viivästynyt vai/ja poikkeava Viivästyneess styneessä kielen kehityksessä kieli kehittyy normaalisti, mutta hitaammin Poikkeavassa kielenkehityksessä kieli on viivästymisen lisäksi poikkeavaa rakenteeltaan. Dysleksia vaikeus vain luku- ja /tai kirjoitustaidossa mutta ei arkipuheessa ja ymmärt rtämisessä
17 Dysfasia Cantwell: Kun ei-kielelliset tekijät t (älykkyys,( kuulo, emotionaaliset tekijät ) ) eivät t selitä kielen häirih iriötä Cantwell Kielen kehityksen erityisvaikeus Spesifi kielenhäiri iriö = Spesific Language Impairment Kehityksellinen kielenhäiri iriö = Developmental Language Disorder puheen ja kielen kehityksen häirih iriö kielihäiri iriö lapsiafasia vanha termi
18 Syyt epäselvi selviä: keskushermoston rakenne? neurologinen toimintahäiri iriö? perinnöllisyys? sensorisen integraation häirih iriö? hidas maturaatio? kromosomipoikkeama?
19 Dysfasia vaihtelee lieväst stä vaikeaan 0, %, 1980-l. 0,5 % - 3 % ja 1997 USA:ssa jopa 7 %!!! poikia 3:1 nuoremmilla globaalimmat vaikeudet jako alatyyppeihin: 1. ekspressiivinen dysfasia eli tuottamisen vaikeus 2. reseptiivinen d. eli vastaanottamisen vaikeus; molempia ongelmia
20 Lievän dysfasian piirteitä puheessa ensi sanat ja lauseet viivästyneet sanat perusmuodossa usein pelkkiä alku- tai lopputavuja omia sanahahmoja nimeämisvaikeutta misvaikeutta äännevirheisyytt nnevirheisyyttä (epäsystemaattista)
21 Lievän dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä puutteita kielellisissä peruskäsitteiss sitteissä kuullun hahmottamisen ja erottelun vaikeutta kuulomuistin vaikeutta jäävät t helposti ympärist ristöltä huomaamatta, mutta jatkuessaan vaikeuttavat kielellistä kehitystä
22 Lievän dysfasian kuntoutuksesta puheterapia vanhemmilta normaalia enemmän huolenpitoa ja kuntoutustoimenpiteitä (hoitotuki) päivähoidon ryhmäss ssä hyvä kielellinen malli kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus
23 Keskivaikean dysfasian piirteitä: ensi sanat ja lauseet selvästi sti viivästyneet kielen kehitys ei noudata normaalin kielen kehityksen piirteitä vaikeuksia selviytyä arkipäiv ivän n tilanteissa etenkin kodin ulkopuolella
24 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheessa sanoja vähän v n tai ei ollenkaan omia ja vääv ääristyneitä sanoja äännevirheet sananlöyt ytämisen vaikeus, kiertoilmaukset sähkösanomatyyli tai kieliopillisten muotojen virheellinen käyttk yttö joskus runsasta puhetta, mutta rönsyilyr nsyilyä, juuttumista, poikkeava puheintonaatio, puutteellinen kielenkäytt yttötaitotaito
25 Keskivaikean dysfasian piirteitä puheen ymmärt rtämisessä auditiiviset vaikeudet, myös reagoimattomuus muistin vaikeudet: lyhyt- ja pitkäaikainen kielellisten peruskäsitteiden sitteiden puuttuminen kielellinen pääp äättelyvaikeus ja hitaus kielioppivaikeudet
26 Keskivaikean dysfasian kuntoutuksesta puheterapia, myös AAC-keinot muut terapiat: musiikki, toiminta jne. kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus vanhempien erityinen kasvatus ja huolenpito (korotettu hoitotuki) viittomakielen opetus lapselle, perheelle ja päiväkotiin päiväkodin lapsiryhmä harkittu perheneuvola ym. tukipalvelut
