MAANKÄYTTÖLAUTAKUNNAN JÄSENETIII

Transkriptio

1 KAAVAPROSESSIoooooooiiiiiiiiiio VIREILLETULO KAAVOITUSVAIHE ooooooooooooooooo AIKATAULU osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tavoitteiden asettaminen VALMISTELU kaavahankkeesta riippuen esimerkiksi kaavarunko / rakennemallit / kehityskuva MAANKÄYTTÖLAUTAKUNNAN JÄSENETIII Kalevi Ylisirniö, pj. Ilkka Allonen, vpj. Johanna Koivuniemi Jyrki Kosonen Hanna Torvasti Kari Järvenpää Asko Eerola Maarit Turunen Sari Martniku sdp kok kok sdp ps Petri Salmi, khall. ed. Veijo Peltola, khall. pj. kok Lauri Pouru, esittelijä, tiedottaja Timo Välimäki, sihteeri KAAVOITUKSEN HENKILÖKUNTAaaliiaI alustavasti nähtävillä 30 vrk kaavaluonnos Lauri Pouru kaavoitusjohtaja julkisesti nähtävillä 30 vrk kaavaehdotus Kristiina Kuusiluoma vs. yleiskaavainsinööri MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYMINEN Tapio Sillfors asemakaavainsinööri kaavaehdotuksen hyväksyminen valitusaika 30 vrk Ilari Salmi kaavasuunnittelija Sari Nykopp-Aho suunnitteluavustaja kaava lainvoimaiseksi, jollei siitä valiteta HO:een ja edelleen KHO:een KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOTttttpiitt Osoite: Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Heikinkuja 4, MÄNTSÄLÄ TOTEUTUS Fax: (019) kunnallistekniset suunnitelmat, rakennusluvat, rakentaminen, seuranta - Maankäyttöpalvelut Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mantsala.fi Verkkosivut:

2 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAAAAAAAAAAAAAAA Mäntsälän kunta kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Uudenmaan liitossa on käynnistynyt maakuntasuunnitelman 2033 valmistelu. Maakuntasuunnitelma on Uudenmaan toimintastrategia, joka on tarkoitus hyväksyä maakuntahallituksen käsittelyjen jälkeen maakuntavaltuustossa vuoden 2009 lopulla. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Siinä tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät inäistä yhteensovittamista. Vaihekaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö (2. vaihemaakuntakaava) on käynnistynyt. Siinä tarkistetaan Uudenmaan maakunta- ja 1. vaihemaakuntakaavaa. Pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Maankäytön, liikenteen ja mitoituksen vaihtoehtoja tullaan tarkastelemaan vuoden 2009 aikana laadittavilla rakennemalleilla. avulla kartoitettiin alueen asukkaiden sekä maanomistajien mielipiteitä alueen suunnittelun pohjaksi. Osayleiskaavaa varten on tehty selvitykset alueen maisemasta ja luontooloista, minkä lisäksi on selvitetty alueen tilahistoriaa rakentamisen mitoitustarkastelun pohjaksi. Rakennusinventointi valmistuu vuoden 2009 aikana. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville loppuvuodesta MAHDOLLISESTI VUOSINA lllllllllllllllllllfllll KÄYNNISTYVÄT HANKKEETIIIIlllllllllllllllllllllllllllllllIiiiiiiIII [4] Mäntsälän maankäytön visio Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti koko kunnan maankäyttövision valmistelu käynnistyy ja valmistuu Visio ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama yleiskaava. [5] Ohkolan kyläustan osayleiskaava Rakentamisen ohjaamiseksi ja muun maankäytön järjestämiseksi on tarpeen laatia erityisesti kyläaluetta koskeva osayleiskaava. Ohkolan osayleiskaavan suunnittelualuetta tarkistetaan käsittämään kyläalue. Ks.kohta [2]. OSALLISTUMINEN KAAVAPROSESSIINIIiiiiiiiiiIIIIII IIIIIIIII Kaavan vireille tulosta, mahdollisesta rakennuskiellosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä voimaan