Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne
|
|
- Tapani Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Vaikutusten arviointi
2
3 1 Sisällys Etelä-Karjalan 1.vaihekaavan vaikutusten arviointi... 4 Johdanto... 4 Mihin teemoihin ja tavoitteisiin vaihekaava keskittyy?... 4 MRL:n sisältövaatimukset ja määräykset miten vaikutuksia arvioidaan?... 4 Vaikutusarvioinnin sisältö Kaupan vaikutusten arviointi Kaupan vaikutusten arvioinnin sisältö ja rakenne Selvitysten riittävyys Vaikutusten arvioinnin sisältövaatimukset MRL 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimukset Muu lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vaikutuksia tulee arvioida seuraavasti: MRL:n erityisvaatimukset kaupan vaikutusten arviointiin Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaan koskevat siirtymäsäännökset Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja suuryksikön alarajat Yhteenveto säädöksistä Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet kaupan osalta Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Yleistä Kauppojen sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle Kuntakohtaiset kaupan vaikutusten arvioinnit Kaupan liiketilan lisätarve Kaupan enimmäismitoitus Laskennallinen liiketilan lisätarve ja ennusteet Asiakaskunta ja venäläiset matkailijat Nykytilanteen vertailua ja uuden kaupan rajoittamisen vaikutuksia Kaupan mitoituksen vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen Vaihekaavan kaupan mitoitus ja sijoitus Keskustojen ulkopuolisten kauppojen merkitys Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset keskustoihin ja muuhun palveluverkkoon Toimintaedellytykset keskustassa Keskustojen ulkopuolisten vähittäiskauppa-alueiden vaikutus keskustoihin Voimassaolevan maakuntakaavan km- merkinnät ja vaikutus keskustoihin Vaikutukset keskustoihin ja palvelurakenteeseen seutukohtaisesti Matkailua palvelevan kaupan toteutuminen... 41
4 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Vaihemaakuntakaava mahdollistaa keskusta-alueille paljon uutta keskustakauppaa Keskustojen mitoittamatta jättäminen Kaupan laatu ja toiminnan luonne Matkailua palvelevan kaupan tuotevalikoima, kaupan laatu Kaupan saavutettavuus ja ostosmatkojen suuntautuminen Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Matkailua palvelevan kaupan sijoittaminen ja saavutettavuus Matkailun vaikutus kaupan varauksiin ja keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Rajaliikenteen ja matkailun kehitys Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat Kaupan toteuttamisen vaiheistus Vaiheistuksen periaate Taustaa Vaiheistuksen toteuttaminen Vuorovaikutus Kaupan palveluverkon suunnittelussa Viranomaisten näkemyksiä rajaliikenteestä ja vaihekaavan kaupallisten palveluiden sijoittamisesta Vaihekaavan ohjausryhmien ja sidosryhmien näkemyksiä vaihekaavan kaupallisten palveluiden sijoittamisesta MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Johtopäätökset kaupallisesta arvioinnista Liikenteellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon Liikennemäärien kehitys kaupan osalta Rajaliikenteen kasvu Kauppojen ja liikenteen yhteensovittaminen Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset maakuntakaavassa Kuinka vaikutuksia tulee tarkastella Liikenteestä ja liikennejärjestelyistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Luontoon- ja maisemaan, luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja luonnonvaroihin Ilman laatu ja ilmasto Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Luonto- ja luonnonmaisemaselvitykset... 79
5 3 4.6 Luontoselvitysten erittely kunnittain Erityiset arvioitavat alueet Parikkalan Arkusjärven ja sen lähivaluma-alueen luonnonpiireteistä A sekä Ar-alueiden sekä saaristokaupungin kehittämiskohteen vaikutukset VAT- vuoksi valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kulttuuri- ja kulttuuriympäristövaikutukset Yleistä Kulttuuriperinnön säilyttäminen Kulttuuripalvelujen turvaaminen ja saavutettavuus Vähemmistökulttuurien tarpeiden tyydyttäminen Kuntakohtainen tarkastelu Sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaikutukset asukkaisiin, elinoloihin ja yhteisöihin Vaihemaakuntakaavan tavoitteet Venäjä mahdollisuutena Työllisyys ja elinkeinot Kaupallisten palvelujen saavutettavuus ja asiointimatkojen pituudet Väestön muutokset ja alueellinen jakautuminen Elinympäristön turvallisuus Haja-asutusalueiden elinvoimaisuus Palvelujen saavutettavuus eri väestöryhmien ja erityisryhmien kannalta Arviointi kunnittain Kaavan toteutukseen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi Liikenneväyliin liittyvät vaikutukset Matkailuun kohdistuvien varausten vaikutusten arviointi Elinkeinoalueiden vaikutusten arviointi Asuinalueet ja niiden vaikutusten arviointi Erityisalueiden vaikutusten arviointi Lopuksi
6
7 4 Etelä-Karjalan 1.vaihekaavan vaikutusten arviointi Johdanto Mihin teemoihin ja tavoitteisiin vaihekaava keskittyy? Etelä-karjalan 1. vaihekaava keskittyy kaupan palveluihin, matkailuun ja elinkeinoihin sekä liikennejärjestelmään. Vaihekaavassa on ollut myös muita vähäisiä täydennystarpeita mm. asumiseen ja erityisalueisiin liittyen. Vaihekaavalla edistetään ja tuetaan kuntien kaavoitussuunnitelmia, elinkeinoelämän ja kaupallisten palveluiden kehittämistä sekä yhteen sovitetaan maankäytön ja liikenteen tarpeita. Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämien kokonaismaakuntakaavan (v.2011) kaupan ja keskustatoimintojen alueiden myötä kaupallisten palveluiden kehittämismahdollisuudet ovat merkittävästi heikentyneet. Vaihemaakuntakaavalla pyritään nyt turvaamaan riittävien kauppapalvelujen toteuttamisen mahdollisuudet. Tavoitteena on elinkeinoelämän vireyttäminen ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntyminen alueelle sekä sujuvat liikenneyhteydet ja houkuttelevat matkailupalvelut. Maan hallitus on syksyn 2013 lisätalousarvion ja budjettiriihen yhteydessä päättänyt rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelman talouden uusiutumis- ja kilpailukykyyn ja kasvuun vaikuttavilla toimilla pyritään edistämään markkinoiden toimintaa ja tervettä kilpailua. Ohjelman mukaan muun muassa valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa (mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen, kaavoituksen uudistaminen, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja viranomaisten venäjänkielisten neuvonta- ja tukipalveluiden tuottaminen). Toimenpidekokonaisuus tukee erityisesti matkailun, kaupan ja palveluiden tulon ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. Lisäksi tavoitteena on purkaa kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavalla vastataan hallituksen tavoitteisiin mahdollistamalla edellä kuvatun mukaisesti kaupan kehittyminen ja yritysten välisen kilpailu sekä luomalla edellytyksiä uusien toimijoiden markkinoille tulolle. Kauppa kehittyy voimakkaasti, ja esimerkiksi verkkokauppa muuttaa ihmisten hankintojen tekemisen tapoja. Etelä-Karjala on ainoana maakuntana kyennyt kasvattamaan kaupan kasvua juuri Venäjältä tulevien ostosmatkailijoiden ansiosta. Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus on kuitenkin se olennainen tekijä, joka teoriassa voi mahdollistaa kaikkien kauppapaikkojen toteutuksen. Toisaalta kaavoituksen tulee olla mahdollistavaa, sillä yritykset viime kädessä päättävät sijoittumisistaan ja investoinneistaan. MRL:n sisältövaatimukset ja määräykset miten vaikutuksia arvioidaan? Vaihekaavan maankäyttöratkaisujen teemoja arvioidaan MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaisesti sekä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA1 :n mukaisesti. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon vaihekaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.
8 5 Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon seuraavat MRL:n kohdat. Maankäyttö- ja rakennuslain 28, 9 sekä asetuksen 1,vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaupan osalta on lisäksi kauppaa koskevat MRL:n erityissäännökset otettu huomioon. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon koko kaava-alueen osalta ja kaupan osalta on keskitytty niihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joista on ohjeistus ympäristöministeriön julkaisussa 3/2013. Koko kaava-alueen osalta vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksen sekä tämän raportin liitteen 2. mukaisesti. Vaihekaavan vaikutusten arvioinnin pohjana ovat kaavaa varten laaditut selvitykset sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaihekaavan suunnittelussa on käytetty pääosin lähdeluettelossa s. 112 mainittuja selvityksiä ja aineistoja. Vaihekaavan vaikutuksia arvioidaan kokonaisuudessaan vaihekaavan kaikkien pääteemojen osalta: kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne sekä muiden täydennystarpeiden osalta: asuminen ja erityisalueet. Kauppaa arvioidaan tarkemmin, koska kaupan säännökset vaativat sen. Kaupan vaikutusten arviointi sisältyy kappaleeseen 1. Liikenteelliset vaikutukset sisältyvät kohtaan 2, Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset kohtaan 3, Luonto- ja maisema-arvoihin kohdistuvat vaikutukset kohtaan 4, Kulttuuri- ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset kohtaan 5, Sosiaaliset vaikutukset kohtaan 6 ja Vaihekaavan toteutukseen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arviointi kohtaan 7. Koko kaava-aluetta koskevassa vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon vaihekaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaikutusarvioinnin sisältö Vaihekaavan vaikutusten arvioinnissa on arvioitu vaihekaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset MRL:n mukaan kunnittain sekä koko alueen osalta: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, Sosiaalisten vaikutusten arviointi, kohta 6; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, Luonto-, maisema ja luonnonvarat, 4 kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, Luonto-, maisema ja luonnonvarat, kohta 4 alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, Kauppa 1, Liikenne 2 ja yhdyskuntatalous 3 kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, Kulttuuri- ja kulttuuriympäristö kohta 5. Kaavan olennaisia vaikutuksia ulottuu Venäjän puolelle. Ne koskevat pääosin rajanylityspaikkojen kehittämistä. Rajanylityspaikkojen osalta on perustettu erilaisia rajatyöryhmiä ja toimikuntia, joissa on myös venäläisiä osapuolia. Rajanylityspaikkoihin liittyvän liikenteen- ja muun infran rakentamisen ja kehittämisen rahoitusasiaa hoidetaan mm. erillisillä ENPI ja ENI- ohjelmilla. Kaupallisen vaikutusarvioinnin yhteydessä on arvioitu alla olevan luettelon mukaisia teemoja. Kaupan teemaa arvioidaan tarkimmalla tasolla kauppaan liittyvään lakiin ( MRL 71 b ja 71 c ) ja ympäristöministeriön laatimaan Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus- ohjeeseen (3/2013) perustuen. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Sijainti yhdyskuntarakenteessa o alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen/ tiivistyminen
9 6 o keskusten väliset suhteet, seudullinen keskusverkko, pää- ja alakeskusten kehitys, ydinkeskustan kehitys o asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen alueellinen sijoittuminen o uusien liikenneyhteyksien tarve ja liikenneverkon muutokset o palvelutarjonnan alueellinen kehitys o keskusta-alueiden kaupalliset palvelut ja niiden kehitys o yksittäisen hankkeen suhde yhdyskuntarakenteeseen Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Asiointitiheys Keskustan mitoittamatta jättäminen Kaupan arvioinnin yhteydessä on käsitelty myös seuraavia liikenteeseen liittyviä teemoja: Liikenteen määrä ja vaikutukset liikenteeseen o henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen määrä ja liikennesuorite o liikenteellinen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla o kevyen- ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet o liikenneväylien välityskyky ja turvallisuus Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Muita liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu kohdassa 2. Myös kaikissa alla olevissa teemoissa käsitellään omalta osaltaan kauppaa koskevaa vaikutusten arviointia ( kohdat 3-7): Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten ja elinkeinoelämän vaikutuksia on arvioitu kohdassa 3: Vaikutukset yhdyskuntatalouteen o liikenneväylien ja muun infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset o liikenne ja liikkumisen kustannukset o muut yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Luonto- ja maiseman ja luonnonvarojen osalta vaikutuksia on arvioitu kohdassa 4: Vaikutukset luontoon ja luonnonmaisemaan, miten luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkittävät arvot on otettu huomioon maankäyttöä koskevissa ratkaisuissa. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja luonnonvaroihin, Ilman laatuun ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Luonto- ja luonnonmaisemaselvitykset ja niiden kattavuus Listaus laadituista luontoselvityksistä ja niiden liittyminen vaihekaavan varauksiin. Kulttuuri- ja kulttuuriympäristövaikutuksia on arvioitu kohdassa 5: Vaikutukset kulttuuriin, kulttuurimaisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu kohdassa 6 : Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön toimintojen vaikutuksia ihmisiin ja ihmisten elinoloihin, arkipäivän elämään, hyvinvointiin ja viihtyteen. hyödynnetään sekä asukkaiden hyvinvoinnista kertovia tutkimus- ja tilastotietoja että alueesta ja sen osista kerrytettyä kokemustietoa. Kaavan toteutukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä on arvioitu kohdassa 7: Kaavan toteutukseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden vaikutukset kaupan palveluverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen on pyritty tunnistamaan. Kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen riskianalyysissä on huomioitu mm. seuraavat näkökohdat:
10 7 o o o o o Otettu kantaa kauppavarausten vaiheistukseen ja toteuttamisjärjestykseen Vaikutuksia on arvioitu ennakoitua hitaampaan tai nopeampaan kaupan palveluverkon kehitykseen Vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoituksen realistisuuden arviointi suhteessa väestö- ja työpaikkaennusteeseen ja ennustettuun/arvioituun asiakas- ja ostosmatkailijamäärään Liikenneverkkoon ja joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen liittyvät epävarmuustekijät ja yhteyksien toteutumiseen Muut kaavan toteuttamiseen ja toteuttamisjärjestykseen liittyvät epävarmuustekijät 1 Kaupan vaikutusten arviointi 1.1. Kaupan vaikutusten arvioinnin sisältö ja rakenne Kaupan vaikutusten arviointi perustuu laadittuihin selvityksiin ja niiden vaikutusten arviointeihin. Vaikutusten arvioinnilla selvitetään vaihemaakuntakaavan mukaisen vähittäiskaupan suuryksikkö -verkon vaikutuksia keskustoihin ja niiden kehittämiseen sekä vaikutuksia muuhun palveluverkkoon. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia asiointiliikenteeseen ja kaupallisten palveluiden toteuttamiseen. Myös olevan kaupan vaikutuksia arvioidaan ja vaikutuksia siihen, jos uusia kauppoja ei toteuteta tai kauppoja toteutuu liian vähän ja yksipuolisesti. Myös muita vaikutuksia mm. ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus- ohjeen mukaisesti on arvioitu. Vaikutuksia on arvioitu MRL 71b.n ja 71 c :n sekä MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti. Arvioinnin pohjana on vaihekaavaa varten laadittu Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 2025 ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi sekä vaihekaavan liikenteellinen selvitys ja sen vaikutusten arviointi sekä kulttuuri- ja kulttuuriympäristöllinen -, luonto- ja maisemallinen -, yhdyskuntataloudellinen ja sosiaalinen selvitys. Myös TAK:in rajaliikennetutkimukset, LVM:n ja Sis.as. ministeriön selvitykset sekä Viisumivapausselvitys sekä tuore Etelä-Karjalan elinkeinostrategia ovat lähdeaineistoina. Arviointiin on lisätty muutamia tarkennuksia mm. vaihekaavan ohjausryhmän kaavaohjeistukseen liittyen. Kaupan vaikutusten arviointi rakentuu seuraavasti: Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Kuntakohtaiset tarkastelut ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusohjeen 3/2013 mukaisesti ( Kohta 1.4.3). Liiketilan laskennallinen lisätarve sekä kaupan enimmäismitoitus sen suhde maakuntakaavassa osoitettavaan mitoitukseen, asiakaskunta Nykytilanteen vertailua ja uuden kaupan rajoittamisen vaikutuksia kaupan mitoituksen vertailua laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen, kaupan mitoitus ja sijoitusperusteluita ja vaikutusten arviointia Vaikutukset keskustoihin ja muuhun palveluverkkoon. Siinä arvioidaan kaupan sijoittumisen vaikutuksia kunnittain ja kauppapaikkakohtaisesti. Kauppakohtaisessa arvioinnissa käydään läpi vaihekaavan uusia suunniteltuja kauppavarauksia keskustoissa sekä keskustojen ulkopuolella kappaleen mukaisesti. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Matkailun vaikutukset kaupan varauksiin ja vaikutukset keskustojen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan saavutettavuus ja ostosmatkojen suuntautuminen Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajat Vaiheistus kaupan varauksiin Vuorovaikutus kaupan palveluverkon suunnittelussa Johtopäätökset
