Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen"

Timo-Jaakko Lattu
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

2 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella ihmisellä voi olla vaikeus oppia uusia asioita. - Kehitysvamma ilmenee yleensä ennen 18-vuoden ikää. - Suomessa arvioidaan olevan noin kehitysvammaista ihmistä.

3 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvammaiset ihmiset elävät normaalia elämää. - Kehitysvamman aste vaihtelee ja tuen tarve elämässä on yksilöllistä. - Jokainen kehitysvammainen on yksilö, mutta tiettyihin vammoihin liittyy keskimääräistä useammin juuri tietyntyyppisiä liitännäisvammoja tai sairauksia, esimerkiksi aistihäiriöt ja epilepsia. - Kehitysvamma haittaa usein jokapäiväistä selviytymistä elämässä ja yhteiskunnan järjestämät palvelut ovat tärkeitä. - Diagnoosin, toimintakyvyn ja sosiaalinen näkökulma

4 Kommunikaatio Puheen kehitys voi olla viivästynyttä. Puhutun kielen ymmärtäminen on joillekin ihmisille vaikeaa. Puheen tuottamisen ongelmat vaihtelevat epäselvästä puheesta ja sanan löytämisen vaikeudesta, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen pääsääntöiseen käyttämiseen. Mitä vaikeampi kehitysvamma on, sitä suuremmassa roolissa on lähi-ihmisten tuki ja tulkitseminen.

5 Autismin kirjo Autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö (tila), joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autismin kirjoon kuuluu hyvin erilaisia oireyhtymiä, joissa älyllinen ja toiminnallinen taso vaihtelevat paljon. (Autismi savant noin 10 %, kehitysvammaisia noin 75 %) Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta huomattavasti poikkeavaa. Autismin kirjon henkilöitä arvellaan olevan Suomessa noin

6 Käyttäytyminen Autistinen ihminen ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla ja se vaikuttaa käyttäytymiseen. Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat mm. puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen (monimutkaiset rituaalit ja niistä kiinni pitäminen) käytös ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. (Yli- ja aliherkkyydet ja yleensä puutteellinen kiputunne.) Tuen tarve on yksilöllistä ja se riippuu muista henkilöllä olevista vammoista ja sairauksista.

7 Kommunikaatio - Sosiaalinen vuorovaikutus ja kyky viestiä toisten ihmisten kanssa, on yleensä poikkeaa autismin kirjon ihmisillä. - Katsekontaktin ottamisen vaikeus. Autismin kirjon ihminen ei välttämättä halua jakaa omia asioitaan ja tunnetilojaan toisten ihmisten kanssa. - Autismiin voi liittyä myös puheen kehityksen viivästymistä, tai puhe voi jäädä kehittymättä. - Puhetta tuottavan autistisen henkilön kieli voi olla kaavamaista ja toistavaa, eikä hän välttämättä käytä sitä viestintätarkoituksessa.

Autismiyksikkö v v v Perustettu vuonna 2005 9 ihmisen koti, 14 ihmisen työpaikka ja 6 ihmistä käy tilapäishoidossa ympärivuorokautista asumispalvelua, tilapäishoitoa ja toimintakeskustoimintaa Mitä

8 Autismiyksikkö v v v Perustettu vuonna ihmisen koti, 14 ihmisen työpaikka ja 6 ihmistä käy tilapäishoidossa ympärivuorokautista asumispalvelua, tilapäishoitoa ja toimintakeskustoimintaa Mitä tehdään? Normaalia elämää Ulkoilua Leipomista harjoitellaan yhdessä arjentaitoja järjestetään juhlia Taiteillaan käydään harrastuksissa tehdään kotitöitä tehdään aistiharjoituksia ja toteutetaan autismikuntoutusta.

9 Vinkkejä kohtaamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa

10 Mitä kehitysvammaisuus ja autismi tarkoittaa käytännössä? - Pidä suurempi fyysinen etäisyys kuin tavallisestihuomioi reviiri. - Vältä fyysistä ja katsekontaktia, jos ne ärsyttävät selkeästi. - Rytmitä tilanteet kertomalla tilanteen kulku (aloitus, keskikohta ja lopetus) ja mitä tapahtuu tilanteen jälkeen (siirtymä). (KTS. Tepan kansiot) - Anna tilanteen mukaan mahdollisuus taukoihin ja väliaikoihin. - Varmista että henkilö on valmis jatkamaan samaan aikaan, kun itse jatkat.

11 Jatkuu... - Huomioi kumppanisi haasteet ymmärtää aikaa ja vaikeita käsitteitä. Luo tilanteesta mahdollisimman selkeä: ennakoi, tutustu henkilön tietoihin, tilaa tulkki... - Tunnetilojen aistiminen äärimmäisen herkkää. Kysy neuvoa mieluummin kuin annat epävarmuutesi vaikuttaa tilanteeseen. - Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, haju, liika lämpö). - Varaa riittävästi aikaa.

