Transkriptio

1

2 2 MÄNTSÄLÄ KAPULI III työ 188 ASEMAKAAVA 1:4 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 1. päivänä tammikuuta 214 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavalla muodostuvat Mäntsälän kunnan kirkonkylän asemakaavan korttelit 2314 osa, ja niihin liittyvät tavaraterminaali, erityis ja katualueet. 1.2 Kaavaalueen sijainti Suunnittelualue on Hyvinkää Porvoo kt25 pohjoispuolella ja Helsinki Lahti moottoritien E75 risteysalueen vieressä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavatunnus 188 Kapuli III asemakaava 1:4 Tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa nykyistä Kapulin yritysaluetta pohjoiseen. Asemakaavalla pyritään vastaamaan yritystonttien kysyntään. Asemakaavalla tutkitaan myös oikoradan pistoraidetta, joka palvelisi tavaraliikennettä. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

3 3 MÄNTSÄLÄ KAPULI III työ 188 ASEMAKAAVA 1:4 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavaalueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ Käsittelyvaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Rakennukset Palvelut Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, rakennusjärjestys ja kiellot Muut aluetta koskevat suunnitelmat 13 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

4 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kunnan tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheen osallistuminen Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli III Rakennemalli yritysalueet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Mitoitus KAAVAN VAIKUTUKSET 35 7 TOTEUTUMINEN Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma OAS Kapuli III asemakaava 2. Kapuli III seurantalomakkeet Luontoselvitys Kapuli III / Enviro Oy Luontoselvitys Kapuli laajennusalue / Enviro Oy Mäntsälän keskustan kevyen liikenteen runkoverkkoehdotus Vedenjakajat ja kokoojat Kapulin liikenneselvitys / Ramboll Oy Viranomaisneuvottelu Kapuli III 8. Viranomaisneuvottelu Kapuli III MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

5 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Kunnanhallitus käynnistäminen Maankäyttölautakunta luonnos ja OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus nähtävillä x Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x x x vahvistaminen 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuvat: Teollisuus ja varastorakennuksien kortteleita (T6) 21,5 ha, e=,6 129 k m2, 3,1ha, e=,5 155 km2 ja 2,1 ha, e=,4, 84 km2, yht km2 Erityis /teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta (ETT) 3,2 ha, e=,3, 96 km2. Rakentamiseen on varattu kaikkiaan yhteensä 35,8 ha, e=,54, 163 km2. Tavaraliikenneterminaalin aluetta 6,7 ha. Maa ja metsätalousaluetta 4,9 ha. Katualuetta 8,9 ha. Rakennusoikeutta teollisuus ja varastorakennuksien tonteille muodostuu tehokkuusluvulla tontin koosta riippuen n km2 Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta. Asemakaavan ja muutosalue on n. 53,3 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Liikerakentaminen toteutuu n. 1 v kuluessa kaavan vahvistumisesta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

6 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Idässä alue rajautuu oikorataan ja Lahden moottoritiehen E75. Lännessä ja pohjoisessa on rakentamattomia metsäalueita. Etelässä alue rajautuu Hyvinkääntiehen Kt25. Alueen lähellä 3m:n etäisyydellä ei ole asusta. Pohjoisessa alue rajautuu pieneen suohon ja kallioihin. Pohjoisessa, 8m:n päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Alueen käyttö ulkoiluun ja virkistykseen on hyvin vähäistä. Muutokset nykytilaan ovat pieniä virkistyskäyttöarvon laskiessa Yhdyskuntarakenne Korttelit ovat Mäntsälän taajamassa 4 m: etäisyydellä Hanko Porvoontien Kt25 ja Lahti Helsinki moottoritien E75 risteyksen lounaissektorissa. Valtateiden risteys on Mäntsälän seudullinen pääristeys ja sijainniltaan logistisesti paras. Mäntsälän rautatieasemalle on matkaa kevyen liikenteen suunniteltuja reittejä pitkin n. 13 m. Palvelut ovat 2 3 km:n etäisyydellä ja kunnallistekniset verkostot valmiina Rakennukset Alueella ei ole rakennuksia tai asutukseen liittyviä toimintoja. Kaavaalueen etelärajalla on Tokmannin logistiikkakeskus (n. 75km2). Kapulin laajennus täydentää Kapulin ja Veturin työpaikkaaluetta (ent. Hyvinkääntien teollisuusalue.), joka sijoittuu Kt 25:n eteläpuolelle Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen on n. 2 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta. Lahden moottoritien itäpuolella sijaitsee Mäntsälän portin alue, johon on sijoittunut päivittäistavarakauppa, erikoistavarakaupan myymälöitä ja pienteollisuutta. Aluetta pyritään kehittämään palvelutoimintojen, hallinnon ja erikoiskaupan alueena Liikenne Hyvinkääntien eteläpuolella, Veturin työpaikkaalueelta on varattu tontteja teollisuus ja varastorakennuksille. Liikenne on toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä suurellekin jakeluyksikölle: Alueelta on erillinen kokoojatieliittymä Kt 25:lle. Vieressä on E75:n moottoritien liittymä. Alueelle on suunniteltu 27 oikoradan pistoraide. Tavoitteellinen liikenneverkko liitteenä ks. seur. sivu. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

7 7 M AANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

8 8 Liikennemäärät Vilkkaasti liikennöidyllä HelsinkiLahti moottoritiellä E75 vuorokausiliikenne kirkonkylän eteläpuolella on noin 19 autoa, Hyvinkääntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5328 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 718 ajoneuvoa (n. 13 %). Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenneennusteen mukaan Kt25 keskimääräinen vuorokausiliikenne v.22 nykyverkolla on 75 ajoneuvoa ja tavoiteverkolla 13 ajoneuvoa, eli lähes kaksinkertainen nykyiseen liikennemäärään verrattuna. Tavoiteverkossa Kapulin alueen kokoojakadun keskimääräinen vuorokausiliikenne liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenneennusteen mukaan on 47 ajoneuvoa tien eteläosassa ja 365 ajoneuvoa tien pohjoisosassa eli maantien 1471 puoleisessa päässä. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Kevyelle liikenteelle ei ole virallista väylää rautatieasemalta tai keskustasta. Asukkaat käyttävät jonkin verran metsäreittejä. Kt25:n reunassa ei ole kevyen liikenteen reittiä Mäntsälän suunnasta. Kapulin muissa asemakaavoissa on katualueiden mitoituksessa huomioitu mahdolliset kevyenliikenteen reitit, joita pitkin voidaan järjestää yhteys myös Hyvinkääntien varteen sijoittuville bussipysäkeille. Joukkoliikenne Nykyisin linjaautoliikenne kulkee kaavoitettavan alueen eteläpuolitse Hyvinkääntietä Kt25 pitkin. Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välisen tieyhteyden toteutuessa joukkoliikenteen kulkureitit tulevat uudelleen arvioitavaksi Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisen vesi ja viemäriverkoston piiriin, lisäksi alueella on maakaasu ja kaukolämpöputkisto valmius. Vesihuolto Vesihuolto on valmiina alueen keskellä. Kortteleiden muodostaminen edellyttää vesihuollon uudelleen rakentamista muulle Kapuliin. Tämä tarkoittaa uusien runkolinjojen rakentamista alueen pohjoispuolelta, Jurvalan suunnasta. Vesihuolto joudutaan rakentamaan kokonaisuudessa kalliokanaaleihin, mikä lisää merkittävästi alueen rakentamiskustannuksia. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

