LÄSÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1

2 LÄSÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kangasniemen kunta (213) Oralan kylä (417) Niemelä (osa) Teeririnne Haavepalo Välipala : MRL 63 ja 62 : MRA 27 : Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: 18. päivänä elokuuta 2016 DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

3 MERKINTÖJEN SELITYKSET Loma-asuntojen korttelialue. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen lomarakennuksen sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten, että talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Metsätalousalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. 1 Korttelin numero. 2 Rakennuspaikan numero. 120+t60 Lukusarja osoittaa rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden. Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku (t) sallitun erillisten talousrakennusten kerrosalan neliömetrimäärän. I I u ½ ½ k I Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET VESI- JA JÄTEHUOLTO Rakennusten etäisyydet rantaviivasta määrätään kulloinkin voimassa olevassa kunnan rakennusjärjestyksessä. Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää rakennuspaikan puustoa ja arvokkaat kasvillisuuden reunavyöhykkeet, merkittävät luonnon kauneusarvot sekä luonnonmuodostumat. Lisää ohjeistusta on kunnan rakennusjärjestyksessä. Alin suositeltava rakennuskorkeus on 132,10 (N60+). Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kuiva- / kompostoivaa käymälää, joka tulee sijoittaa vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.

4 KANGASNIEMEN KUNTA Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos (Ehdotus) Selostusosa Kuva: Näkymä Rahulahdelle kohti etelää toukokuussa 2016

5 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. elokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Varsinainen suunnittelualue muodostuu Kangasniemen kunnan Oralan kylän tiloista Teeririnne , Haavepalo ja Välipala Suunnittelualue sijaitsee Ison Siikajärven pohjoisosassa Rahulahden itärannalla. Alue sijaitsee n. 27 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Jyväskylän suuntaan, VT 13. Kuva: Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punakeltaisella ympyrällä ( 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on jakaa nykyisen kaavan mukaiset korttelin 1 kolme (3) rakennuspaikkaa kahdeksi rakennuspaikaksi ja nostaa samalla rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta. 1.3 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1: LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Varsinainen suunnittelualue muodostuu Oralan kylän tiloista Teeririnne , Haavepalo ja Välipala Kiinteistörajojen tarkistamisen vuoksi mukana on myös pieni

6 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE osa Niemelän kantatilasta Suunnittelualue sijaitsee Ison Siikajärven pohjoisosassa Rahulahden itärannalla Luonnonympäristö Maastossa on suoritettu kaavoittajan toimesta ympäristökatselmus keväällä 2016 nyt käsillä olevan kaavamuutostyön yhteydessä. Luonnonympäristö on kumpuilevaa moreenimaastoa, jossa runsaasti kivikkoa. Kasvillisuus on kuivahkoa kangasmetsää, jossa valtapuuna harvakseltaan kasvavaa mäntyä. Kuva: Pihalta 1 näkymää läpi rakentamattoman RA-paikan suuntaan pohjoiseen ja rakentamattoman RA-paikan tien reunan kumpareen päältä länteen päin Kuva: Piha1/ eteläisempi Haavepalo ja Piha 2/ pohjoisempi Teeririnne Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on harvaan asuttua maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen nykyinen rakennuskanta (kaksi pihapiiriä) on erittäin laadukkaasti toteutettua ja pienipiirteistä. Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Keskimmäisen rakentamattoman rakennuspaikan (Välipala 3-56) eteläisemmän ja pohjoisemman rakennuspaikan maanomistajat omistavat yhdessä.

7 KANGASNIEMEN KUNTA, LÄSÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Läsänniemen ranta-asemakaava, jonka Kangasniemen kunnanvaltuusto hyväksyi ja Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti Kaavamuutos koskee pääosin korttelia 1, jossa kolme RA-rakennuspaikkaa on tarkoitus jakaa kahdeksi RA-rakennuspaikaksi (osoitettu punakeltaisella ympyrällä). Voimassa olevan kaavan selkeästi eteläisin rakennuspaikka (kortteli 3) on osoitettu merkinnällä RA-2 (jää kaavamuutosalueen ulkopuolelle). Muut korttelit 1-2 ja 4 on osoitettu merkinnällä RA. Kortteleihin kuulumattomat alueet on osoitettu merkinnällä M, metsätalousalue. Pieneltä osin nyt käsitellään myös kaavan M-alueita korttelin 3 ympärillä, koska alueen rakennuspaikkojen lohkomisessa ei ole täysin noudatettu alkuperäisen kaavan rajauksia. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

8 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, joka on vahvistettu Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Maakuntakaavaa päivitetään parhaillaan ja vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä talvella Siinä ei ollut muutoksia suunnittelualueelle. Kuva: Ote voimassa olevasta Etelä-Savon maakuntakaavasta, johon suunnittelualueen sijainti on osoitettu punakeltaisella ympyrällä ( Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty (voimaan ). Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään rantakaavan pohjakarttaa, joka on hyväksytty Pohjakarttaa täydennetään ajan tasalla olevalla kiinteistörekisterin kartalla. Ote nykyisestä maastokartasta, apuna suunnittelussa:

9 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut tilojen maanomistajilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3 Viranomaisyhteistyö Maanomistaja on ollut yhteydessä kunnan edustajaan (Jouko Romo) sekä kaavoittajaan vuoden vaihteessa , jolloin on neuvoteltu alustavasti kaavan laatimisesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin toukokuussa 2016, jonka jälkeen kaavamuutoksen tavoitteita loi mahdollista tarkentaa (ei tarvetta). 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maanomistajat ovat hankkineet tilojen 3:54 ja 3:55 välissä olevan rakennuspaikan 3:56 yhteisesti (kortteli 1, rakennuspaikka 2). Kaavamuutoksen tarkoituksena on jakaa nykyisen kaavan mukainen 3 rakennuspaikan kokonaisuus kahteen osaan ja nostaa samalla rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeutta. Nykyisessä kaavassa korttelissa 1 on rakennusoikeutta yhteensä 3 x 120 k-m² = 360 k-m². Nykyinen kaava ei kokonaisuutena silmämääräisesti vaikuta ns. ylitehokkaalta. Mitoitus asettuu kunnan laadituttamien viimeaikaisten rantayleiskaavojen periaatteisiin, joten Kangasniemen kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen perusteella rakennusoikeus on neliömetrin rakennuspaikoilla perusteltavissa 200 k-m² saakka ja yli puolen hehtaarin paikoilla jo 250 k-m². Esimerkiksi nykyisillä kolmella rakennuspaikalla rakennusoikeus olisi jo 600 k-m². Voimassa olevassa kaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu kahdella eri aluevarausmerkinnällä. RA-2 merkintä mahdollistaa kahden loma-asuinrakennuksen rakentamisen samalle rakennuspaikalle Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaratkaisu sovitetaan myös nykyisiin kiinteistörajoihin, lohkomiset ovat tapahtuneet jonkin verran voimassa olevasta kaavasta poiketen. Rakennuspaikat on muodostettu pohjoisemmaksi kuin nykyinen kaava osoittaa. Pohjoisempi rakennuspaikoista on pohjoisrajaltaan n. 25 metriä kaavan rajausta pohjoisempana ja eteläisemmän rakennuspaikan eteläraja noin 12 metriä pohjoisempana. Tämän takia myös kantatila on otettava mukaan pieneltä osin nyt käsillä olevaan kaavamuutokseen (ettei kaavaan jää tilan 3-49 alueelle noin 12 metriä kapeaa loma-asuntojen suikaletta). Asian havainnollistamiseksi kaavan pohjakartalla on mukana voimassa olevan kaavan aluevaraukset ja merkinnät himmeänä taustalla.

10 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute osallisilta ja viranomaisilta on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Huomautuksia ei jätetty. Etelä-Savon maakuntaliitolla ( ) ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilla ( ) ei ollut huomautettavaa lausunnoissaan kaavaluonnoksesta. Kunnan tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan ( ), että "voimassa olevassa rantaasemakaavassa on aikanaan ratkaistu koko kaavoitettavaa aluetta koskeva rakennusoikeus rakennuspaikkojen lukumäärän, sijainnin ja myöskin kokonaisrakennusoikeuden suhteen. Emätilan rantarakentamisen määrä on tällä hetkellä kaavan mukaiset rakennuspaikat ja kaksi ennen kaavoitusta lohkottua rakennuspaikkaa mukaanlukien n. 5,7 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri, joten kaava ei ole mitoituksellisesti ylitehokas. Kuitenkin siitäkin huolimatta, että rakennuspaikkojen lukumäärä alueella vähenee, ei alueen kokonaisrakennusoikeutta ole syytä nostaa. Kaavamuutoksen kohteena olevan korttelin kokonaisrakennusoikeus tulee olla yhteensä enintään alkuperäisen kaavan mukainen 360 k-m² eli 180 k-m² / rakennuspaikka. Rakennusoikeuden nosto kaava-alueen yhdessä RA-korttelissa vaarantaisi kaava-alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen. Muilta osin teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta." Vastine: Kaavaratkaisua on muutettu ehdotukseen lausunnon mukaisesti. Rakennuslautakunnan ( ) lausunto on samansisältöinen teknisen lautakunnan kanssa. Vastine: Kaavaratkaisua on muutettu ehdotukseen lausunnon mukaisesti. ELY-keskuksen ( ) lausunto on samansisältöinen teknisen lautakunnan kanssa. Vastine: Kaavaratkaisua on muutettu ehdotukseen lausunnon mukaisesti.

11 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus ja kaavaratkaisu Kaavamuutoksella ei osoiteta suunnittelualueelle (kortteli 1) kokonaisuutena uutta rakennusoikeutta, vaan jaetaan kolme (3) rakennuspaikkaa kahdeksi (2) rakennuspaikaksi maanomistajien toiveiden, viranomaispalautteen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun perusteella. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 120 k-m 2 päärakennukselle ja 60 k-m 2 talousrakennuksille (max. 4 kpl). Rakennuspaikkojen koot ovat 8242 m 2 (1) ja 7409 m 2 (2). Tila 3-56 on puolitettu kahteen muuhun rakennuspaikkaan. Rakennusten etäisyydet rantaviivasta määrätään kulloinkin voimassa olevassa kunnan rakennusjärjestyksessä. Otteita nykyisestä rakennusjärjestyksestä: 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Alle 80 m2 kerrosalaltaan olevan asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, vähintään 25 metriä. Alle 100 m2 kerrosalaltaan olevan etäisyyden vähintään 30 m ja alle 120 m2 kerrosalaltaan vähintään 35 m ja yli 120 m2 kerrosalaltaan oltava vähintään 40 m. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä ja kerrosalaltaan enintään 25 m² tulee olla vähintään 15 m ja sitä suuremmat vähintään 25 m. Asuinrakennukseen liittyvän alle 20 m² kerrosalaltaan olevan talousrakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja yli 20 m² kerrosalaltaan olevan etäisyys vähintään 15 m. Luhtiaitan tai muun kaksikerroksisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on oltava vähintään 25 m. Venevajan etäisyys rantaviivasta ratkaistaan tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti maisemalliset näkökohdat. Vesi- ja jätehuollon osalta on omat kaavamääräykset (ks. liitteenä). 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (haja-asutusluonteinen loma-asutus) ja päivittää rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden vastaamaan nykyisiä vapaa-ajan asumisen tarpeita. Lisärakennusoikeus ei vaaranna alkuperäisen kaavan tavoitteita ja periaatteita eikä aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille, sillä rakennuspaikkojen määrä putoaa samalla (3 -> 2). Liikennejärjestelyihin tai aluerakenteeseen kaavalla ei ole vaikutuksia.