12 Kohtaamiseen Aito läsnäolo ja katsekontakti Varmista yhteisymmärrys (aac, tulkkipalvelu ) Vähennä puhetta, toista ydinsanoja Ikätason mukainen puhe Älä korota ääntä Tue ymmärtämistä kuvan avulla, omalla mallilla... Käytä esimerkkejä ja konkreettisia ohjeita Kosketa (riippuen tilanteesta)

13 Kulmakivet Ajan ja tapahtumien etenemisen ymmärtäminen; kuvallista materiaalia, tietoa palveluista käyttäjien kielellä yms. Syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen; ymmärsikö ihminen mitä esim. Lääkärikäynneillä tapahtui? Ennakoiminen; tilanteen huolellinen läpikäyminen Itsemääräämisoikeuden tukeminen Lähipalvelut

14 Kommunikaatiomenetelmät

15 Puhevammaisuus Suomessa noin henkilöllä on puhevamma. Puhevammaisuus tarkoittaa vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhetta niin hyvin kuin arjen sujumisen kannalta olisi tarpeen Puhevammaan liittyy usein myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Puhevamman taustalla on tavallisesti jokin neurologinen tai muu sairaus tai vamma. Se voi olla synnynnäinen tai myöhemmällä iällä saatu. Jos puhuminen tai puheen ymmärtäminen on vaikeaa, voidaan käyttää kommunikointikeinoja, jotka täydentävät, tukevat ja korvaavat puhetta.

16 AAC Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät LYHENNE AAC TULEE SANOISTA AUGMENTATIVE AND ALTERNATIVE COMMUNICATION ja tarkoittaa PUHETTA TUKEVAA JA KORVAAVAA KOMMUNIKOINTIA. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi on yleisnimitys kommunikointikeinoille, joita käytetään puhutun kielen täydentämiseksi, tukemiseksi ja korvaamiseksi

17 KOMMUNIKOINTIKEINOJA Eleet, ilmeet, katse ja kehon kieli Puhe Toiminta, osoittaminen Kirjoittaminen Kuvat Viittomat Tuettu kommunikointi Piirtäminen/Pikapiirtäminen Esineet Tekniset apuvälineet, kommunikaattorit, puhelaitteet, Ipadit yms. Kuvat papunet

18 ELEET - Eleilmaisu on ihmisen luonnollisin tapa ilmaista itseään. - Eleilmaisuun kuuluvat esimerkiksi ilmeet, eleet, kehon asennot, osoittaminen, toiminta, ääntely ja äänensävyt, itku & nauru, silmien räpyttely ja niiden kohdistaminen yms. - Jokin näistä voi olla ihmisen pääasiallinen kommunikointikeino tai osa jokapäiväistä tiedostettua ja tiedostamatonta viestintää. Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012

19 VIITTOMAT - Viittomat on ensimmäinen ja ilmeisesti edelleen yleisin puhetta tukeva ja korvaava kommunikointimenetelmä Suomessa. - Tukiviittomat ja viitottu puhe perustuvat puhutun kielen mukaiseen viittomiseen. Tukiviittomissa viitotaan lauseista ydinsanat ja viitotussa puheessa kaikki sanat puhutun kielen sanajärjestyksessä. - Viittomakielessä puolestaan on oma kielioppi. Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012,

20 KUVAT - Kuvat tukevat puhevammaisen henkilön kommunikointia. - Kuvakommunikoinnin tukena käytetään katsekontaktia, katseen suuntausta, hymyä, eleitä, ilmeitä, kehon kieltä, ääntelyä ja mahdollisesti yksittäisiä sanoja. - Miten kuvia käytetään? - kuvat oman ilmaisun välineenä - kuvat puheen ymmärtämisen tukena - kuvat ajan, paikan, tilanteiden, ennakoinnin yms. selventäjänä Huuhtanen, K 2012.

21 Kuvakommunikaatio VIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄ KUVA VOI OLLA MIKÄ TAHANSA YHTEISESTI SOVITTU MERKKI, ESIM.: piirros Lehtikuva tai valokuva todellisesta tilanteesta Kommunikointikuvaston kuvat (pcs, piktot) viittomakuvat Bliss- kuvat Kirjain- tai sanahahmo Luoma, Merita 2011, Huuhtanen, K 2012, kuvat papunet

22 Markkinoille tulee koko ajan uusia apuvälineitä Apuvälineitä

23 Selkokieli v Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. v Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. v Selkokielen tarpeen syyt ovat hyvin vaihtelevia; kehityshäiriöt, sairaudet, ikääntyminen yms. Selkokeskus

24 Myös sillä, joka ei ole tottunut sanoihin, on paljon sanottavaa. Myös sen, joka on tottunut sanoihin, voi olla vaikea puhua. Sanoilla voimme tavoittaa toisemme. Myös silmillä ja käsillä. Katson sinua, kosketan sinua tai sanon - pidän sinusta. Ja sinä vastaat sanoilla, käsillä, silmillä.

Samankaltaiset tiedostot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio