VUOHENSALON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 87. Kaupunginosa, Korpilahti VUOHENSALON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavatunnus Rn 87:013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15411

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (30) 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Alueen maaperä Pohjavesialueet Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Tekninen huolto Maanomistus Rakennettu ympäristö Liikenne Palvelut Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen... 21

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (30) Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Keski-Suomi Keski-Suomen museo Tikkalan kyläseura Ehdotusvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen Asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ranta-asemakaavamääräykset Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutus Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Yhden RA-tontin muutos AO:ksi Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Voimassa oleva ranta-asemakaava (Koivistoinen, 1982) Tikkalan osayleiskaava selvityksineen, 2009 Ortokuvat ja maastokartat ESSU Korpilahden maankäytön esiselvitys 2008 Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi, 2005 Kaavoitusprosessi Jyväskylässä, toimintaohje 2009 Keski-Suomen maakuntakaava 2009 Kiinteistötiedot, maanmittauslaitos 2011 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (30) VUOHENSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavatunnus: Vuohensalon ranta-asemakaavan muutos Rn87:013 Kunta, Kylä: Jyväskylän kaupunki (179), Muuramen kylä (405) Tilat: Kaavalla muodostuu: Kaavan laatija: Silpaniemi RN:o 26:1,Vuonanmutka RN:o 26:2, Pikku-Kili RN:o 26:3, Kilikallio RN:o 26:4, Punatulkku RN:o 26:5, Tilhi RN:o 26:6, Kivitasku RN:o 26:7, Metso RN:o 26:8, Kuikka RN:o 26:9, Tiira RN:o 26:10, Isokoskelo RN:o 26:11, Rannanjärvi RN:o 26:12, Vihtori RN:o 26:13, Aleksanteri RN:o 26:14, Mustaniemi RN:o 26:15, Siirinniemi RN:o 26:16, Vuohensalo RN:o 26:17 Vuohensalon ranta-asemakaavan korttelit 1-3 sekä maaja metsätalousalue. Tuomo Järvinen, arkkitehti Puistokatu 2 a Jyväskylä puh: tuomo.jarvinen@fcg.fi Vireilletulo: Käsittely ja hyväksymispäivämäärät: Lautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto:

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (30) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Muuratjärven Vuohensalon saaressa 18 km Jyväskylän keskustasta lounaaseen, Muuramen ja Jyväskylän rajalla. Muuramen keskustaan on 7 km. Kuva: Suunnittelualueen yleissijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vuohensalon ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada rantaasemakaavaan yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus sekä kaavamääräysten ajantasaistaminen. Kaavamuutoksen yhteydessä tontteja halutaan syventää sisämaahan päin ja muuttaa yksi loma-asunto vakituiseen asumiseen. Vapaan rannan osuutta ei tulla vähentämään.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (30) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ajankohta Vaihe: Vireilletulo OAS nähtävillä Kaavamuutosluonnos nähtävänä Kaavamuutosehdotus nähtävänä Kaupunkirakennelautakun nan käsittely Kaupunginhallituksen käsittely Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. Kaupunginvaltuuston käsittely 2.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Vuohensalon saaressa. Ranta-asemakaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelialueet sekä maa- ja metsätalousaluetta. Rakennuspaikkoja on yhteensä 16 kpl, joista yksi on osoitettu pysyvää asutusta varten. Kaavan kokonaispinta-ala on noin 31 ha. Loma-asuntojen korttelialueiden (RA) pinta-ala on n. 7,6 ha, erillispientalojen korttelialueen (AO) pinta-ala on n. 0,5 ha sekä maa- ja metsätalousalueen pinta-ala on n. 23 ha. Rakennusoikeus on määritetty kerrosneliöinä kaavakartan määräyksissä. Alueen sisäiset kulkuyhteydet on merkitty ohjeellisilla ajoyhteyksillä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat voivat toteuttaa kaavaa sen saatua lainvoiman.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (30) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen koko on 31 ha ja siihen sisältyy 2 km Muuratjärven rantaviivaa. Suunnittelualueella on viisi rakennettua kiinteistöä, muutoin alue on metsää. Saareen on rakennettu silta ja siellä on oleva tieverkosto. Saaren eteläpäässä on kolme vakituista asuntoa ja niissä asuu yhteensä 6 asukasta. Kuva 1 1 : Suunnittelualueen rajaus on merkitty kuviin punaisella varjostetulla viivalla. 1 Jyväskylän kaupungin karttapalvelu, maastokartta: Maanmittauslaitoksen karttapaikka

