kaavoituskatsaus. Jyväskylän kaupungin

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava, Leppälahden osayleiskaava, Länsi-Palokan osayleis-kaava, Rantaväylän osayleiskaava, Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu-Sarvenperä, Put-kilahti), Kehä Vihreän kehittäminen, Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma, Keskusseurakuntatalo, KOAS Kauppakatu 11 ja Vanha Pappila, Älylä, Lyseon kortteli, Vanha Ortopedia, Seminaarinmäki, Nisulan ja Mäki-Matin suojelukaava, Hippos, Kangas, Keljon koulun alue, Pohjanlammen päiväkoti, Pellonreuna, Huhtalahti, Savelan teollisuusalue, Rummakko, Kortepohjan liikekeskus ja MNOP, Kangasvuoren päiväkoti-koulu, Seppälänport-ti, Tikkakosken koulukeskus, Tikkakosken asetehdas, Liinalammen ranta, Savulahti II, Noro-la, Itäinen Palokärki, Savonmäentie 1 ja 3, Vaajakosken K-market, Harjutien ympäristö, Va-rassaari-Haapalahti, Valtatie 4 parantaminen Vaajakoskella, Haapalahden teollisuusalue, Kauramäki I, Lehtisaaren pesula, Korpilahden pappilat, Maanteiden muutoksia kaduksi

2 SISÄLTÖ Kaavoituksen yhteystiedot 2 Johdanto 3 Tonttivaranto 4 Kaavoitusohjelma Yleiskaavoitus 10 Asemakaavoitus 12 KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kaavoituksen asiakaspalvelu Palvelupiste Hannikainen Hannikaisenkatu 17, 1 krs (Rakentajantalo) puh. (014) Kaavoitus Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, 3. kerros (Rakentajantalo) Postiosoite: Jyväskylän kaupunki, PL 233, Jyväskylä ASEMAKAAVOITUS Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti p Nana Pentti, asemakaava-arkkitehti p Tuija Solin, projektipäällikkö p Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti p Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti p Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti p Viljo Viinikainen, suunnitteluinsinööri p Ilona Sassi, kaavasuunnittelija p Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija p Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija p Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri p Anne Pitkänen, yleissuunnitteluhortonomi p Paula Tuomi, kaavasuunnittelija p Anne Laita, kaavoitusbiologi p Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja p Jaana Nyman, suunnitteluavustaja p Marja Särkkä, suunnitteluavustaja p Eila Viitala, toimitusinsinööri p YLEISKAAVOITUS Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö p Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti p Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti p Vesa Rajaniemi, kaavoitusinsinööri p Arto Sipinen, suunnitteluinsinööri p Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri p Eetu Lappalainen, paikkatietoasiantuntija p Sarita Humppi, erikoissuunnittelija p Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Internet: 2 Jyväskylän kaupunki kaavoitus 2015 Kuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainita

3 JOHDANTO Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsaus sisältää vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat merkittävät yleis- ja asemakaavakohteet. Katsaus sisältää myös arvion tonttivarannon riittävyydestä Jyväskylässä. Kaavoitusohjelma perustuu kaupunkirakennepalveluiden strategioihin ja linjauksiin sekä maankäytön toteutusohjelmaan KymppiR2015 ja Asumisvisioon Maankäytön toteutusohjelman mukainen tonttitarjonta Jyväskylässä on alueellisesti ja laadullisesti monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. Sen lisäksi kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto-, tuotanto- ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. Jyväskylän kaupungin väestönkasvu oli vuonna 2014 noin 1122 asukasta. Yleis- ja asemakaavojen ohjelmointi tukee kasvua myös tulevina vuosina. Kaavoitettavat kohteet ovat täydennysrakentamiskohteita. Näiden lisäksi kaupunki kaavoittaa kaupunkirakenteen laajentamiseksi pääasiassa omaa raakamaataan. Tarkoituksenmukaisten kaavoitettavien kokonaisuuksien mahdollistamiseksi on joissakin tapauksissa otettu mukaan yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoitusprosessiin kuuluu monta työvaihetta, joissa on erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Aloitusvaihe Kaavahankkeen alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat. Ne kerrotaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Luonnosvaihe Kaavoittaja laatii lähtökohtien ja tavoitteiden perusteella kaavaluonnoksen. Luonnos asetetaan nähtäville, jotta kiinnostuneilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä parannusehdotuksia. Usein voidaan järjestää myös yleisötilaisuus. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon luonnosvaiheessa esille tulleet asiat. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtävillä olon aikana ehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Hyväksyminen Kun kaava on hyväksytty ja se on tullut voimaan, voidaan kaava-alueen toteuttaminen käynnistää. 3

4 TONTTIVARANTO Jyväskylän väestömäärä oli vuoden 2014 lopussa henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1122 henkilöä. Väestöarvio vuodelle 2020 on lähes asukasta. Väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaupungin kilpailukyvyn varmistamista kaavoittamalla uusia vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita. Jyväskylän tonttituotannosta huolehditaan vuosittain laadittavalla maankäytön toteutusohjelmalla KymppiR:llä. Ohjelma sisältää asuinalueiden käyttöönoton ajoituksen seuraavalle kymmenelle vuodelle, joista lähimpiä kolmea ja viittä vuotta tarkastellaan tarkemmin. Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylässä: on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi KymppiR2015-ohjelman Ohjelma luo mitoitusta ja aikatauluja koskevat tavoitteet alueiden kaavoitukselle ja toteuttamiselle. Vuoden 2015 ohjelmassa kaupunkirakennelautakunta totesi erityisesti, että 1. Uusien kerros- ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. KymppiR-ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros- ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti- ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa KymppiR2016-ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan KymppiR2016-ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. ARVIO ASUMISEN TONTTIVARANNOSTA KymppiR2015-ohjelmassa linjattujen tavoitteiden mukaisesti kaupunki varautuu turvaamaan riittävän tonttivarannon tulevien vuosien asuntotuotannolle. Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee ylläpitää 500 omakotitontin kaavavarantoa kaupungin maalla. Tavoitteena on kaavoittaa vuosittain noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tämä vastaa viime vuosien omakotitonttien kysyntää. Kerros- ja rivitalotuotannolle on tavoitteena ylläpitää viiden vuoden ( k-m2) kaavavarantoa kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain tulee kaavoittaa vuoden varannon verran lisää eli yhteensä k-m2. Kaupungin omakotitonttivarannon tilanne on tällä hetkellä hyvä ja varannon määrä ylittää 500 tontin tavoitteen. Elokuussa 2015 markkinoinnissa oli yli 100 tonttia ja myöhemmin luovutettavien tonttien varannossa on yli 500 tonttia eri puolilla kaupunkia. Myös kerros- ja rivitaloille kaavoitetun tonttivarannon määrä ylittää tavoitteen. Varanto on noin k-m2, josta kaupungin omistuksessa on hieman yli puolet. Tonttien menekkiä seurataan tiiviisti ja kaupungilla tulee olla valmius tarvittaessa lisätä tonttitarjontaa. Tavoitteena on varmistaa laadukas ja riittävän kattava alueellinen tonttitarjonta myös jatkossa. Vuosien kaavoitusoh- 4

