KOGNITIIVINEN KEHITYS LAPSUUDESSA

Transkriptio

1 KOGNITIIVINEN KEHITYS LAPSUUDESSA -Älyllinen kehitysajattelu, kieli, muisti, oppiminen, tarkkaavaisuus

2 SISÄLLYS: Lyytinen, Eklund, Laakso Varhainen kognitio, tempperamentti ja vuorovaikutus s. 40 Kielen varhaiskehityksestä s. 44 Varhainen kognitio myöhemmän älyllisen kehityksen ennakoijana s. 50 Hautamäki Älyllinen kehitys ja koulutus s. 109 Lyytinen Lapsen kielen ja kommunikaatiotaitojen kehitys s. 105 Ruoppila Koulun aloittaminen ja varhaiset oppimisvaikeudet s. 168 koulun alkuvaiheen oppimisvaikeudet s. 171 Foneeminen tietoisuus, yksi lukemisen perustaidoista s. 178 Leivo Kouluikäisen kielen osaaminen ja koulun kieli s. 202

3 VARHAISEN KOGNITION TUTKIMUKSEN KESKEISET TUTKIMUSALUEET 1. Vauvan kyky aistia ja havainnoida ympäristöään 2. Oppimisen perusteet 3. Kielellisten valmiuksien ilmaantuminen -Tieto perustuu empiiriseen tutkimukseen - Varhaisten kognitioiden tutkimus merkittävää myöhäisemmän kehityksen kannalta

4 TEMPPERAMENTTI, VUOROVAIKUTUS JA KOGNITIO - Tempperamentti = vauvalle ominaiset synnynnäiset tavat ja tyylit ja niiden kokonaiskuva - Kognitio ja tempperanmentti kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa => tempperamentin, vuorovaikutuksen ja kognition kehitys kietoutuu toisiinsa - Psyykkinen kehitys elämäntapahtumien transaktiona: sisäiset tekijät (perimän ohjaamat kypsyvät rakenteet ja valmiudet) <=> ulkoiset tekijät (ympäristö ja vuorovaikutus) - Ympäristö, käyttäytyminen, hermoston toiminta, geneettiset toiminnat

5 KOKEMUS, KOGNITIO JA AIVOT - Oppimisvalmiuksien perusta aivoissa: ennen syntymää hermosoluja huomattavasti enemmän kuin mitä myöhemmin jää käyttöön - Hermosolujen välisten yhteyksien määrä kasvaa aluksi, sitten vähenee ja järjestäytyy - Hermoston kypsymistä ohjaa geneettinen koodi => varhainen valmius reagoida ihmiskasvoihin ja kielelliseen stimulaatioon - Myöhemmin hermoverkkojen järjestäytyminen yhä enemmän ympäristövaikutusten ohjaamana - Virikkeellisestä toiminnasta koituva hermostollinen muutos: Virike => aivoalueen aineenvaihdunta aktivoituu => uusien synaptisten yhteyksien syntyminen

6 KIELEN VARHAISKEHITYS - Esikielelliset valmiudet jo syntyessä => kielelle ominaisten prodsodisten piirteiden erottaminen ( jo kohdussa kyky tunnistaa äidin lausumia riimejä muiden lausumana) - Vauva suuntaa pelkän äänihavainnon perusteella huomionsa vanhempien hänelle tarkoittamaan puheeseen vaikka olisi kyse vieraasta kielestä => prosodian merkityksellisyys - Kyky hahmottaa kuullun kielen ominaispiirteitä kehittyy nopeasti => puolen vuoden iässä vauva erottaa puheesta äidinkielensä piirteitä ja jättää reagoimatta vieraisiin piirteisiin - Kielen omaksuminen: synnynnäisen perusvalmiuden ja oppimisen vaiheet - Oppimisen kasvava paino, valmius menettää merkitystään

7 Varhaiset valmiudet ja oppiminen - varhaisia valmiuksia monella alueella - vastasyntyneen aistit aluksi epätarkkoja, mutta tarkentuvat nopeasti - Ympäristön piirteet, joilla keskeinen merkitys lapsen elämässä (äidin kasvonpiirteet) opitaan nopeasti - varhaiset kyvyt emergenttejä = kokemus ja geenit yhteisvaikutuksessa - varhaisen oppimisen ainutkertaisuus - Keskeisiä tiedon ja taidon kartuttamisen muotoja varhaislapsuudessa toistaminen (ehdollistuminen) ja imitointiin perustuva oppiminen

8 Varhainen kognitio myöhemmän älyllisen kehityksen ennakoijana - Ensimmäisenä ikävuotena mitatun kognition ja siinä esiintyvän yksilöllisen variaation todettu ennustavan myöhempää älyllistä kehitystä - Varhaisia perusvalmiuksia mittaavia muuttujia pääasiassa 2: Habituaatio ja tunnistamismuisti - Habituaatio = Tottuminen, saman ärsykeen toistaminen => nopea tottuminen vanhaan tulkittu uuden preferoinniksi ja/tai prosessointinopeudeksi kysymyksessä voi olla myös tarkkaavaisuuden säätely, joka karttuu saman asian toistumisesta antaen tietä huomion kohdistumiselle uusille virikkeille - Tunnistamismuisti: vauvalle näytetään kahta ärsykettä, joista toista hän on jo aikaisemmin tutkinut. skeinen mitta on aika, jonka lapsi käyttää uuden ärsykkeen tutkimiseen suhteessa molempiin ärsykkeisiin käytettyyn aikaan - edellyttää visuaalista erottelukykyä ja muistia (uudeksi tunnistamista) - Kaikille lapsille yhteinen varhaisen tarkkaavaisuuden tunnusmerkki on tarkkaavaisuuden ehkäistyminen = vauva suuntautuu aiemmin näkemäänsä lyhemmän aikaa kuin uuteen

9 ÄLYLLINEN KEHITYS JA KOULUTUS Konkreettisten ja formaalisten operaatioiden vaiheet sekä niiden välinen suhde

10 Jean Pieget -ajattelun kehityksen vaiheet- Sensomotorinen kausi (0-2v): - ärsykkeisiin regointia, - siirtyminen reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin, - skeemojen vähittäinen syntyminen Esioperationaalinen vaihe (2-5v) - ajattelu egosentristä, kykenemättömyys asettua toisen asemaan - vaikea erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan - sanontojen ymmärtäminen kirjaimellisesti Konkreettisten operaatioiden vaihe ( 6-12v) - egosentrismi vähenee, osaa asettua osittain toisen asemaan - loogisten operaatioiden ymmärtäminen, kun asiat konkreettisesti esillä (sarjoittaminen) - ajantaju ja välimatkojen ymmärtäminen varmempaa Formaalisten operaatioiden vaihe (12-16/19v) - abstrakti ajattelu - teoriat ja symbolit ajattelun välineinä - maailmankatsomuksessa omakohtaisuus lisääntyy

11 Pieget n ajattelun operatiivisten rakenteiden teoria Kolme kerrosta: 1. Empiirisen havainnon taso = Käsittelee kuvauksia oppilaiden toiminnasta, reaktioista, kommenteista 2. Havaintojen ryhmittäminen tiettyihin kehitysvaiheisiin. Toiminta juontuu kognitiivisista rakenteista 3. Metateoria = tarkastellaan mitä yhteistä vaiheilla ja niiden taustalla olevilla rakenteellisilla oletuksilla on?

12 Konkreettisten operaatioiden vaihe - Operationaalinen ajattelu: lapsi suhteuttaa esineitä tai asioita koskevat havaintonsa kokemuksiksi käyttämällä tiettyjä rakenteellisia prosesseja = operaatioita - Konkreettisia operaatioita: kategorisointi (luokittelu), järjestäminen (sarjoittaminen), numero-operaatiot (kardinaalisuus ja ordinaalisuus) - Konkreettisten operaatioiden avulla tapahtuva ajattelu on keino kuvata todellisuutta - kokemukselle annettavaa merkitystä ei voida irroittaa esineistä tai havainto- ja mielikuvista - voidaan kohdistaa myös mielikuviin

13 Konkreettisten operaatioiden skeemat muodostuvat tietyssä järjestyksessä ja vaatien tietyn ajan 2A AIKAINEN KONKREETTINEN: Määrän säilyvyys ja kyky luokitella esineitä yhden ominaisuuden perusteella 2A/2B KESKIVAIHEEN KONKREETTINEN: Painon säilyvyys ja siirtyminen yhdestä luokitteluperusteesta toiseen, luokittelut kuitenkin toisiaan seuraavia eivätkä samanaikaisia, numeerisuuden kehittyminen (mahdollistaa yhteenlaskun ja vähentämisen sekä jakamisen osittamisena) 2B VAKIINTUNUT KONKREETTINEN: Esineiden säilyvyydet, luokittelu, järjestäminen ja numeerisuus vahvistuvat 2B* KONKREETTINEN YLEISTYS: ajoittuu peruskoulun päättövaiheeseen Seuraavan kehitystason saavuttaminen edellyttää helpompien tehtävien osaamista

14 Formaalisten operaatioiden vaiheet - Formaalit vaiheet alkaneet kun lapsi on kohdannut ristiriidan = tilanteen ratkaiseminen edellyttää luopumista suorasta kuvauksesta ja vaatii hypoteettisen oletuksen muodostuksen ja sen testaamisen (ei kyse maailman havaitsemisesta vaan maailman ja mallin vastaavuuden toteamisesta) - Piaget ja Inhelder (1958): Formaalisten operaatioiden vaiheen ajattelun kattava kognitiivinen rakenne muodostuu erilaisista formaalisista malleista, joita voidaan käyttää erilaisina yhdistelminä ratkaistessa vaativaa ajattelua edellyttäviä tehtäviä (10 skeemaa) Adey ja Shayer (1994): 7 keskeistä skeemaa: Muuttujien käsittely Muuttujien tunnistaminen ja pois sulkeminen Luokittelu Muuttujien suhteet Suhde ja verrannollisuus Kompensaatio ja tasapaino Korrelaatio Todennäköisyys Muodolliset mallit Formaalisten mallien konstruoiminen ja käyttäytyminen Looginen päättely Formaaliset mallit = jonkin todellisuuden osan yksinkertaistettu kuvaus, niin että muuttujat on kiinnitetty toisiinsa sekä ne kuvaavat jotain mitä ei voi suoraan havainnoida

15 Tutkimustuloksia: - lapsen suhteellista sijaintia käyrillä vaikeahko parantaa - lähes kaikki lapset saavuttavat jonkun konkreettisten operaatioiden vaiheen (=kulttuurinen ja kehityksellinen universaali vaihe) - pääosa ikäluokasta ei saavuta formaalisten operaatioiden vaihetta peruskoulun aikana eikä välttämättä sen jälkeenkään - Formaalisten operaatioiden vaihe eriytyy geneettisen ja kulttuurisen taustan mukaisesti ja on kontekstisidonnainen. - Formaalisten operaatioiden skeemat muodostettava opettamalla

16