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (30) Kuva2: Kuvassa näkyy koko Vuohensalon saari ja sille johtava silta pohjoisessa Luonnonympäristö Suunnittelualueen maastokäynnin on suorittanut Marjo Pihlaja3 Maastokäynti Maastokäynnillä kierrettiin alueet, joilla ranta-asemakaavaa on tarkoitus muuttaa tonttien koon suhteen. Tarkastelu tehtiin erityisesti liito-oravalle soveltuvien pesä- ja ruokailupaikkojen suhteen samalla havainnoiden linnustoa ja metsän luonnetta. Maastokäynnillä sää oli kirkas ja maasto vielä paksun lumen peitossa, uutta lunta oli satanut pari päivää aiemmin runsaasti. Liito-oravan huomioiminen Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat laissa suojattuja ympäristöjä ja niiden hävittäminen on kielletty (LsL 49). Liito-orava käyttää pesäpaikkanaan puiden koloja, sopivia pesäpönttöjä sekä oravan ja lintujen rakentamia risupesiä. Pesiä on samanaikaisesti käytössä useita. Liito-oravan ruokailupaikkoja ovat lehtipuut, erityisesti lepän, koivun ja haavan norkot ja lehdet. Levähdyspaikkoina ovat erityisesti kookkaammat kuuset, joissa usein myös on pesäpaikoiksi sopivia risupesiä. Liito-orava merkitsee reviiriään papanoilla, mutta papanoiden määrässä on suurta yksilöllistä vaihtelua. Liito-oravan esiintyminen tutkitulla alueella Alueelta on liito-oravahavaintoja 1990-luvun lopulta alkaen. Taru Heikkinen tarkasti alueen 2009, jolloin kartassa merkityltä suuremmalta vihreältä alueelta löytyi papanoita ja kolopesäksi soveltuva puu (Heikkinen 2009). Tätä kaavamuutosta varten tehdyllä maastokäynnillä löytyi yhden puun alta vähintään kymmeniä tuoreita papanoita sekä vanhassa linnunpöntössä ollut risupesä samalta alueelta, josta 2009 kartoituksessa oli löydetty jälkiä oleskelusta ja kolopuu. Lisäksi saaren toisella laidalla olevien tonttien taustalta löytyi jälkiä, tuoreet papanat uuden lumen päältä ja useita risupesiä (oravan, 2 3 Ortokuva, Maanmittauslaitos FT/suunnittelija, luontoselvitykset FCG

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (30) variksen ja sepelkyyhkyn tekemiä), joita liito-orava voi käyttää pesänään. Saaren muita osia ei tällä käynnillä tarkasteltu. Kuva: Maastoselvityksessä kuljettu reitti pääpiirteittäin on merkitty kartassa sinisellä. Liito-oravan maastokäynnillä todetut ydinalueet, joilta löytyi kolo/risupesiä ja tuoreita papanoita on merkitty vihreällä. Punaisella näkyvät nykyiset kiinteistörajat. Liito-oravan säilyminen alueella turvataan seuraavalla kaavamääräyksellä: rakentamisen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä pesäpuut säilytettävä ja liikkuminen ruokailualueiden välillä turvattava. Linnusto Havaittu linnusto koostui erityisesti metsälajistosta (muuttolinnut eivät vielä olleet saapuneet), kuten töyhtö-, sini- ja talitiaisista, punatulkuista, hippiäisistä ja puukiipijöistä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (30) Merkittävin lintuhavainto oli kaksi paikallista pohjantikkaa (EU:n luontodirektiivin liitteen I laji) Salonhiekan (ks. Kartta) kohdalla olevalla mäellä, sekä kaksi aktiivista pyyreviiriä (EU:n luontodirektiivin liitteen I laji), jotka sijaitsevat kartalla näkyvällä pienemmällä liito-orava-alueella. Alueen lajistoon kuuluu aiempien havaintojen perusteella mm. kuikka, härkälintu, sarvipöllö, nuolihaukka, pikkutikka, palokärki, pyrstötiainen ja kuusitiainen (Havainnot: Marjo, Tuomo, Anneli ja Sampo Pihlaja). Metsät ja muu luonto Metsän luonne vaihtelee mäntyvaltaisesta kalliosta rehevään kuusivaltaiseen sekametsään. Metsät ovat pääasiassa varttuneita ja erirakenteisia, sekä mänty että kuusivaltaisten alueiden sekapuuna on erityisesti koivua ja haapaa sekä kohtalaisesti lahopuuta. Salonhiekan puolella eteläisimmälle tontille menevän tien varressa on myös nuoremman metsän kuvio. Saaren länsipuolisella tarkastelualueella metsä on kuusivaltaista ja paikoin on runsaasti haapaa ja koivua sekapuuna. Mustalahden rantaa lähestyttäessä lehtipuiden osuus lisääntyy. Mustalahden uudelleen kaavoitettavan alueen läheiset rantametsät ovat varttuneet ja monimuotoiset arvokkaat metsäympäristöt ja tärkeät saaren arvokkaalle lajistolle lähellä tehtyjen hakkuiden hävitettyä huomattavan osan saaren metsäympäristöstä ja lehtipuustosta. Mustalahden kaavan puoleinen alue on aiemmissa inventoinneissa (Ihantola 2003) luokiteltu alueeksi, jolla on kohtalaisia luonto- tai maisema-arvoja sekä alueita, joille ei rakentamista suositella lainkaan. Mustalahden vesialue on arvokas pesimäympäristö monille vesilinnuille sekä kasvillisuudeltaan monipuolinen. Mustalahden kaavan ulkopuolinen osa oli Ihantolan selvityksessä todettu alueeksi, jolla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja ja alue olisi ollut suositeltavaa huomioida maa- ja metsätalousmaana, jolla luonto- tai maisema-arvoja. Suositukset Tonttien laajennuksessa sisämaahan päin tulisi huomioida kartalla rajatut liito-oravan tärkeät elinympäristöt ja puusto niillä osin tulisi säilyttää pesäpaikkojen ja liikkumisreittien turvaamiseksi. Metsä ja ranta-alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita luonnontilaisuutensa vuoksi ja ympäristö olisi suotavaa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena mahdollisista rakennustoimista huolimatta. Rakennuspaikkojen laajentaminen ja rakentaminen niille eivät vaaranna liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella, kun puusto tärkeillä alueilla säästetään ja liikkuminen ruokailualueiden välillä turvataan.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (30) Kuvatut kohteet: Kuva no 1. Eteläisimmän pihapiirin suunnasta rakentamattoman tontin takareunan suuntaan kuvattuna.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (30) Kuva no 2. Varttunutta kuusivaltaista metsää vaihettumassa valoisaksi kalliomänniköksi. Kuva no 3. Liito-oravan elinpiirin reunalta kuvattu. Kuva no 4. Pihatien yli kuvattuna. Kuva no 5. Tontin suunnasta laajennus osaan päin kuvattuna. Lähteet: Ihantola A-R. 2003: Tikkalan luontoselvitys, Korpilahden kunta. Heikkinen, T. 2009: Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista, Kaavoitus Jyväskylän kaupunki.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (30) Alueen maaperä Suunnittelualueen rannat ovat kallioisia. Kuva: Maaperäkartta 1: Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja. Suunnittelualueella ei sijaitse historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Loma-rakennuksia alueelle on rakennettu 1960-luvulta alkaen. Suunnittelualueelta on laadittu kulttuuriympäristöselvitys, joka on selostuksen liitteenä Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole viemäriverkkoa. Muuramen Rannankylän vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkko sijaitsee alueen läheisyydessä. Vuohensalon sijainti on osoitettu kartalla sinisellä nuolella. 4 Geologian tutkimuskeskus