5 jelman mukaisesti uusia omakotialueita kaavoitetaan Kauramäkeen ja Liinalammin alueelle. Uusia omakotitontteja ei synny vuosina tavoitteiden mukaisesti. Lainvoimaisten omakotitonttien varannon tilanne on kuitenkin hyvä ja siten lähivuosien omakotitonttien tarjonta turvattu. Kerros- ja rivitaloille kaavoitettavan varannon tavoitemäärä kolmelle vuodelle täyttyy. Uusia kerros- ja rivitaloja kaavoitetaan kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Keskusta-alueen kerros- ja rivitalotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Kaavoituksella mahdollistetaan uusia rakennuspaikkoja kyliin. Jo hyväksytyissä ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa oli vuoden 2015 alussa jäljellä noin 900 maaseudun rakennuspaikkaa. Periaatteena on, että vireillä on yksi-kaksi kyläosayleiskaavaa samanaikaisesti ja uuden kyläosayleiskaavan kaavoitus voidaan aloittaa, kun edellinen on valmis. Kaavoitus suunnataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille (vesihuolto/vesiosuuskunnat, hyvät liikenneyhteydet, maisemalliset vetovoimatekijät ja palvelujen saavutettavuus). ARVIO TYÖPAIKKARAKENTAMISEN TONTTIVARANNOSTA Asemakaavoissa oli syksyllä 2015 kaavavarantoa liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m2, josta kaupungin maalla oli noin k-m2. Lisäksi asemakaavoitettua teollisuuden tonttimaata oli noin 128 hehtaaria, josta kaupungin maalla yli 80 hehtaaria. Valmiilla kunnallistekniikalla varustettuja tontteja oli tarjolla noin 20 hehtaaria eli 23 tonttia. Asemakaavoitettua työpaikka-aluevarannon alueellista ja laadullista monipuolisuutta on parannettu viime vuosina ja kaavallinen tonttivaranto on hyvä. Tavoitteena on ylläpitää hyvää ja houkuttelevaa tonttitarjontaa työpaikkarakentamiselle. Lähivuosina otetaan käyttöön Seppälänkankaan Palokärjen pohjoisosien varantoa vaiheittain. Toteutusta ajoitetaan myös suhteessa tonttien menekkiin. Uusien työpaikka-alueiden kaavoittaminen jatkuu Itäisen Palokärjen alueella, joka on osa laajempaa Seppälänkankaan Palokärjen teollisuuspainotteista yritysaluetta. Luovutettavaa tonttimaata alueella tulisi olemaan noin 60 ha ja alue toteutetaan useassa vaiheessa. Aluekeskuksissa panostetaan työpaikkoja sisältäviin asemakaavahankkeisiin; mm. Vaajakoskella Varassaaren kehittäminen sekoitettujen toimintojen alueena ja Tikkakoskella entisen asetehtaan korttelin kehittäminen yritysalueena. Perinteisillä teollisuusalueilla, kuten Savelassa ja Haapalahdessa, toteutetaan asemakaavamuutoksia mahdollistamaan alueiden kehittäminen jatkossa. Kankaan alueen kehittäminen on merkittävä myös keskusta-alueen työpaikkarakentamisen kannalta; tavoitteena on noin km2 työpaikkaintensiivisiä toimintoja, toimistoja palveluja ja toimitilaa. 5

6 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE YLEISKAAVOITUS A B C D E F Kauramäki-Eteläportti osayleiskaava Leppälahden osayleiskaava Länsi-Palokan osayleiskaava Rantaväylän osayleiskaava Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu-Sarvenperä, Putkilahti) Kehä Vihreän kehittäminen KESKUSTA JA LÄHI- KESKUKSET ASEMAKAAVOITUS 1. Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma 2. Keskusseurakuntatalo, KOAS Kauppakatu 11 ja Vanha Pappila 3. Älylä 4. Lyseon kortteli 5. Vanha Ortopedia 6. Seminaarinmäki 7. Nisulan ja Mäki-Matin suojelukaava 8. Hippos 9. Kangas 10. Keljon koulun alue 11. Pohjanlammen päiväkoti 12. Pellonreuna 13. Huhtalahti 14. Savelan teollisuusalue 15. Rummakko 16. Kortepohjan liikekeskus ja MNOP 17. Kangasvuoren päiväkoti-koulu 18. Seppälänportti POHJOISET ALUEET 19. Tikkakosken koulukeskus 20. Tikkakosken asetehdas 21. Liinalammen ranta 22. Savulahti II 23. Norola 24. Itäinen Palokärki ITÄISET ALUEET 25. Savonmäentie 1 ja Vaajakosken K-market 27. Harjutien ympäristö 28. Varassaari-Haapalahti 29. Vt 4 parantaminen Vaajakoskella 30. Haapalahden teollisuusalue ETELÄISET ALUEET 31. Kauramäki I 32. Lehtisaaren pesula 33. Korpilahden pappilat 34. Maanteiden muutoksia kaduksi 6

7 7 Korpilahti Vaajakoski Palokka Tikkakoski Säynätsalo Tikkala Saukkola Moksi Vesanka Oittila Putkilahti Korpiaho Saakoski Puolakka Synsiä Leppälahti Oravasaari Nyrölä Puuppola Päijänne Leppävesi Päijänne Päijänne A B C E E E D F 21 Työpaikkarakentaminen tai muu maankäyttö Asuminen