tulosta tiedotetaan osallisille ja kuntalaisille paikallislehdessä sekä kunnan verkkosivuilla. Kaavaa valmisteltaessa käytetään - kaavahankkeesta riippuen - erilaisia osallistumismuotoja (asukastilaisuudet, kyselyt, työpajat yms.), joista tiedotetaan asianmukaisesti. Osalliset ja kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävillä ollessa ja jättää muistutuksensa kaavan ollessa nähtävillä ehdotuksena. Kaavoituksen etenemistä voi seurata kunnan verkkosivuilta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisesta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnitelmassa selvitetään myös, miten kaavan vaikutuksia on tarkoitus tutkia sekä kuinka kaavoitukseen voi osallistua ja vaikuttaa. Ottamalla yhteyttä kaavoittajaan voi antaa palautetta OAS:sta Lisätietoa maakuntakaavasta Uudenmaan liitosta, VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAHANKKEETO99999 [1] Arolan-Jokelanseudun osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Arolan-Jokelanseutua maaseutumaisena kyläalueena. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen, joten kaava ei ole lainvoimainen. [2] Ohkolan osayleiskaava Ohkola on yksi Etelä-Mäntsälän vanhoista kylistä, jonne kohdistuu rakentamispaineita. Ohkolan kaava-aluetta on tavoitteena kehittää kylämäisenä ja luonnonläheisenä alueena. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Osayleiskaavoitus käynnistyi vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä kesällä Kaavaan liittyen on tehty selvitykset alueen luonto-oloista, maisemasta, rakennusperinnöstä, arkeologiasta ja melutilanteesta. Myös alueen tilahistoriaa on selvitetty rakentamisen emätilakohtaisen mitoitustarkastelun pohjaksi. Tavoitteena on, että osayleiskaavaluonnos valmistuu vuonna [3] Kilpijärven osayleiskaava Sälinkää on perinteinen ja kasvava Mäntsälän luoteisosassa oleva kylä. Maankäytön kehittämisen lisäksi kaavalla pyritään tukemaan Kilpijärven vesiensuojelua. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan ohjaamaan alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä Kaavan käynnistymiseen liittyen järjestettiin ustelutilaisuus ja kyselyn [6] Sälinkään kyläustan osayleiskaava Rakentamisen ohjaamiseksi ja muun maankäytön järjestämiseksi on tarpeen laatia erityisesti kyläaluetta koskeva osayleiskaava. Kilpijärven osayleiskaavan suunnittelualuetta tarkistetaan käsittämään kyläalue. Ks.kohta [3]. [7] Hirvihaaran maankäyttöselvitys Kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vanhentunut ja sen tarkistus on paikallaan. Maankäyttöselvityksen yhteydessä on tarpeen tarkastella myös Mäntsälän kirkonkylän laajenemisnäkymiä etelään sekä Tuuliruusun aluetta. Selvityksen pohjalta käynnistetään tarpeen mukaan alueen osayleiskaavoitus. Selvityksen laatiminen käynnistyy 2009 ja valmistuu [8] Saaren kyläustan osayleiskaava Saaren kyläustan osayleiskaavan laatiminen käynnistynee [9] Sääksjärven kyläustan osayleiskaava Sääksjärven kyläustan osayleiskaavoitus käynnistynee Kirkonkylän uusien alueiden osayleiskaavat Varaudutaan laatimaan Kirkonkylän osayleiskaavan 2020 mukaisille uusille asunto- ja työpaikka-alueille asemakaavoituksen pohjaksi osayleiskaavoja tai yleissuunnitelmia. Kaavojen tarve ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Kuntien raja-alueiden yleiskaavayhteistyö Esille saattaa nousta kuntien raja-alueilla yhteisten yleiskaavojen laatiminen tai kaavayhteistyö. Raja-alueiden yhteistyötarpeita on sekä Mäntsälän kunnan etelä- että pohjoisosassa.

3 ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIENllllllllllllllllll RIITTÄVYYDESTÄooolllllloooooollllllllllllllllllILLLLLLLLllI Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyönä on vuonna 2007 laadittu MAL 2017 toteutusohjelma. Ohjelman pohjalta on tehty kuntien ja valtion välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on lisätä asuntoja tonttituotantoa kaikissa seudun kunnissa. Aiesopimuksen mukaan Mäntsälän asuntotuotantotavoite vuosille on 270 asuntoa vuodessa. Näistä 20 % (eli 55 kpl) tulisi olla valtion tukemia vuokra-asuntoja. Kunnassa on käytetty vuodesta 2005 lähtien korotettua kiinteistöveroa omakoti- ja rivitalotonteille, jotka olisivat välittömästi liitettävissä kunnallistekniikkaan. Vuosittain on ko. tontteja ollut noin 250 kappaletta. Tonteista on rakentunut vuosittain tonttia. Vuonna 2008 on korotettua kiinteistöveroa peritty 221 tontilta. Vuonna 2005 oli yksityisten omistamia asemakaavoitettuja AO, AR, AK -tontteja noin 390 kpl. Tällä hetkellä niitä on noin 340. Asemakaavaalueiden ulkopuolelta on myyty ja myydään edelleen useita kymmeniä omakotitontteja vuosittain yksityisten maanomistajien toimesta. Kerrostalotontteja on nykyisissä asemakaavoissa 18, joista kolme on kunnan omistamia. Kerrosala kerrostalotonteilla on noin km2. Tällä hetkellä kunnalla on luovutettavissa 18 omakotitonttia, 4 rivitalotonttia ja yksi kerrostalotontti. Parin vuoden sisällä on luovutusvalmiudessa noin 100 omakotitonttia ja noin 10 rivitalotonttia. Vuokra-asuntoja ei ole viime vuosina rakennettu. Syksyn 2009 aikana on käynnistynyt 50 vuokra-asunnon rakentaminen (YIT) ns. aiesopimuksen välimalli-rahoituksella. Asemakaavavaranto on riittävä suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin, varsinkin kun otetaan huomioon, että omakotituotannosta suuri osa sijoittuu asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) Maankäytön toteuttamisohjelma perustuu kunnanvaltuuston hyväksymiin visioon ja strategiaan, Kirkonkylän ja Hyökännummen osayleiskaavoihin sekä maapoliittisiin periaatteisiin. Ohjelman tarkoitus on ohjata asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamisketjua. Toteuttamisketju käsittää maanhankinnan, kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen sekä tonttien luovutuksen. Ohjelma tähtää tavoitteiden mukaisen tonttivarannon ylläpitoon ja luovutukseen. Tavoitteena laatia ohjelma ja tarkistaa sitä vuosittain talousarvion yhteydessä. Kestävän kehityksen ohjelma Tavoitteena on valmistella kestävän kehityksen ohjelma, jonka muodostaman sateenvarjon alle kootaan kestävään kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä. Kestävä kehitys ei ole muista asioista irrallinen teema, joka hoidetaan kuntoon yhdellä projektilla/ohjelmalla, vaan jatkuva oppimis- ja muutosprosessi. Hankkeen teemoina ovat ensi vaiheessa Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä Mäntsälä, Ympäristökasvatus ja Ympäristöä säästävät hankinnat. Hankkeelle on tarkoitus perustaa verkkosivut. HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖlllllllllllllllllllllllllllAllAAA MAL-yhteistyö Helsingin seudun 14 kuntaa (rajattu viereisen sivun kartalle) ovat vuonna 2005 solmineet yhteistoimintasopimuksen. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne, seudulliset palvelut sekä yhteinen edunvalvonta. Maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta hyväksyi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelman 2017 (MAL-2017) tammikuussa Greater Helsinki Vision 2050-ideakilpailun palkittujen ja lunastettujen töiden pohjalta laadittiin Näkökulmia seutuvisioon raportti vuonna MAL-yhteistyössä laaditaan visio Helsingin seudulle strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi. Meneillään olevia strategisia toimenpiteitä mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmän laatiminen (HLJ) ja Uudenmaan maakuntakaavan uusiminen. KUNNAN MUITA HANKKEITA JA SUUNNITELMIAAllAAA Kunnan rakennusjärjestyksen muutos Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen muutoksen ja muutos tuli voimaan Rakennusjärjestyksen muutoksen taustalla olivat aiemman rakennusjärjestyksen soveltamisesta saadut kokemukset ja esille tulleet puutteet, lainsäädännön muutokset sekä kunnanvaltuuston linjaukset esim. asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöistä. Muutokset koskevat mm. suunnittelutarvealueen laajuutta, rakennuspaikkakokoa sekä eläinsuojien rakentamista.