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (30) Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kaikki maanomistajat ovat kaavan laadinnassa mukana Rakennettu ympäristö Kuva: Alueen rakennukset Suunnittelualueella on viisi rakennettua kiinteistöä. Saareen on rakennettu silta ja siellä on oleva tieverkosto. Saaren eteläpäässä on lisäksi kolme vakituista asuntoa ja niissä asuu yhteensä 6 asukasta. Saaren eteläpäässä sijaitsee myös matkailutila (Korpikettu). Erillinen selvitys rakennuskannasta on kaavaselostuksen liitteenä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (30) Liikenne Palvelut Kuva: Saaren pituussuuntaan kulkee Laulajantie. Liikenne on vähäistä, koska läpiajoa ei ole. Itse suunnittelualueella ei ole kaupallisia palveluja. Tikkalan kylästä löytyy Mehtosen kauppa, josta löytyy päivittäistavaroiden lisäksi rauta- ja maataloustuotteet, polttoaineet sekä postipalvelut. Lähimmät palvelut Mehtosen kaupan lisäksi löytyvät Jyväskylän, Korpilahden ja Muuramen keskuksista. Saaren eteläpäässä sijaitsee matkailupalveluja. Tikkalan kylällä sijaitsee vuonna 2009 valmistunut koulu/päiväkoti. Koulu on mitoitettu 70 oppilaalle ja siellä toimivat luokat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (vahvistettu ). Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (30) Kuva: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. 1.vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) on varattu Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. 2.vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) sovitettiin yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. 3. vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet sekä arvokkaat suoluonnon kohteet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan vaihemaakuntakaavan tavoitteita ovat päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Kaavaehdotus on nähtävillä Vaihekaavojen aluevarauksia ei liity suunnittelualueelle Yleiskaava Alueella on Tikkalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (lainvoimainen alkaen ). Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaava-alueella, mutta yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (30) Kuva: Suunnittelukohteen sijainti Tikkalan osayleiskaavassa Kuva: Suunnittelualue rajattuna Tikkalan osayleiskaavaan.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (30) Tikkalan osayleiskaavaan on merkitty rakennuspaikat voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. RA merkinnän selitys on yleiskaavassa seuraavasti: LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, enintään II-kerroksien lomaasunnon, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem². Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella saa kuitenkin rakentaa siten, että 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta rakennusoikeus on enintään 250 kem². Lomarakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta määräytyy kerrosalan mukaisesti siten, että: kerrosalaltaan enintään 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä. kerrosalaltaan yli 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 50 metriä. Erillinen saunarakennus, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m² voidaan sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Pinta-alaltaan alle 1 ha:n saarissa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Jätevesistä on huolehdittava siten, ettei pohjavesiä tai vesistöjä saastuteta. Luku x osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. = Ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Rakennuspaikan rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle ohjeellinen symboli on merkitty. Tikkalan osayleiskaavan kaavamääräyksissä määrätään seuraavaa: Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Rakennettaessa Saukkolahdentien, Petäjävedentien ja Pöykyntien läheisyyteen, avoimeen maisemaan tai ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa Ranta-alueelle sijoittuvien RA, AP- AO, ja RA/AO alueiden takarajoja voidaan erityisestä syystä laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta kuitenkin siten, että alueen sivurajojen leveyttä noudatetaan.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (30) Tikkalan rakennustapaohjeet Tikkalan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on laadittu Tikkalan rakennustapaohje vuonna Rakennustapaohjeet koskevat Tikkalan osayleiskaavassa pientalorakentamiseen osoitettuja alueita. Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on auttaa sekä rakentajia että rakennusvalvontaviranomaisia alueen suunnittelu-, rakentamis- ja rakentamisen valvontatehtävissä. Ohjeiden tavoitteena on paikallista rakentamisperinnettä ja luonnonolosuhteita kunnioittava, ympäristökuvaltaan sopusuhtainen aluekokonaisuus. Niiden lisäksi noudatetaan osayleiskaavan määräyksiä, voimaan tullutta Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestystä ja Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräyksiä. Rantavyöhykkeelle rakennettaessa on erityisen tärkeää säilyttää rannan suojapuusto ja muu luontainen rantakasvillisuus. Puuston avaava harvennus tulee tehdä valikoiden niin, että rantavyöhyke säilyy pääosin tuuheana. Myös rakennusten taakse tulee jättää tai tarvittaessa istuttaa suojapuustoa. Rakentamisessa noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä mm. rakennuksen korkeusaseman suhteesta ylävesirajaan ja rakennusten etäisyydestä rantaviivaan. Rantavyöhykkeellä pyritään välttämään liian raskaita rakennuksia. Värityksessä suositaan ympäristöön sulautuvia ja himmeitä värisävyjä: männynrunkojen ruskeaa, kuusimetsän vihreää, koivikon vaaleaa ja kallion harmaata. Suuria kiiltäviä pintoja vältetään.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (30) Voimassa oleva ranta-asemakaava Alueella on voimassa Vuohensalon ranta-asemakaava vuodelta Suunnittelualue rajautuu voimassa olevan Vuohensalon ranta-asemakaavan pohjoiselle osalle. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on rakennuspaikkoja 16 kpl. Niistä viidellä on rakennuksia. Kuva: Voimassa oleva ranta-asemakaava Voimassa olevaan ranta-asemakaavaan merkitty venevalkamapaikka on käynyt tarpeettomaksi sen jälkeen, kun saareen 1982 rakennettiin silta. Venevalkamavaraus on poistettu v maanmittaustoimituksella. Maanmittaustoimitus ei poista venevalkamamerkintää ranta-asemakaavasta. Vuohensalon ranta-asemakaavan mukaan ohjeellisille rakennuspaikoille saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon ja sen käyttöön soveltuvia talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 110 m² Rakennusjärjestys Pohjakartta Niiltä osin kuin ranta-asemakaavalla ei erikseen määrätä, noudatetaan Vuohensalossa Jyväskylän voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa kaupungin www-sivuilta. Alueelle on laadittu uusi pohjakartta Jyväskylän kaupungin toimesta