8 YLEISKAAVOITUS Yli neljä vuotta yleiskaavoituksen päätehtävänä ollut Jyväskylän kaupungin yleiskaava valmistui syyskuussa Kaupungin kehitys on siten saanut kestävät maankäytölliset kehyksensä pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaavoituksen merkittävin uusi kohde on Jyväskylän keskeisiä alueita halkovan Rantaväylän liikenteen ja maankäytön suunnitteluprosessi, joka etenee esiselvityksen pohjalta osayleiskaavatyöhön yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa. Tämän ohella viime vuonna aloitettujen osayleiskaavojen ja kyläselvitysten tekeminen jatkuu. Kyläsuunnittelua on käynnissä neljällä suunnalla eri puolilla Jyväskylää. A Eteläportti-Kauramäki osayleiskaava (Teivaistenaho) Suunnittelualue, joka sijoittuu kaupungin keskustan lounaispuolelle, täydentää olevaa kaupunkirakennetta 9-tien länsipuolella Keljonkankaalla ja Ylämyllyjärven eteläpuolella. Suunnittelualueen eteläosaan, Eteläporttiin, kaavaillaan päivittäistavarakauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa sekä teollisuus- ja toimistotyöpaikkoja. Alueen pohjoisosaan, Kauramäkeen, esitetään asuinalueita sekä työpaikkatoimintoja. Suunnittelun lähtökohtana ovat laajat, monimuotoiset virkistysalueet. Kaavaluonnos oli nähtävänä vuonna Osayleiskaava ei etene vuoden 2016 aikana, mutta kaava-alueen eteläosassa on aloitettu asemakaavan muutoksen laatiminen (Kauramäki I). B Leppälahden osayleiskaava (Sipinen) Leppälahden osayleiskaava on jatkoa vuonna 2013 valmistuneelle Leppälahden kyläselvitykselle. Osayleiskaavalla ohjataan pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista ja muuta maankäyttöä Leppälahden kyläalueella ja rannoilla. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena ja ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä Kaava etenee ehdotusvaiheeseen vuoden 2016 aikana. C Länsi-Palokan osayleiskaava (Rajaniemi) Läntisen Palokan maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma valmistui Työ jatkuu osayleiskaavana. Lintukangas-Ruokkeen välille suunnitellaan kehätievarausta. Osayleiskaavassa osoitetaan kehätien ja muun liikenneverkon ratkaisut sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen ja asumisen aluevarauksia. Erityisenä haasteena on vesiensuojelun näkökulmasta Tuomiojärven valuma-alueeseen kuuluvan alueen hulevesien hallinnan järjestelyt osana tulevaisuuden elinkeinoaluetta. Ennen luonnosvaihetta laaditaan lisäselvityksiä, jotka koskevat Rantaväylän osayleiskaavatyössä tutkitaan mm. mahdollisuuksia supistaa ratapiha-aluetta. Kuva 8

9 vesihuollon järjestämistä (yleissuunnitelma), joukkoliikennettä ja hulevesien hallintaa. Selvitysten jälkeen kaava on tarkoitus asettaa luonnoksena nähtäville vuoden 2016 aikana. D Rantaväylän osayleiskaava (Rossi ja Vuoriainen) Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Ely-keskus ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet Jyväskylän Rantaväylän ja sen viereisen ratapiha-alueen suunnittelun. Suunnittelualue käsittää myös Keljon eritasoliittymän, Mattilanniemen liittymän ja Lohikosken eritasoliittymän. Osayleiskaavana tehtävällä kaupunkirakenteen ja liikenteen yhteissuunnittelulla selvitetään mm. mitkä ovat mahdollisuudet supistaa ratapiha-aluetta ja löytyykö tällä tavalla uusia keinoja alueen liikenne- ja rakentamisratkaisuihin. Työ alkaa nykytilan ja tarpeiden selvityksillä. Kaavan tavoitteita selvitetään vuorovaikutteisessa raamivaiheessa. Siinä arvioidaan oleelliset suunnittelun reunaehdot ja tulevaisuuden näkymät yhdessä kaupunkilaisten, yrittäjien ja muiden osallisten kanssa. Osayleiskaavan luonnosvaihe ajoittunee vuosille ja ehdotusvaihe vuosille E Kyläselvitykset (Kuikka-Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa, Vespuolen kylät) Kyläläisten kanssa vuorovaikutteisesti laadittavat kyläselvitykset valmistuvat kevään 2016 aikana, jolloin arvioidaan, mitkä kyläselvityksistä johtavat osayleiskaavan käynnistämiseen ja millainen on mahdollisen kaavan rajaus. Niillä alueilla, joille ei laadita osayleiskaavaa, käytetään lupaharkinnan tukena kyläselvityksiä. F Kehä Vihreän kehittämissuunnitelma (Vallinkoski) Kaupungin keskustaa ympäröi viheralueiden kokonaisuus, joka on nimetty mm. kaupungin yleiskaavassa Kehä Vihreäksi. Kehä Vihreään kuuluvat mm. Harju, Seminaarinmäen alue sekä Tourujoki. Alueen kehittämisen pohjaksi on laadittu visio 2030 sekä tiekartta, jolla Kehä Vihreän suunnittelua ja toteutusta ohjataan. Vuonna 2016, valtakunnallisena vihervuonna, konkretisoituu ensimmäiset kustannustehokkaat ja osallistavat pienhankkeet. Vuonna 2016 viedään eteenpäin mm. alueen opastuksen kehittämistä, mobiilisovelluksella toteutettavia teemareittejä sekä kansalaispuisto Mataran suunnittelua. Kehä Vihreä muodostuu kaupungin keskustaa ympäröivästä viheralueiden kokonaisuudesta. 9