4 Ydinustan kehittäminen, ilmakuva VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAHANKKEETTTTTTTTT YDINKESKUSTA [1] Ydinustan kehittäminen Keskustan kehittämisen tavoitteena on elävä liikeusta, jossa on vielä tunnistettavissa Mäntsälän omaa arvoa ja historiaa. Tavoitteena on rakentaa ustan perinteisistä elementeistä Mäntsälän arvoa korostava ja aikaa kestävä usta, joka on samalla viihtyisä asuinympäristö ja tunnistettava ydinusta. Ideasuunnitelma vuodelta 2001 ja sen analysoidut parannukset, sekä ustakortteleiden kunnanvaltuustossa hyväksytyt tavoitteet ohjaavat kaavallisia ratkaisuja. Lisäksi ympäristölautakunta on antanut ustakortteleita koskevat rakentamistapaohjeet. [2] Kenkätehtaan alue Alueelle on kaavoitettu pienimittakaavainen ja tiivis asuntoalue, joka tarjoaa mahdollisuuden sekä kerrostalo- että pientaloasumiseen Mäntsälän joen ja kirkonmäen kulttuurimaisemissa. Aluetta koskevassa kaavaehdotuksessa vanhan kenkätehtaan rakennus on korvattu uudisrakentamisella. Uudenmaan ympäristöus on valittanut kunnanvaltuuston asemakaavaehdotuksen hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. [3] K-supermarket Kalaasin kaavamuutos Kesko Oyj on jättänyt kaavamuutoshakemuksen koskien korttelia 106 Sälinkääntien ja Vanhan Lahdentien kulmauk- Kalaasin asemakaavamuutos, havainnekuvia Meijerin kortteli, alueelle sijoitettu usta-asumista sessa. Hakemuksessa esitetään marketille varatun korttelialueen laajentamista pohjoiseen nykyisten AO-tonttien suuntaan ja marketin rakennusoikeuden lisäämistä n km2:llä. Kaavamuutoksesta on tehty maankäyttösopimus. Kaavamuutos hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. [4] Tiimarin kortteli Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kortteliin 302 asuin- ja liikerakentamista. Alueella on tutkittu rakentamistehokkuudeltaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa kerrosluku vaihtelee neljän ja kuuden välillä. Rakennusoikeuden vaatimat autopaikat pyritään sijoittamaan rakennusten ja pihakannen alapuolelle. Vaihtoehdoissa on selvitetty myös vanhan rakennuskannan säilyttämismahdollisuudet. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset olivat nähtävillä sekä välisen ajan kuntalaisten mielipiteitä varten. Ympäristölautakunta on hyväksynyt alueelle asemakaavaehdotuksen, joka oli nähtävillä Kaavamuutoksesta laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuonna [5] Meijerin korttelin asemakaavan muutos Osuustien ja Lahdentien kulmaukseen kaavoitetaan lisää asuntorakentamista ja vanha meijerirakennus muutetaan asumiskäyttöön. Kaavaehdotus oli nähtävillä Alueen suunnittelua jatkettaneen siten, että alueelle voi sijoittaa myös muita ustatoimintoja kuin asumista. Näkymä Vanhalta Porvoontieltä Hietastenmäen kaavarunko, havainnekuva Jokinäkymä Asemakaavoituksessa pyritään nopeaan kohdetoteutukseen esim. ARA rahoitteisten kohteiden aikaansaamiseksi. Alue on osin kunnan omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. MAHDOLLISESTI VUOSINA lllllllllllllllllllfllll KÄYNNISTYVÄT HANKKEETIIIIlllllllllllllllllllllllllllllllIiiiiiiIII [21] Asemanseutu, Hietastenmäki Arkkitehtikilpailun pohjalta syntynyt asemanseudun kaavarunko on lähtökohtana asemanseudun III vaiheen, Hietastenmäen alueen asemakaavalle. Alue on kunnan omistama. [18] Vanhan S-marketin korttelin asemakaavan muutos Mäntsäläntien ja Keskustien väliselle alueelle vanhan Smarketin kortteliin on kaavailtu asuntorakentamista sekä kivajalkaliiketilaa. Mikäli kaavamuutos käynnistetään, laaditaan yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. [19] Linja-autoaseman ympäristön