11 8 Vaihekaavan tavoitteena on ollut edistää nykyiseen kauppatilanteeseen verrattuna sellaisen kaupan palveluverkon muodostumista jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Siihen on päädytty sekä kaupunkiseudun että maaseudun kaupallisten palvelujen turvaamisella ja kasvavien matkailijavirtojen ostoskäyttäytymisen huomioon ottamisella. Tavoitteena on ollut myös mahdollistaa kaupan vahva kehittyminen, mikäli kasvu- ja ostovoimaennusteet toteutuvat. Kaupan vaiheistuksella ja toteuttamisen järjestyksellä pyritään hallittuun kaupan sijoittumiseen. Kaupan rakenne ja mitoitus 2025(Santasalo) selvityksessä esitetty laskennallinen liiketilan lisätarve on laskettu ostovoiman kasvun sekä venäläisten matkailijoiden kasvun pohjalta. Tämä on lähtökohta maakuntakaavan mitoitukselle. Liiketilan lisätarve pohjautuu useaan muuttujaan, joiden kehitystä tässä on arvioitu. Liiketilanlisätarpeen laskelma sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, joten liiketilan lisätarve on vain arvio tarvittavasta uudesta pinta-alasta. Se ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Maakuntakaavan mitoitus johdetaan liiketilan lisätarpeesta, mutta maakuntakaavassa mitoituksen tulee olla laskennallista mitoitusta joustavampi ja väljempi, jotta kauppa pystyy maakunnassa kehittymään todellisen kysynnän mukaisesti. Maakuntakaavan kaupan mitoitus pohjautuu siihen, että venäläisten matkailijoiden määrä maakunnassa tulee kasvamaan hyvin merkittävästi. Venäläisten matkailijoiden ja ostovoiman kasvun ennustaminen on hyvin haasteellista. Matkailijavirtojen kehitykseen vaikuttaa lukuisia erilaisia tekijöitä, joiden vaikutuksia matkailijamääriin tietyllä alueella ei voida aukottomasti selvittää. Näitä ovat mm. liikenneyhteydet ja niiden parantaminen, tarjonnan kehittyminen alueilla, Venäjän talouden kehittyminen, raja-asemien läpäisykyky, tullirajoitukset ja viisumikäytännöt. Arviot venäläisten tulevasta määrästä maakunnassa ovat siten suuntaa-antavia kuitenkin ne perustuvat eri tutkijatahojen ja ministeriöiden ennusteisiin. 1.2 Selvitysten riittävyys Etelä-Karjalan 1. vaihekaavan kaupan palvelurakennetta koskevassa vaikutusten arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan erityiset sisältövaatimukset, jotka liittyvät keskusta-alueiden kauppaan, kaupan palvelujen saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla sekä asiointimatkojen pituuteen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan, jotta maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten täyttymistä voidaan arvioida, tulisi kaavan perustua riittäviin selvityksiin alueen palveluverkon nykytilasta, kehitysnäkymistä ja kehitystarpeista sekä liikenteestä. Etelä- Karjalan 1. vaihekaavaan liittyy valtakunnallisesti toimivien konsulttien ja tutkijoiden laatimat kaupalliset ja liikenteelliset selvitykset sekä eri ministeriöiden laatimat selvitykset, jolloin selvitysten riittävyyttä on vaikea kiistää. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa noudatetaan MRL:n määräyksiä ja ympäristöministeriön Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusohjeita 3/2013. Ympäristöministeriön kaupan ohjeistuksessa todetaan, että kaupallisten palvelujen kehitystä ja muutosten vaikutuksia on vaikea ennustaa luotettavasti ja arviointiin liittyvän epävarmuuden vuoksi seurannan merkitys korostuu. Etelä-Karjalan 1. vaihekaavan osalta varaudutaan laadittujen selvitysten mukaiseen ostovoimaan perustuen siihen, että useiden eri tahojen ennusteet ovat samalla linjalla ostovoiman ja rajaliikenteen kehityksen suhteen. Jos ennusteiden mukainen kasvu ei toteudu, alueet jäävät toteutumatta. Vaihekaavaan sisältyy alueiden toteuttamisen vaiheistuksia. Myös kaavaselostuksessa on esitetty alueiden toteuttamisen järjestystä jolloin toteuttaminen tapahtuu vaiheittain ensin olevan rakenteen ja palvelujen yhteyteen. Näin voidaan hallita paremmin mahdollisia muutoksia ostovoimaan liittyen; se kasvaa, pysyy entisellään tai vähenee. Vaihekaavaan liittyvää seurantaa voidaan tehdä sujuvasti erityisesti ostovoiman kasvuun liittyen. Tutkimus- ja analysointikeskus TAK tekee jatkuvaa rajatutkimusta rajaliikenteen ja ostovoiman kehityk-
12 9 sestä kuukausittain. Tämä seuranta helpottaa jatkossa kaavoituksen tarpeen arvioimiseen ja kaupan toteuttamispäätöksiin. Seuranta helpottaa kaupan toimijoita, kuntia sekä kaavoituksesta vastaavia tahoja ja päättäjiä. Seuranta liitetään palveluverkkoselvitykseen ja sitä tullaan pitämään ajan tasalla. Se palvelee jatkossa maakuntakaavoituksen kehittämistä ja erityisesti kuntakaavojen ajanmukaisuuden seurantaa. 1.3 Vaikutusten arvioinnin sisältövaatimukset Vaihemaakuntakaavan kaikkien maankäyttövarausten vaikutuksia on arvioitu MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaisesti sekä vaikutusten arvioinnin MRL 9 ja MRA 1 :ien mukaisesti. Lisäksi kaupan palveluverkon vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille MRL 71 b sekä 71c. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on arvioitu sekä kaupallisen vaikutusten arvioinnin kohdassa sekä koko kaava-alueen varausten osalta MRL 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä 32.ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen Muu lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi maakuntakaavoitusta ohjaa myös muut lait, joista keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vaikutuksia tulee arvioida seuraavasti: MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
13 10 MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavatseikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon MRL:n erityisvaatimukset kaupan vaikutusten arviointiin MRL 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaan koskevat siirtymäsäännökset. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan 71 a :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan kauppaan alkaen. Siirtymäkauden aikana kunta voi siten hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan seudullisesti merkittävä yli 2000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälä alueelle, jota ei maakuntakaavassa ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden aikana kunta voi myös myöntää rakennusluvan tällaiselle myymälälle, vaikka aluetta ei ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden jälkeen sellaisen yleis- tai asemakaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän. Näin ollen maakuntakaavoissa tulee varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudulliset paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköt maakuntakaavaan. Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta.
14 11 Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yleensä yli 1500 kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja suuryksikön alarajat Sisältövaatimuksissa yhtenä osana on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ja että vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Laissa määritellään periaatteet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisesta (71 c ). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisena sijaintipaikkana on keskusta, ellei muu sijaintikaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköt tulee siis merkitä maakuntakaavaan, mikäli niitä sijoitetaan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tämä koskee siis myös tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Maakuntakaavassa voidaan erottaa tilaa vaativan kaupan tai muun erikoiskaupan alueet muista vähittäiskaupan suuryksikköalueista omalla merkinnällään. Niillä alueilla voidaan käyttää esimerkiksi indeksoituja merkintöjä (km-1, km-2). Suunnittelumääräyksillä voidaan lisäksi täsmentää alueen käyttöä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja enimmäismitoituksen määrittely tehdään vaikutusten arvioinnin kautta. Mikäli yksiköllä ei ole vaikutuksia muihin keskuksiin, se on paikallinen. Mikäli yksiköllä on vaikutuksia muihin keskusverkkohierarkialtaan samantasoisiin tai ylemmän tason keskuksiin, se on seudullinen. Mikäli yksiköllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia muihin keskuksiin, sitä ei voi toteuttaa. Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskustojen palveluita. Näin ollen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan tulee selvittää ja alueille voi sijoittaa pääosin vain sellaista kauppaa tai sellaisia määriä kauppaa, ettei se vaikuta merkittävästi keskusta-alueiden kehittämiseen Yhteenveto säädöksistä Yhteenvetona voidaan todeta, että maakuntakaavoituksessa uudet säännökset tarkoittavat mm. seuraavaa: Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, jos se on erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, myös tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. Sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle, jolla on haitallisia vaikutuksia keskustan palveluihin. Maakuntakaavassa tulee määritellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus vähittäiskaupan suuryksikköalueilla sekä tarpeen mukaan myös keskustoissa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida sisältövaatimukset, jotka koskevat keskustan ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana, palveluiden saavuttamista joukko- ja kevytliikenteellä sekä liikenteen haittavaikutusten minimointia Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet kaupan osalta Kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat seuraavat: Yleistavoitteita:
15 12 Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteita: Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia, huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Koko vaihekaavan osalta keskeisimmät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat raportin lopussa liitteessä Kaupparatkaisun vaikutusten arvioinnin toteutus Yleistä Kaupan laadulla on ollut tärkeä sija kun on arvioitu vaihekaavaratkaisun vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Sekä kaupan palveluverkkoselvityksessä että liikenteellisessä selvityksessä on arvioitu kaupan laadun vaikutusta kauppojen sijoittumiseen. Liikenteellisen selvityksen vaihtoehtoisissa kaavaratkaisuissa kaupan laadulla oli merkittävä vaikutus kaupan sijoittumisessa. Keskusta-alueiden kehittäminen on tärkeää. Keskustoja kaavoitetaan, kehitetään ja rakennetaan mm. Lappeenrannan, Imatrankoski- Mansikkalan ja Parikkalan keskustoihin toteutetaan parhaillaan keskustaan soveltuvia kaupan palveluja. Kaupan palvelut ovat pääsääntöisesti päivittäistavarakauppaa ja tiettyjä erikoiskaupan toimialoja. Toisaalta keskustojen reunoille ja ulkopuolelle on vaihekaavassa osoitettu muiden erikoiskaupan toimialojen kauppaa, joka ei kilpaile keskustan kaupan palvelujen ja niiden kehittämisen kanssa, esimerkkinä matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvä kauppa ja paljon tilaa vaativa/ paljon maapinta-alaa vaativa kauppa. Näiden keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutuksia on arvioitu keskustan kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Kaupallisten palvelujen hyvä saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla on arvioitu vaihekaavan liikenteellisessä selvityksessä ja sen vaikutusten arvioinnissa. Kaavaratkaisun tavoitteena on ollut, että erityisesti paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot, kuten suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuvat niin, että niissä on mahdollista asioida henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Etelä-Karjalan hajanaisuus ei mahdollista tehokasta joukkoliikennettä. Kuitenkin sitä kaikenaikaa kehitetään, yhteislippujärjestelmä toteutuu (PILETTI) ja erilaisia