9 9 Sähkö Kaapelointi tapahtuu pääosin tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita sijoitetaan tonteille tien varteen. Arvioitu muuntoasemakustannus on 2milj.. Tietoliikenne Alueen keskellä on 15v ikäinen radiomasto jonka tekninen jäljellä oleva käyttöikä on n. 1v. Radiomaston siirtokustannuksen nykyarvoksi arvioidaan Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lahden moottoritie, oikorata ja Hyvinkääntie aiheuttavat melua alueelle. Alue on osoitettu kaavassa teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonne ei ole mahdollista rakentaa asuntoja, eikä erillisen melunsuojauksen rakentaminen ole tarpeellista. Rakennusten pääkäyttötarkoitukseen liittyvien toimistotilojen sisämelutason ohjearvot pystytään saavuttamaan huonetilojen oikealla sijoituksella ja käyttämällä tarvittaessa mm. ääneneristävyydeltään parempia ikkunoita. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. Pilaantuneet maaalueet Alueella ei ole pilaantuneita maaalueita Luonnonympäristö Topografialtaan alue on hyvin vaihtelevaa. Kallioiset mäet rajaavat alavampia, osittain soistuneita välialueita. Ympärillä puusto on paikoin tiheää ja havupuuvoittoista, kaavaalue on suurelta osin nuorta metsää. Kallionpinta lähellä maanpintaa. Yritysrakentaminen vaatii tasauksia ja täyttöjä. Alueelle on teetetty v.25 luontoselvitys, jonka mukaan kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään arvokkain on luoteisreunalla sijaitseva Puirojan suo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Koilliskulman metsä todettiin vuonna 22 liitooravan asuttamaksi. Sittemmin rakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Merkkejä liitooravasta löydettiin myös keväällä 211. Asemakaavassa varaudutaan liitooravien suojeluun. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

10 Maanomistus Alue on lähes kokonaan kunnan omistuksessa, ainoastaan uuden Mt 1471 Sälinkääntien yhteys sijoittuu länsireunassa osittain yksityisen alueelle. Maanomistus, kunnan alue on vaakaviivoitettu ja yksityisen vihreä. M AANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

11 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi on merkitty ohjeellinen Sälinkääntien Mt 1471 yhdystien sähköjohdon linjaus. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

12 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 22:ssa alue on merkitty teollisuusalueen laajenemissuunnaksi. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

13 Asemakaava, rakennusjärjestys ja kiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut aluetta koskevat suunnitelmat Aluetta koskevat lisäksi mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset : Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin Uudenmaan tiepiirin ja Mäntsälän kunnan toimeksiannosta JPTransplan Oy:ssä v.23. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on annettu kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpideesityksiä koko kunnan liikenneverkon parantamiseksi. Mäntsälän kaupan palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen laati Entrecon Oy Mäntsälän kunnan toimeksiannosta v.26. Palveluverkkoselvityksen tarkoituksena oli jäsentää Mäntsälän kunnan vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta v.22. Palveluverkkoselvityksessä todettiin mm., että Mäntsälän eteläinen moottoritien risteyksen länsipuolinen alue soveltuu hyvin liikennepalveluaseman sijoituspaikaksi. Sijainti palvelee valtateiden ohikulkuliikennettä ja toimii keskustaajaman asukkaille täydennysostopaikkana. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ

14 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kunnan tavoitteet Logistinen sijainti, yhteyksien turvallisuus ja luonnonolosuhteet sekä riskitekijät ovat alueen teknisen toimivuuden ja kustannustehokkuuden rinnalla vaikuttamassa yritysalueiden sijoitteluun. Kapuli III asemakaavan laajennusta ohjasi myös oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa osoitetaan koko Kapulin alueelle tavoitteellinen laajenemissuunta pohjoiseen. Kunnan tarpeita tarkastellen laajennustarve koskee koko Kapulia eli päätavoitteena pidettiin Kapulin olemassa olevan teollisuusalueen hyödyntämistä uusien yritysten sijoittumispaikkana. Verkostojen hyödyntäminen mm. kuitukaapelit ja energiaverkko ovat tavoitteena. Tavoitteena on toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen työpaikkaalue, jolla turvataan kunnan työpaikkatonttien tarjonta. Veturissa Kt25 eteläpuolella ja Linnalassa Mt14 Helsingin suunta ei ole suuria yli 2 ha:n kaavoitettuja yritystontteja vapaana ja ne sijaitsevat yhdyskuntarakenteessa huonommin (kauempana liikenteen risteyskohdista ja verkostoista. Kaavarunkovaiheessa 27 tutkittiin oikoradasta erkanevan pistoraiteen rakentamista alueelle. Teollisuusraiteesta laadittiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys, jossa tutkittiin kolme eri linjausvaihtoehtoa ja laadittiin alustava kustannusarvio. Selvityksen pohjalta päädyttiin vaihtoehtoon, jossa mahdollinen pistoraide linjataan ensisijaisesti nykyisen oikoradan varteen ilman kallioleikkauksia. Suunnitelmassa esitetty tontti tukeutuu Isolammintiehen, joka noudattelee Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välistä yhteyttä. Yhteyttä siirrettiin n. 4m länteen koska muutoin tämän vaiheen rakentamismahdollisuudet jäävät pienemmiksi. Tielinjauksen liittymispisteet Jurvalan alueella ja Isolammintiellä pysyivät ennallaan, samoin kaarresäteet ja yleissuunnitelma. Kapulin työpaikkaalueen kaavoituksella toteutetaan mm. elinkeinostrategiaa, jonka mukaan Mäntsälän kunta panostaa elinkeinotoimen kehittämiseksi erityisesti yrittäjäystävälliseen kaavoitukseen sekä hankkii aktiivisesti maaalueita työpaikkarakentamiseen ja asumiseen. 4.3 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus käynnistäminen Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu Maankäyttölautakunta luonnos ja OAS nähtävillä Maankäyttölautakunta ehdotus nähtävillä x Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x x vahvistaminen

15 Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheen osallistuminen Viranomaiseuvotteluissa Kapuli III asemakaava todettiin: Uudenmaan tiepiiri totesi, että alueen liikennemäärät on syytä selvittää kokonaisuutena Kapuli I:n, Kapuli II:n, Kapuli III:n ja Veturin yritysalueen osalta ja huomioida liikenneverkon suunnittelussa. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen järjestelyt ja mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön. Kapuli III:n suunnittelussa tulee huomioida riittävä liittymäväli (n.4 m uudella Isolammintiellä). Vastine: Alueelle laadittiin Iiikenneselvitys yhtenäiselle Veturin ja Kapulin yritysalueelle / Ramboll Liikenneselvityksessä tutkittiin seuraavat asiat: Otteet liikenneselvityksestä Ramboll 28, tehtävämäärittely ja Johtopäätökset (kohta 5): 1) Veturin ja Kapulin yritysalueiden Iiikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 22 ja niiden vaikutus Hyvinkääntien (Veturin yritysalueen) Iiittymän toimivuuteen. 2. Alueen sisäiseltä kokoojakadulta (Hyllyväntieltä) Dpisteelle johtavan Iiittymän toimivuus. 3. Mahdolliset toimenpideehdotukset liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi kummassakin liittymässä. Liikennemäärät ja liittymnät mallinnettiin ja simuloitiin testiajoin mm. herkkyystarkasteluin.

16 Johtopäätökset (kohta 5 liikenneverkkotarkastelusta Ramboll 28) ote: 16

17 17

18 18 Isolammintielle tuleva liittymäväli 33 m mahdollistaa Tokmannin viereisen ja taustan yritystontit yhteensä n. 14 ha. Liikenneturvallisuus säilyy hyvänä koska liittymä on hyvin havaittavassa paikassa. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että kevyen liikenteen yhteydet tulisi huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa. Yhteydet junaaseman ja keskustan suuntaan olisi syytä tutkia esimerkiksi erillisen karttaesityksen avulla, jossa on osoitettu kevyen liikenteen järjestelyt eri toteutusvaiheissa. Uudenmaan ympäristökeskus totesi, että liitooravaselvitys on syytä päivittää alueen asemakaavoitusta varten, mikäli rakentamista tullaan osoittamaan osayleiskaavaan merkityn liitooravan elinympäristön alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus totesi lisäksi, että laajennusalueen suunnittelussa on syytä kiinnittää huomioita mm. alueen pohjoisreunan rajaukseen ja sen etäisyyteen Jurvalan asuntoalueesta. Jatkosuunnittelussa kannattaisi säilyttää mahdollisuus pistoraiteen toteuttamiseen. Vastine: Kevyen liikenteen väylien toteutukseen rautatieasemalta ja keskustasta on varauduttu v Liitooravaselvitys päivitettiin luontoselvityksen osana FCG , liitteenä. ELYkeskus teki asiassa päätöksen: Luonnonsuojelulain 72 a :n mukainen päätös liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä (UUDEL Y/138/7.1/211). Ote ko. päätöksestä: Uudenmaan ELYkeskus määrittelee metsänkäyttöilmoituksen kuviot 29,295 ja 296 kiinteistöllä AliOllila RN:o 7:97, liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikaksi. Junaradan läheisyydessä olevia liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia huonokuntoisia puita voidaan kuitenkin poistaa. Jurvalan asuntoalueen ja Kapuli II väliin jää maisemaa rajaava luonnonmuodostuma kallioinen metsä selänne. Pistoraiteen toteuttamista tutkittiin ja todettiin ettei sitä ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin toteuttaa YTokmannin vieressä (VE 2), sen sijaan varaudutaan oikoradan varressa toteutettavaan (VE 1) mukaiseen pistoraiteeseen. Uudenmaan liitolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaan on syytä lisätä maininta Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja lisätä Uudenmaan liitto osallisten listaan. PäijätHämeen maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa kaavahankkeesta.

19 19 Kapuli III asemakaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä saatiin 6 lausuntoa ja yksi mielipide (aiemmin): Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus) Teollisuus ja varastorakennusten korttelialueen (T4) määräys tulee täydentää muotoon: "Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 1% käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaa myymäläkeskittymää. Asemakaavaluonnoksessa on tavaraterminaalin alueeile (LTA) osoitettu osaaluerajaus s1, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltu liitooravien lisääntymis tai levähdyspaikkoja. Päällekkäismerkintä ei ole hyväksyttävä vaan liitooravaalue on merkittävä ilman että pääkäyttötarkoitus on LTA. Kaavaselostuksessa on viitattu kohdassa 3./.9 Luonnonympäristö, että alueelta selvitetään liitooravan esiintyminen myös keväällä 211. Lausuntoaineistosta ei löydy ko. selvitystä. Oikoradan pistoraidetta varten on laadittu selvitys, jota tulee avata kaavaselostuksessa viimeistään ehdotusvaiheessa. Alueen tuottamat liikennemäärät valtatielle 25 tulee selvittää huomioon ottaen aikaisemmat Kapuli I ja IIalueet. Alueelta tulee toteuttaa toimivat ja turvalliset kevytliikenneyhteydet kirkonkylän keskustan suuntaan sekä joukkoliikenneyhteyksiin. Valtatien 25 pysäkkijärjestelyt eivät ole toimivia ilman alikulkujärjestelyä. Kaavaselostusta tulee täydentää asemakaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaselostuksessa sekä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitetty asemakaavaalueen rajaus laajempana kuin laadittu luonnos. Kaavaselostuksessa tulee esittää vaikutusten arviointi, jossa on huomioitu aikaisemmat Kapuli Ija IIalueet. Lisäksi tulee huomioida vireillä oleva Kapuli IIBasemakaava ja asemakaavan muutos. Ehdotusvaiheessa kaavaasiakirjoihin tulee lisätä illustraatio kaavaalueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. Vastine: Täydennetään kaavamerkintä ja poistetaan päällekkäismerkintä. Liitooravaselvitys 211 on liitetty ehdotusvaiheen aineistoon. Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiin on täydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen. Alueen tuottamat liikennemäärät ja arvio vaikutuksista Vt25:lle sisältyvät jo tehtyyn "Veturi ja Kapuli liikenneselvitys 28":een koska: Kapuli II alueet yhteensä jäävät ajoneuvoliikenteeltään pienemmäksi kuin selvityksen tilanteessa sillä em kaavaalueen laajennuksia suuremman osuuden pintaalaa ottaa Yandex Oy aiheuttaen liikennettä alle 1 ajoneuvoa / vrk. Kapuli III alue jää pienemmäksi kuin liikenneselvityksen mukainen alue johtuen louhintatasattavan alueen pienenemisestä pohjoisosassa. Kokonaisuudessaan kaikkien Kapuli I III alueiden aiheuttama liikenne jää pienemmäksi kuin ko. liikenneselvityksessä on tarkasteltu. Kevyen liikenteen yhteyksiin rautatieasemalta ja keskustasta Kapuliin on varattu v. 214 talousarvioon 32. Reitit ovat pääosin olemassa toteutettuina viemärilinjoina ja huoltoteinä. Valtatie 25:n pysäkkijärjestelyihin ei alikulun osalta ole lähivuosina mahdollisuutta, koska Mäntsälän keskustassa tarvittaisiin vielä kipeämmin alikulkuja. Pääosa Kapulin työntekijöistä saapuu omalla autolla ja keskustasta tai rautateitse kevyen liikenteen reitin kautta. Seudullinen osuus työntekijöistä näyttää asettuvan tasolle 3% joista n. alle 5% käyttää julkisia kulkuneuvoja. Nyt ko. pysäkkejä käyttää Kapulin osalta alle 2 henkilöä ja enimmillään ko. pysäkkiä käyttää n. v. 22 n. 1 henkilöä mikäli vapaat tulevat Kapuli IIc ja III alueet olisi rakennettu