kehittäminen Linja-autoaseman ympäristön maankäyttöä on kaavailtu tehostettavan. Alueelle sijoittuisi päivittäistavarakauppaa, erikoistavaraliikkeitä, muuta ustaan soveltumia palveluita sekä mahdollisesti myös asumista. Suunnittelun tulee tähdätä korkeatasoiseen toteutukseen taajamakuvallisesti sekä toiminnallisesti. Alue on osin kunnan omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. [20] Kivistöntien alue Maanomistaja hakee muutosta kortteliin 220 kahden 4kerroksisen kerrostalon rakentamiseksi (yht kem2, e=0,87). Kaava mahdollistaa k-m2 rakentamisen enintään kolmeen kerrokseen (e=0,60). Korttelin lisäksi on syytä tutkia asemakaavan ajanmukaisuutta Kivistöntien varrella. Vanha S-market [22] Kaunismäen asemakaavan mahdolliset tarkistukset Tarvittaessa tarkistetaan Kaunismäen asemakaavaa mm. tonttituotannon monipuolistamisen näkökulmasta. [23] Kenkäkalliontien alueen kaavamuutos Kyseessä on teknisen lautakunnan aloite kaavan muuttamiseksi siten, että Kenkäkalliontie muutetaan katualueeksi. Samassa yhteydessä on syytä tarkastella hieman laajemmin ympäristön maankäyttöä. Maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset. Virkistysalueiden ja kevyen liikenteen kaavamuutos Kevyen liikenteen sekä viher- ja puistoalueiden kokonaisuus kootaan ustassa kehittämissuunnitelmaksi, jonka mukaisesti laaditaan tarvittava asemakaavan muutos. Kiinnitetään erityistä huomiota reittien turvallisuuteen, esteettömyyteen sekä jatkuvuuteen. Alueiden ja reittien on tarkoitus myös tarjota käyttäjilleen miellyttävän ympäristön liikkua sekä esteettisesti että pienilmastollisesti. Kunnan strategian mukaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) on laadittava vuoden 2011 loppuun mennessä. Näkymä Niinimäen raitilta urheilupuistoon

5 Silmukujan asemakaavan muutos, havainnekuva [12] Silmukujan asemakaavan muutos Finnplant Oy hakee Anttilan asuntoalueen eteläreunan puutarha-korttelialueen muuttamista pientalorakentamiselle. Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan muuttamisesta Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotus hyväksyttäneen kunnanvaltuustossa lokakuussa Kaavamuutoksesta tehdään maankäyttösopimus. [13] Männikkö pohjoinen Markkinatilanteen mukaisten pientalotonttien kysyntä painottuu I-kerroksisiin ja alueen tulee olla rakennettavissa kahdessa vaiheessa, sallien huoltoajon rakennevaiheittain. Tonttien määrää ja kokoa kasvatetaan ( m2). Asuntokatujen turvallisuutta ja liikuntapaikkojen sijoittelua tarkistetaan. Pyrkimyksenä on myös kunnan kustannusten vähentäminen suhteessa tonttien määrään. Tavoitteena on, että kaavaehdotus hyväksytään huhtikuussa [14] Asemakatu / Sälinkääntien risteys Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa liike- ja toimistotilojen sekä rautatieaseman palvelujen (pieni valintamyymälä) toteuttaminen. Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Alue on kunnan omistuksessa. [15] Taruman alue Alueelle (n. 9 ha) on tarkoitus laajentaa Hyökännummen asuntoaluetta. Alue on kunnan omistuksessa. Kunnanhallitus on käynnistänyt asemakaavan laatimisen YRITYSALUEET [16] Kapulin III-vaihe Kunnanhallitus on päätöksellään käynnistänyt Kapulin yritysalueen III-vaiheen kaavoituksen. Asemakaavassa tutkitaan Kapulin yritysalueen laajentuminen pohjoiseen. Hyvinkääntien ja Sälinkääntien välisestä uudesta tieyhteydestä Isolammintiestä tehdään ns. aluevaraussuunnitelma yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Alueet ovat pääosin kunnan omistuksessa. [17] Mäntsälän portti Olemassa olevan LIDL:n päivittäistavarakaupan (1 710 km2) viereen on suunnitteilla uutta liiketilaa