Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

Transkriptio

1 Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä

2 Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän kehittämisstrategian valmisteluun. Tällainen strategia on aiemmin kokonaan puuttunut Suomesta. Samoin on puuttunut laaja ja näkyvä kansallinen yhteishanke tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi. Työmarkkinajärjestöillä on nyt mahdollisuus luoda yhdessä kansallisten toimijoiden ja palveluntarjoajien kanssa tuottavuustyölle mahdollisimman hyvät puitteet. Toimialaliitot tavoittavat parhaiten alansa työpaikat ja eri henkilöstöryhmät.

3 Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen on välttämätöntä Suomen haasteena on talouden kestävyys. Myös suomen julkinen talous kärsii kustannusten noususta ja talouden vaikeuksista. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, jolloin yhä suurempi osa työvoimasta on työelämän ulkopuolella. Työn tuottavuuden kasvusta on tullut yhä tärkeämpi taloudellisen hyvinvoinnin lähde Suomelle. Työelämän laadulla on keskeinen merkitys koko kansantaloudelle.

4 Tuottavuuden pyöreän pöytä esittää kansallista yhteishanketta työelämän kehittämiseksi Osana tätä hanketta Tekes käynnistää erillisen työorganisaatioiden kehittämisohjelman. Hankkeen toteuttaminen edellyttää hyvin toimivaa työnjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toimialat ovat tärkeässä asemassa tuottavuusyhteistyön edistämisessä työpaikoilla. Kehittämistyötä varten kansalliselle yhteistyöhankkeelle on varattava tarvittavat resurssit hallituskauden ajaksi.

5 Tulevaisuuden työpaikkoja tuottavuusyhteistyöllä Tuottavuuden pyöreä pöytä on palkinnut kunniamaininnalla vuodesta 2007 lähtien sellaisia työpaikkoja tai muita toimijoita, jotka ovat edistäneet tuottavuutta ja työelämän laatua työnantajien ja henkilöstön yhteistyöllä. Esimerkkejä: Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen Itäkeskuksen poliisipiirissä kehitettiin rikostutkintaprosessia, tiimityötä ja henkilöstöjohtamista. Tuloksena työn kuormittavuus laski, rikosten selvitysaste kasvoi, tutkintaaika lyheni ja avointen juttujen määrä väheni, tyytyväisyys johtoon kasvoi. Hankkeen onnistumiseen vaikuttivat johdon sitoutuminen, henkilöstön jatkuva mukana olo, selkeät, yhdessä sovitut tavoitteet, yhteinen näkemys kehittämistarpeista sekä riittävä aika omaksua hankkeessa kehitettyjä uusia toimintamalleja (Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2007)

6 Hydro Aluminium Salko Oy: Alumiiniprofiilien jatkojalostusta Forssassa, henkilöstöä 44 Lähtötilanne: Toiminta ei ollut riittävän kannattavaa, työtyytyväisyydessä oli parantamisen varaa ja kaikkea johdettiin kulmahuoneesta Mitä tehtiin: Määriteltiin yhdessä mitattavat asiat, niille tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Tuloksena kokonaistuottavuus nousi kahdessa vuodessa 47%, vaihtoomaisuuden arvo putosi 64%, turvallisuusauditoinnissa parannusta 49 % Nykytilanne: Henkilöstö on nyt mukana vaikuttamassa ja kehittämässä, sen mielipiteitä kuunnellaan. Ongelmat tuodaan esille ja pyritään ratkaisemaan yhteistyössä. Palkkaus on kannustavampi ja oikeudenmukaisempi. Sairauslomat ovat vähentyneet merkittävästi. (Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2010)

7 Naantalin kaupungissa kuntaliitosta valmisteltiin ja toteutettiin Tykesohjelman (Tekes) rahoittaman muutosvalmennusprojektin avulla. Muutosvalmennukseen osallistuivat esimiehet, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Kunta10 -ilmapiirikyselyn tulosten mukaan Saaristo-Naantalissa 87 % uuden Naantalin henkilökunnasta on valmis suosittelemaan Naantalin kaupunkia työnantajana. Esimiestuki samoin kuin työyhteisöjen ilmapiiri ja koetut työyhteisötaidot ovat huippuluokkaa. Sosiaalinen pääoma nousi joissakin kaupungin työyksiköissä lähelle maksimia. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on 2000-luvun lopulta asti nostettu monenlaiset seurakuntien työyhteisöjen kehittämistarpeet näkyväksi ja pohdittavaksi. Tuloksena kehittämistyöstä ovat Työtahdin kiristyminen ja työmäärän liiallinen kasvu on saatu taittumaan ja sairauspoissaolot vähenemään. Johtaminen ja esimiestyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Henkilöstön kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Pystyttiin toteuttamaan poikkeuksellisen monimutkainen seurakuntaliitos. (Lähde: Tuottavuuden pyöreä pöytä 2011)

8 Työelämästrategian lähtökohdaksi kunkin työpaikan tilanne Valmisteilla olevan työelämän kehittämisstrategian on järjestöjen mielestä katettava suomalainen työelämä kokonaisuudessaan Sen on palveltava niin suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä kuin kuntia, valtion työpaikkoja ja seurakuntia sekä niiden työntekijöitä. Työyhteisöjen kehittäminen hyviksi ja entistä paremmiksi on tarpeellista ja mahdollista kaikilla toimialoilla. Sitä kautta syntyvät tulevaisuuden työpaikat ja laadullisesti huipputason työelämä.

9 Strategian tavoitteena tulee olla Tukea työyhteisöjä siirtymään kehittymisessään laadullisesti eteenpäin vähintään hyvälle perustasolle ja edelleen kehittäjiksi ja edelläkävijöiksi. Hyvällä perustasolla työpaikan arki ja velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Kehittyneissä työpaikoissa panostetaan aluksi erillisiin hankkeisiin, mutta siirrytään usein vähitellen suunnitelmalliseen ja monipuoliseen kehittämiseen. Edelläkävijäorganisaatioiden toiminta on jatkuvaa maailmanluokan tai muuten erinomaisten tuotteiden, palveluiden, toimintakonseptien ja työyhteisöjen kehittämistä.

10 Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi ja vientituotteeksi Tuottavuuden pyöreä pöydän toiminnan tarkoitus on nostaa esille tuottavuuden ja työelämän laadun merkitys yritysten kilpailukyvylle, julkisten palvelujen vaikuttavuudelle ja kestävälle rahoitukselle. Pidämme mahdollisena, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä yhdessä suomalainen vientituote. Tuottavuuden pyöreä pöytä haastaa kaikki mukaan rakentamaan Euroopan parasta työelämää ja edistämään sitä kautta kasvua ja työllisyyttä sekä työpaikkojen syntyä rakennemuutosten keskelläkin.