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (30) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva ranta-asemakaava sallii tällä hetkellä vain 110 kem²:n rakennusoikeuden rakennuspaikoille. Lomarakennusten keskikoko on vuodesta 1982 kasvanut huomattavasti, joten tonttikohtaista rakennusoikeutta voidaan pitää melko pienenä. Kaava on lähes rakentamaton, joten se antaa mahdollisuuden tarkistaa kaavamerkintöjä yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen tavoitteiden mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutos on aloitettu maanomistajien päätöksellä syyskuussa 2011 Hanketta ja alustavaa OAS:aa käsiteltiin Jyväskylän kaupungin kaavoituksen sisäisessä kokouksessa (SILLI) Virallinen asemakaavan muutoshakemuslomake toimitettiin Jyväskylän kaupungille Vireilletulo kuulutettiin Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Lähiympäristön (naapurit ja vastaranta) maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki o Kaavoitus o Tonttituotanto o Yhdyskuntatekniikka o Rakennusvalvonta o Ympäristötoimi Muut osalliset Tikkalan kyläyhdistys Sähkö- ja teleyhtiöt Yksityistien hoitokunta

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (30) Vireilletulo Ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu sanomalehti Keskisuomalaisessa. Samalla lähetettiin maanomistajille ja naapureille osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä saatekirje Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Kaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan ilmoitustaululla ja kaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa kaavamuutos pidetään nähtävänä / kommentoitavana palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 sekä Korpilahden yhteispalvelupisteessä, Virastokuja 2. Tietoja kaavasta voi kysellä kaavan laatijalta. Kaavasta on tietoa ja sen etenemistä voi seurata myös Jyväskylän kaupungin kaavoituksen internet-sivuilla Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta järjestettiin MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken Neuvotteluun osallistui myös maanomistajien edustaja. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Kaavasta pyydetään lausunto Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Keski-Suomen museolta. 3.4 Valmisteluvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen Kaavan valmisteluvaiheessa saatiin kaksi lausuntoa ja 1 mielipide. Alle on koottu lausunnot ja mielipiteet lyhennelminä. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteistä Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Keski-Suomi Lausunto 1. Ranta-asemakaavan muutoksen selostuksessa on mainittu Tikkalan osayleiskaava ja myös selostettu osayleiskaavan loma-asuntoalueen (RA) kaavamääräykset. Selostuksessa ei ole kuitenkaan esitetty, että osayleiskaavassa on rakennustapaa ja rakentamisen sopeuttamista maastoon ja maisemaan koskevat määräykset. Vastine ja muutos 1. Kaavaselostusta ja kaavamääräyksiä täydennetään vastaamaan Tikkalan osayleiskaavan vaatimuksia. ELY-keskuksen käsityksen mukaa kaavaluonnoksen määräyksissä ei ole otettu riittävästi huomioon Tikkalan osayleiskaavan ohjausvaikutusta siltä