20 2 työvoimavaltaisilla logistiikkayrityksillä. Pysäkkijärjestelyjä Veturi Kapuli kohdalla valtatie 25:llä selvitetään v Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiot kaavaalueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. Liikennevirasto Pistoraide edellyttää sivuraidetta vaihtotöille sekä liikennemääristä riippuen voi aiheuttaa muutoksia ratatekniikkaan. Pistoraide edellyttää yksityisraidesopimusta, jossa sovitaan mm. kunnossapitorajoista. Vastine: Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueella on pitäydytty sen VE1:ssä. KeskiUudenmaan ympäristökeskus Kaavaalueelle tehtiin liitooravaselvitys oikoratahankkeen yhteydessä vuonna 22, jolloin metsä todettiin liitooravan asuttamaksi. Liitooravat ovat edellisen kerran käyty tarkastamassa vuonna 28 (Enviro Oy), jolloin liitooravan jätöksiä ei havaittu. Metsäalue oli tuolloin kuitenkin vielä potentiaalinen liitooravan esiintymiselle. Vaikka liitooravaa ei tuolloin todettu, on mahdollista, että alue on edelleen liitooravan elinympäristöä. Asemakaavaselostuksessa on mainittu, että liitooravat selvitetään myös keväällä 211. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan liitooravaselvitystä ei ole tehty. Asia tulee varmistaa. Asemakaavaluonnoksessa liitooravan elinympäristö on rajattu s1 merkinnällä. Kaavamääräyksiin on kirjattu: liitooravan elinympäristö. Ajantasaisessa kirkonkylän osayleiskaavassa 22 (Kv /1 ) liitooravan elinympäristö on rajattu kaavamerkinnällä slo. Kaavamääräyksiin on kirjattu mm. seuraavaa: "Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja alueella suoritettavissa toimenpiteissä on huolehdittava siitä, että liitooravan lisääntymis tai levähdyspaikkoja ei hävitetä tai heikennetä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL:n mukaista lupaa". Ympäristökeskus katsoo, että myös asemakaavaluonnoksessa olevaa liitooravan elinympäristöön liittyvää kaavamääräystä tulee tarkentaa vastaavanlaisella määräyksellä. Asemakaavassa ei ole huomioitu liitooravan kulkuyhteyttä. Enviro Oy:n vuonna 25 tekemässä luontoselvityksessä on mainittu, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon liitooravan asuttamaksi todettu metsä ja siitä länteen ja pohjoiseen johtavat puustoiset kulkuyhteydet. Nämä kulkuyhteydet ovat selvästi havaittavissa alueelta otetusta ilmakuvasta. Ympäristökeskus painottaa, että myös kulkuyhteyksien säilyminen tulee tarvittaessa turvata kaavassa. Kaavaalueen luoteisreunalla sijaitsee mäkien väliin kehittynyt kapea Puirojantien suo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Asemakaavaluonnoksessa rakentamista ei ole ohjattu suolle, vaan se jää T4 alueen pohjoispuolelle. Kaavassa tulee kuitenkin huomioida laajan todennäköisesti asfalttipäällysteisen teollisuus ja varastorakennusten korttelialueen vaikutukset alueen vesitalouteen. Muutoinkin tulee ottaa huomioon, että kyseessä on merkittävän laaja alue jonka rakentaminen tulee lisäämään alapuolisen vesistön tulvimisherkkyyttä varsinkin rankkasadetilanteissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pintavesien ohjaukseen mikäli edellyttää yksityiskohtaisempaa selvitystä alueen hulevesien johtamisesta. Vastine: Alueella tehtiin liitooravaselvitys v. 211 jossa todettiin paikalla edelleen elävän liitooravia. Kapuli III alueella on metsää, länsipuolinen metsä ei johda vapaalle metsävyöhykkeelle vaan yritysalueille. Sen sijaan pohjoisreunan kalliovyöhykkeen metsä ja siitä länteen jatkuva metsävyöhyke toimivat jatkossakin kulkuyhteyksinä.