pääasiassa tilaa vaativalle kaupalle (yht k-m2). LIDL:n korttelin 2000 kaavaehdotus tullee nähtäville lokakuussa Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus. Mäntsälän portin toisen vaiheen kaavamuutoksessa ratkaistaan muuttuvien risteysjärjestelyjen tilavaraukset. Lahdentien ja Hyvinkääntien sekä Porvoontien (Kehä V) risteys rakennetaan tulevaisuudessa eritasokiertoliittymäksi. Töyrynummentien sekä Maisalantien risteykset Lahdentiellä muuttuvat kiertoliittymiksi. Tutkitaan sisääntulomiljöötä, yritystontteja, kustannuksia ja ympäristöhäiriöitä. Kaavamuutoksesta laaditaan yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Vireillä on lisäksi merkitykseltään vähäisiä kaavamuutoksia Kirkonkylän ja Hyökännummen asemakaava-alueilla. Asemarakennus, havainnekuva Männikkö pohjoinen, kaavaluonnos Kuva Keskuskadulta joulukuussa 2004 Vanha meijerirakennus savupiippuineen on tarkoitus joka tapauksessa säilyttää. Alue on kunnan omistuksessa. [6] Amizzan kortteli YIT Rakennus Oy on jättänyt aluetta koskien kaavamuutoshakemuksen tavoitteena rakentaa kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa nykyisen liikerakennuksen paikalle. Kunnanhallitus käynnisti korttelissa asemakaavan muutoksen. Korttelia tutkitaan osana laajempaa kokonaisuutta. Ks.kohta [19]. Kaavamuutoksesta laaditaan maankäyttösopimus. ASUNTOALUEET [7] Isonniityntien kaavamuutos Kaavamuutoksessa Vanhaan Porvoontiehen liittyvä Isonniityntien katualue katkaistaan ja katualuetta kavennetaan. Kaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty nykyisen katuverkon, kevyen liikenteen reittien ja Ilmarintien liittymän parantamisedellytykset. Alueen liikennejärjestelyistä on laadittu liikenneselvitys huomioiden Isonniityn alueen täydennysrakentaminen. Kaavamuutoksesta laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Kaavaehdotus tulee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi keväällä [8] Leppämaantie 14 Asemakaavan muutoksessa nykyisen kaavan mukainen maa- ja metsätalousalue sekä osa puistoaluetta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi. Kortteliin voidaan sijoittaa ratkaisusta riippuen n asuntoa. Kortteli muodostuu Leppämaantie 14, havainnekuva Urkupillin asemakaavaehdotus yhdestä tontista ja ratkaisu edellyttää yhtiömuotoista rakentamista. Kaavoituksen lähtökohtana on, että alueen eteläreunassa sijaitsevalle mäkialueelle ei osoiteta rakentamista. Tämän lisäksi huomioidaan riittävä etäisyys joesta ja julkisen kevyen liikenteen yhteyden säilyttäminen. Puistoalueet säilyvät lähes nykyisessä laajuudessaan. Kaavamuutoksesta laaditaan maanomistajan kanssa maankäyttösopimus. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään kunnanvaltuustossa vuonna [9] Urkupillin katualueen sekä kortteleiden 602 ja 603 kaavamuutos Kaavamuutoksella tarkistetaan voimassa olevan asemakaavan (vuodelta 1975) ajanmukaisuus mm. rakentumattoman Urkupillin katualueen osalta. Asemakaavamuutoksesta laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Kaava tulee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi keväällä [10] Oravatien asemakaavan muutos Kaavamuutoksessa tarkistetaan Oravatien katualueen linjaus sekä kortteleiden 446 ja 447 rajaus vastamaan nykytilannetta. Asemakaavamuutoksesta laaditaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset. Kaavaehdotus tullee kunnanhallituksen hyväksyttäväksi keväällä [11] Eskonkujan alue Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa suunnitelman ajanmukaisuus. Kaavamuutoksesta tehdään maankäyttösopimukset. Luonnos on ollut nähtävillä Eskonkujan alue, ote kaavaluonnoksesta

6