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (30) osin kuin yleiskaava ohjaa rakennustapaa ja rakentamisen sopeuttamista maastoon ja rantamaisemaan. 2. Ranta-asemakaavan muutoksessa osoitetaan yksi voimassa olevan rantaasemakaavan lomarakennuspaikka omakotitalon rakennuspaikaksi. Muutoksen yhdyskuntarakenteelliset ja muut merkittävät vaikutukset on arvioitava ja muutokselle on esitettävä perustelut kaavaselostuksessa 3. Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakartan korkeusjärjestelmä on N2000. Ranta-asemakaavamääräysten mukaan alin rakentamiskorkeus (N60) on Muuratjärven rannalla +91,50. ELYkeskus huomauttaa, että kaavamääräyksissä olisi syytä käyttää samaa korkeusjärjestelmää kuin kaavan pohjakartassa tai ilmoittaa N60 korkeusjärjestelmän mukaisen rakentamiskorkeuden lisäksi, mikä alin rakentamiskorkeus on N2000 korkeusjärjestelmässä. 2. Kaavaselostukseen täydennetään tiedot RA-paikan muutoksen (RA > AO) yhdyskuntarakenteellisista ja muista vaikutuksista. 3. Alin rakentamiskorkeus ilmoitetaan N2000 korkeusjärjestelmässä Keski-Suomen museo Lausunto 1. Vuohensalon kaava-alueelle on tehty kevyt kulttuuriympäristö selvitys, jossa on selvitetty alueen ja tilojen rakennusten rakennusvaiheita ja sijoittumista. Kulttuuriympäristöselvityksessä kohde 1:ssä päärakennus on tehty vanhoista hirsistä kasaamalla vuonna 1986 rakennusten alkuperäishahmoa kunnioittavalla tavalla. Rakennusten alkuperää tulisi selvittää paremmin niiden kulttuurihistoriallisen tai rakennushistoriallisen arvon mukaisen säilyttämisen arvioimiseksi. 2. Selvityksen pohjalta Keski-Suomen museo ei esitä Vuohensalon rantaasemakaavan luonnokseen suojelumerkintöjä rakennetun ympäristön osalta. Vastine ja muutos 1. Ei vaikutusta kaavaan. 2. Ei vaikutusta kaavaan.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (30) 3. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa. 3. Ei vaikutusta kaavaan Tikkalan kyläseura Mielipide 1. Tikkalan kyläseuralla ei ole huomautettavaa. Vastine ja muutos 1. Ei vaikutusta kaavaan. 3.5 Ehdotusvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3.6 Asemakaavan tavoitteet Ranta asemakaavan muutoksen tavoitteena on yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus sekä kaavamääräysten ajantasaistaminen. Maanomistajien tavoitteena on saada suuremmat tontit. Syventämällä rakennuspaikkojen n. 30 m sisämaahan päin saadaan rakennuspaikkojen koko ja rakennusten etäisyys rantaviivasta yleiskaavan sekä rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Samalla saadaan säilytettyä rantamaisemaa järveltä päin katsottuna. Vapaan rannan osuutta ei vähennetä. Tavoitteena on myös muuttaa yksi lomarakennuspaikka ympärivuotiseen asumiseen. Kuva: Olevat rakennuspaikat voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ovat vain ~50 metrin syvyisiä rantaviivasta laskien (punainen katkoviiva). Keltaisella väritetyt rakennuspaikat ovat rakennettuja.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (30) 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Loma-asuntojen korttelialueilla kerrosluku on I u ½ ja yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2. Erillispientalojen korttelialueella kerrosluku on I u ½ ja kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (30) Ranta-asemakaavamääräykset Mitoitus Kortteli: Aluevaraus: P-ala (ha) Tehokkuusluku 1 RA 3,1255 0,05 2 RA 2,5380 0,05 3 RA 1,9382 0,05 AO 0,5030 0,05 M -alue 23,1430 0