16 13 joukkoliikenteen muotoja, joita jo pääkaupunkiseudulle on tullut mm. kutsubussi, kimppakyyti kehitetään. Suuremman tavaramäärän kuljettaminen joukkoliikenteessä tai kevyen liikenteen keinoin ei monellakaan ole mahdollista vrt. venäläiset asiakkaat ja kaupungin laita-alueet tai pienten kuntien alueet, vanhukset ja lapsiperheet. Tehtyjen maankäyttöratkaisujen vaikutuksia palveluverkon kehitykseen ja sitä kautta asiointimatkojen pituuteen ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin on arvioitu sekä kaupan palvelurakenneselvityksessä että Vaihekaavan liikenteellisessä selvityksessä. Arvioinnissa on otettu huomioon palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään, kuten kaupan laatu ja sen merkitys asiointitiheyteen. Arvioinnissa on sovellettu myös ympäristöministeriön Vaikutusten arviointi kaavoituksessa -ohjeessa esitettyä peruslistaa vaihekaavan kaupallisten vaikutusten laadinnan lähtökohtana. Kaupan palvelurakennetta on arvioitu suhteessa yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, yhdyskuntatalouteen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä erityisesti palvelutarjonnan alueellisen kehityksen ja saavutettavuuden kautta ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. On otettu myös huomioon myös luonnonoloihin, luonnonvaroihin sekä kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan liittyvät vaikutukset. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi sisältää keskustojen ja keskustojen ulkopuolisen vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusten arvioinnin kuntakohtaisena kokonaisuutena. On myös perusteltu eräiden keskustojen mitoittamatta jättäminen ja sen vaikutukset Kauppojen sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle Arvioitaessa vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaupan kaavoitusohjeen mukaan tulee selvittää erityisesti: 1) kaupan laatu ja toiminnan luonne, 2)toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve), 3)vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, 4) sijainti yhdyskuntarakenteessa, 5)asiakaskunta (paikalliset/matkailijat),6) saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä 7) asiointitiheys, 8)iikenteen määrä ja 9) vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Kaupan vaikutusten arviointi perustuu Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus kaupalliseen selvitykseen ja sen vaikutusten arviointiin sekä vaihekaavan liikenteelliseen selvitykseen sekä muihin laadittuihin selvityksiin, jotka on mainittu lähdeluettelossa sivulla 112. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mahdollisuuksista sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle on kuntakohtaisena esityksenä arvioitu ympäristöministeriön vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus ohjeen3/2013 mukaisia vaikutuksia ja muita Etelä-Karjalan liiton mielestä tärkeitä vaikutuksia. Vaikutusten lainmukainen arviointi perustuu MRL 9 :ään ja MRA 1 :ään sekä kaupan osalta MRL 71 b.ään sekä 71c :ään. Kaupallisen vaikutusarvioinnin yhteydessä on arvioitu alla olevan luettelon mukaisia teemoja. Kuntakohtaiset arvioinnit kohdassa sisältävät lyhyet kaupan vaikutusten arviointikuvaukset ja kaupan laajempi arviointi on kokonaisuudessaan kappaleissa Vaikutuksia on arvioitu seuraavin kriteerein: Kaupan laatu ja toiminnan luonne Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Sijainti yhdyskuntarakenteessa o alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen/ tiivistyminen o keskusten väliset suhteet, seudullinen keskusverkko, pää- ja alakeskusten kehitys, ydinkeskustan kehitys o asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen alueellinen sijoittuminen
17 14 o uusien liikenneyhteyksien tarve ja liikenneverkon muutokset o palvelutarjonnan alueellinen kehitys o keskusta-alueiden kaupalliset palvelut ja niiden kehitys o yksittäisen hankkeen suhde yhdyskuntarakenteeseen Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Asiointitiheys Liikenteen määrä Kaupan arvioinnin yhteydessä on käsitelty lisäksi tarkemmin seuraavia liikenteeseen liittyviä teemoja: Liikenteen määrän kasvu ja vaikutukset liikenteeseen o henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen määrä ja liikennesuorite o liikenteellinen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla o kevyen- ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet o liikenneväylien välityskyky ja turvallisuus Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Myös MRL:n Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle on otettu vaikutusten arvioinnissa huomioon siten että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Lisäksi ympäristöministeriössä käytyjen työneuvottelujen mukaan tulee arvioida ja osoittaa 4) miten paljon kauppaa on osoitettu keskusta-alueiden ulkopuolelle 5)miten vaikutukset arvioitu MRL sisältövaatimusten kannalta 6) keskustan ulkopuolinen kauppa ei saa uhata nykyisiä keskustoja 7) kaupan saavutettavuus 8)Keskustojen mitoittamatta jättäminen ( kohtia 1-8 on käsitelty kappaleissa ) Kuntakohtaiset kaupan vaikutusten arvioinnit Etelä-Karjalan liitossa on laadittu kuntakohtaiset selvitykset kaupan sijoittumisesta. Selvitys sisältää ilmakuvan ja kaavaotteen sekä seuraavat arvioinnin kunkin kauppapaikan osalta. Tätä raporttia täydennetään lausuntokierroksen jälkeen lisäkuvilla ja kartoilla. Imatra, Korvenkannan alue, KM-1
18 15 1. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Vähittäiskauppaa eli erikoistavarakauppaa esim. urheilu-, kalastus, tekniikka ja tilaa vievää kauppaa esim. auto, huonekalu, outlet-kauppaa, tehtaanmyymäläkauppaa Alueella voimassa olevassa maakuntakaavassa (v.2011) vähittäiskaupan suuryksikön symbolimerkintä km-1 Alueen rakentuminen vaiheittain Imatran kaupungin tavoitteena on, että vähittäiskaupan suuryksikköalueiden kauppa on pääosin erikoistavarakauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa Alueella asemakaava ja yleiskaava ovat voimassa. Kaavat mahdollistavat erikoistavarakauppaa, joka ei kilpaile keskustan palveluiden kanssa. Korvenkannan alueelle ei suositella suunnattavan massiivisesti sellaista kaupan toimintaa, joka kuuluisi sijoittaa keskustaan Alue soveltuu tyypiltään sellaiselle kaupalle ja palveluille, joihin suurin osa asiakaskuntaa tulee kaukaa ja jota ei keskustoihin voida sijoittaa Korvenkanta täydentää Imatrankosken ja Mansikkalan palveluita lähinnä erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan suhteen palvellen kauempaa tulevia seudun asukkaita ja merkittävästi myös matkailijoita Imatran kaupungilla aiesopimus YIT:n kanssa liike- ja kauppakeskuksen rakentamisesta 2. Toimintaedellytykset keskustassa (mm. suuri tilantarve) Keskustakauppaa suunnataan keskustoihin mm. Mansikkalaan tulossa uusia kauppoja Kaupan mahdollisuuksia tarvitaan myös muilla alueilla sellaisille kaupan konsepteille, joita ei keskustoissa voi kehittää Suuren tilantarpeen vuoksi Korvenkantaan suunniteltua kauppaa ei voida sijoittaa keskustaan 3. Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen sellaista erikoistavarakauppaa varten, joka ei kilpaile keskustan palveluiden kanssa eikä vähennä keskustan ostovoimaa (voimassaolevassa asemakaavassa) Kaupan laadulla on merkitystä siihen, onko Korvenkannan alueen kaupalla vaikutuksia keskustoihin, mikäli Korvenkantaan rakentuisi perinteinen keskustakaupan kauppakeskus, voi tällä olla keskustan kehittämistä hidastavia vaikutuksia Imatran kaupungilla on vahva näkemys alueen kehittämisestä Korvenkannan kehittyminen kaupan alueena edistää matkailun kehittymistä Imatran seudulla, mikä taas pitkällä aikavälillä vaikuttaa positiivisesti keskustaan ja sen kehittymiseen Matkailupalveluilla ei ole merkitystä paikallisiin keskuksiin, sillä paikalliskeskukset palvelevat kaupunkilaisia ja matkailukeskukset pääosin matkailijoita 4. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Korvenkanta liittyy hyvin yhdyskuntarakenteeseen ja asutukseen sekä yhdistyy Mansikkalassa keskusta-alueeseen Tällä hetkellä Mansikkalan ja Korvenkannan välisellä alueella on jo jonkin verran kauppaa (Mansikkalan Key- East yrityspuisto) Laajennusten toteutuessa Korvenkanta-Mansikkala tulee olemaan yhtenäistä keskusta/kaupan aluetta, muodostaa erittäin vetovoimaisen kauppapaikan seudulle Lähellä Rauha-Tiurun ja Ukonniemen matkailualueita Alue on Imatralla ainut minne voidaan sijoittaa laajamittaisesti uutta kaupan toimintaa suuressa yksikkökoossa 5. Asiakaskunta (paikalliset/matkailijat) Korvenkannan palvelut soveltuvat matkailijoille suunnattuun kauppaan sekä tilaa vaativaan kauppaan Lähialueella on paljon asutusta ja alue on hyvin asukkaiden saavutettavissa kevyellä liikenteellä Suurin osa asiakaskunnasta on ohikulkijoita ja matkailijoita ja tulevat kauempaa
19 16 Imatran rajanylityspaikka on lähellä, rajan ylittävästä liikenteestä n. 65 prosenttia on päätarkoitukseltaan ostosmatkoja ja 35 prosenttia muita matkoja, venäläisten osuus rajanylittäjistä on 80 prosenttia 6. Saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä Keskustojen tuntumassa kaupan saavutettavuus varsin hyvä Imatralla kaupan käynneistä kävelyn osuus on noin kaksinkertainen maakunnan muihin kuntiin verrattuna Korvenkanta on kevyen liikenteen laaturaitin varrella, laaturaitti risteää Korvenkannassa moneen eri suuntaan. Joukkoliikenneyhteydet ja bussipysäkit ovat alueen tuntumassa, joukkoliikennettä kehitetään kaupan toteuttamisen yhteydessä lisää. Kahden kilometrin säteellä on 4012 asukasta vuonna Asiointitiheys Vaihtoehtojen väliset erot ostosmatkojen suuntautumisessa ovat kuntatasolla hyvin pienet, erot ostoskäyntien määrissä ovat simulointien mukaan alle 30 käyntiä/vrk Suuntautumismuutokset tapahtuvat lähinnä Lappeenrannan ja Imatran välillä 8. Liikenteen määrä Vähiten ostosmatkojen kilometrisuoritetta syntyy Imatralla, jossa kolmen keskuksen rakenne tarjoaa erityisesti päivittäistavaran osalta hyvät lähipalvelut Laadittujen simulointien perusteella lähes 70 prosenttia rajan ylittävistä ostosmatkoista suuntautuu Lappeenrantaan ja noin 29 prosenttia Imatralle, muualle maakuntaan noin yksi prosentti, Imatran rajanylityspaikan liikenteen kasvuprosentit ovat olleet suurimmat koko Kaakkois-Suomessa Rajaliikenteen voimakkaan kasvun skenaariossa liikennemäärien kasvu keskustoissa aiheuttaa suurella todennäköisyydellä vakavia sujuvuusongelmia Liikenteen kasvu on voimakasta Imatralla erityisesti Imatrantiellä, Korvenkannantiellä ja Helsingintiellä, liikenneverkon välityskyvyn ylittymien voi siirtää liikenteen kasvua myös vaihtoehtoisille ajoreiteille Maakuntatason liikenteellinen tarkastelu ei kuitenkaan mahdollista yksittäisten katujen ja liittymien toimivuuden yksityiskohtaista arviointia Liikenteeseen vaikuttaa myös se, mitkä kaupan varaukset toteutuvat ja mitkä eivät Imatran