10 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksen vuosien työohjelmassa on useita keskustan kehittämistä tukevia kaavoitushankkeita, joiden tavoitteena on lisätä keskustan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Merkittävimpiä kaavoituskohteita ovat mm. Hippoksen alue, Lyseon kortteli, Kauramäki I sekä Kortepohjan keskusta. Kankaan alueen kaavoitus jatkuu kuten myös aluekeskuksien monimuotoinen täydennysrakentaminen. Asemakaavoitusta työllistävät myös kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomistajien hakemat kaavamuutokset. KESKUSTA JA LÄHIKESKUKSET 1. Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma (Julin, Hähkiöniemi, Strömberg) Ydinkeskustan vetovoiman vahvistamiseksi keskustaan tarvitaan uutta asumista ja sujuvampaa täydennysrakentamista. Keskustan kaupunkirakenteen strategisessa suunnitelmassa luodaan ruutukaava-alueesta kokonaisvaltainen tarkastelu yksittäisten asemakaavamuutosten ja täydennysrakennushankkeiden pohjaksi. Työssä tutkitaan mm. kaupunkirakenteen ominaispiirteitä ja kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenne- ja pysäköintijärjestelmiä, viherrakenteen kehittämistä sekä täydennysrakentamisen edistämismahdollisuuksia. 2. Keskusseurakuntatalo, KOAS Kauppakatu 11 ja Vanha Pappila (Julin) Yliopistonkadun varrella sijaitsevan Keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11:ssa sijaitsevan Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön tonteille on käynnistetty asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uusien opiskelijaasuntojen rakentaminen. Tonttien täydennysrakentaminen tukee keskustan kehittämistavoitteita lisäten keskusta-asumista. Keskusseurakuntatalon saliosa suojellaan kuten myös samassa yhteydessä kaavoitettava Ideakuva vanhan pappilan tontin lisärakentamisesta Arkkitehtitoimisto LPV 10 Vapaudenkadun varrella oleva Vanha Pappila. 3. Älylä (Julin) Älylän eli Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun vanhan pientaloalueen asemakaava on aika päivittää vastaamaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutavoitteita. Kaavamuutoksessa tutkitaan mm. alueelle sopivan lisärakentamisen määrä. Kaupungin omistamien Kramsunkatu 1:n, vanhan Mattilan talon sekä Mattilankatu 13:n kiinteistöjen osalta tavoitteena on lisäksi mahdollistaa tuleva käyttö myös muuhun kuin kunnan tarpeisiin Lyseon kortteli (Hähkiöniemi) Lyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskustan kehittämisen kärkihankkeista. Tavoitteena on mahdollistaa toiminnallinen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja sen arvojen säilymiseen, uudisrakentamisen korkealaatuiseen arkkitehtuuriin sekä laaja-alaisen toiminnan mahdollistamiseen. 2017

