Kotimaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutukset ja suomalaisen tuotannon erityispiirteet

Transkriptio

1 Kotimaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutukset ja suomalaisen tuotannon erityispiirteet Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty, Arja Mustonen & Pauliina Taimisto Ruoka-areena Tuusula

2 Johdanto Keskustelu nautakarjatalouden ympärillä on vilkasta Ilmastoystävällinen ympäristöystävällinen ; mihin verrattuna? Keskustelua sekoittaa globaalien ongelmien yleistäminen suomalaiseen tuotantoon Mitä suomalaisen tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa? HS

3 Paxa, Brasilia Tacna Arizona, eläintä (kannatta katsoa: Google Maps..) Amarillo Tascosa, Texas, eläintä

4 Argentiina Sveitsi Suomi Irlanti Kuva A.Huuskonen Intia Kuva P.Virkajärvi Kuva K. Berninger Globaalisti 40 % maatalousmaasta kelpaa lähinnä nurmituotantoon

5 Nautakarjatalouden ympäristöhaitat (Virkajärvi & Järvenranta 2018) Tilanne Globaali Suomi Miksi Suomi poikkeaa globaalista Kasvihuonekaasupäästöt Rehevöityminen P Rehevöityminen N Happamoituminen N Ei soijaa, maito/liha yhdistelmätuotanto, nurmet, turvemaat Liukoinen P, herkät vedet N merkitys vähäisempi vesistöissä; NH 3 päästöt Laskeuma pieni ja 70% ulkomailta Vedenkäyttö Vesitase, runsaat vesivarat, pohjaveden NO 3 -N Monimuotoisuus Ylilaidunnus Kasvinsuojelu Pellonkäytön vaihtoehdot Hiilitase Antibiootit ja hormonit Nurmi ja ekstensiivinen laidun Ei juurikaan Nurmilla vähän, ei käytetä soijaa Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon Nurmet eduksi maan C varoille Vain sairauksien hoidossa Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on valita suomalaista (pohjoismaista tms ) naudanlihaa/maitotuotteita

6 Nurmen edulliset ympäristövaikutukset 1. Eroosion vähentäminen* 2. Maan rakenteen ylläpito * 3. Maan hiilivarojen ylläpito (häviämisen hidastaminen)* 4. Tehokas ravinteiden otto* 5. Nurmipalkokasvien typensidonta* 6. Pienentää peltomaan N 2 O-päästöjä* 7. Lisää biodiversiteettiä (flora, fauna) 8. Lisää maiseman esteettisyyttä 9. Vähäinen kasvisuojeluaineiden käyttö * * = suomalaisia/pohjoismaisia tieteellisiä julkaisuja; Nauta + nurmi on eri kuin nauta yksinään

7 Suomen KHK päästöt 2015 (Tilastokeskus 2017) 12% 25%

8 Maidon hiilijalanjälki ilman maankäytön muutoksia. Source: FAO 2019 Climate Change and the global dairy sector; Soijamaito: Poore & Nemecek 2019) CO2e/kg maitoa (RVKM) Maankäytön muutosten (LULUCF) huomioiminen kasvattaa Suomalaisen maidon hiilijalanjälkeä. Huom! Laskentamenetelmien tarkkuudessa ja soveltuvuudessa on vielä paljon kehitettävää Tehokas tuotanto eduksi

9 Maidon HJJ Euroopassa, kun maankäyttö mukana Source: EU JRC 2010 Evaluation of the livestock sector's contribution to the EU green house gas (GHG) emissions Maatalouden turvemaiden päästöt LULUCF-osuudessa Selvitys n. 10 vuotta vanha, ja tiedon taso vaihtelee maittain etenkin LULUCF osalta

10 Maidon HJJ ja apilanurmen hiilensidonnan vaikutus 2017 P. Virkajärvi Min. N lannoitus Keskimääräinen arvio Org. N lannoitus UEF, Luke, Valio (Shurpali & Virkajärvi; Aspatsev (julkaisematon) P. Virkajärvi Myös väkirehun viljelyn hiilijalanjälki tulisi ottaa huomioon Juuriston massa 7,2 tn ka/ha neljäntenä vuonna (2018) vastaa 26 tn CO2ekv/ha/4v Nurmen hiilensidonnalla voi olla suuri merkitys maidon hiilijalanjälkeen kivennäismailla M. Maljanen Lisäksi genomina valinta, metaani-inhibiittorit, biokaasu jne.