21 21 Kaavaselostusta on täydennetty hulevesiä koskien. Puirojantien suon vesitasapaino säilyy koska alueelle ohjautuu edelleen ojista vettä, lisättiin määräys: "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Suurien kovien pintojen (asfaltti) toteutuessa hulevesien pidättäminen alueella säädellään hulevesialtaalla 2m3 sekä kortteleittain hulevesien ohjauksella kaavamääräyksin: "Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle." "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Yllämainittujen kortteleiden hulevedet ohjautuvat soiden ja vedenjakajien takaa pitkällä viipymällä Färjärinojaan joten Färjärinojan kapasiteetti ei ylity. Kortteleiden 2318 ja 2319 hulevedet mahtuvat 2 m3 kaavassa määritettyyn hulevesialtaaseen esim. kerran 2v 24t aikana tapahtuvan rankkasateen osalta. Mäntsälän Sähkö Oy Isolammintien rakennetulla osalla on tien itäreunalla 2kV maakaapeli Tokmannin logistiikkakeskukseen. Kadunrakennuksen yhteydessä tierunkoon on varattava alue tätä linjaa varten. Alueen sähkönjakelu vaatii puistomuuntamon ja puistomuuntamon paikka tulisi määrittää vasta kun alue alkaa rakentua. Tällöin tiedetään tarkemmin alueelle sijoittuvien rakennusten paikat sekä sähkön käyttö. Nykyisellä rakennetulla lsolammintien osalla välillä Moreenitie Tokmannin logistiikkakeskus on tiealueen itäreunaan rakennettu viemäri sekä maakaasun jakeluputki. Nämä on tarkoitus yhdistää Hepolan verkostoihin osin samoissa johtokäytävissä vesi ja viemärijohtolinjojen kanssa. Mäntsälän Sähkö Oy:n lämpöliiketoiminta on osallistunut ennakkoon kallion irtilouhinnan kustannuksiin varatulle rasitealueelle joka on nyt asemakaavaehdotuksen mukaisesti jäämässä tontin alle. Edellytämme etukäteen tehtyjen louhintakustannusten korvaamista jos putkilinjojen sijoitusalue muuttuu. Asemakaavaehdotuksessa tavaraterminaalin alueelle (LTA) varatun putki ja johtorasitteen leveys on mitoitettava siten, että kaukolämpö ja maakaasuputkistot voidaan määräysten mukaisesti rakentaa ja eri linjojen väliset etäisyydet jäävät riittävän suuriksi myöhempiä lisäyksiä varten. Edellytämme kaukolämpö ja maakaasuputkistojen tilavaraukseksi vähintään viisi (5) metriä. Alueen kaavamerkintä s1 (liitooravaalue) ei saa vaikuttaa putkilinjojen rakennettavuuteen, muuten rasitealue on varattava tontin alueelle joka ohittaa s1 alueen. Lisäksi Isolammintien itäpuolelle tulevan jk/pptien tierunkoon on varattava kolmen (3) metrin alue em. putkistojen sijoittamista varten. Huomiota on kiinnitettävä myös tien korkeusasemaan etenkin tonttiin ja tavaraterminaalialueeseen liityttäessä, että putkilinjat voidaan määräystenmukaisesti sijoittaa ja tarkoituksenmukaisesti rakentaa. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää. Mäntsälän Vesi Asemakaava tulisi toteuttaa huomioiden olemassa oleva infra tai varautuminen (kaukolämmön irtilouhinta) siihen. Mikäli kuitenkin kaavaa valmistellaan siten, että olemassa oleva vesihuoltoverkosto tulee siirtää toiseen paikkaan, on vastuu kustannuksista sekä toteutuksesta siirrettävä siitä hyötyvälle taholle. Mäntsälän Vesi ei vastaa mahdollisista putkimuutoksista aiheutuvista kuluista. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää.

22 22 Tekninen lautakunta Kustannusten minimoimiseksi tulisi tietää, onko hanke toteutettavissa useampaan tasoon ja minkälaisia korkeuseroja rakennuksessa voidaan sallia. Mikäli kunta joutuu tasaamaan alueen, on tasaukseen varattava riittävästi aikaa, minimissään kolme vuotta Tasauskustannusten lisäksi laskelmissa tulee huomioida hukkaan menevä, muuta Kapulin aluetta palveleva vesihuoltolinjasto, siirrettävä telemasto sekä alueen hulevesien käsittely erittäin todennäköisesti tarvittavine tasausaltaineen. Vastine: Asemakaavaehdotus perustuu aiemmasta poiketen pienempiin korttelialueisiin jolloin putkilinjat voidaan säilyttää ja louhiminen toteuttaa useampaan tasoon. Luonnosvaiheen perusteella tehdyt muutokset Asemakaavaehdotusta muutettiin luonnosvaiheeseen nähden saatujen mielipiteiden, tehtyjen pääteiden liikennejärjestely, kaupallisten tarkastelujen, yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja ympäristökuvatarkastelujen perusteella: Teollisuus ja varastorakennusten korttelialueen (T4 => T6) määräys: "Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 1% käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike ja toimistotiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan siihen verrattavaa myymäläkeskittymää. Liitooravien suojelualue pääkäyttötarkoitus muutettiin Liikenteen terminaalialueesta Maa ja metsätalousalueeksi LTA => M. Oikoradan pistoraideselvitys ja varaus sekä varauksen vaikutukset lähialueisiin on täydennetty asemakaavaehdotukseen ja kaavaselostukseen. Kaavaselostusta on täydennetty vaikutusten arvioinnilla sekä lisätty illustraatiot kaavaalueen järjestelyistä yhdistettynä aikaisempiin Kapulin alueen asemakaavoihin. Pistoraide on varattu alkuperäisessä Oikoratasuunnitelmassa. Kapuli III alueella on pitäydytty sen VE1:ssä. Lisättiin määräykset: Kiinteistöjen hulevesiä ei saa johtaa maantien alueelle. "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." "Korttelin 2316 hulevedet tulee ohjata korttelin länsipuolelle." "Korttelin 2317 hulevedet tulee ohjata korttelin pohjoispuolelle." Asemakaava muutettiin rakenteeltaan pienemmistä korttelialueista muodostuvaksi. Lisättiin käyttötarkoitusalueet: Palo ja pelastuslaitoksen toimintoja palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue.(etp). Mastoalue. (EM). Muutettiin pysäköintimääräystä: Alueella on varattava autopaikkoja vähintään seuraavasti : Teollisuus ja varastotilat 1ap / 35 km2 Toimistotilat: 1ap / 7 km2

23 Luonnosvaiheen jälkeiset tapahtumat Kapuli III asemakaavaehdotus oli pohjana Ramboll Oy:n laatimille: Sälinkääntien linjauksen uudelleen tarkastelu, pituus ja poikkileikkaukset sekä massalaskenta. Hulevesiselvitys. Liikenneselvityksen uudelleentarkastelu. Katujen ja kunnallistekniikan alustava suunnittelu. Tasaussuunnitelma ja kustannuslaskenta. Selvitysten alustavien tulosten pohjalta päätettiin laatia uusi suunnitelma, jossa toteuttaminen vaiheistetaan ja kalleimmat osat jätetään toteuttamatta.