11 Aluekartta keskustaajaman ja lähikeskusten kaavoituskohteista. 5. Vanha Ortopedia (Hähkiöniemi) Vanhan Ortopedian ja Cygnaeustalon väliin jäävälle alueelle tutkitaan korkealaatuista keskustan kaupunkirakenteeseen sopivaa asumispainotteista täydennysrakentamista. Suunnittelun lähtökohtana on sovittaa uusi rakentaminen arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä mahdollistaa toiminnaltaan monipuolisen kokonaisuuden toteuttaminen. Alueen suunnittelua viedään eteenpäin yhdessä Senaatti-kiinteistöjen sekä alueen tulevien toimijoiden kanssa Seminaarinmäki (Julin) Seminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus, jolle laaditaan suojelukaava. Kaavassa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja viheralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdollinen täydennysrakentaminen Nisulan ja Mäki-Matin suojelukaava (Raekallio) Keskustan tuntumassa Harjun länsipuolella sijaitseva Nisula ja Mäki-Matin pientaloalue on osittain maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan suojelumääräykset ja ajanmukaistetaan alueen kaavamerkinnät. Lisäksi kaavan toteutumista varten laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet. Alue on rakennuskiellossa kaavan laatimista varten. 8. Hippos (Pentti) Hippoksen aluetta suunnitellaan monipuolisena urheilun, liikunnan, tutkimuksen ja virkistyksen kokonaisuutena. Suunnittelu pohjautuu vuonna 2015 valmistuneeseen Hippos Master Plan esiselvitykseen

12 Lyseon korttelin alustava havainnekuva Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy 9. Kangas (Heinänen) Kankaan uusi asuin- ja työpaikka-alue tullaan asemakaavoittamaan useassa eri vaiheessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhan paperitehtaan ja Piippurannan alueiden jälkeen asemakaavoitus jatkuu laadittuun osayleiskaavaan ja yleissuunnitelmaan perustuen. Asuinalueiden kaavoitus jatkuu vuonna 2016 Piippurannan toisen osa-alueen asemakaavoituksella. 10. Keljon koulun alue (Hähkiöniemi) Keskeiselle paikalle Jyväskylän eteläisen sisääntuloväylän varteen sijoittuvan vanhan koulutontin aluetta tutkitaan tiiviin ja korkealaatuisen asumispainotteisen täydennysrakentamisen kohteena. Täydennysrakentaminen on tarkoitus sijoittaa vanhan koulurakennuksen ja Rantaväylän väliselle alueelle. Asemakaavamuutoksen yhteydessä turvataan rakennetun kulttuuriympäristön arvot asianmukaisilla suojelumääräyksillä. Täydennysrakentaminen suunnitellaan saumattomaksi ja luontevaksi osaksi kerrostunutta kaupunkirakennetta Pohjanlammen päiväkoti (Hähkiöniemi) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kuokkalan keskustan tuntumassa sijaitsevan Pohjanlammen päiväkodin laajentaminen ja peruskorjaaminen. Päiväkodin tilojen osalta tutkitaan mahdollisuutta nykyisen rakennuksen peruskorjaamiseen ja laajentamiseen tai kokonaan uudisrakennuksen toteuttamiseen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen virkistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta Pellonreuna (Hähkiöniemi) Kuokkalaan kehäväylän, Kekkolantien, Pellonreunan ja Pohjanlahdentien rajaamalle alueelle kaavoitetaan kaupunkikuvallisesti laadukasta kerrostalopainotteista asumisen täydennysrakentamista. Kohde jatkaa Kuokkalan kehäväylän varteen jo toteutuneiden ja suunniteltujen moni-ilmeisten kerrostalokohteiden sarjaa Huhtalahti (Sievänen) Nenäinniemessä sijaitsevan Huhtalahden louhimon alueen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asuntorakennetta vaativassa maastossa Päijänteen rannalla luonto- ja virkistysarvot huomioon ottaen. 12

