RANTALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 RANTALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Hirvensalmen kunta (97) Kilkin kylä (405) Rantala 6:38 (osa) Tuulenpesä 6:89 Koivuranta 6:95 Kaavaehdotus Rantalan tilan talouskeskus ja vuokramökkejä

2 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4. kesäkuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue muodostuu Ryökäsveden Läskisenselän eteläosan mannerrannoista ja Häyrisen saaren pohjoisosan ympäristöstä Hirvensalmen kunnan Kilkin kylässä. Alue sijaitsee vain n. 7 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta kaakkoon lähes seututien 429 Hirvensalmi-Uutela varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Rantalan ranta-asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on saneerata noin viiden hehtaarin kokoinen osa-alue voimassa olevasta Rantalan ja Huovilan tilojen ranta-asemakaavasta sekä osoittaa alueelle kohtuullinen ja tasapuolisuuteen perustuva rakennusoikeus ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö ja kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. 1.5 Luettelo selostuksen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1:4000

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue muodostuu Ryökäsveden Läskisenselän eteläosan mannerrannoista ja Häyrisen saaren pohjoisosan ympäristöstä Hirvensalmen kunnan Kilkin kylässä. Alue sijaitsee vain n. 7 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta kaakkoon lähes seututien 429 Hirvensalmi-Uutela varrella. Yleissilmäyskartta on selostusosan alussa Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen mannerrannan ympäristölle tyypillistä on voimakkaasti harvennushakattu sekametsä ja hyvin tasalaatuinen, loivapiirteinen kangasmaasto. Häyrysen saaren pohjoisosan länsirannat varsinkin ovat soistuneita ja melko alavia. Kaavamuutosalueiden kaikilla rannoilla on runsaasti vesijättömaata (keskimäärin noin 20 metrin leveydeltä). Kyseiset alueet on lunastettu kantatilaan alkuperäisen kaavan laadinnan jälkeen. Yleiskaavatyön (ks. seuraava kohta) yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä todetaan seuraava Suosalmen arvokohde: Mantereen ja Häyrysen välisessä salmessa olevaa eksentristä kermikeidasta ja matalapuustoista reunarämettä, avoimia lyhytkorsinevapintoja ja isovarpurämekermejä, Häyrysen saaressa rantamännyssä kalasääsken asuttu pesä v Myös kurki pesii. Muutama vanhahko oja. Veneranta. Suositus: ei rakentamista eikä uusia ojituksia, merkintä: /s, Alue tulee säilyttää luonnontilaisena Peruste: luonnontilainen suo, linnusto, maisema Häyrysen saaren viistokuvia lounaasta ja koillisesta päin kuvattuna Kaavamuutostyön yhteydessä edellä esitelty osa-alue on tutkittu ja rajausta tarkennettu. Merkittäviä muutoksia luonnonympäristössä ei ole tapahtunut. Tilojen 6:89 ja 95 alueilla ei kuitenkaan ole sellaisia luontoarvoja, joita olisi tarpeen huomioida kaavamuutoksessa (pääosin tilat pihapiiriä ja nuorehkoa sekametsää). Kapeaan Virostimensalmeen ei ole syytä osoittaa rakentamista maisemallisista syistä. Yleiskaavan varsinaiset arvokohteet (avosuot, kalasääsken pesä) jäävät nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolelle (vrt. viistokuvat).

4 3.1.3 Rakennettu ympäristö Hyväksytyn kaavan mukaiset korttelialueet 4, 6 ja 7 ovat kaikki rakennettuja, lukuun ottamatta korttelin 4 tonttia numero 5. Kyseinen tontti on rakennettavuudeltaan muita heikompi ja jäänyt tonttien 4 ja 6 "puristuksiin", joten sen siirto on tarkoituksenmukainen viihtyisän ympäristön aikaan saamiseksi. Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin harvaan asuttua maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Korttelin 4 rakennuskantaa pohjoisesta etelään Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle. Alueelle on hyväksytty kunnanvaltuustossa Liekuneen ja Ryökäsveden alueen rantaosayleiskaava, jossa ranta-asemakaavat on osoitettu pääosin vain informatiivisina:

