Opetuslautakunnan talousarvio 2017, taloussuunnitelma vuosille sekä investointisuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Opetuslautakunta Opetuslautakunnan talousarvio 2017, taloussuunnitelma vuosille sekä investointisuunnitelma vuosille / /2016 Opetuslautakunta Valmistelijat: lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Pia Setälä, p , varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson, p , musiikkiopiston rehtori Matti Holm, p , nuorisopalveluiden esimies Johanna Paananen, ja taloussuunnittelija Heli Antikainen-Pauna, p Kaupunginhallitus on hyväksynyt toiminnan ja talouden kehyksen sekä talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami vuodelle 2017 on laadittu siten, että talous on tasapainossa valtuuston tuloskorttiesitysten mukaisesti. Vuosikate on yhtä suuri kuin poistot ja tulos 0 euroa. Investointiraami on yhtä suuri kuin poistot joten investointien omarahoitus on 100 %. Uutta velkaa otetaan vanhojen lainojen lyhennyksiin eli velkamäärä nousee vuonna Menojen sopeuttamista on jatkettava, jotta taseen tilikauden yli-/alijäämä pysyy positiivisena Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos, työllisyystilanne, hallitusohjelman linjaukset ja tuleva maakuntauudistus Tilintarkastajien suosituksen mukaan valtuustoon nähden sitovien määrärahojen hyväksyminen pienempinä kokonaisuuksina käyttösuunnitelman yhteydessä parantaisi valtuuston edellytyksiä ohjata yksilöidymmin kaupungin toimintaa ja taloutta sekä valvoa talousarvion määrärahojen toteutumista Tilintarkastaja on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että talousarvioon tehtävät muutokset tulee esittää valtuuston käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana Henkilöstökulujen raamiin on laskettu vakinaiselle henkilöstölle palkkarahat. Vakituisen henkilöstön henkilöstömenot budjetoidaan keskitetysti ottaen huomioon lakkautettavat vakanssit. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääseminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Yksiköt budjetoivat määräaikaisten ja sijaisten palkkamäärärahat sekä mahdollisten perustettavaksi esitettävien uusien vakanssien määrärahat. Määräaikaiset vakanssit tulee luetteloida henkilöstösuunnitelmassa. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Talousarviota laativien yksikköjen tulee tehdä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama

2 talousarvioraami. Sitova raami on kaupungin tuloslaskelman toimintakate. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Vuoden 2017 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla. Henkilöstökuluja ja sisäisiä eriä koskevista erityissitovuuksista luovutaan. TALOUSARVIOTEKSTIT: Toimialan perustehtävä Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palvelujen järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella Lasten ja nuorten palveluissa käynnistetään koulutuksen digitalisaatioon edistämiseen tähtäävä ohjelma Oppiva Salo opetuksen digiloikka Strategia ja toimenpidesuunnitelmat valmistellaan syksyn 2016 aikana. Suunnitelma ja toimenpide suositukset tuodaan opetuslautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginhallitukseen. Painopisteinä ovat: 1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen 2. Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla Palvelualueen merkittävimpänä riskinä nähdään talousarvioon usean vuoden aikana kohdistuneet leikkaukset, jotka vähentävät ydintoiminnan resursseja. Riskitekijänä voidaan pitää kouluverkon joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät eivät ole suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä tai toimivia. Kolmantena riskitekijänä on, että Oppiva Salo oppimisen digiloikka ohjelma ei toteudu. Ohjelman toteutuminen vaatii riittävät resurssit, resurssien tehokkaan käytön, joustavuutta, muutoshalukkuutta ja uudenlaista osaamista. Riskejä voidaan vähentää panostamalla opettajien osaamisen kehittämiseen, kehittämällä koulujen muutososaamista ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Varhaiskasvatuksen puolella riskitekijöinä nähdään hoidossa olevan lapsilukumäärän ennustettavuus, perheiden todellisen hoidon tarve, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys sekä yksityisen palvelutuotannon käynnistymiseen liittyvät käynnistysongelmat. Päivähoitotarpeen muutos ja heikko työllisyystilanne näkyvät hoitopäivämaksutuottojen vähennyksenä. Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään rekrytointikiellosta johtuvat palvelujen supistamiset esim. henkilöstön mahdollisten sairaslomien aikana. Valtionavustusten pienentyminen ja paineet yksilöllisen nuorisotyön palvelutarjonnan lisäämiseksi muodostavat toiminnalle haasteen vallitsevassa taloustilanteessa.