24 24 Kapuli III asemakaavaehdotus oli pohjana Ramboll Oy:n vertailulle: Korttelialueiden koko pieneni n. 5,1 ha, koska louhintoja vähennettiin. Toteuttaminen vaiheistettiin 1) vaihe länsiosa ja 2) vaihe itäosa. Lastaus ja terminaalialueen (LTA) kulku toteutettiin ensisijassa pohjoisesta ja alue merkittiin myös korttelin 2316 eteläpuolelle esim rekkaparkki käyttöön. Korttelia 2371 pienennettiin pohjoisessa täyttöjen vähentämiseksi. Katu kortteleihin 2314 ja 219 lyhennettiin. (ETP) alue muutettiin: Yhdyskuntateksnistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten, sekä teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (ETT). Merkittiin Vt 25 viereen suojaviheralue (EV). Vaihtoehtojen vertailusta pidettiin kokous jossa päätettiin tarkennuksista: Lähennettiin korttelia 2317 pohjoiseen hulevesialtaita varten. Merkittiin kortteleihin Malueelle hulevesialtaat ohjeellisina. Levennettiin eteläistä katua ja merkittiin jätevedenpumppaamo sen päähän. Varattiin Tokmanni Oy:n eteläpuolelle johtorasite. Vaihe 1 Vaihe 2

25 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Seuraavassa pyritään erittelemään asiakokonaisuudet, jotka tulisi huomioida riittävällä painoarvolla Kapulin asemakaavojen laadinnassa. Toimiva aluerakenne Yleistavoite Mäntsälän kirkonkylän taajama suunnitellaan yritysten saavutettavuus eri liikennemuodoilla huomioiden. Mahdollisimman suuri osa liikennesuoritteesta tulee olla mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteyksin. Asumista ei ohjata suojaamattomana alle 1km:n etäisyydelle työpaikkaalueista ja keskeisimmillä työpaikkaalueilla pyritään korkeaan aluetehokkuuteen. Yritysalueet kootaan saavutettavuudeltaan tehokkaasti keskitettyinä synergiaetujen ja toimivuuden saavuttamiseksi, jolloin pääalueina ovat Kapuli, Veturi ja Mäntsälänportti. Taajama suuntautuu yritysalueiden osalta ensisijaisesti etelään kuitenkin mahdollisimman lähelle joukkoliikenteen mahdollistavaa rautatieasemaa. Erityistavoitteet Yritysalueet sijoitetaan painottaen nykyisten verkostojen hyödyntämistä pyrkien välttämään erillisten asemakaavoitettavien saarekkeiden toteuttamista. Kirkonkylän yritysalueita täydennettävät uudet alueet kootaan yhtenäisiksi, jolloin yhdyskuntatekniset verkostot tulevat kokonaisuutena tehokkaasti hyödynnetyiksi. Kirkonkylän eteläosa Kehä V:n (Hyvinkää Porvoo tie) ja Helsingintien (Mt 14) varsilla mahdollistaa monipuolisen eri yritystoimialoja sisältävän rakenteen toteuttamisen, esim. suuret logistiikkayritykset, datakeskukset, PKsektorin tuotantotilat sekä tilaa vievien palveluiden sijoittumisen. Mäntsälän taajama pidetään yhtenäisenä rakenteena olemassa olevien palvelujen lähellä, erillisiä satelliittiosia ja etäämpänä palveluista tai turvallisista liikenneyhteyksistä sijaitsevia yritysten tai asuntoalueiden saarekkeita ei suosita. Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet: Ei ole todettu. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Tehokasta yhdyskuntarakennetta etsitään yritysalueiden vertailulla, kullekin alueelle sopivien yritysten valinnalla ja yritysalueiden sijoittelun painottamisella. Erityistavoitteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Mäntsälän kirkonkylän toimivuutta tuetaan ohjaamalla yritysalueet kiinni kunnallisteknisiin verkostoihin tai niiden edullisimpiin laajentamissuuntiin. Toimiva liikennejärjestelmä: Rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen reittejä rautatieasemalta ja keskustasta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen: Mäntsälän päivittäistavarakaupat sijoitetaan tiiviinä ryhmänä ydinkeskustaan, jolloin ne ovat kaikki toisistaan helposti kävelyetäisyydellä saavutettavina. Tilaa vievät kaupat kootaan Mäntsälän kirkonkylän taajaman eteläosaan yhteen paikkaan ilman hajottavia erillisiä suuryksiköitä. Em. jako ja sijoitus merkitsevät vetovoimaista sekä monipuoliset palvelut tarjoavaa kaupallista keskustaa sekä tilaa vievän kaupan ja yritystoimintojen

26 26 keskittymistä Kapuli Mäntsälänportti Linnala alueelle. Tällä vältetään turhaa kunnan sisäistä liikennettä. Maa ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön: Mäntsälän keskustaa rajaavat metsät ja peltoaukeat. Taajamarakenteen ulkopuolisten alueiden käyttöönotto merkitsisi erillisten lähiötyyppisten saarekkeiden toteuttamista, jolloin saavutettavuus ja verkostojen toteuttaminen hajauttaisivat yhdyskuntarakennetta. Meluhaitan huomiointi toimintojen sijoittamisessa: Yritysalueet tulee keskittää meluisille vyöhykkeille so. moottoritien ja oikoradan vierustoille. Energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edistäminen: Keskitetään yritysalueet kaukolämmön ja lämmön talteenoton pääputkilinjojen varteen ja edullisimpiin laajennussuuntiin. Vedenhankinnan turvaaminen: Ei sijoiteta teollisuutta tai tuotannollista yritystoimintaa pohjavesialueille. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet Valtakunnallisesti merkittävät maisemat ja kulttuuriympäristöt ja kohteet: Yritysalueita ei sijoiteta kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet: Suojelualueet osoitetaan kaavassa, Kapulissa on liitooravien asuinmetsikkö. Ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot: Reittejä ei ole merkitty Kapuliin. Rantaalueiden säilyminen, lomaasumisen viihtyisyys, kyläverkoston tukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttö: Kapulissa ei ole. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säilyttäminen: Kapulissa ei ole. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edistäminen: Keskitetään yritysrakentaminen mahdollisimman lähelle moottoritien Vt4 ja Kehä V (Hyvinkää Mäntsälä Porvoo tie) risteystä sekä Helsingintien Mt14 varteen ja mieluiten alle 5km:n etäisyydelle rautatieasemasta ja Mäntsälänportin palveluista. Parannetaan kevyttä liikennettä kevyen liikenteen runkoverkolla. Energiahuolto: Erityisetuna ovat sähköverkon 11 kv:n päälinja ja lämmön talteenotto taajamakaukolämmöksi (piuarvona arvioitu saavutettavan 1,2). Erityistavoitteet Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja: Yrityskortteleita sijoitetaan vain nykyisen päätiestön lähivaikutusalueelle (etäisyydelle alle 1 km). Valtakunnallisesti merkittävät radat, maantiet, vesiväylät, lentoasemat ja rajanylityspaikat: Varaudutaan uusien rautatieasemien ja pistoraiteiden rakentamiseen oikoradan varressa.