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (30) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutus Suunnittelussa on huomioitu luonto- ja maisemaselvityksessä mainitut luonto-arvot. Alueen kaavoituksella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeita rakentamisesta ja ympäristön hoidosta (rakennusten etäisyydet rannasta, istutettavat alueenosat, liito-oravan elinalueet, värit yms). 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestö alue ja yhdyskuntarakenne Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä vakituisia asukkaita. Kaava mahdollistaa yhdelle tontille ympärivuotisen asumisen. Muutoin alueelle osoitetaan yhteensä 15 lomarakennuspaikkaa. Viidellä lomarakennuspaikalla on jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueen toteutuminen vahvistaa alueen profiloitumisen nykyaikaisen loma-asumiseen. Yhden lomarakennuspaikan (RA) muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen (AO) ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen merkittävästi. Käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta muitakaan merkittäviä muutoksia alueella. Liikenne Rakennettu kulttuuri-ympäristö ja muinais-muistot Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö / asumisen olosuhteet Liikenne alueella ja sen läheisyydessä lisääntyy. Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä tai muinaismuistoja. Uudet rakennukset sovitetaan maisemaan. Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Tonttien suuri koko mahdollistaa rakennusten sijoittamisen siten, että ne mahdollistavat suojaisten ja yksityisten pihojen toteuttamisen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pohjavedet Luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Kaava ohjaa rakentamisen rannoilta sisämaahan ja suojaa ranta-puustoa, mikä vähentää vaikutusta maisemaan. Alue ei ole pohjavesialuetta. Paikallisesti arvokkaat kohteet on huomioitu kaavassa.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (30) Maa- ja kallioperä Maaperä soveltuu rakentamiseen. Maaperä rakentamattomalla alueella on pääosin kalliota Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Ihmisten elinolot ja elinympäristö Tonteilta avautuvat kauniit näkymät Muuratjärvelle. Saaren länsipuolelta on noin 200m lähimmälle asutulle saarelle, Kalmonsaarelle. Asukkaat voivat hyödyntää Tikkalan kylän palveluita sekä Jyväskylän, Muuramen ja Korpilahden keskusten palveluita.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (30) 5.4 Yhden RA-tontin muutos AO:ksi Ranta-asemakaavan muutoksessa vaihdetaan yksi voimassa olevan rantaasemakaavan lomarakennuspaikka vakituisen omakotitalon rakennuspaikaksi AO. Perusteluna muutokselle on kyseisen. tontin omistajan henkilökohtainen intressi mahdollistaa tontilla jo olevan omakotitalon käyttötarkoituksen muutos pysyväksi asuinrakennukseksi. Yleiskaavassa rakennuspaikka kuuluu loma-asuntoalueeseen RA, jonka merkinnän selitys alkaa seuraavasti: Alue on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen (kursivointi lainaajan). Vuohensalon saaressa on jo olevia vakituisia rakennuksia saaren pohjois- ja eteläosassa. Alueet, joilla on jo olevia vakituisia rakennuksia, on yleiskaavassa osoitettu merkinnöillä RA/AO, AO ja AP. RA/AO - alueita koskien on määritelty rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset, mikäli lomarakennus muutetaan vakituiseksi asuinrakennukseksi: Rakennuspaikka, joka Vuohensalon ranta-asemakaavan muutoksessa halutaan muuttaa RA tontista AO tontiksi, täyttää kaikki edellä esitetyt yleiskaavan RA/AO tonteille asetetut vaatimukset lomarakennuksen muuttamiseksi vakituiseksi asuinrakennukseksi. Yhden RA tontin muuttaminen AO tontiksi on yleiskaavan mukaista koska Vuohensalon ranta-asemakaava-alue jää edelleen pääasiassa loma-asuntoalueeksi. Useamman rakennuspaikan muuttaminen pysyvää asumista varten edellyttäisi keskitettyä vesihuoltoa. Yhden vakituisen asunnon sijoittumisella loma-asuntojen keskelle ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vakituinen asuminen lisää alueen turvallisuutta (ehkäisee murtoja lomaasuntoihin) ja edesauttaa liikenneväylien kunnossapitoa. Alue on lähellä kylän palveluita eikä sen muuttuminen vakituiseksi asunnoksi tuo kaupungille erityisiä lisävelvoitteita. Loma-asuntojen läheisyys ei todennäköisesti tuota merkittävää häiriötä vakituiselle asumiselle, koska ei ole kyse matkailukeskittymästä eikä loma-asuntoja ole tarkoitus vuokrata ulkopuolisille.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (30) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaavat kaavamääräysten lisäksi Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys sekä Tikkalan rakennustapaohjeet. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat voivat toteuttaa kaavaa sen saatua lainvoiman. Toteuttamiselle ei ole laadittu aikataulua. 6.3 Toteutuksen seuranta 7 LIITTEET Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta valvoo toteuttamista rakennuslupamenettelyn kautta. Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kulttuuriympäristöselvitys Liite 3: Seurantalomake Jyväskylässä Hyväksynyt: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tarkastanut: Tuomo Järvinen projektipäällikkö, arkkitehti Laatinut: Susanna Paananen ins. AMK