5 Yleiskaavan selostusosassa on esitelty kaavan tavoitteet ja mitoitusperusteet. Voidaan todeta, että nyt käsillä olevan ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet tonttikohtaisten rakennusoikeuksien noston ja osin käyttötarkoituksen muutosten osalta ovat täysin yleiskaavan periaatteiden mukaisia. Alueelle on laadittu aiemmin Rantalan ja Huovilan tilojen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Nykyisin voimassa oleva kaava:...i I... Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään edellä olevan hyväksytyn kaavan RH-korttelialueita 4 (6 tonttia), 6 (1 tontti) ja 7 (1 tontti) sekä niitä ympäröiviä maa- ja metsätalousalueita (M), likimääräiset punaiset alueet edellä. Hyväksyttyä ranta-asemakaavaa ei käsitellä kokonaan uudelleen. Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan HUOM! Seuraavien vesistöjen rannoilla alin rakentamiskorkeus on (N60)/ Ryökäsvesi +95,80. Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana käytetään alkuperäistä karttaa (hyv ) rakennuksilla ja nykyisillä kiinteistörajoilla täydennettynä.

6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut tilojen maanomistajilta. Kaavoituksen vireillepanosta tiedotettiin kaavoituskatsauksessa (paikallislehden jakelu koko kunnan alueelle/ kuulutus ): Kilkin kylän Rantalan tilalle Ryökäsvedelle on vahvistettu Huovilan ja Rantalan tilojen ranta-asemakaava. Kyseiseen kaavaan on käynnistetty vuoden 2012 alussa kaavamuutoksen laatiminen. Kaavamuutoksella tarkastellaan ainakin korttelialuetta 4 mantereella sekä mahdollisesti Häyrysen saaren pohjoisosan tontteja/ rakennuspaikkoja. Kyseessä on mahdollisesti yhden rakentamattoman tontin siirto sekä vanhentuneiden kaavamääräysten päivittäminen. Kaavoittaja toimittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä rantaasemakaavaehdotuksen kuntaan kesäkuussa Ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot (MRA 27 ja 28 ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Viranomaisneuvottelu pidettiin : ELYn mukaan tontin siirto tulisi tapahtua mantereella, ei saareen. Rakennusoikeuksia ym. voidaan tarkastella uudelleen korttelikohtaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Rantalan tila Ryökäsveden rannalla tarjoaa tunnelmallisia, lemmikkiystävällisiä vuokramökkejä kesä- ja talvilomailuun sekä mm. valvottuja ja ohjattuja ratsastustunteja ajanvarauksella (ks. lisää Kaavamuutoksella tuetaan tilan vetovoimaisuutta ja em. elinkeinoja. Maanomistajien tavoitteena on siirtää yksi tontti mantereella selkeästi pohjoisemmaksi sekä muotoilla muitakin tontteja nykyisten rakennuspaikkojen mukaisiksi ja paremmin maastoon istuviksi. Siirrettävän tontin käyttötarkoitus muutetaan loma-asumisesta (RA) ympärivuotiseen asumiseen (AO). Lisäksi alueelle osoitetaan lisärakennusoikeutta ympäristöseikat ja kunnan nykyinen rakennusjärjestys huomioon ottaen. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 110 k-m 2 / tontti, mitä voidaan pitää tämän päivän vaatimusten mukaan alhaisena. Nykyisen rakennusjärjestyksen mukaiset rakennusoikeudet ovat 5% pinta-alasta, max. 250 ja 350 k-m 2 (RA/AO) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaehdotuksen kuulemisvaiheen aikana saatava palaute otetaan huomioon mahdollista korjattua kaavaehdotusta laadittaessa ja hyväksymiskäsittelyssä.

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Kaavamuutoksella osoitetaan suunnittelualueelle uutta rakennusoikeutta 520 k- m 2 (110 - > 150/160 k-m 2 /RA-tontit ja > 300 k-m 2 AO-tontti) kunnan rakennusjärjestyksen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun perusteella. Nykyisessä kaavassa tonttikohtainen rakennusoikeus on vain 110 k-m 2. Kaavamuutoksella ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, eli rakennuspaikkojen lukumäärä säilyy ennallaan. Vapaan rantaviivan määrä pysyy lähes ennallaan, tonttien rajoja on yhden selkeän siirron lisäksi hieman tarkistettu (mm. saaritontit lohkomisrajojen mukaisiksi) sekä "syvennetty" rannasta sisämaahan päin. Kullekin RA-tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen ja AO-tontille asuinrakennuksen. Erillisten talousrakennusten enimmäismäärä on neljä. Kaavamääräyksin on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu rantaasemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen loma-asutus ja haja-asutusmainen ympärivuotinen asutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole mitään vaikutuksia. Tontit on aseteltu niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Siirron kohteena oleva rannan osuus, kantatilan pohjoisrajalle muodostettu yhteinen venevalkama ei ole koskaan ollut käytössä 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen rakentamalla tontteja oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla.