Valtion taloushallinto 2020

Transkriptio

1 Valtion taloushallinto 2020 ValtioExpo Budjettineuvos Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö, BO/talousohjausyksikkö

2 Taloushallinto hanke Toimikausi VM107:00/2012 Tavoitteet Taloushallinnon tuloksellisuus ja vaikuttavuus Ajantasaistetaan tavoitteet ja tarkastellaan kehittämispotentiaali Linjausten ja kehittämistyön läpikäynti Strategia ja sen toimeenpanoa tukevat tavoitteet valtion taloushallinnolle Yhteinen tavoitetila kehittämiselle ja resurssien suuntaamiselle Tarpeellisten muutosten toimeenpanon tuki ja edistäminen

3 Mitkä tavoitteet (2-3 tärkeintä) taloushallinnolle vuodelle 2020? Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen, selkeät työnjaot Yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä Palkeiden palveluiden ja roolin kehittäminen edelleen Taloustiedon hyötykäytön lisääminen suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa mitä lisää: Uutta ajattelua ja yhteistyötä Päätöksiä: johtajuutta ja toimeenpanokykyä Osaamisen kehittämistä (Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyttä) mahdollistajat: Kehittäminen yhteistyön ja strategian avulla, muutoshalukkuus Johtajuuden ottaminen Resurssien vähyys (pakottaa muuttamaan) Tarvittavat säädösmuutokset Tavoitteisiin pääsemiseksi mikä säilytetään: Palvelukeskusmalli Yhteisten tietojärjestelmien ja prosessien kehitys Tietoisuus suorituskyvystä Tavoitteiden saavuttamisen... mistä luovutaan: Kirjanpidon ja sen menettelyjen monimutkaisuudesta (Turhasta) varmistelusta ja tarkastuksesta esteet: Osaaminen ja resurssit Tahtotilan puute Vanhassa pysyttäytyminen Johtajuuden puute

4 Valtion taloushallinnon tavoitetila - strategiakartta Liikennevaloin merkitty näkemys 2003 asetettujen edellytysten Taloushallinnon tavoitetila toteutuminen Monin Valtion taloushallinto tukee johtamista ja päätöksentekoa laadukkaasti konserniohjauksen periaatteita noudattaen. Strategiset tavoitteet ( v 2010 mennessä) osin 2003 tavoitteet pätevät edelleen Roolit ja vastuut Tietojärjestelmät Prosessit Ihmiset ja osaaminen Taloushallinnon roolit ja vastuut ovat selkeät valtiokonsernin joka tasolla. Taloushallinnolla on arvostettu asema johdon kumppanina toiminnan ohjauksessa. Taloushallinnon tietojärjestelmät ovat ajanmukaisia, yhtenäisiä, integroituja, käyttäjäystävällisiä ja tietoturvallisia. Taloushallinnon prosessit ovat yhtenäisiä, tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Taloushallinnon henkilöstö on osaavaa, yhteistyökykyistä ja kehittymismyönteistä. Kriittiset menestystekijät/edellytykset Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx Esitetty sivulla xx Strategiset hankkeet Taloushallinnon rakenneuudistus Tietojärjestelmästrategia, järj. käyttöönotto Prosessien kehittäminen Osaamisen hallinta Tulosohjauksen terävöittäminen Palvelukeskuspilotti Palvelukeskusmalli Budj, kp ja tp yksinkertaistaminen Tarkastustoiminnan kehittäminen Säädösuudistus Bearing Point / Taloushallintoselvitys 2003 Hankekoordinaatio

5 Taloushallinto 2010-luvun alussa, 1 Taloushallinnon henkilötyövuosissa ollut laskeva trendi / /2011 htv-määrä vähentynyt n. 16 % Trendi on tasaantunut 2008 jälkeen, htv-määrä vähentynyt 2008 jälkeen 6 % Taloushallinnon tuottavuus on kasvanut vuosina Tuottavuudessa on suuria vaihteluita hallinnonaloittain ja kirjanpitoyksiköittäin Valtiolla ollaan edelleen jäljessä BM vertailuaineiston tuottavuudesta Taloushallinnon sähköistäminen edennyt ja kattavuus n. 90 % Järjestelmä- ja prosessikohtaisia eroja löytyy vielä Taloushallinnossa rakennemuutoksia toteutettu usealla hallinnonalalla ja palvelukeskuistaminen lähes läpiviety Siirtyminen palveluiden kehittämiseen alkanut Tietotuotanto pidetty laadukkaana ja toimintatapoja saatu yhtenäistettyä

6 Taloushallinto 2010-luvun alussa, 2 Taloushallinnon voimavarasta käytetään edelleen paljon rutiineihin, vain vähäisessä määrin työtä on siirtynyt lisäarvopalveluihin Suunnittelu-, raportointi- ja analysointiprosessien osuus kasvanut vähän v tasosta Menojen käsittely oli 2010/2011 selkeästi suurin taloushallinnon prosessi sitoen n. 40 % työpanoksesta, sen suhteellisesti suurin resursseja käyttävä osaprosessi on laskujen hyväksymiskierto (25 %) Prosessissa palvelukeskuksen osuus on vähäinen Valtiokonttori arvioinut että: valtiolla menotositteiden hyväksymiskierto osaprosessi maksoi 35,6 milj. henkilötyön osalta yhden menotositteen käsittely päästä päähän vei noin 55 minuuttia ja käsittely maksoi noin 27 henkilötyön osalta (+ järjestelmäkulut) Posiitivista, että monessa virastossa työnjakoa Palkeiden kanssa on aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tehty sekä tarkasteltu oman tuotannon uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksia

7 Taloushallinto 2010-luvun alussa, 3 Taloushallinnon voimavarat ovat pääosin virastoissa Kirjanpitoyksiköissä tehdään edelleen 89 % kaikista taloushallinnon tehtävistä htv-määrällä mitattuna Palvelukeskuksen hyödyntämisaste alhainen ja vaihtelee merkittävästi Hallinnonaloittain vaihteluväli huomattava (4-20 %), keskimäärin hyödyntämisaste 11 % Palvelukeskuksen työn osuus kirjanpidossa hallinnonaloittain vaihtelu on 6-37 % välillä, keskim. 19 % menojen käsittelyssä hallinnonaloittain vaihtelu on 6-29 % välillä, keskim. 15 % tulojen käsittelyssä hallinnonaloittain vaihtelu on 2-28 % välillä, keskim. 14 % Muiden taloushallinnon pääprosessien osalta palvelukeskuksen rooli on vähäinen Positiivista, että palvelukeskuksen työn osuus on v jälkeen selkeästi lisääntynyt ja vastaavasti virastoissa se on vähentynyt

8 Nykytilassa koetut keskeiset haasteet LUONNOS: Nykytila 2013 = Valtion taloushallinnossa taloustiedon hyödyntämisessä haasteena on, että voimavarat käytetään pakolliseen rekisteröintitehtävään, ei taloustiedon hyväksikäytön tukemiseen yhteisrahoitteinen toiminta aiheuttaa monia ongelmia käytännön työssä ohjausmallin, säädösten ja toimijoiden osalta haasteita ovat seuraavat: Hallintomallin vastuut, velvollisuudet ja oikeudet epäselvät Säädöspohjassa sekä ohjeistuksessa muutostarpeita Palkeiden asema kaipaa selkeyttämistä, menojen käsittely yksinkertaistamista Tilintarkastus keskittyy yksittäisiin virheisiin.päästä päähän prosesseissa haasteita ovat:...taloushallinnon järjestelmien haasteita ovat: Kuvaukset eivät kata prosesseja, vastuut epäselviä Yhteisesti määritellyt prosessit eivät toimivia Yhteisiä prosesseja ei noudateta Järjestelmiä paljon, niiden omistajuus ja hallinta hajallaan Järjestelmien laadussa on ongelmia...henkilöstön osaaminen, sijainti ja parhaat käytännöt osa-alueen haasteita ovat: Osaamistaso ei vastaa muuttuvia vaatimuksia Keskitetyn työn osuus alhainen Parhaat käytännöt eivät leviä virastosta toiseen

9 LUONNOS: VISIO 2020 Taloushallinnosta talouden hallintaan Valtion taloushallinnossa vuoteen 2020 mennessä lisätään taloustiedon hyötykäyttöä suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa. 1) Tarjotaan päätöksenteon tarpeita tukevaa taloustietoa 2) Taloushallinto on taloudellista. Olennaisuus tekemisessä, seurannassa ja tarkastuksessa on selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut. 3) Määritellään toimijoiden roolit suhteet ja vastuut 4) Palkeet ja VK kiinteä osa taloushallintoa ja virastojen kumppani 5) Taloushallinnon kehittämiseen luodaan selkeät menettelyt 6) Selkeytetään yhteistyö- ja ohjausrakenteita..prosesseja yhtenäistetään ja virtaviivaistetaan edelleen 7) Hankinnasta maksuun prosessi keskeisin kehittämiskohde 8) Kaikki toimivat yhteisten prosessien mukaan ja ovat Palkeiden asiakkaita 9) Uusi toimintatapa pilotoidaan aina ennen laajaa käyttöönottoa...osaamistasoa nostetaan....yhteiset tietojärjestelmät ovat toimivia ja helppokäyttöisiä. 10) Taloushallinnon 11) Kaikki tietojärjestelmät uudistukset toimialariippuvaisia, otetaan koko valtionhallinto virastoissa käyttäjä käyttöön 12) Keskitetyssä mallissa riskeihin on varauduttu. 13) Osaamisen hallintaan panostetaan

10 KARKEA LUONNOS: Taloushallinnon strategiset tuloksellisuustavoitteet Ulkoinen Vaikuttavuus Taloudellisuustiedot raportoitu oikeina ja riittävinä, kattavuus valtionhallinnossa >95 % Sähköisen taloushallinnon säästövaikutus eur / levinneisyys % Jne. Palvelukyky Asiakastyytyväisyys ml. tietojärjestelmät (Valtiokonttori, Palkeet ja Viraston taha) Tulokertymien ja määrärahojen ennustetarkkuus, kustannusvastaavuus maksullinen toiminta Taloustiedon sopivuus käyttäjän tarpeeseen Jne. Taloushallinnon tuloksellisuuden komponentit 1. Taloustiedon hyötykäyttö ja sen tukeminen 2.Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen 3.Yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä 4. Ihmiset ja osaaminen 5.Selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut Kaikkia tarkennettava, alustavasti keskusteltu Taha2020 hankkeessa Aikaansaannoskyky: Valtiokonttorin palveluiden käyttöaste / kehittämishankkeiden läpiviennit Palkeiden käyttöaste Riittävä laatu esim. mittarit myöhässä maksettujen laskujen osuus, viivästyskorkojen määrä, keskuskirjanpitoon tehtävien korjausten määrä jne. Työtyytyväisyys (ml. Tietojärjestelmät ja osaaminen) Valtion taloushallinnon tehokkuus vrt. vertailuryhmään Jne. Tuottavuus ja taloudellisuus: Taloushallinnon kustannustehokkuus Puuttuvan tuottavuusosuuden kotiuttaminen Tietojärjestelmäkustannukset Taloushallintoon sitoutuvat eurot ja henkilötyövuodet Jne. Toimeenpanon suunnittelu! 10

11 Kiitos mielenkiinnosta!