Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Transkriptio

1 Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki 2. Palvelurakenteen muuttaminen 3. Asiakkaan osallisuuden lisääminen 1

2 Lasten mielenterveysambulanssi Lastenpsykiatrian työpari jalkautuu akuuttitilanteessa osaksi perheen paikallista verkostoa Lapsi ja vanhemmat mukana verkostotapaamisissa Lapsen osallisuus 2

3 Tilastoja Lapsista 7-vuotiaita (16 ), 8-vuotiaita (24), 9- vuotiaita (12), 10-vuotiaita (23), 11-vuotiatita (22) ja 12-vuotiaita (21) ja 13-vuotiaita (5) Verkostoissa mukana koulu/päivähoito (82/13) ja lastensuojelu (76), lastenpsykiatria (55) Perheen tuen vahvistaminen 3

4 Työskentely Ambulanssin potilaat poimittu akuuttityöryhmään tulleista lähetteistä (lapset 3-12-v.) tai työskentely aloitettu viranomaisyhteydenoton perusteella Verkostoja lapsen asiassa 1-2 tai tarpeen mukaan > jatkohoito Yhteistyö Kiinamyllyn koulun kanssa Lasten mielenterveysambulanssi Avoimen dialogin periaate Pyritään yhdessä ymmärtämään mikä lapsen, perheen ja verkoston kannalta olisi tarkoituksenmukaista Samalla voidaan arvioida lapsen psyykkistä vointia ja tuen tarvetta 4

5 Lasten mielenterveysambulanssi Ambulanssityöskentely on paitsi interventiota perheen tilanteeseen ja arviota lapsen voinnista, ennen kaikkea interventiota lapsen ja perheen kanssa työskentelevään verkostoon. Lasten mielenterveysambulanssi Lapsen ja perheen lähityöntekijät aloittavat/jatkavat hoitosuhteessa Ambulanssityöryhmän työntekijät ovat osa lasta hoitavaa verkostoa 5

6 Esimerkki Anni 7-v eskarilainen Lasta ja perhettä kuuleva ote. Avoin ja ihana aktiivinen ote kaiken hyssyttelyn ja torjunnan jälkeen, jota perhe on kokenut lukuisissa yrityksissä saada lapselleen apua. (koulu) 6

7 Työntekijöiden tukeminen Konsultaatio yhteistyössä lapsen, perheen ja lähiverkoston kanssa rakennetaan ymmärrys siitä miten lapsen asiat menisivät eteenpäin työmenetelmät, työn jakaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tukeminen Ratkaisut pyritään löytämään yhteistyöllä ja kaikkien panoksella (palaute viranomaiselta) Yhteisen keskustelun tavoitteena Perheen ja työntekijöiden oman toiminnan reflektion herättäminen erilaiset ajatukset ja toimintatavat tarkasteltaviksi tilaa ja vaihtoehtoja miten minun kannattaisi olla, ajatella ja toimia? 7

8 Pyritään kysymään kysymyksiä, jotka auttavat ihmisiä kertomaan miten he ymmärtävät ja kokevat tilanteen, jonka vuoksi verkosto on kokoontunut. Uutta ymmärrystä synnyttävä puhe, joka mahdollistuu erilaisten näkökulmien ja kokemusten jakamisen avulla. Keskeiset asiat verkostossa Mistä tänään pitäisi puhua? Verkosto määrittää, lapsi ja perhe ensin 8

9 Keskeiset asiat verkostossa Mitä ajattelet/ajattelette siitä, mitä kuulit X:n sanovan/kertovan Kytketään ihmiset ajattelemaan yhdessä Keskeiset asiat verkostossa Ensisijaista kiinnostua muiden ajatuksista. Tärkeää kysyä niistä lisää ja auttaa pohtimaan omaa toimintaa. Kuitenkin myös omat ajatukset ja aikomukset esille. 9

10 Tehokas tapa lähestyä ja puuttua. (erikoissairaanhoito) Konsultaatio Kenen ja minkälaista tarinaa lapsesta/perheestä kerrotaan? Mikä tarina saa tilaa? 10

11 Oli hienoa saada akuuttiryhmä mukaan yhteistyöhön. Jospa saadaan käytännössä jotain tapahtumaan! Kiitos. (koulu) Tuloksia Lasten palautteet: kun lapset saivat tilaa, kokivat tulleensa kuulluiksi. Haasteena tilan antaminen. Vanhempien palautteet: tyytyväisiä vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. Viranomaisten palautteet: työskentely auttoi uusien auttamistapojen löytämisessä ja perustason työntekijöille kokemus omaa ammattitaitoa edistävästä moniammatillisesta yhteistyöstä. Haasteena se miten tukea perustason työtä jo aikaisemmassa vaiheessa. 11

12 Pohdintaa Perustason työntekijöiden tukeminen onnistui. Pyyntöihin vastattiin noin viikossa. Perustaso osallistui verkostoihin erittäin hyvin. Monen toimijan samanaikainen yhteistyö tavalla joka avaa uusia mahdollisuuksia ja on tarkoituksenmukaista. Lapsen ja perheen kuulluksi tuleminen mahdollistaa avoimen keskustelun. Asiakkaan osallisuus, vaitiolovelvollisuus ei este. Akuuttihoidon monipuolistuminen Toivon perheen saavan arkeensa todellista tukea ja lapsen helpotusta pitkään hoitoaikaan. Lapsella on todellinen akuutti tuen tarve. Aiempi apu olisi ollut tarpeen. Äiti on pyytänyt apua. (päivähoito) 12

13 Tuloksia 137:sta lapsesta 13 lapsen kohdalla on päädytty akuuttiosastojaksoon (9,5%) Ajalla 9/2009-9/2011 akuuttiarvioita 242:sta lapsesta, joista akuuttijaksolle 140 lasta (58%) Pohdintaa Avoimen dialogin periaatteella toteutettu lapsen ja perheen osallisuutta korostava konsultaatio ja työskentely on hoidollista ja mahdollistaa hoitoketjun kääntämisen. Lapsen ja perheen kuulluksi tuleminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja perheen osallisuus korostuu. 13

14 Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Lisää tätä! (lastensuojelu) Lapsi ei ole mikään pelastaja, ei unelma, väline tai vakuutus. Kun lapsi tulee, hänelle pitäisi olla vedoton, painoton, rasitteeton paikka, että hän voisi alusta asti olla ylimääräinen ja oma, vieressä kasvava mutta vieras, erillinen eikä osa. Lapsen tulisi voida leijua lapsuus ja laskeutua sitten omalle paikalleen kuin muuttolintu, joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin ja aloittaa elämäntehtävän. Liisa Laukkarinen 14