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (14) Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Sisällysluettelo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUOHENSALON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelutehtävä ja lähtökohdat Suunnittelu- ja vaikutusalue Lähtökohdat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Ranta-asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus Osalliset Vireille tulo Tiedottaminen Luonnosvaihe Kaavaehdotus Viranomaisyhteistyö Hyväksyminen tehdyt selvitykset Tehtävät selvitykset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Ohjelmointi ja aineiston hankinta touko lokakuu Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos elokuu lokakuu Asemakaavaehdotus joulukuu 2012 helmikuu Hyväksymiskäsittely huhtikuu kesäkuu Yhteystiedot Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15411 Osmontie 34, PL 950, Helsinki

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 (14) Liite Liite 2 VUOHENSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelutehtävä ja lähtökohdat 1.1. Suunnittelu- ja vaikutusalue Vuohensalon ranta-asemakaavan muutos on aloitettu maanomistajien päätöksellä syyskuussa Vuohensalon ranta-asemakaavan muutos koskee Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosan Muuramen kylässä (405) sijaitsevia tiloja Silpaniemi RN:o 26:1, Vuonanmutka RN:o 26:2, Pikku-Kili RN:o 26:3, Kilikallio RN:o 26:4, Punatulkku RN:o 26:5, Tilhi RN:o 26:6, Kivitasku RN:o 26:7, Metso RN:o 26:8, Kuikka RN:o 26:9, Tiira RN:o 26:10, Isokoskelo RN:o 26:11, Rannanjärvi RN:o 26:12, Vihtori RN:o 26:13, Aleksanteri RN:o 26:14, Mustaniemi RN:o 26:15, Siirinniemi RN:o 26:16 ja Vuohensalo RN:o 26:17. Muilta osin Vuohensalon ranta-asemakaava säilyy ennallaan. Suunnittelualue sijaitsee Muuratjärven Vuohensalon saaressa 18 km Jyväskylän keskustasta lounaaseen, Muuramen ja Jyväskylän rajalla. Muuramen keskustaan on 7 km. Kuva kannessa: Kaava-alueen yleissijainti Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat Vuohensalon saaren naapurikiinteistöjen lisäksi sen vastarannoille sekä Tikkalan kyläalueelle Lähtökohdat Suunnittelualueen koko on 37 ha ja siihen sisältyy 2 km Muuratjärven rantaviivaa. Suunnittelualueella on viisi rakennettua kiinteistöä. Suunnittelualue on pääosin metsää. Saareen on rakennettu silta ja siellä on oleva tieverkosto. Saaren eteläpäässä on kolme vakituista asuntoa ja niissä asuu yhteensä 6 asukasta. Kuva: Ortokuva (Jyväskylän kaupungin karttapalvelu). Suunnittelualueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella varjostetulla viivalla. Kuva: Ortokuva (maanmittauslaitos). Kuvassa näkyy koko Vuohensalon saari ja sinne rakennettu silta pohjoisessa. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Osmontie 34, PL 950, Helsinki

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5 (14) Liite Liite Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava ( ). Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Kuva: Maastokartta (Maanmittauslaitoksen karttapaikka) Kuva: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. 1. vaihemaakuntakaavalla ( ) varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. 2. vaihemaakuntakaavalla ( ) sovitettiin yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. 1. ja 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia ei kohdistu suunnittelualueelle. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Osmontie 34, PL 950, Helsinki

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7 (14) Liite Liite Yleiskaava Alueella on voimassa ja Tikkalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (lainvoimainen alkaen ). Yleiskaava ei ole voimassa rantaasemakaava-alueella, mutta yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa. Kuva: Suunnittelualue rajattuna Tikkalan osayleiskaavaan. Tikkalan osayleiskaavaan on merkitty rakennuspaikat voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. RA merkinnän selitys on yleiskaavassa seuraavasti: Kuva: Suunnittelukohteen sijainti Tikkalan osayleiskaavassa LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, enintään II-kerroksien loma-asunnon, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem². Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella saa kuitenkin rakentaa siten, että 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta rakennusoikeus on enintään 250 kem². Lomarakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta määräytyy kerrosalan mukaisesti siten, että: - kerrosalaltaan enintään 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä. - kerrosalaltaan yli 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 50 metriä. Erillinen saunarakennus, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m² voidaan sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Pinta-alaltaan alle 1 ha:n saarissa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Jätevesistä on huolehdittava siten, ettei pohjavesiä tai vesistöjä saastuteta. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Osmontie 34, PL 950, Helsinki

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9 (14) Liite Liite 2 Luku x osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. = Ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Rakennuspaikan rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle ohjeellinen symboli on merkitty Voimassa oleva ranta-asemakaava Alueella on voimassa Vuohensalon ranta-asemakaava vuodelta Suunnittelualue rajautuu voimassa olevan Vuohensalon ranta-asemakaavan pohjoiselle osalle. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on rakennuspaikkoja 16 kpl. Niistä viidellä on rakennuksia. Yhdellä kiinteistöllä (Siirinniemi) on kaksi rakennusta. talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 110 m² Rakennusjärjestys Niiltä osin kuin ranta-asemakaavalla ei erikseen määrätä, noudatetaan Vuohensalossa Jyväskylän voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa kaupungin www-sivuilta. 2 Ranta-asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Voimassa oleva ranta-asemakaava sallii tällä hetkellä vain 110 kem²:n rakennusoikeuden rakennuspaikoille. Lomarakennusten keskikoko on vuodesta 1982 kasvanut huomattavasti. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus sekä kaavamääräysten ajantasaistaminen. Kaavamuutoksen yhteydessä rakennuspaikkoja halutaan syventää sisämaahan päin. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Kuva: Voimassa oleva ranta-asemakaava Voimassa olevaan ranta-asemakaavaan merkitty venevalkamapaikka on käynyt tarpeettomaksi sen jälkeen, kun saareen 1982 rakennettiin silta. Venevalkamavaraus on poistettu v maanmittaustoimituksella. Maanmittaustoimitus ei poista venevalkamamerkintää ranta-asemakaavasta. Vuohensalon ranta-asemakaavan mukaan ohjeellisille rakennuspaikoille saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon ja sen käyttöön soveltuvia Osmontie 34, PL 950, Helsinki Kuva: Olevat rakennuspaikat voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ovat vain ~50 metrin syvyisiä rantaviivasta laskien (punainen katkoviiva). Keltaisella väritetyt rakennuspaikat ovat rakennettuja. Syventämällä rakennuspaikkojen n. 30m sisämaahan päin saadaan rakennuspaikkojen koko ja rakennusten etäisyys rantaviivasta yleiskaavan sekä rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Samalla parannetaan rakentamisen suhdetta järvimaisemaan. Kaavan tavoitteena on myös yhden loma-asunnon kohdalla käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11 (14) Liite Liite 2 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Tikkalan kyläyhdistys Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 3.5 Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä (MRL 65 ) 30 päivää Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa sekä Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoitusosaston www-sivuilla. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamisen. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) toimitetaan kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 3.6 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu myös ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pidetään tarvittavat neuvottelut. 3.7 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3.2 Vireille tulo 3.3 Tiedottaminen 3.4 Luonnosvaihe Muut osalliset Sähkö- ja teleyhtiöt Kaavan vireille tulosta kuulutetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston wwwsivuilla osoitteessa Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan osallisille kirjallisesti sekä yleisesti Keskisuomalaisessa julkaistavalla kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä Korpilahden yhteispalvelupisteeseen. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisena kaupungin Osmontie 34, PL 950, Helsinki Osmontie 34, PL 950, Helsinki

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13 (14) Liite Liite 2 4 tehdyt selvitykset 5 Tehtävät selvitykset Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään jo tehtyjä kattavia ja ajantasaisia selvityksiä: Tikkalan osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Korpilahden esiselvityksiä 2008 (ESSU) 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Alueelta laaditaan kulttuuriympäristöselvitys jossa kuvaillaan mm. maiseman ominaispiirteet, rakennukset ja tärkeimmät historiatiedot. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa, mm. suhde Tikkalan kyläkeskukseen. 5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luonnonympäristöön selvitetään yleispiirteisesti yleiskaavan luonto- ja maisemaselvitykseen tukeutuen. Alueella on tehty luontoselvityksiä 2003 ja Ranta-asemakaavoitukseen liittyen tarkistetaan luonnon osalta tonttien takamaastot. Tarkistuksen tulokset raportoidaan kaavaselostuksessa. 5.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ilmastonmuutokseen vaikutuksia kaavoitukseen selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa. Erityisesti vaikutuksia arvioidaan tulvimisen ja vedenpinnan nousun kannalta. Lisäksi arvioidaan kaavan vaikutuksia ilmastonmuutokseen. 5.4 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa, erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiä sekä suhdetta kyläkeskukseen. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 6 Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko 6.1 Ohjelmointi ja aineiston hankinta touko lokakuu 2011 Lähtöaineiston kokoaminen Luonto- ja maisemaselvitys (tarvittaessa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Viranomaisneuvottelu 6.2 Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos elokuu lokakuu 2012 Perusselvitykset (olevien tietojen kokoaminen) Kaavaluonnoksen laatiminen Aineistotoimitukset kaupungille Mielipiteiden ja kommenttien kirjaaminen. Kaupunki välittää kaavasta saadun palautteen kaavaa laativalle konsultille. 6.3 Asemakaavaehdotus joulukuu 2012 helmikuu 2013 Kaavakartan ja selostuksen laatiminen, seurantalomake Aineistotoimitukset kaupungille Vastineet mahdollisiin muistutuksiin ja lausuntoihin 6.4 Hyväksymiskäsittely huhtikuu kesäkuu 2013 Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Aineistotoimitukset Sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan loma- ja vakituisen asumisen suhteen sekä alueen yleisen viihtyisyyden kannalta. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Osmontie 34, PL 950, Helsinki

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14 (14) Liite 2 7 Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki Rakentajantalo, Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä Aluearkkitehti Julia Virtanen (014) julia.virtanen@jkl.fi Kaavaa laativa konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2a PL 383, Jyväskylä Arkkitehti YKS-321 Tuomo Järvinen tuomo.jarvinen@fcg.fi 8 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on MRL 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Työn kuluessa OAS:aa tarkistetaan tarvittaessa. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Laatinut: Tuomo Järvinen arkkitehti YKS-321 Osmontie 34, PL 950, Helsinki