Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Transkriptio

1 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1

2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä Aineisto ja menetelmät Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysmenetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu Kirjallisuus... 6 LIITE: Selvitysalueen rajaus Kannen kuva: Suomessa harvinainen satunnaisvieras, viirusirkkalintu, havaittiin Kuokkalammen pesimälinnustoselvityksessä Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen Lappeenranta, marraskuu 2012 karri.kuitunen@pp.inet.fi Puh

3 Tiivistelmä T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen selvitti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoa touko-kesäkuussa vuonna Kuokkalammen pesimälinnustoa on selvitetty perusteellisesti aiemmin vuonna 1992 ja yleisluontoisemmin vuosina Vuonna 2012 pesimälinnustoa selvitettiin kartoitusmenetelmää soveltaen neljänä aamuna Vesilintujen esiintymistä selvitettiin kiertolaskentamenetelmällä ja Selvitysalueella havaittiin yhteensä 43 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Kokonaisparimäärä oli Viisi runsainta pesimälajia olivat ruokokerttunen, pajusirkku, pajulintu, taivaanvuohi ja pensaskerttu. Erityisesti suojeltavia ja uhanalaisia pesimälajeja ei havaittu. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kolme (kuhankeittäjä, luhtahuitti, punavarpunen), lintudirektiivin I liitteen lajeja kuusi (kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, pikkulepinkäinen, ruskosuohaukka) ja muita huomionarvoisia lajeja kolme (luhtakana, nuolihaukka, rytikerttunen). Ruokavieraana tai lepäilijänä havaittiin erittäin uhanalaisista lajeista suokukko, vaarantuneista lajeista törmäpääsky, silmälläpidettävistä lajeista kalasääski, naurulokki, lintudirektiivin I liitteen lajeista kalasääski, liro, pikkulokki ja valkoposkihanhi sekä Suomessa harvalukuinen satunnaisvieras, viirusirkkalintu. Selvitysalueen luoteispuolen peltoalueella havaittiin lisäksi erittäin uhanalaisen viiriäisen reviiri. Ulostehavaintojen perusteella teeret (silmälläpidettävä, lintudirektiivin I liite) saattavat käyttää lammen jäätä soidinpaikkanaan tai ruokailla rannan lehtipuissa. Laskentamenetelmien erot vaikeuttavat vuoden 2012 tulosten vertailua aiempien vuosien tuloksiin. Menetelmäerot huomioidenkin ainakin ruokokerttusen parimäärä sekä vesilintujen pari- ja lajimäärä olivat vuonna 2012 huomattavasti vuosia vähäisempiä. Sen sijaan useiden muiden kosteikkolintujen, kuten kaulushaikaran, kurjen, luhtahuitin, luhtakanan, ruskosuohaukan ja rytikerttusen esiintymiskuva vuonna 2012 vastaa vuosina tehtyjä havaintoja. Taivaanvuohen parimäärä puolestaan oli selvästi vuonna 1992 havaittua pienempi, mutta vastaa vuonna 1990 havaittua. Huomionarvoisista pensaikkolajeista lintudirektiivin I liitteessä mainitun pikkulepinkäisen parimäärä vuonna 2012 oli vuonna 1992 todettua suurempi ja silmälläpidettävän punavarpusen vastaavasti pienempi. Havaittujen parimääräerojen perusteltu selittäminen tämän selvityksen puitteissa ei ole mahdollista. Kuokkalammen linnustomuutokset lienevät kuitenkin seurausta sekä paikallisolosuhteissa (esim. umpeenkasvu) että talvehtimis- ja muutonaikaisten levähdysalueiden olosuhteissa tapahtuneista muutoksista. 1