11 Henkilökohtaiset valinnat ja KHK-päästöjen suhteellistaminen Päästövähennys Kg CO2 ekv/vuosi Päästövähennys suhteessa naudanlihasta luopumisen Luopuminen maidosta 176 0,4 Luopuminen juustosta 144 0,3 Luopuminen naudanlihasta Auton vaihto vähäpäästöisempään ,5 Lento Helsinki-Bangkok ed tak (vaihteluväli 2,8-8,1 ) Sähkön vaihto vihreään sähköön Auton vaihto ja biodiesel Tämä vertailu siksi, että julkisessa keskustelussa korostuu naudanlihan tai liha yleisesti naudanlihan päästöt muodostavat n 50% koko lihansyönnin päästöistä Suomessa. Lentäminen tai lihansyönti eivät ole ongelman ydin vaan fossiilisen energian käyttö ja metsäkato Auto Opel Astra vm 2004 vs VW Golf Diesel 25 tkm/v Sähkön vaihto Sitra: Juuston kulutus: Tietohaarukka Juudit Ottelin a,, Jukka Heinonen a,b, Seppo Junnila Journal of Transport Geography 41 (2014)

12 Vesistökuormitus: Luke Maaningan tutkimusten kolme mittakaavaa Tuhansia maa-, kasvi, vesi- ja lantanäytteitä Kokeellista tutkimusta, maatila-aineistoja ja mallinnusta Yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa 2016 Maaninka (c) Perttu Virkajärvi, Luke Luke 12

13 Eläinmäärät ja pellon P-luku kunnittain, 2018 Lähteet: Maataloustilastot 2014, Kuntien P-luvut: Lemola et al. 2018) Nautakarjatalouden ravinnekierto perusteiltaan terve : eläinmäärä /peltoala ei ole liian korkea Yksittäisillä tiloilla lannan kuljetus on usein ajankäytöllinen ja kustannusongelma -> lannan fraktioinnista hyötyä 13

14 Ennusttettu TOT P kg/ha/v Uuden nurmien P-kuormitusmallin tuloksia (Puustinen ym. 2019) TOT P:n huuhtoutumisen ennustaminen 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lin. (Consenv) Lin. (NURMAP) y = 0.81x R² = ,5 1 1,5 2 Mitattu TOT P kg/ha/v Uusi NURMAP-malli osuu paremmin riippumattoman aineiston validaatiopisteisiin Nurmilta kuormitus selvästi vähempää kuin keskimäärin Suomessa vaikka käytetään karjanlantaa Tehty paljon töitä (lieteen käyttö ja -varastointi, levitystekniikka, lannoitussäädökset kiitos siis viljelijöille

15 Lyhyt yhteenveto uusista Ylä-Savon vesistötutkimuksista Päätutkijat : M. Tammelin TY, & T Kauppila GTK Piileväfossiili mallinnus (noin 50 järveä) luontaisesti rehevät järvet yleisempiä kuin ajateltu niitä esiintyy sellaisilla valuma-alueilla joita luonnehtivat hienoaines ja orgaaniset sedimentit sisältäen hienoaines- moreenin Myös ihmistoiminta rehevöittänyt - matalat, luontaisesti ravinteikkaat järvet

16 Johtopäätökset Nautakarjatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin. Kannattaa perehtyä suomalaisiin (pohjoismaisiin) tutkimuksiin kv. tutkimusten lisäksi Kotimaisella tuotannolla on useita aitoja ympäristöetuja globaaliin tuotantoon verrattuna, mutta tuotteiden hiilijalanjälki on samalla tasolla kuin Länsi-Euroopassa Meillä orgaanisten maiden päästöt kasvattavat hiilijalanjälkeä enemmän kuin monissa vertailumaissa Suomessa löytyy keinoja kehittää tuotantoa yhä parempaa suuntaan, joista ilmastovaikutuksen osalta merkityksellisin on turvemaiden peltojen lisäraivauksen vähentäminen, ei voi jättää yksittäisten tilojen ja yrittäjien ongelmaksi Yksilöiden vastuu: vain rajallinen vaikutus,mutta tärkeä, jotta saadaan muutoksia kansallisiin ja kansainvälisiin poliittisiin päätöksiin

