ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

Transkriptio

1 ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

2 Seinäjoki 2005 ja 2009 kuntaliitosten jälkeen Pinta-ala kasvoi yli kymmenkertaiseksi ja on nyt 1469 km2 Asukkaita tällä hetkellä lähes ja väkiluku kasvaa kaupungissa 1000 asukkaalla vuodessa ja maaseudulla hiukan vähenee eli kasvu on noin 1,5% vuodessa

3 Väk iluvun m uutos k unnittain 2011 Yli asukkaan kunnat Espoo Oulu Vantaa Seinäjoki Vaasa Helsinki Jyväskylä Nurmijärvi Tampere Rovaniemi Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Kokkola Joensuu Mikkeli Lappeenranta Pori Salo Porvoo Hyvinkää Kotka Kouvola -0,6 0 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0, ,9 0,9 1,2 1,6 1,5 1,5 1,4 1,8 Koko maa 0,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Muutos (% ) Vuoden 2012 alueraja Lähde: Tilastokeskus/Väestö, SeutuNet

4 Asuntotuotanto kunnittain 2011 Yli asukkaan kunnat Oulu Seinäjoki Vantaa Espoo Rovaniemi Jyväskylä Kokkola Tampere Joensuu Kuopio Lahti Nurmijärvi Helsinki Turku Vaasa Mikkeli Lappeenranta Hyvinkää Salo Porvoo Hämeenlinna Pori Kotka Kouvola 3,7 3,2 3,1 5 4,6 4,5 4,4 6,1 5,6 5,6 5,6 5,4 8,6 8,3 8,2 8,2 7,8 7,5 7,4 7,1 9,9 9,6 10,7 11,9 Koko maa 5, Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Vuoden 2012 alueraja Lähde: Tilastokeskus/Rakentaminen, SeutuNet

5 Taajamassa asukasta ja tiivistyvät lähialueet mukaan lukien yhteensä asukasta (joista 3000 Ilmajoella ja 1000 Lapualla) Ylistaron taajamassa 2000 asukasta ja Peräseinäjoella 1500 asukasta Maaseudulla 3500 asukasta Muuttajista kolmannes muutti ydinkeskustaan

6 Tulevaisuus: Vuonna 2030 asukkaita on yli Seinäjoen kaupunki on kompakti, tulevaisuuden kauimmaiset asuinalueet ovat vain noin 7km keskustasta Asutus tiivistyy kasvojaan kohottavalla keskustaalueilla voimakkaasti eli noin asukkaalla Vuosittain tuotetaan 750 uutta asuntoa, joista 48% kerrostaloissa, 29% omakotitaloissa ja 23% rivitaloissa

7 Kasvusta johtuen Rakennetaan paljon, joten esteettömän rakennuskannan määrä kasvaa suhteellisen nopeasti kaupungin keskeisillä alueilla, eli tilanne on helpompi kuin taantuvissa kunnissa Rakentamisen yhteydessä uudistetaan myös ympäröiviä rakenteita kuten katuympäristöä jolloin sen laatua voidaan parantaa ja rakentaa esteettömäksi

8 Kaupungin tavoitteet Seinäjoella lähtökohtana on ollut ajatus poikkihallinnollisen työskentelyn vahvistamisesta Keskeistä on ratkaista, miten erityisryhmien asumisen näkökulmat, hyvän asumisen periaatteet, sisällytettäisiin suunnitteluun ja toteutukseen jo siihen varsinaiseen perustyöhön, eli esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja olevien palveluiden ja joukkoliikenteen hyödyntäminen on keskeistä laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen tuottamisen kannalta

9 Toimenpiteet Perustettiin erityisasumistyöryhmä johon kuuluivat sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja, elinkeinokeskuksen edustaja, sosiaalityön päällikkö, vanhustyön päällikkö, kaupungingeodeetti, kaavoituspäällikkö ja asemakaavaarkkitehti Katsotaan tarpeet ja tavoitteet palveluille ja etsitään niille mahdollisimman hyvät ja toimivat paikat

10 Miten kehitetään erityisryhmien hyvää asumista? Valtaosa erityisryhmiin kuuluvista, kuten kehitysvammaiset, voi asua aivan tavallisissa asunnoissa kunhan ne on suunniteltu joustaviksi eri tarpeille eli käytännössä niiden mitoitus on hiukan nykykäytäntöä väljempi Niille joiden itsenäinen asuminen vaatii enemmän tukea kehitetään uusia asumisratkaisuja esimerkiksi arkkitehtikilpailujen kautta: Autismin kirjon suunnittelukilpailu Pienet hyvät oivallukset ja joustavat ratkaisut voivat auttaa arjessa, kuten kulkemisessa, paljon enemmän kuin suuret investoinnit

11 Mitä on hyvä ympäristö? Itsenäinen asuminen omassa kodissa riippuu asukkaan oman kunnon lisäksi elinympäristöstä joka voi myös edesauttaa toimintakyvyn paranemista/säilymistä Palveluja ja virikkeitä tarjoava ympäristö houkuttelee osallistumaan ja liikkumaan. Viheralueet, palvelut ja asumisen yhdistävät esteettömät verkostot ovat olennainen osa aktivoivaa ympäristöä, joka palvelee kaikenikäistä väestöä ja mahdollistaa pitkään samassa asunnossa asumisen ja monipuolisen yhdyskuntarakenteen

12 Miten tätä edistetään kaavoituksessa? Erityisasumista pyritään ohjaamaan jo valmiiden palveluiden ja joukkoliikenteen ääreen Kaavamääräyksin varataan tilaa asumista tukeville lähipalveluille ja yhteiskäyttötiloille Asuntojen kokoa / lukumäärää ohjataan kaavamääräyksin Kaavoitus ohjaa kaiken ympäristön suunnittelua liikuntarajoitteisten ja erityisryhmien tarpeet huomioiden Tavoitteena on tuottaa eri puolille kaupunkia normaalin asumisen lomaan erityisasumista

13 Mitä huomioidaan kaupunkiympäristössä? Lähelle sijoittuvilla palveluilla, esteettömyydellä ja turvallisella ympäristöllä mahdollistetaan kaikkien muidenkin erityisryhmien kuten lapsiperheiden ja vanhenevan väestön itsenäinen liikkuminen Korkealuokkaisella ympäristöllä, katumiljöön elävöittämisellä ja istutuksin tehdään kaupunkitila miellyttäväksi Oleskelu- ja tapaamispaikat ja puistojen verkostot sekä tapahtumat houkuttelevat viettämään aikaa ulkona ja liikkumaan

14 Mitä huomioidaan virkistysalueilla? Esteettömyys koskee myös kaupungin viheralueita ja luontoa siten että itsenäinen liikkuminen ja luonnosta nauttiminen on kaikille muillekin erityisryhmille kuten lapsiperheille ja vanhenevalle väestölle mahdollista Seinäjoella suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston olennainen osa ovat esteettömät luontoreitit kaikkien käyttöön rajoitteista huolimatta

15 Yhteenvetona: Hyvä suunnittelu on taloudellista ja palvelee kaikkia väestöryhmiä luoden kaikille hyvää ympäristöä Suunnitteluun tulee panostaa ja uusia asumisratkaisuja tulee kehittää

16

17

18