4 1. Aineisto ja menetelmät 1.1. Selvitysalueen yleiskuvaus Noin 2 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 600 m leveä Kuokkalampi sijaitsee Ruokolahden kunnan kaakkoisosassa ja noin 13 kilometriä Imatran Mansikkalan kaupunginosan koillispuolella. Lampi on pitkälle umpeenkasvanut, ja keskiosan avovesialuetta lukuun ottamatta rantoja hallitsevat laajat vyöhykkeiset avo- ja pensasluhdat. Lammen kaksi pienehköä saarta, Pienisaari ja Suurisaari ovat metsäisiä. Laajimmat, joskin alueen kokonaispinta-alaan verrattuna varsin pienialaiset, ruovikot sijaitsevat lammen pohjoisosassa ja Suurisaaren länsipuolella. Pohjoisosan rantapeltoja lukuun ottamatta lampi rajautuu pääasiassa metsiin. Kuokkalammen rantametsille on tunnusomaista lehtilahopuun suuri määrä, minkä vuoksi alueella huomattavaa on merkitystä tikkojen ruokailu- ja pesimäalueena. Kuokkalammen rantaluhtien kasvistoon kuuluu tavallisten lajien lisäksi muun muassa Etelä-Karjalassa paikoittaisesti esiintyvä nevaimarre (Thelypteris palustris) Selvitysmenetelmät Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti lintudirektiivin I liitteen, uhanalaisten, alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymisen selvittäminen (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, Rassi ym. 2010). MMM Karri Kuitunen teki selvityksen maastotyöt maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen heikkotuulisella ja poutaisella säällä klo 4:31:07, klo 4:40:40, klo 4:45 10:43 ja klo 4:25 10:40 (Koskimies & Väisänen 1988 ja 1991). Kartoituksessa noudatettiin vuoden 1992 selvityksessä määriteltyä aluerajausta (Lehtonen 1992; Liite 1). Kullakin kartoituskierroksella kuljettiin rannan läheisyydessä lampi myötäpäivään kiertäen (kuva 1). Pesivien vesilintujen määrät selvitettiin kiertolaskentamenetelmällä ja kartoituslaskentojen yhteydessä. Maalintujen osalta havainto tulkittiin pesiväksi pariksi, kun tarkasteltavan lajin yksilö havaittiin kahdella laskentakerralla samalla paikalla sopivassa pesimäympäristössä. Havainnoista toisen tuli viitata reviiriin (esim. laulu, koiraiden välinen reviiritaistelu). Yksikin havainto riitti pesiväksi pariksi tulkitsemiseen, jos havainto koski varoittelevaa, pesää rakentavaa tai ruokaa/ulosteita kantavaa emoa, pesää tai poikuetta. Vesilintujen parimäärät tulkittiin Helsingin yliopiston eläinmuseon laskentaohjeiden mukaisesti ( 2. Tulokset Selvitysalueella havaittiin yhteensä 43 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia. Kokonaisparimäärä oli Viisi runsainta lajia olivat ruokokerttunen, pajusirkku, pajulintu, taivaanvuohi ja pensaskerttu (taulukko 1, kuvat 1 ja 2). Erityisesti suojeltavia ja uhanalaisia pesimälajeja ei ha- 2

5 vaittu. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kolme (kuhankeittäjä, luhtahuitti, punavarpunen), lintudirektiivin I liitteen lajeja kuusi (kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, pikkulepinkäinen, ruskosuohaukka) ja muita huomionarvoisia lajeja kolme (luhtakana, nuolihaukka, rytikerttunen). Muita huomionarvoisia pesimälajeja olivat luhtakana, nuolihaukka ja rytikerttunen. Nuolihaukan mahdollinen pesimäpaikka sijaitsi hieman vuoden 1992 selvityksessä määritellyn rajauksen ulkopuolella (kuva 3). Taulukko 1. Ruokolahden Kuokkalammen linnustoselvityksessä havaitut pesivät ja mahdollisesti pesivät lintulajit (43) sekä niiden reviiri- tai parimäärät vuonna NT= silmälläpidettävä, LD= lintudirektiivin I liitteen laji, M= muu huomionarvoinen lintulaji. Lajit on taulukoitu aakkosjärjestyksessä. LINTULAJI Parimäärä LINTULAJI Parimäärä harakka 1 hernekerttu hömötiainen 1 2 kirjosieppo 0 3 kuovi (1)* käpytikka 1 2 laulurastas lehtokerttu 6 10 leppälintu metsäkirvinen 2 4 metsäviklo 0 2 mustarastas 1 pajulintu pajusirkku peippo 4 9 pensastasku 6 7 pensaskerttu 7 12 punakylkirastas punarinta 3 5 pyrstötiainen 1 2 ruokokerttunen räkättirastas 1 3 satakieli 0 3 sepelkyyhky 1 2 sinisorsa 4 sinitiainen 0 3 taivaanvuohi n. 8 9 talitiainen 3 6 tavi 1 telkkä 3 varis västäräkki HUOMIONARVOISET LAJIT Status Huomioita kaulushaikara 1 LD soidintava koiras kuhankeittäjä 1 NT soidintava koiras kurki 1 LD reviiri, mahdollinen pesintä laulujoutsen 1 LD pesintä, 4 poikasta luhtahuitti 0 3 LD, NT 3 havaintoa soidintavasta koiraasta luhtakana 1 2 M vähintään 1 2 reviiriä nuolihaukka (1)** M reviiri Pitkäniemessä, mahd. pesintä pikkulepinkäinen 5 7 LD reviirejä punavarpunen 6 11 NT reviirejä ruskosuohaukka 1 LD ja reviirillä, pesintä tai pesintäyritys rytikerttunen 1 2 M kaksi laulavaa koirasta * Pesäpaikka sijaitsi todennäköisesti pellolla selvitysalueen ulkopuolella, mutta poikue oli emon varoittelun perusteella siirtynyt luhdalle. ** Pesäpaikka sijaitsi todennäköisesti lammen länsirannan Pitkäniemessä. Linnut saalistelivat kuitenkin jatkuvasti Kuokkalammen ilmatilassa. 3