17 Environmental Performance Index (EPI), Yale University 2016 Kiitos!

18 Märehtijätuotannon KHK-päästöjä voidaan pienentää Päästölähteet päästöt 2017 milj. t CO 2 -ekv. Esimerkkejä päästövähennyskeinoista Maatalous yht. 6,5 Eläintuotanto CH 4 2,1 Ruokinnan optimointi, eläinjalostus, metaanin talteenotto karjasuojista Lannankäsittely CH 4, N 2 O 0,7 Biokaasu, ravinteiden separointi, liikennepolttoaineiden valmistus Maaperä N 2 O 3,5 Lannoituksen tarkentaminen, kasvipeitteisyys (aluskasvit, viljelykierrot, muokkauksen vähentäminen), nurmien hiilensidonnan kehittäminen), turvepeltojen raivauksen lopettaminen, pohjaveden pinnan nosto, kasvukuntonsa menettäneiden turvepeltojen poisto tuotannosta, Muut 0,2 - Maankäyttösektori yht. 7,9 Viljelysmaa CO 2 7,3 turvepeltojen raivauksen lopettaminen, kasvipeitteisyys, monipuolisemmat viljelykierrot, nurmien hoidon kehittäminen, pohjaveden pinnan nosto, kasvukuntonsa menettäneiden turvepeltojen poisto tuotannosta, tuotantointensiteetin optimointi kivennäismailla korvaamaan turvemaita Ruohikkoalue (hylätyt pellot) 0,6 Metsitys tai kosteikoksi ennallistus

19 Orgaanisen hiilen pitoisuus (g OC kg -1 ) pintamaassa Lainattu

20 KHK päästöt kg CO2-ekv/ruhokilo Naudanlihan KHK- päästöjä voidaan pienentää Pulkkinen ym. Footprintbeef hanke; maitorotuinen sonni Nykytila -17% -22% Optimi vihreä linja Optimi väkirehulinja Eläinsuojien energia Lannan varastointi Ruuansulatuksen metaani Karkearehun viljely Väkirehun viljely Esimerkiksi näillä toimenpiteillä: Hyvä eläinaines Pellon peruskunto tuotanto hyvillä pelloilla Tasapainoinen lannoitus (N, K, P.) Hyvä karkearehun D-arvo Näissä Väkirehumäärän tapauksissa tuotannon optimointi järkevä (teurastetaan tehostaminen nuorempina) pienentää tuotekohtaista päästöä

21 Ennusttettu TOT P kg/ha/v Uuden nurmien P-kuormitusmallin tuloksia (Puustinen ym. 2019) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 TOT P:n huuhtoutumisen ennustaminen Lin. (Consenv) Lin. (NURMAP) y = 0.81x R² = ,5 1 1,5 2 Mitattu TOT P kg/ha/v Aineiston kuvaus Muuttuja Yksikkö N ka Std Pintakerroksen viljavuus-p 1 ) mg/l Väkilannoituksen P kg/ha/v Karjanlannan P kg/ha/v Pintavalunta mm DRP huuhtouma pintavalunnassa kg/ha/v TOTP huuhtouma pintavalunnassa kg/ha/v TOTP lysimetri/salaoja valunnassa kg/ha/v Uusi NURMAP-malli osuu paremmin riippumattoman aineiston validaatiopisteisiin Aikaisempi suomalainen malli ennusti kuormitukseksi tässä tilanteessa n 1 kg/ tot P/ha/v Nurmilta kuormitus selvästi vähempää kuin keskimäärin Suomessa vaikka käytetään karjanlantaa Kuormitus laskee hitaasti koska maan fosforitila hallitsee valuntaa ja se laskee hitaasti