27 augmentative and alternative communication AAC = augmentative = puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tuo ilmaisukeinon niille, joilla ei ole toimivaa puheilmaisua sosiaalinen kanssakäyminen mahdollistuu/lisää ääntyy helpottaa puhumisen painetta rytmittää puheyritystä lisää ymmärrett rrettävyyttä edistää puheen ja kielen kehittymistä,, sisäinen inen puhe, ajattelu monikanavainen oppiminen mahdollistuu
28 AAC-keinot 1) Ei Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss,, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack,, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)
29 Vaikea dysfasia liittyy usein johonkin muuhun kehityshäiri iriöön selvästi sti viivästynyt ja häiriintynyt h kielen kehitys ja huomattavat ymmärt rtämisen vaikeudet huomattavia lisävaikeuksia esim. motoriikassa ja käyttäytymisessä vaatii hoitoa ja monenlaista kuntoutusta vaikeavammaisen erityishoitotuki
30 Dysfasian luokittelua Rapin & Allen 1996; Marttinen, Ahonen, Aro & Siiskonen 2001 Ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalinen dyspraksia = puheliikkeiden ohjailun vaikeus Motorinen ongelma Puhe niukkaa, vaikeaa monia fonologisia virheitä 2) Fonologisen (ää( äännejärjestelmän) ohjelmoinnin häirih iriö sanahahmot muuttuvat puhe epäselv selvää,, mutta vaivatonta
31 Ymmärt rtämisen ja ilmaisun häirih iriöt 1) Verbaalis-auditiivinen auditiivinen agnosia = puheen tunnistamisvaikeus sanakuurous Lapsen vaikea hahmottaa sanoja kuulemastaan puheesta vaikuttaa kielen kehitykseen suuresti ymmärt rtäminen ja tuottaminen erittäin in vaikeita korvaavat kommunikaatiokeinot 2) Fonologis-syntaktinen syntaktinen häirih iriö yleisin puhe niukkaa ja lyhentynyttä rauniosanoja ielioppivirheitä kouluiäss ssäkin puhe voi olla sähks hkösanomatyylistä ymmärt rtäminen tuottoa parempaa
32 Korkeamman kielellisen prosessoinnin häirih iriöt 1) Leksikaalis-verbaalinen häirih iriö = sanaston hallinnan vaikeus puhe ymmärrett rrettävääää mutta niukkaa, sanojen hakemista heikko sanavarasto -> > ymmärt rtämisvaikeudet 2) Semanttis-pragmaattinen häirih iriö = merkitysten ja kielen käytk ytön n vaikeus puhe runsasta, mutta sisäll llöllisesti llisesti poikkeavaa voi olla muodollisesti huoliteltua, mutta lapsi ei ymmärr rrä puhettaan itsekää ään ekolaliaa eli kaikupuhetta, lainauksia, aiheesta harhautumista
33 Häiriöitä ilmenee monilla alueilla kielen kehitys hidas, epätasainen ja poikkeava lingvistinen itsekorjaus puuttuu kielen ymmärt rtäminen artikulaatio: puuttuu, korvautuu, vääv ääristyy, vaihtelee kielioppi: lauseenmuodostus, taivutus, sähkösanomakielisanasto, nimeäminen minen sanasto, nimeäminen minen kielen käyttk yttö sujuvuus dyspraksia
34 Liitänn nnäisoireita Vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa muistissa matematiikassa motoriikassa tarkkaavaisuudessa
35 Mistä ymmärt rtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa vääv äärin tai epätäsm smällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympärilt riltään n vihjeitä,, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärt rtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevh iritsevä.. Ymmärt rtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym Van der Lel Dewart 1986).
36 Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetää ään n asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdää ään tarkentavia kysymyksiä.
37 Yleisiä ohjeita puhumiseen Puhu sopivan hitaasti älä venytä Painota avainsanoja erityisesti uudessa asiassa. Käytä selventävi viä kuvia, ilmeitä ja eleitä. Käytä lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita Anna ohjeet loogisessa järjestyksessj rjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Toistamisen sijasta kertaa ohjeet käyttk yttäen toisia sanoja ja lyhyitä,, yksinkertaisia lauseita. Kertaa aikaisemmin opittua.
38 Käytännön n vinkkejä ymmärt rtämisvaikeuksiin STRUKTUROI kuvin, tekstein ja sanoin aikaa, paikkaa, tehtävää ää..!!! Tarkista onko lapsi ymmärt rtänyt asian; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääp ääkohdat asiasta Rohkaise lasta kysymää ään n epäselvi selviä asioita Tee siirtymät t asiasta toiseen selvästi sti ( nyt( olemme käsitelleet. k. ja siirrymme Pidä tarvittaessa taukoja. Älä näytä turhautumistasi lapsen ymmärt rtäessä asioita vääv äärin. Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa Pyydä kaveria tekemää ään n muistiinpanoja lapsen puolesta. Nauhoita lapselle tunteja. Ahonen, Siiskonen & Aro 2001
39 Kielioppi, morfologia sanojen loput monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset
40 Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät t tunnista virheitä
41 Sanasto rajoittunut vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon (papim( tuoli) täytesanat uh, ää,, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen! minen!
42 Nimeämisvaikeus misvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: poika menee kivelle ja sit se menee suksilla po. hyppää ja hiihtää ää. ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispes ispesä sanakorvautumia,, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltää ään: harja po. kampa, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteit sitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001
43 Käytännön n vinkkejä nimeämisen misen harjoittelemiseen tarkkuus ja nopeus: automatisoituminen: luvut, värit, v muodot sanastoharjoitukset eli semanttiset harjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymeja tai tietyn käsiteluokan sanoja, lauseen täydennysvaihtoehtoja. t kielellisen tietoisuuden harjoitukset eli fonologiset harjoitukset: riimitys ja tavutustehtävät t sekä alkuää äänteen erottelu. kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttk yttöä ja tukisanojen käyttk yttöä.
44 Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympärist ristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventävi viä kysymyksiä -> > sosiaaliset ongelmat
45 Milloin tutkimuksiin? laajat fonologiset ongelmat puheen sujumattomuus: toistot, tauot poikkeava kielen rakenne heikko sanavarasto epätarkoituksenmukaiset vastaukset heikko aiheessa pysyminen vaatii toistoa, ei ymmärr rrä
46 Koulutie kielellinen vaikeus näkyy n koulussa lähes l kaikessa erityisopetus, erityisopetussiirto, hojks koulunkäyntiavustaja evy luokat, dysfasialuokat 11-vuotinen oppivelvollisuus erityiskoulut esim. Haukkaranta Jkl CID- ja KPL- menetelmät t lukemaan opetuksessa eri tuntijako, vapautus kielistä? arviointi?
47 Pidennetty oppivelvollisuus jos perusopetuksen tavoitteita ei ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksäss ssä vuodessa lapsen sairauden tai vamman vuoksi vaikeasti vammaiset tai viivästyneet lapset oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, kestää 11 v Kaikilla pääp äättyy oppivelvollisuus sen vuoden kevää äällä,, jolloin he täyttt yttävät t 17 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli viisivuotiaana.