3 Palvelualuekohtaiset perustelut: Varhaiskasvatuspalvelut Painopistealueet Lasten osallisuuden vahvistaminen Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja käyttöönotto Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat lasten päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Hoidon järjestämisen vaihtoehtona on myös tulossidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Tämän lisäksi perheellä on vaihtoehtoisesti mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on keskimäärin 1-2 vuotiaista 40 %, 3-5 vuotiaista 84 %. Esiopetuksen osallistumisprosentti syksyllä 2016 on 97 %. Kokopäivähoidon kysyntä on vuoden 2015 tasolta laskenut n. 100 paikalla. Uusi varhaiskasvatuslaki (vaihe 1) on tullut voimaan alkaen, jossa säädetään varhaiskasvatukselle uudet tavoitteet. Opetushallitus valmistelee ja päättää uusista valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Tavoitteena on, että ne olisivat valmiina lokakuun 2016 lopussa. Tämän pohjalta kuntien on laadittava ja otettava käyttöön uudet kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat mennessä. Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a, päivähoitoasetus momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä. Salon kaupungissa on otettu palveluseteli käyttöön Palveluntuottajia ei ilmennyt vielä keväällä, koska palvelun tuottajat eivät löytäneet vapaita sopivia tiloja. Syksystä 2016 on myönnetty ensimmäiset palvelusetelit päiväkotihoitoon. Vuonna 2017 palveluseteliä tarjoavien tuottajien hoitomäärä lisääntyy. Vuoden 2017 talousarvioraamissa kohdassa avustukset on vajausta tältä osin euroa.

4 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b ) antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Salossa on päätetty subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 :ä muuttui siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva lakiesitys eduskunnassa on siirtynyt syksyyn Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein tehtävä indeksikorotus on tehty alkaen. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä varaudutaan lakisääteisen kotihoidon tuen maksamiseen, annetussa raamissa (avustukset) on vajausta tältä osin euroa. Varhaiskasvatuksen kustannuksista asiakaspalvelujen ostoon liittyen ovat nostaneet lastensuojelun sijoitukset muihin kuntiin, koska näiden lasten päivähoito-, kuten myös mahdolliset avustajakustannukset tulevat lapsen kotikunnan maksettavaksi. Varhaiskasvatuksen tulot hoitopäivämaksujen osalta ovat pienentyneet n euroa. Osittain tämä johtuu hoidontarpeen muutoksista ja nollamaksu luokkaan kuuluvien määrän kasvusta. Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty vastaamaan perheiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Keskustan avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen ja keskittäminen yhteiseen tilaan yhteistyössä perhekeskustoiminnan kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille. Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentaminen päiväkoteihin vuosina 2017 ja 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa. Investointisuunnitelmassa on varauduttu Perniön uuden päiväkodin rakentamiseen vuosien aikana. Päiväkodin on tarkoitus valmistua vuoden 2017 syksyllä. Määrärahavaraus vuodelle 2017 on 1,5 milj. euroa vuodelle 2016 ja 2 milj. euroa vuodelle Lisäksi esitetään varattavaksi hankkeen irtaimistohankintoihin euroa vuodelle 2017.

5 Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti peruskorjataan sisäilmaongelmien takia syksyn 2016 aikana. Päiväkodin vieressä sijaitsevassa Inkereen monitoimitalossa on tyhjänä oleva hammashoitolan tila. Tila voitaisiin muuntaa päiväkotitilaksi, jolloin alueen hoitopaikkavajetta voidaan parantaa. Tällä tavalla Inkereen päivähoitoyksiköstä saadaan muodostettua 4-ryhmäinen päiväkoti. Hammashoitolan tilojen saattamiseksi päiväkotitiloiksi varataan määrärahaa vuodelle Märynummen päiväkodin peruskorjaukseen ja laajentamiseen 4-ryhmäiseksi vuonna 2018 varataan yhteensä 1,1 milj. euroa. Ollikkalan päiväkodin kiinteistön peruskorjaukseen varataan 1 milj. euroa vuosille Perusopetus ja lukiokoulutus Painopistealueet Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen digitalisoinnilla Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen Osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulukerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla. Vuonna 2016 käyttöön otetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan asteittain käyttöön vuosina Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntautumiskykyisiä ja monimuotoisia koulu- ja luokkatiloja. Opetukselle laaditaan Oppiva Salo oppimisen digiloikka