27 27 Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Mäntsälän kirkonkylän henki ja toimivuus: pyritään säilyttämään sijoittamalla yritysalueet lähelle, mutta suojaavien maisemallisten kokonaisuuksien rajaamiksi sekä antamaan kaavamääräyksin ja rakenteina kullekin osaalueelle sopiva mittakaava esim. Kapuliin sopeutuvat suuret yritykset. 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli III Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1 Toimiva aluerakenne 2 Eheytyvä aluerakenne ja elinympäristön laatu 3 Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 1) Toimiva aluerakenne sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja monipuolisuus ja rajavalvonnan tarpeet Mäntsälän kunnan väestön kasvu ja kokonaisliikenteen määrä riippuvat merkittävästi yritysalueiden kehittymisestä. Nyt Mäntsälän työssäkäyvistä pendelöi n. 6%. Moottoritie ja rautatie ovat ruuhkaisia aamulla Helsingin suuntaan ja illalla päinvastoin. Työpaikkojen sijoittuminen Mäntsälän kirkonkylään vähentäisi liikennettä, kustannuksia ja asukkaiden liikkumiseen käyttämää aikaa. Resurssien tehokkaampi käyttö parantaisi myös elämisen laatua. Mäntsälässä seudulliset päätiet ja rautatie sekä keskustan rakenne ohjaavat yritysten sijoittamista: Työpaikkavaltaiset suuret ja paljon energiaa käyttävät yritykset soveltuvat Kapuli III:n alueelle. Vähän liikennettä aiheuttavat suuret logistiset yritykset soveltuvat Mäntsälä pohjoinen ja Linnala eteläinen rakentamattomille alueille. Tilaa vievä kauppa ja palvelut soveltuvat Mäntsälän portin ja Linnalan yritysalueille (ei moottoritien länsipuolelle asiakasliikenteen takia). PKyritykset ja alihankinta soveltuvat Linnala eteläinen ja Poikkitie yritysalueille. 2) Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olevaan rakenteeseen tukeutuva uusi rakentaminen ja olevan rakennuskannan hyödyntäminen, hyvän taajamakuvan luominen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen, huomioida ilmastonmuutos, kuten tulvavaaraalueet ja riskien ehkäiseminen, melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Nykyistä rakennetta täydennetään rakentamalla kevyen liikenteen reitit keskustasta ja rautatieasemalta Kapuliin. Kapulin laajentamisessa ovat rajaavina reunaehtoina luonto ja häiriötön suhde asumiseen esim. säilytetään liitooravien alue sekä suojaava metsävyöhyke. Ilmastomuutos huomioidaan koska Kapuli sijaintinsa ansiosta vähentää tarvittavaa kokonaisliikenteen määrää.

28 28 Teollisuuden hukkalämpöä kaukolämmöksi tullaan hyödyntämään keskustaajaman kaukolämpönä Melu, yritykset ovat erillään asumisesta. Tärinästä ei aiheudu maaperän (yleensä kallio tai hiekkamoreeni) takia ongelmia, ainoastaan Linnala eteläinen teollisuusalue sijoittuu osin savialueille. Yritystoiminnan ja liikenteen aiheuttamia ilman epäpuhtauksia rajataan sijoittamalla yritysalueet moottoritien ja Kehä V:n (Hyvinkää Porvoo tie) vaikutusalueille. Turvallisuutta ja toimivuutta lisätään kevyen liikenteen reittien rakentamisella. 3) Kulttuuri ja luonnonperinnön ja luonnonvarojen säilyminen ja virkistyskäytön edistäminen, ekologisen kestävyyden huomioiden, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien alueiden säilymisen varmistaminen ja pinta ja pohjavesien suojelutarpeen huomiointi Kapuli III:ssä ei ole kulttuuri ja luonnonperinnön kohteita. Kapuli III:n ei suuntaudu virkistyskäyttöä. Kapulin III:n rakentaminen yritystoimintaan aiheutaa muutoksia pintavesien virtauksissa tai määrissä paikallisia pihoilta tapahtuvia valuntoja lukuun ottamatta. Tältä osin on tilattu selvitys Ramboll Oy:ltä hulevesien hallinnasta Kapuli IIIalueella. Koska alue on ollut aiemmin pääosin kalliota jota suot ympäröivät, ei pintavesien imeytymisessä ja virtauksissa tapahdu laajemmalla alueella muutoksia. Kapulin III:llä ei ole pohjavesialueita. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kapuli III on Kehä V (Hyvinkää Porvoo tie) ja E75 moottoritien liittymän vieressä ja lähellä rautatieasemaa (n. 3km). Kevyen liikenteen reitit tulee rakentaa Kapuli III:hen rautatieasemalta ja keskustasta. Tämä tarkoittaa keskustan osien välille toteutettavia opastein merkittyjä kevyen liikenteen runkoreittejä. Kapuliin suuntautuva reitti ohjautuu moottoritien ja oikoradan yli nykyistä siltaa pitkin (Kapuliin ja rautatieaseman keskivälillä). Tämä reitti parantaa samalla rautatien länsipuolisten asuntoalueiden kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaan. Rakentaminen käyttää nykyisiä sähkö, vesi, viemäri, katu ja kaukolämpöverkkoja. Viereiselle 11kV:n runkolinjalle on rakenteilla muuntoasema jolloin sähkön kapasiteetti edelleen kasvaa. Kapuli sijoittuu liikenteen painopisteeseen eikä aiheuta Mäntsälän sisäiselle verkolle rasitetta. Yhdistetään energian käyttö ja energian talteenotto sähkön ja kaukolämmön synergialla. Pyritään hyödyntämään tietoverkoille alueella oleva kuitukaapeli. Oikoradalla on valmius pistoraiteeseen.

29 Rakennemalli yritysalueet Rakennemallilla tarkastellaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, toimintaa sekä rakentamis ja käyttökustannuksia. Yhdyskunnan voimavarat, vaikka riittäisivätkin useiden samanaikaisten alueiden vaatimien verkostojen toteuttamiseen, eivät tule tehokkaasti käytettyä ilman selkeää toimivaa kokonaistavoitetta. Yhdyskunnan tulee tuottaa edullisesti korkealaatuisia yrittämisen palveluja. Selkeä toiminnallinen rakenne on yksinkertainen ja rakenteen osat tukevat kokonaisuuden toteuttamista ja toiminnan tavoitetta. Vaihtoehtoisten kokonaisrakenteiden selvittäminen merkitsee osien keskinäisten vuorovaikutusten löytämistä huomioiden yhdyskunnan resurssien riittävyys tarkastelujaksolla. Tässä Kapuli III:n rakennemallitarkastelussa ei laadita vertailumalleja, vaan todetaan eri alueiden ominaisuudet suhteessa toisiinsa. Rakenteen toiminta Seudulliset ja kokoojatiet sekä turvallisuus Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmät ja erottelu Rakentamiskustannukset (Kiinteitä, verkostopituuksiin voidaan vaikuttaa (n. 8 % kokonaiskustannuksista)) Talorakentaminen Seudulliset pääväylät ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset (Muuttuvia ja näihin voidaan vaikuttaa) Palvelujen saavutettavuus ja toimivuus Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Yritysalueita ja osia leimaava kokonaishenki Kulttuuriarvot, paikalliskulttuurin ilmeneminen Maisemaarvot Asumisviihtyisyys, erityisesti eriytyminen häiriötekijöistä ja turvallisuus (myös muu kuin liikenne) Virkistysverkosto, Luonto ja puhtaus, sekä nykyinen puusto ja kasvillisuus