48 Erityisopetuspää äätös jos oppilaalle ei voida muutoin antaa opetusta: yleinen ops ensisijainen vaihtoehto muut tukitoimet kokeiltava: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki vanhemmat mukana prosessissa tiiviisti hallinnollinen pääp äätös järjestelyt/*oppimäärien yksilöllist llistäminen HOJKS
49 HOJKS = henkilökohtainen kohtainen opetuksen järjestj rjestämistä koskeva suunnitelma määrittää,, miten oppimista on yksilöllistetty llistetty verrattuna yleiseen opsiin tehtävä erityisopetukseen otetulle/siirretylle korotettu valtionapu tuntijako 1) oppimää äärän n yksilöllist llistäminen ja/tai opetusjärjestelyjen yksilöllist llistäminen 2) opetusj
50 Mitä voi tehdä koulussa?? onnistumisen kokemuksia omatoimisuutta kaikki, mitä luokassa päivittp ivittäin in tehdää ään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen strukturointi eli asian järjestj rjestäminen sanoin ja kuvin monikanavaisuus
51 Valmiuksien kehittämist mistä motivaatio ja itsetunto impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot kielelliset taidot
52 Kielelliset valmiudet Sisäinen inen kieli Vastaanottava kieli: kuunteleminen Ilmaiseva kieli: ääntelyst ntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen vieraat kielet?
53 Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.) Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.)..) Ymmärsink rsinkö oikein? Juva: PS-kustannus kustannus. Haynes,, W., Moran, M & Pindzola,, R Communication Disorders in the Classroom.. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury,, Massachusetts: Jones and Bartlett. Honka, S., Norvapalo,, P. & Väinolä,, V. Koritehtävät t 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen Makkonen,, T. (toim.) Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R Joko se puhuu? Juva: WSOY.
54 Äiti mitä tarkoittaa tänäät ään, yläpuolella, huomenna? Nämä asiat minulle suomenna. On tämät joskus vaikeaa, kun ei sanat mene tajuntaan. Ei voi kuin ihmetellä! Voi Erkki olen välillv lillä oikea elävä kysymysmerkki! Olen Panu 7-vuotias 7 ja diagnoosini on dysfasia. (teksti Dysfasialiitto,, kuva Tiina Saarenketo)
55
56
Maahanmuuttajien kielen tukeminen. Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Kevät 2017
Maahanmuuttajien kielen tukeminen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Kevät 2017 Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994; Pilbacka-Rönkä) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotMaahanmuuttajien oppimisen haasteita
Maahanmuuttajien oppimisen haasteita Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Oulu 2016-17 Oppimisen haasteita saattavat aiheuttaa - Oppimisvaikeudet - Hahmottamisen pulmat - motoriikan pulmat - vaikeudet
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotLuki-vaikeudet ja tehostettu tuki
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotAutismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut
Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotKaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja 1 * Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa useissa lasten kehitysvaikeuksissa (kielellinen erityisvaikeudes,
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotOPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö
1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön
LisätiedotSAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU
SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU OPS:in lähtökohdat ja yleiset tavoitteet sekä oppiaineet OPETUSSUUNNITELMA Saaristen koulu on erityiskoulu, joka toteuttaa perusopetuslain 25 2 momentin
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotJuniori-taulusto Kuvat lausetasoinen
Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI)
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo HY Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 7-9 kk monipuolista jokeltelua o 10-15 kk eleitä ilmaisun tukena o 1v6kk 1-30 merkityksellistä
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotVuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen
Vuorovaikutus ja kommunikointi; mistä ongelmat syntyvät, mikä avuksi? Puheterapeutti Silja Ikonen Esityksen sisällöstä Kehitysvammaisuus ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen haasteet Keinoja puheen
LisätiedotLukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet
Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKielelliset oppimisvaikeudet
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotViittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan
Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotEsteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä
Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen
Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMonikielisyys ja kielelliset vaikeudet
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti
LisätiedotNuoret mediatoimijoina
Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotKEHITYKSELLINEN KIELIHÄIRIÖ JA SEN HUOMIOIMINEN
KEHITYKSELLINEN KIELIHÄIRIÖ JA SEN HUOMIOIMINEN 11.10.2018 Puheterapeutti Outi Paakkari Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä SISÄLTÖ klo 09.30 11.00 Kielellisen kehityksen vaiheet ja kehityksessä
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
Lisätiedot