7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää?

Transkriptio

1 Skeemat 7. Oppiminen Luennon tavoitteena on perehtyä oppimiseen ja sen eri muotoihin tuotteen opittavuuteen Yleisiä tietorakenteita, jotka kuvaavat myös muiden kuin käsitteellisen informaation varastointia tietomuistissa On järjestäytynyt ja jäsennelty informaatiokokonaisuus Skeemaverkko on ihmisen käsitys kyseessä olevasta asiakokonaisuudesta ja siinä olevien asioiden suhteista toisiinsa Tuumaustalkoot miten oppiminen tulee esille sovelluksen käytössä? minkälaisia oppimista tukevia sovelluksia tai niiden osia on? (Virhe)ilmoitukset opastajina Hyvä virheilmoitus opastaa ja antaa käyttäjälle mahdollisuuden oppia! Selkeä rakenne: Ilmoita virheestä selvällä käyttäjän kielellä Kuvaile virheen syy selvällä käyttäjän kielellä Opasta käyttäjää korjaamaan ongelma ja jatkamaan tilanteesta selvällä käyttäjän kielellä (Nielsen 2001) Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää? Oppimisen kaksi todellisuutta Oppiminen kuvattuna oppimisprosessin muodostavana operaatioiden joukkona aivoista käsin: hermoverkkoon saapuvien impulssien vaikutus synapsien ja hermosolujen toimintaan 1

2 Oppimisen määritelmiä Kokemuksen pohjalta syntynyt suhteellisen pysyvä tietojen, taitojen ja valmiuksien muutos = pitkäkestoisessa muistissa olevan tietomäärän lisääntymistä, joka mahdollistaa selviytymisen uusissa tilanteissa (~ soputumista ympäristöön) (Saariluoma 2004) Sisäinen tapahtuma, joka voi muuttaa ulkoista käyttäytymistä Kokemusten ja tiedon karttumista, uuden omaksumista sekä vanhan uudenlaista ymmärtämistä Prosessi, joka on käynnissä koko ajan, tiedostetusti ja tiedostamatta Oppimisen kohteita Tietojen ja kognitiivisten taitojen oppiminen Motiivit, tunteet, asenteet Sosiaaliset taidot tottuminen herkistyminen behavioristinen oppimiskäsitys - ehdollistuminen - yritys-erehdysoppiminen mallista oppiminen kognitiivinen oppimiskäsitys - ymmärtäminen konstruktiivinen oppimiskäsitys Keskeisimmät oppimiskäsitykset Behavioristinen oppimiskäsitys - ehdollistuminen - yritys-erehdysoppiminen Humanistinen oppimiskäsitys Kognitiivinen oppimiskäsitys - ymmärtäminen Konstruktiivinen oppimiskäsitys Muita käsityksiä oppimisesta Tottuminen ja herkistyminen Kyseessä on perusoppiminen, jossa yksilö ei voi lainkaan kontrolloida omaa toimintaansa Ovat eräänlaisia selviytymiskeinoja Ovat luonteeltaan tilapäisiä tai pysyviä Tottumisessa yksilön reagointi ärsykkeeseen vähenee, herkistymisessä se voimistuu Behavioristinen oppimiskäsitys Behaviorismi - ihminen muuttuu ulkoapäin ohjailemalla - ihminen on mekanistisesti ärsykkeisiin reagoiva olento Teorioita - klassinen ehdollistuminen - välineellinen ehdollistuminen - yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva oppiminen - sosiaalinen oppiminen 2

3 >Behavioristinen oppimiskäsitys Ehdollistuminen > Behavioristinen oppimiskäsitys Klassinen ehdollistuminen Ehdollistuminen on oppimistulos, jossa oppimista on edeltänyt vähintään kaksi peräkkäin esiintynyttä ärsykettä Reaktio syntyy jo ensimmäisen ärsykkeen esiintyessä Monet tunteet ovat ehdollistumien tuloksia Vahvistaminen tärkeää ehdollistumisessa Assosiaatioon perustuva oppiminen: - oppimistulos, jossa oppiminen on saavutettu ärsykkeen ja reaktion peräkkäisen kytkennän ansiosta - perustuu ärsykkeiden läheisyyteen ja esiintymiskertojen määrään Voidaan oppia monia toimintatapoja > Behavioristinen oppimiskäsitys Välineellinen ehdollistuminen Seurauksista oppiminen: - Toiminnoilla on yleensä seuraukset - Seuraukset toimivat vahvisteina - Palkitseminen ja positiivinen vahvistaminen ohjaavat ihmistä haluttuun suuntaan - Ihminen ja eläin välttävät negatiivisia vahvisteita - ehdollistumiseen vaikuttaa myös käyttäytymisen ja sitä palkitsevan seurauksen välinen aika Oppijan on itse toimittava aktiivisesti Opitusta reaktiosta, toiminnasta tulee väline, jolla päästään tavoitteeseen > Behavioristinen oppimiskäsitys Yritys- ja erehdysoppiminen Vaikutuksen laki (Thorndike): - Mikä tahansa toiminta, joka johtaa positiiviseen tulokseen, yhdistyy sen aiheuttaneeseen tilanteeseen. Toiminta, jota palkitaan, pyrkii jatkumaan Toiminta, josta rangaistaan vähenee Behavioristisen näkemyksen arviointia Ei huomioitu tietoisuuden ilmiöitä, ajattelua, sisäisiä tekijöitä ja tavoitteellista toimintaa - Milloin yksilö todella sisäistää toiminnan? Korkeampaa käsitteiden avulla tapahtuvaa oppimista ei voida selittää Muita käsityksiä oppimisesta Mallit ja sosiaalinen oppiminen Sosiaalinen oppiminen on vuorovaikutusta Ihminen ja eläimet omaksuvat tietoja ja taitoja tarkkailemalla ja jäljittelemällä muiden käyttäytymistä Mallin vaikutus on oppimisen kannalta erilainen eri ikäkausina Oppivan yksilön persoonallisuus ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaista mallia hän jäljittelee ja miten 3

4 Muita käsityksiä oppimisesta Ihminen jäljittelee helpommin jos mallia palkitaan jos malli on miellyttävä ja huolehtiva mallia, jolla on vaikutusvaltaa itsensä kaltaista (sukupuoli, koulutus) mallia mallia, jonka arvelee olevan arvoasteikossa itsensä yläpuolella mallia silloin, kun ei luota omiin kykyihinsä kun tilanne on vaikea tai outo kun jäljiteltävä suoritus on keskivaikea jos samasta asiasta on palkittu aiemmin Kognitiivinen oppiminen Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä Kognitiivinen oppiminen on ymmärtämällä oppimista - Uudessa tilanteessa sovelletaan aikaisemmin opittuja tietoja, ajattelua ja käytetään hyväksi kokemusaineistoa - Kun ratkaisuun on kerran päästy ymmärtämällä tehtävä, voidaan ratkaisua soveltaa uusiin tilanteisiin ja toistaa useita kertoja Konstruktiivinen oppiminen Tietoa soveltaessaan oppija synnyttää samalla uutta tietoa. - assimilaatio (sulauttaminen) - akkommodaation (mukauttaminen) Todellisuus samoin kuin opittu tieto on oppijan oma luomus kohteesta - Opettaja on eräänlainen muutosagentti Konstruktiivinen oppiminen Oppiminen - Riippuu aiemmin opitusta - Tapahtuu vähitellen uusi asia integroituu pitkäkestoisessa muistissa oleviin tietorakenteiisiin (Saariluoma 2004) Ihmisellä luonnostaan tiedon tarve Ihmisen informaasiot prosessoinnin teoria oppimisteorian taustalla Metakognitio (Rauste-von Wright, von Wright 1998) >Konstruktivistinen oppimiskäsitys Tiedollisten mallien rakennus Asioita perustelemalla, esimerkkejä keksimällä, soveltamalla Keskustelemalla ja väittelemällä Prosessikirjoittamisen avulla Erilaisilla käsitekartoilla, merkityssuhdekaavioilla, kysymyksillä Ääneen ajattelemalla Mallintamalla Aivoriihellä ja muilla yhteis- ja ryhmätoiminnallisilla tavoilla Kognitiivis-konstruktivistiset oppimiskäsitykset kognitiivis-konstruktiiviset oppimiskäsitykset = oppiminen aktiivisena tiedon rakentamisena - oppiminen on ihmisen aiempien tietorakenteiden (skeemojen) aktivoimista, virittämistä, muokkaamista ja täydentämistä - ihminen on aktiivinen oppija - sisäinen motivaatio - sosiaalinen vuorovaikutus (mm. Rauste-Von Wright & von Wright 1998, Sinkkonen et al. 2002) 4

5 Humanistinen oppimiskäsitys Yksilöllisyys avainasemassa - kokemus- ja elämysmaailma keskeisiä - erilaisuuden kunnioitus - huomioi yksilölliset kehitystarpeet - henkisen kasvun kehittäminen Itseohjautuva oppiminen Oppija: Muistitekijät Sisäiset mallit Tarkkaavaisuus Oppimismotivaatio Oppimisorientaatio Opiskelustrategiat Tietopohja Vireystila Tunnetila T U L O S Oppimistilanne: Sosiaalinen ympäristö Palkinnot Palautteet Häiriöt Aineisto: Vaikea aineisto Tuttu aineisto Liian runsas aineisto Ainesten samankaltaisuus Automatisoituminen Oppimisstrategioita Holisti - käsittelee aineistoa kokonaisuutena, yrittää luoda kokonaiskuvan Meristi - käsittelee aineiston peräkkäisinä itsenäisinä kappaleina Atomisti - käsittelee irrallisia yksityiskohtia, eikä jäsennä kokoknaisuuksia Serialisti - luo asioille oman järjestyksensä ja käsittelee ne sarjana jonkin järjestelmän mukaan, esim. aika- tai tapahtumajärjestyksessä Transformativisti - käyttää analyyttistä otetta, hän muokkaa ja arvioi tekstiä, hän sitoo asiat omiin tietoihinsa Tuotteen opittavuus ISO standardin mukaan: - tuotto: kuinka monta toimintoa on opittu ja kuinka monta prosenttia käyttäjistä on oppinut tietyt asiat - tehokkuus: paljonko aikaa menee asioiden oppimiseen ja uudelleenoppimiseen - miellyttävyys: kuinka helppo tuotteen käyttö on oppia Tuotteen käytön oppiminen Kaksi tapaa opetella uuden tuotteen käyttöä - opetellaan, miten toimenpiteet suoritetaan - opetellaan, ymmärtämään toimintaperiaate Opetettava asia kannattaa sitoa oppijan omaan toimintaan Aktiivisia yhteyksiä aiemmin opitun ja nykytilanteen välille Käyttäjien päästävä heti käsiksi oikeisiin tehtäviin Passiivisten opiskelumuotojen minimoiminen tärkeää Virhetilanteen huomioitava ohjeissa Oppimisaktiviteettien tulisi olla itsenäisiä Oppimisen siirtovaikutus eli transfer Postiivinen proaktiivinen transfer Negatiivinen proaktiivinen transfer Positiivinen retroaktiivinen transfer Negatiivinen retroaktiivinen transfer Molempiin suuntiin tapahtuva negatiivinen tai positiivinen transfer 5

6 Siirtovaikutukseen vaikuttavat Kuinka paljon yhteistä jo opitun ja opittavan tuotteen toimintatavassa ja ulkoisessa olemuksessa on Mallina käytettävän toiminnon osaaminen ja käyttäjän olemassa olevat mentaaliset mallit Asioiden yleistäminen voi johtaa virheelliseen toimintaan Oppimistilanteita Tehtäväsarja tai toimintoketjun opettelu tapahtuu harjoittelemalla, kunnes asia on opittu - keskeistä harjoittelussa on positiivinen palaute Ymmärtämään opettelu on syötteiden ja tulosteiden suhteiden ymmärtämistä ja yhtenäisen näkemyksen syntymistä tuotteen rakenteesta - syyn ja yhteyden hahmottaminen Ennakkojäsentäjä oppimisessa Kun halutaan edistää oppijoiden tietorakenteiden selkiytymistä, käytetään ennakkojäsentäjää Ennakkojäsentää käytettäessä: - opetettava sisältö organisoidaan siten, että ensin käsitellään opin keskeiset ideat ja sitten kasvatetaan yksityiskohtien määrää ja ominaisuuksia - uudet ideat suhteutetaan aina aiemmin opittuihin CSE ja toiminta eri taitotasoilla CSE, Cognitive Systems Engineering, jaottelee ihmisen toiminnan käyttäen jaotteluperusteena henkilön taitoja tehdä asioita - tietotaso - sääntötaso - taitotaso Toiminta eri taitotasoilla Tietopohjainen toiminta (knowledge-based-level) - Hitain ja harkitsevin taso aloittelijan taso - Toiminnon käynnistää symbolien tulkinta Sääntöpohjainen toiminta (rule-based-level) - Merkit aktivoivat ja modifioivat ennakkoon määriteltyjä, sääntöinä muistettavia toimintoja tai tehtäviä - Merkit kertovat ympäristön tilasta Taitotaso (skill-based-level) - automatisoitunutta rutiinit - Toiminta etenee ilman tietoista kontrollia - Informaatio havaitaan ajallisina ja tilallisina signaaleina Tuotteiden itseopiskelu Itse yrittämällä Tutkiva opiskelu: - tehtävien tekeminen - ongelmanratkaisu - tuotteen käytön opettelu Oivallus eli serendipiditeetti Muistutustekniikka auttaa itseoppijaa 6

7 Oppimisen tukeminen Oppijaa pitää kannustaa tietoiseen oppimiseen - informaation merkityksellisyys Vertaisopetus - opettajien pohjatiedot, termistö ja olemus oppilaiden tasolla - käytetään ikääntyville opiskelijoille Oppimisen tukeminen suunnittelussa Tuotteella tulee olla hyvä ja selkeä käsitemalli Prototyyppeihin tehdään valmiiksi vain se, mitä halutaan tarkastaa Muista näkyvyys Alku- ja loppupalaute tärkeitä Selkeät ja johdonmukaiset suhteet aikomusten, tekojen ja tulosten välille Toiminnan tulee olla yhtenäistä ja johdonmukaista Auta käyttäjää tunnistamaan virheet sekä jatkamaan virhetilanteesta eteenpäin Operatiivisiin järjestelmiin mahdollisuus opetella turvallisesti Aito tieto käyttäjien mentaalimalleista on tärkeää Lapsen kehitysvaiheet Ikä Motorinen Ohjaimen poimiminen ja kohdistus Edelleen karkeamotoriikka voitolla Ne motoriset taidot olemassa, joita vaaditaan aikuiselta käyttäjältä (koko rajoituksena) Kognitiivinen Toisto, jäljittely Omat johdonmukaisuudet, sitoutuminen omaan näkökulmaan, säilyvyyskäsityksen puuttuu, tahdonalainen tarkkaavaisuus Intuitiivisen ajattelun kausi, mielenkiinto logiikkaan Sosio-emotionaalinen Perusluottamus, kulttuurin perussäännöt Vastavuoroisuus, sosiaaliset perussäännöt (rinnakkaisleikit -> yhteisleikit) Sosiaaliset säännöt, sisäinen kontrolli, yhteisvastuullisuus, egosentriset päätelmät Yhteenveto Oppimiskäsitykset ja -muodot Tuotteen opittavuuteen 7