12 SELOSTUS, EHDOTUSVAIHE Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon ympäristöselvityksen mukaisesti. Rakennusjärjestyksen mukaisilla etäisyyksillä ja rakentamisen ulkonäköä ohjaavilla kaavamääräyksillä varmistetaan rakennusten maisemaan sovittaminen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen jakamalla keskimmäisen rakennuspaikan lohkomalla ja rakentamalla alueelle oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. KARTTAAKO OY DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka Kaavoitusinsinööri Henna Arkko jarmo.makela@karttaako.fi

13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, EHDOTUSVAIHE KANGASNIEMI LÄSÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Alla oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. 1. ALUE JA SUUNNITTELUN KOHDE Varsinainen suunnittelualue muodostuu Kangasniemen kunnan Oralan kylän tiloista Teeririnne , Haavepalo ja Välipala Kiinteistörajojen tarkistamisen vuoksi mukana on pieni osa myös kantatilasta Niemelä Suunnittelualue sijaitsee Ison Siikajärven pohjoisosassa Rahulahden itärannalla. Alueella on voimassa Läsänniemen ranta-asemakaava, jonka Kangasniemen kunnanvaltuusto hyväksyi ja Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti Ajantasakaava on selostusosan yhteydessä. Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään em. vahvistetun kaavan korttelia 1, joka on osoitettu merkinnällä RA, loma-asuntojen korttelialue. Pieneltä osin mukana on metsätalousaluetta (M). Etelä-Savon maakuntakaavassa, eikä vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ole mitään merkintöjä suunnittelualueelle. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kuva: Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punakeltaisella ympyrällä (

14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, EHDOTUSVAIHE MIELIPITEEN ESITTÄMINEN Suunnitelman nähtävilläoloaikoina lähialueen asukkailla, maanomistajilla ja yhteisöillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa (osalliset) on mahdollisuus esittää oma mielipiteensä kaavoitustyön kulusta. Osalliset voivat esittää kysymyksiä ja toivomuksia kaavoittajalle koko kaavoitusprosessin ajan. 3. KAAVAN LAATIJA Karttaako Oy / DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu KOTKA p sähköposti: jarmo.makela@karttaako.fi 4. ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään kaavahankkeen tulevia ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: luonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilymiseen yhdyskuntarakenteeseen lähialueen loma-asukkaisiin ja maanomistajiin Ison Siikajärven vesistön tilaan 5. OSALLISET Osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat ja yhdistykset lähialueen kesämökkiläiset ja maanomistajat Luottamuselimet kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, ympäristölautakunta Viranomaiset ja muut yhteistyötahot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto

15 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, EHDOTUSVAIHE OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alueella on suoritettu maastokatselmus keväällä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja kunnan edustajien kanssa pidettiin Ei erityistä kommentoitavaa kaavan tavoitteista, tarkemmat lausunnot luonnosvaiheessa. Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ranta-asemakaavaluonnoksen kuntaan toukokuussa Kaavoituksen vireillepanosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla Osallisilla oli mahdollisuus jättää huomautus (ei huomautuksia). Lisäksi pyydettiin tarvittavat lausunnot viranomaisilta (vastine selostusosassa). Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella on laadittu kaavaehdotus heinäelokuussa Asemakaavaehdotus asetetaan kunnan toimesta yleisesti nähtäville ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (sekä pidetään toinen viranomaisneuvottelu tarvittaessa). Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Kunnanvaltuuston on tarkoitus hyväksyä ranta-asemakaavamuutos syksyllä 2016.

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 213 Kangasniemi Täyttämispvm Kaavan nimi Läsänniemen ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,6561 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,6561 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,21 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,02 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,0910 5,5 0-0,3568 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1, , ,02 0, RA 1, , ,02 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,0910 5,5 0-0,3568 M 0, ,0 0-0,3568 W yhteensä