6 Ruokavieraana tai lepäilijänä havaittiin erittäin uhanalaisista lajeista suokukko (kiertelevä 14.6.), vaarantuneista lajeista lapinkirvinen (laulava eteläpäässä 16.5.), törmäpääsky (3 saalistelevaa ja 1 yks ), silmälläpidettävistä lajeista kalasääski (1 saalistava 14.6.), naurulokki (enimmillään 34 saalistelevaa 14.6.), lintudirektiivin I liitteen lajeista kalasääski, liro (soidintava 16.5., ilmeisesti ohimuuttaja), pikkulokki (4 yks ja 2 yks ) ja valkoposkihanhi (2 mahdollisesti ylilentävää 26.6.). Suomessa harvalukuinen satunnaisvieras, viirusirkkalintu, havaittiin Suurisaaren pohjoispuolella. Havainto koski laulavaa koirasta (ks. kannen kuva). Selvitysalueen luoteispuolen peltoalueella havaittiin lisäksi erittäin uhanalaisen viiriäisen reviiri. Länsirannan luhdalta löytyneiden ulosteiden perusteella teeret saattavat käyttää lammen jäätä soidinpaikkanaan tai ruokailla rantapuissa. Kuvat 1 ja 2. Ruokokerttusen punaisilla ympyröillä merkityt reviirit (46) ja vihreillä ympyröillä merkityt mahdolliset reviirit (7) Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvityksessä vuonna 2012 (kuva vasemmalla). Vuoden 2012 kartoitusreitti on merkitty vasemmanpuoleiseen kuvaan mustalla katkoviivalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa on mustilla ympyröillä esitetty ruokokerttusen reviirit (220) Kuokkalammella vuonna 1992 (Lehtosen 1992 mukaan). Molempina kartoitusvuosina noudatettiin vuonna 1992 valittua selvitysaluerajausta. 4

7 SYMBOLIEN SELITYKSET = yksittäinen reviiriin viittaava havainto Ympyrät keltainen= kuhankeittäjäreviiri valkoinen= laulujoutsenen pesintä violetti= luhtahuitin soidinhavainto musta= luhtakanahavainto sininen= pikkulepinkäisreviiri punainen= punavarpusreviiri ruskea= rytikerttusreviiri Kolmiot keltainen= kaulushaikarareviiri punainen= nuolihaukan mahd. pesäpaikka ruskea= ruskosuohaukan mahd. pesäpaikka musta= soidintava viiriäinen Kuva 3. Huomionarvoisten lintulajien havaintopaikat Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvityksessä. 5

8 3. Tulosten tarkastelu Laskentamenetelmien erot vaikeuttavat vuoden 2012 ja vuosien tulosten välistä vertailua. Kosteikkojen tyyppilinnuista ruokokerttusen parimäärä oli vuonna 2012 menetelmäerot huomioidenkin merkittävästi vuonna 1990 ja etenkin vuonna 1992 havaittua pienempi. Myös vesilintujen parimäärät ovat kiistatta vähentyneet, ja lajisto köyhtynyt 1980-luvulta näihin päiviin. Kuokkalammen pesimälinnustoon kuului 1980-luvun alun selvityksen mukaan 12 vesilintulajia, ja lukujen vaihteessa 6 9 vesilintulajia ja vuonna 2012 enää neljä vesilintulajia (Komiteanmietintö 1981:32, Pertti Koskimies, kirjallinen tiedonanto, Lehtonen 1992). Vuonna 2012 vesilintujen kokonaisparimäärä oli 9 paria, kun se vuonna 1990 oli 31 ja vuonna 1992 yhteensä 26 paria. Lisäksi vuonna 2012 havaitut vesilinnut edustavat tavanomaisinta lajistoa. Muista huomioarvoisista kosteikkolajeista kaulushaikaran, kurjen, luhtahuitin, luhtakanan, ruskosuohaukan ja rytikerttusen esiintymiskuva vuonna 2012 vastaa vuosina tehtyjä havaintoja. Taivaanvuohen parimäärä oli puolestaan selvästi vuonna 1992 havaittua pienempi, mutta vastasi vuonna 1990 havaittua. Pensaikkolajeista pikkulepinkäisen parimäärä vuonna 2012 oli vuonna 1992 todettua suurempi ja punavarpusen vastaavasti pienempi (Pertti Koskimies, kirjallinen tiedonanto, Lehtonen 1992). Havaittujen parimääräerojen perusteltu selittäminen tämän selvityksen puitteissa ei ole mahdollista. Mahdollisia muutoksia selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi pitkälle edennyt umpeenkasvu ja muut Kuokkalammen olosuhteisiin liittyvät tekijät sekä muutokset talvehtimis- ja muutonaikaisten levähdysalueiden olosuhteissa. 4. Kirjallisuus Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1991: Monitoring Bird Populations. Zoological Museum, Finnish Museum of Natural History, 144 pp. Lehtonen, V.-P. 1992: Ruokolahden Kuokkalampi. Linnustoselvitys 1992: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys.10 s. Maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä 1981: Valtakunnallinen lintuvesiohjelma. Komiteamietintö 1981: 32. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY: luonnonvaraisten lintujen suojelusta (lintudirektiivi). Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 6

9 LIITE 1. Ruokolahden Kuokkalammen vuosien 1992 ja 2012 pesimälinnustoselvitysten yhtenäisellä mustalla viivalla merkitty aluerajaus Lehtosen (1992) mukaan.