rajanylityspaikalle vievä Pietarintien välityskyky uhkaa ylittyä, jos liikennemäärä nousee autoon/vrk Nykytilanteessa ostosasioinnin henkilöautoliikennettä on eniten Lappeenrannan ja Imatran keskustojen tuntumassa, jossa ostosliikennettä on enimmillään noin 5000 ajoneuvoa/vrk Kotimaisen ostosliikenteen kasvu jää suhteellisesti melko pieneksi, koska Etelä-Karjalan väestö ei ennusteen mukaan ole kasvusuunnassa Ostovoiman kasvu synnyttää vain vähän uutta ostosliikennettä, koska osa ostovoiman kasvusta johtaa keskiostoksen kasvuun Kaupan tarjonnan muutokset vaikuttavat ostosmatkojen suuntautumiseen ja ostosliikenteeseen Kotimaisen ostosliikenteen kasvu suurinta valtatie kuudella Lappeenrannan kohdalla ja Lappeenrannan ja Imatran välillä Liikennemäärien kasvu kohdistuu pääosin rajaliikenteeseen ja sen kasvuuun 9. Vaikutukset asiointimatkojen pituuteen Maakuntakaavaluonnoksen rinnalla simuloitiin vaihtoehto, jossa Lappeenrannan ja Imatran keskustojen ulkopuolella sijaitsevat matkailua palvelevan kaupan varaukset on poistettu ja korvattu vastaavalla määrällä vähittäiskaupan varauksia Lpr:n ja ja Imatran keskustoissa, tässä keskustapainotteisessa vaihtoehdossa asukkaiden sekä rajaliikenteen ostosmatkojen keskipituudet kasvavat ja tämä lisää hieman ostosliikenteen kilometrisuoritteita ja liikenteen CO2-päästöjä
20 17 Rajaliikenteen matkoja pidentää matkailua palvelevan kaupan tarjonnan vähäisyys rajanylityspaikkojen tuntumassa, jolloin myös pistäytymisluonteisilla matkoilla ostokset joudutaan tekemään hieman kauempana keskustoissa Asukkaiden matkapituuksia kasvattaa se, että kauppa keskittyy entisestään keskustoihin, jolloin muiden asunalueiden lähellä sijaitsevien kauppojen suhteellinen vetovoima hieman heikkenee. Lähteet: Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 (Santasalo, 2013), Etelä-Karjalan maakuntakaavan liikenneselvitys (Strafica, 2013), muut aikaisemmat selvitykse Imatra: Teppanala KM-r ja Sotkulampi KM-2 Imatra, Teppanala, KM-r 1. Kaupan laatu ja toiminnan luonne Matkailua ja rajaliikennettä palvelevaa kauppaa Alueelle rakentumassa Skandinavian market, Disa s fish ja Scandinavian Market Tunnetaan venäläisten ostoskäyttäytyminen ja tuotteet joita ostetaan, osa ostosmatkailijoista ei kaipaa edes keskustatyyppisiä kaupan palveluita vaan hakevat tiettyjä kulutustavaroita kuten pesuaineita, kahvia, teetä, tuoretta ja säilöttyä kalaa ja kuivaelintarvikkeita. Näitä ostajia ole tarpeen ohjata kaupunkien keskustoihin Palveluiden sijoittaminen rajalle vievien liikenneväylien varteen mahdollistaa myös keskustoissa asioivien matkailijoiden ostokset kotimatkan varrella 2. Toimintaedellytykset keskustassa Toiminnan luonne huomioiden ei syytä sijoittaa keskustoihin liikenteen ruuhkautumisen välttämiseksi ja suurten pysäköintitilan tarpeiden vuoksi; asiakkaat tulevat pikkubusseilla, linja-autoilla, rekoilla sekä henkilöautoilla 3. Vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Toiminnan luonne on hyvin erilaista verrattuna keskustapalveluihin Ei merkittävää vaikutusta keskusta alueiden palveluihin ja niiden kehittämiseen, ei kilpaile keskustakaupan kanssa 4. Sijainti yhdyskuntarakenteessa Sijoittuu rajalle vievän päätien varrelle, rajan tuntumaan Hyvin saavutettavissa rajalta käsin
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Vaikutusten arviointi 30.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto... 4 Vaikutusarvioinnin sisältö... 5 1. Kaupan vaikutusten
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Vaikutusten arviointi. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Vaikutusten arviointi Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä 24.2.2014 Ympäristöministeriön vahvistama 19.10.2015
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotKaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava
Lisätiedot1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset
TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotOngelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari
Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
Lisätiedot21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012
LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotVähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013
LisätiedotJämijärven kunta 8-1. Kauppa
7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH 22.1.2018) lausunnoilla 29.3.2018 asti KAUPPA / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 8 8-1 Jämijärven
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011
MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotKorttelin 4001 asemakaava
Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotKemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos
Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotSipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotJyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
LisätiedotLausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi
Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotTIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Lisätiedotluonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotPOIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö
Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
Lisätiedot