6 kehittämisohjelma, jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on opetustilojen tehokas, tarkoituksenmukainen ja monipuolinen käyttö. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon toimintaympäristön digitalisoituminen ja teknologian joustava käyttö. Kouluissa tulee olla muunneltavia tiloja sekä aula-käytävä- ja ruokailutiloja tulee voida käyttää myös opetuksen tiloina. Johtamisessa korostuvat verkostojohtamisen ja henkilöstöjohtamisen taidot. Jaetun johtajuuden toteutumista vahvistetaan koulutuksella ja kehityskeskusteluissa. Jaetun johtajuuden kautta koulujen henkilöstö osallistetaan entistä vahvemmin toiminnan kehittämiseen. Oppiva Salo oppimisen digiloikka ohjelman toteuttamiselle varataan talousarviossa Perusopetuksessa on ollut käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää hankerahaa, jotka loppuvat vuoden 2016 lopussa. Määrärahalla on pystytty pienentämään ryhmäkokoja ja sen poistuminen tulee kasvattamaan ryhmäkokoja. Päiväkotien ja koulujen piha- ja kiipeilyvälineiden huoltoon varataan Musiikkiopisto Painopistealueet musiikkileikkikoulun toiminnan järjestäminen kysynnän mukaan päiväkodeissa Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa perus- ja opistotason oppiainevalikoiman pitäminen monipuolisena yhteistyön jatkaminen Turun alueen musiikkiopistojen kanssa (Osaava-hanke) Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikoulu- ja soitinvalmennusopetusta. Arvioitu opetustuntimäärä tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: - musiikkileikkikoulu n soitinvalmennusopetus n.35, - perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 460 Nuorisopalvelut Painopistealueet nuorten elinolojen parantaminen nuorten osallistaminen ja kuuleminen nuorten tarpeita vastaavat palvelut kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen

7 Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Uusi nuorisolaki astuu voimaan Lain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten keskus Steissin toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeita. Nuorisotilatyötä toteutetaan 16:sta tilalla. Nuorisotilaverkosto laajenee vuoteen 2016 verrattuna Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettavan nuorisotilan osalta. Talousarvion laadinnan yhteydessä on huomioitu euron lisäohjausresurssin tarve ko. tilan osalta sekä vuokra- ja siivouskulut. Salon Parhaaksi ry on ilmaissut kiinnostuksensa ottaa vastuulleen Halikkoon valmistuvan nuorisotilan toiminnan suunnittelu- ja ohjaustehtävät. Ko. yhdistys on valmistellut hankesuunnitelmaa Leader -rahoituksen saamiseksi vuosille Tämä edellyttäisi euron suuruisen avustuksen saamista kaupungilta vuoden 2017 alussa. Kiinteistöstä aiheutuvat vuokra- ja siivouskulut kohdistuisivat nuorisopalveluille. Nuorisopalvelut toteuttivat lasten kesäleiritoiminnat vuonna 2016 Leirisalon leirikeskuksessa. Vuoden 2017 talousarvioon on huomioitu euroa leiritoiminnasta aiheutuviin henkilöstömenoihin. Henkilöstökuluihin on varattu kahden etsivän nuorisotyöntekijän sekä kahden työvalmentajan palkkakulut. Ko. tehtävät muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi vuoden 2016 aikana. Lisäksi talousarvioon on huomioitu aloittaneen starttipajan yksilö- ja työvalmentajan palkkakulut. Näiden tehtävien palkkakustannuksiin tullaan hakemaan valtionavustusta. Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu avustuksiin euroa. Ko. avustus on vuoden 2016 osalta varattu sosiaalipalvelujen talousarvioon. Urheilupuistossa sijaitsevan skeittialueen peruskorjauksesta aiheutuvat kustannukset on jaettu puisto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen kesken. Nuorisopalvelujen investointisuunnitelmaan on varattu euroa. Hankkeelle tullaan hakemaan valtionavustusta. Esityslistan liitteenä on lasten ja nuorten palveluiden tuloslaskelma sekä palvelualuekohtaiset tuloslaskelmat ja investointitaulukko. Apulaiskaupunginjohtaja:

8 Opetuslautakunta keskustelee talousarvioluonnoksesta ja evästää valmistelijoita jatkovalmisteluun. Päätös: Opetuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.