30 3

31 Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 31 Vertailtava Kapuli IIc Kapuli III Veturi Mäntsälän portti / Linnala Linnala etelä Poikkitie Liljendal Kruunun alue Sälinkäänti e Mänts. pohjoin. Rakenteen toiminta Ajoneuvoliikenne ja turvallisuus Kevyt liikenne reitit ja turvallisuus huom! huom! huom! huom! Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritysten erottelu Rakentamiskustannukset Rakentaminen Seutu ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset Yrityksen saavutettavuus Työpaikkaliikenteen määrä Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Kokonaishenki Isot yritykset Isot yritykset PKyritykset Tilaavievä ja Tilaavievä ja PKyritykset PKyritykset PKyritykset PKyritykset Isot yritykset Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu palvelut palvelut Sopeutuu Ei sopeudu Ei sopeudu Ei sopeudu Sopeutuu Yhdyskuntarakenteen shde hyöd verk hyöd verk hyöd verk Sopeutuu Sopeutuu hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost Häiriöt Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta hyöd verk Ei aiheuta ei verkost Ei aiheuta Ei aiheuta Aiheuttaa Aiheuttaa Aiheuttaa Ei aiheuta Kapuli IIc yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset Kapuli III:n asemakaavan laadinnassa korostui monessa vaiheessa tapahtunut työstäminen. Inventointien ja lähtökohtien selvityksen jälkeen todettiin selkeä mahdollisuus Kapulin yritysalueen laajentumiselle vaiheittain. Kapuli III todettiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen reunaehtojen perusteella ensisijaiseksi yritysalueeksi. Muutoin vaihtoehdot selkiytyivät vaiheittaisiksi kehitysnäkemyksiksi, joiden osalta tavoitteena on käynnistää Mäntsälän yritysalueiden OYK vuoden 214 aikana. Kapuli III:n rakentaminen työpaikkaalueena ja turvallisten kevyen liikenteen pääreittien rakentaminen rautatieasemalta ja kirkonkylän keskustasta Kapuliin. Nämä reitit tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska niitä hyödyntävät myös nykyiset Kapulin ja Veturin yritykset sekä rautatien länsipuolella asuvat.

32 32 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Teollisuusrakentaminen Alueelle on osoitettu neljä teollisuus ja varastorakennuksille varattua korttelia, johon voidaan sijoittaa 19 km2 rakennuksia siten, että ympärille jää rekkojen tarvitsema n. 5m:n levyinen liikennealue. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on verkostojen piirissä jotka valmistuivat 21. Tarvittaessa putkilinjat siirretään kiertämään kortteleiden itäpuolelta (johtorasite). Palvelut Alueelle ei tule palveluja. Kaakossa n.,5 2km:n etäisyydellä ja on seudullisten ja tilaavievien kauppojen keskittymä. Etelässä Veturin yritysalueella on ruokailu ja muita liiketoimintojen tukipalveluja. Liikenne ja autopaikoitus Alueen pääkokoojakadulle, Isolammintielle tulee yksi maantien yleissuunnitelman mukainen liittymä. Rautatieasemalta n. 1,5km päästä on osoitettu kevyenliikenteen yhteys yrityksille ja edelleen Veturin teollisuusalueen tulevaan alikulkuun. Alueelle tulee varata autopaikkoja teollisuudelle vähintään 1 ap/1 km2, toimistotiloille 1 ap/7 km2 ja liiketiloille 1 ap/5 km2. Pintavesien johtaminen Logistiikkakeskuksen rakennuksen 15ha kattopinnoilta ja pihalta (15ha) syntyy arviolta 2 m3 lyhytjaksoinen pintavesien maksimi. Alavimpaan kohtaan kaavaalueen koilliskulmaan josta laajemman alueen hulevedet johdetaan radan ali itään Färjärinojaan on varattu pintaalalta n. 8ha ja tilavuudeltaan riittävän kokoisen tasausaltaan rakentamiselle alue. Rautatien ali johdettu putki on halkaisijaltaan 8cm, joten tasausallas tarvitaan varmistamaan hulevesien virtaaman tasaisuus. Viheralueet Kaavaalueen koilliskulmassa sijaitseva metsä on merkitty Malueeksi ELYkeskuksen pitämällä katselmuksella ja sen perusteella tehdyllä päätöksellä sekä merkitty suojeltavaksi liitooravaesiintymäksi. Liitooravien oletettu oleskelualue on pääosin jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen reitti rautatieasemalta ja Mäntsälän keskustan suunnasta ns. Suomisen sillalta, sekä oikoradan pistoraide on kuitenkin johdettu liitooravaalueen läpi ko. korttelin yrityksille. Nämä sijoittuvat nyt melkein kokonaan nyt avoimena olevalle radan reunavyöhykkeelle. Tilavaraus ratakiskojen reunasta mitaten on 4 m ja vahvistetun rautatiealueen rajalta lukien 1 m. Tälle alueelle mahtuu mahdollinen 3 m:n aluevarauksen suojaaita ja 5 m:n levyinen kevyen liikenteen reitti luiskaalueineen ja lumitiloineen.

33 33 Liitooravien suojelualue ja hulevesien tasausallas asemakaavaalueen koilliskulmauksessa. 5.2 Mitoitus Asemakaavalla muodostuvat: Teollisuus ja varastorakennuksien kortteleita (T6) 21,5 ha, e=,6 129 km2, 3,1ha, e=,5 155 km2 ja 2,1 ha, e=,4, 84 km2, yht km2 Erityis /teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta (ETT) 3,2 ha, e=,3, 96 k m2. Rakentamiseen on varattu kaikkiaan yhteensä 35,8 ha, e=,54, 163 km2. Tavaraliikenneterminaalin aluetta 6,7 ha. Maa ja metsätalousaluetta 4,9 ha. Katualuetta 8,9 ha. Rakennusoikeutta teollisuus ja varastorakennuksien tonteille muodostuu tehokkuusluvulla tontin koosta riippuen n km2 Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Isolammintien kautta. Asemakaavan ja muutosalue on n. 53,3 ha.