13 14. Savelan teollisuusalue (Solin) Tavoitteena on perinteisen työpaikka-alueen toimintaedellytysten parantaminen mm. selkiyttämällä alueen sisäinen liikenne ja liittyminen ulkoiseen liikenneverkkoon sekä muuhun kaupunkirakenteeseen niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisestikin. 15. Rummakko (Tommila) Savelassa sijaitsevan Rummakon tehdaskiinteistön kaavamuutoksen tavoitteena on korttelin täydennysrakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla kerrostalorakentamisella. Suojellusta Rummakon tehdaskiinteistöstä on tarkoitus säilyttää Kaivokadun puoleinen halliosa. 16. Kortepohjan liikekeskus ja MNOP (Tommila) Kortepohjan Ylioppilaskylän kaavamuutoksen tavoitteena on aluekeskuksen täydennysrakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla liike- ja asuntorakentamisella. Suunnittelualueella on pidetty nuorten arkkitehtien kansainvälinen Europan 13- arkkitehtuurikilpailu vuoden 2015 aikana, jonka tulokset ovat käytettävissä kaavamuutosta laadittaessa. Kortepohjan rakennetun ympäristön keskeisimmät elementit tulee säilyttää ja uudisrakentaminen suhteuttaa olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Kaavoitusprosessin yhteydessä ratkaistaan Ylioppilaskylän MNOP-talon mahdollinen suojelu Kangasvuoren päiväkoti-koulu (Raekallio) Kangasvuoren päiväkodin tontille on tavoitteena lisätä rakennusoikeutta uutta päiväkoti-koulurakennusta varten. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan tontin laajenemismahdollisuuksia alueen eteläiselle virkistysalueelle. 18. Seppälänportti (Tommila) Seppälänportin kaavamuutoksen tavoitteena on liiketontin täydennysrakentaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaalla kauppa- ja asuntorakentamisella yhdistettynä korkealuokkaiseen viher- ja ympäristörakentamiseen POHJOISET ALUEET 19. Tikkakosken koulukeskus (Solin) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta, turvallisuutta ja lähiympäristön viihtyisyyttä Koulu- ja liikuntakeskuksen yleissuunnitelman perusteella. Kouluille ja päiväkodille osoitetaan omat kiinteistöt sekä purettujen rivitalojen paikalle Luonetjärven tuntumaan esitetään uusia rakennuspaikkoja rivitalotyyppiselle rakentamiselle. Tavoiteaikataulu:2017 Havainnekuva Keljon koulun alueen asemakaavamuutoksesta. 13

14 20. Tikkakosken asetehdas (Solin) Tavoitteena on kehittää entisen asetehtaan korttelia monipuolisena yritysalueena. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009, Sotatarviketeollisuuden alue, Tikkakoski). Alueen liikennöintiä parannetaan mm. osoittamalla uusi katuyhteys korttelin sisäosiin sekä jäsentämällä liittymiä ja korttelirakennetta. Kaavamuutoksella tutkitaan myös lämpövoimalan sijoittumista alueelle. 21. Liinalammen ranta (Sievänen) Liinalammen pohjoisrannalle suunnitellaan omaleimaista pienimittakaavaista asuinaluetta entisen teollisuuskorttelin ympäristöön. 22. Savulahti II (Sievänen) Ruokkeentien pohjoispuolelle vaativaan rinnemaastoon suunnitellaan kerros- ja pientalovaltaista asuinaluetta. Alue muodostaa uuden asuinaluekokonaisuuden Ruokkeentien ympäristöön yhdessä Savulahti I kaava-alueen kanssa. Tavoiteaikataulu: Norola (Hähkiöniemi) Palokan aluekeskuksen eteläpuolella aluerakenteessa keskeisellä paikalla sijaitsevaa yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta tarkastellaan asumispainotteisena täydennysrakentamisen kohteena. Alueen suunnittelu käynnistetään kumppanuuskaavahankkeena kaupungin, maanomistajan ja alueen tulevan toimijan kanssa. Tavoiteaikataulu: Itäinen Palokärki (Solin) Itäisen Palokärjen alue on osa laajempaa teolliseen toimintaan painottuvaa yritysaluetta. Asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 215 ha ja sijaitsee Laukaantien itäpuolella rajoittuen rautatiehen. Asemakaavoituksen yhteydessä tullaan ratkaisemaan tulevan Koillisen kehäväylän sijainti asemakaavan osalta. Asemakaavoituksen valmistelu on käynnistynyt vuonna 2013 valmistuneen kaavarunkosuunnitelman pohjalta. Alueen maankäytön suunnittelu kytkeytyy Koilliseen kehäväylään ja Laukaantien parantamissuunnitelmaan. Alue tullaan toteuttamaan useassa vaiheessa. ITÄISET ALUEET 25. Savonmäentie 1 ja 3 (Solin) Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustassa rajautuen Savonmäentiehen, Urheilutiehen, Vaajakoskentiehen ja Huoltopolkuun. Alueelle kohdistuu kaksi yksityistä kaavamuutoshakemusta. Tavoitteena on kiinteistöjen kehittäminen asumista ja liiketoimintaa sisältäväksi kokonaisuudeksi osana Vaajakosken uusiutuvaa ydinkeskustaa. Kehittämistavoitteet perustuvat alustaviin mitoitus-, massoittelu- ja kaupunkikuvallisiin periaatteisiin arkkitehtuurikilpailun voittaneen Viillon hengessä. 26. Vaajakosken K-market (Tommila) Vaajakosken keskustassa kaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa Minituurin ja Jyväskylän kaupungin omistamalle tontille vähittäiskaupan suuryksikkö päivittäistavaramyymälälle sekä kerrostaloasuntoja senioriasukkaille. Rakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukasta ja huomioida muutosalue valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. 27. Harjutien ympäristö (Raekallio) Suunnittelualue sijaitsee Vaajakosken keskustan tuntumassa. Kaavan tavoitteena on tiivistää aluetta uudella asuinrakentamisella, mahdollistaa jossakin määrin palvelurakentamista ja tarkistaa alueen suojeluarvot. Tavoiteaikataulu: Varassaari-Haapalahti (Solin) Asemakaavoituksen tarkoituksena on varata alueita moottoritielle tehdyn yleissuunnitelman pohjalta sekä turvata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuus, osoittaa aluevaraukset ja reitistöt virkistykselle sekä osoittaa korttelialueita yritystoiminnalle ja jossain määrin kaupalle. Tavoitteena on myös monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä mahdollistamalla Varassaareen asumista huomioimalla liikennemeluasiat ja alueen teollinen historia. 29. Valtatie 4 parantaminen Vaajakoskella (Sievänen) Vaajakoskella Hupelin ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4 yleissuunnitelmaan perustuen. Asemakaavoja tarkistetaan valtatie 4 ja 9 linjauksilla 14

15 niiltä osin kuin ne poikkeavat tiesuunnitelmasta. 30. Haapalahden teollisuusalue (Solin) Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa teollisuusaluetta vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Suunnittelualue rajautuu lännessä Sammallahteen, pohjoisessa rata-alueeseen, idässä Reinontiehen ja Kalarintiehen, lounaassa Sahatiehen ko. katualue pohjoiselta osaltaan mukaan lukien. Alueelle kohdistuu yksityinen kaavamuutoshakemus. Kaavan tavoitteena on mm. mahdollistaa alueelle lämpövoimalatoiminta, selkiyttää ajoneuvoliikennettä, parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä sekä ulkoilureittejä. Kaavalla tutkitaan myös alueen rakennussuojeluun liittyvät tarpeet ETELÄISET ALUEET 31. Kauramäki I (Teivaistenaho) Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavaan pohjautuvan nk. Kauramäen alueen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen alkaa. Keljonkankaan asuinaluetta 9-tien länsipuolella laajentavalle alueelle suunnitellaan omakoti-, rivitalo- ja kerrostalotontteja. Asumisen lisäksi alueelle kaavaillaan asumista häiritsemättömiä työpaikkatoimintoja sekä tonttivarausta päiväkoti-koululle. Alueen luonto- ja virkistysarvot huomioidaan kaavoituksessa. Kankaan talo pihapiireineen ja viereinen perinnebiotooppi suojellaan asemakaavalla. 32. Lehtisaaren pesula (Strömberg) Lehtisaaren pesulanrantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumisen täydennysrakentamiskohteena. Teollisuuskäyttöön tarkoitetulle ranta-alueelle tutkitaan toiminnoiltaan ja rakentamisen määrältään ympäristöön sopivaa asuinkorttelia Korpilahden pappilat (Raekallio) Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Korpilahden vanhan ja uuden pappilan pihapiiriin monipuolista käyttötarkoitusta ja täydentää väliin jäävää peltoaluetta asuinrakentamisella. 34. Maanteiden muutoksia kaduksi (Viitala) Jyväskylän alueella laaditaan useita kaavamuutoksia, jossa asemakaavallisia maanteitä muutetaan kaduiksi. Muutokset liittyvät väylien hallinnollisiin muutoksiin. Muutoksia tehdään muun muassa Kuokkalantiellä, Korpilahdentiellä, Halssilassa, Ritopohjantiellä ja Tourulantiellä Vaajakosken keskustan ideakuvan etualalla havainnollistetaan Vaajakosken K-marketin korttelin kaavamuutosta Arkkitehtipalvelu Oy 15

16